Suomalainen purjelaiva

Aloittaja Toni Panula, 27.11.2003, 21:52:42

« edellinen - seuraava »

Mikko-Oskari Koski

Kathrinan elämässä tapahtuu iso muutos:
http://yle.fi/uutiset/riku_rasanen_tuo_raumalle_perinnepurjelaiva_kathrinan/6164894

Tämä on oikeastaan hyvä uutinen, sillä vaikka tilausristeilybisnestä on Raumalla vielä vähemmän kuin Helsingissä, saa Kathrina kuitenkin tuolla olla oman kaupunkinsa lippulaiva.
Olin mukana Kathrinan pohjan kunnostustalkoissa -90-luvun lopulla ja laiva oli ainakin silloin rakenteeltaan kauttaaltaan luja eikä sen köli ollut ainakaan silloin yhtään ns.kissanselällä (mikä tämän kokoluokan puurunkoisia aluksia helposti vaivaa). Laiva olisi hieno lisä purjehtivaan armaadaamme pidemmillekin legeille, mutta ilmeisesti se on käytännön ajossa turhan kallis, kuten jo silloin vähän epäiltiin. Toivottavasti raumalaiset saavat sen nyt monipuolisempaan käyttöön, esim.amk-opiskelijat voisivat tehdä sillä risteilykauden ulkopuolella meritaitoharjoituksia tms. vaikka ihan vain siinä Raumanmerellä. Pitsiristeilyjäkin ohjelmaan varmasti mahtuisi.. 8)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Juha Stenvall

Itse olen seuraillut Kathrinan vaiheita jo 25 vuoden ajan ja mielestäni olisi suorastaan rikollista jättää tämä alus laituriin koristeeksi ja tilausravintolaksi.

Mikko-Oskari Koski

Olen samaa mieltä. Tämä rikoshan on osaltaan Helsingissä jo tapahtunut, vaikka laiva on silloin tällöin ajossakin nähty.
Rauman ainoa purjehtiva laiva, jonka naapurilaiturissa ei kilpailijaa olisi, saattaisi olla kohtalaisen paljon liikkuvakin paketti. Näin varsinkin, jos alusta ei edes tarjottaisi yksityistilaisuuksiin vuokralle ilman merelle lähtemisen velvoitetta.
Stillmanin ja Paneliuksen jengi teki joka tapauksessa hienon työn saadessaan Kathrinan kuntoon ja ajoonkin ja nyt on (toivottavasti) uusien haasteiden aika.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Mikko-Oskari Koski

#48
Kiintoisa yksityiskohta tarttui iltana muutamana verkkokalvolleni, kun havaitsin mustarunkoisen kolmimastoisen latvapurjekahvelikuunarin suuntaavan kohti Halkolaituria. Tällainen takilointi ei vaikuttanut tutulta, joten lähempi vierailu paljasti kiintoisan faktan: Aiemmin kaksimastoisena kaljaasina purjehtinut Svanhild on saanut uusien tikkujen myötä uudenmallisen takilan.
Aiemman takilan purjepinta-ala oli hieman yli 200 neliömetriä, mutta uuden peräti 515, edellyttäen, että topitkin avataan. Tällainen ei voi olla vaikuttamatta aluksen vakavuuteen, ja olisikin kiintoisaa tietää, onko rungon peruskorjauksen yhteydessä (johon taannoin myönnettiin Museoviraston rahaa 83000 euroa) lisätty myös köliin materiaalia, jonka avulla paketti pysyisi paremmin pystyssä.

Ennen uutta rikausta, mutta kaiketi rungon korjauksen (mielestäni scandeckit ja kansirakennukset ovat tässä jo ne, jotka alukseen pari talvea sitten tehtiin) jälkeen Svanhild näytti tältä: http://3.bp.blogspot.com/-tS6JnpxXPqU/UI-MnyphXuI/AAAAAAAAAIo/JaMacWlkaHE/s1600/IMG_6554.JPG
Uuden takilan kanssa alus on jo esitelty Purjelaivakonttorin blogissa: http://purjelaivakonttori.blogspot.fi/2017/05/unelmista-tottapurjelaivalla.html
Mielestäni alus ei ainakaan näytä nyt uivan mitenkään aiempaa syvemmässä.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Lasse Reunanen

Tuntuu hieman kaksijakoiselta, että aluksella haetaan perinnelaivojen kunnostusavustusta ja kuitenkin samaan aikaan tehdään alukseen valtavia alkuperäisyydestä poikkeavia muutoksia suuremman huippunopeuden saavuttamiseksi. Liekö noin isolla purjepinta-alan lisäyksellä muuta tarkoitusta. Käsitykseni mukaan perinnelaivarekisterin alukset tulisi säilyttää tai entisöidä alkuperäiseen asuun tai jonkin ammattiliikennekauden asuun. Tuommoiset tuunailut ei oikein vaikuta entisöinniltä vaan enemmän alkuperäisen tyylin hävittämiseltä. Täysin erilainen takilointi muuttaa aluksen ulkonäön ja luonteen kuitenkin aivan toiseksi. Vai onko Svanhild alun perin ollut kolmimastoinen? Silloinhan tuo olisi ymmärrettävä muutos, varsinkin jos kansirakennukset palautettaisiin saman aikakauden asuun.
Halko on laivan ainoa oikea voimanlähde, mutta hätätapauksessa korvaavatkin polttoaineet tulevat kysymykseen.

Mikko-Oskari Koski

Tämä on sikäli ikuisuuskysymys, että kaikki Suomenlahden talonpoikaispurjelaivat olivat alunperin rahtialuksia, mutta yhdelläkään niistä ei niillä töin olisi enää tulevaisuutta -ainoa mahdollisuus saada alukset edes jossain muodossa säilymään, on siis ollut muuttaa ne matkustajalaivoiksi. Rikaukset eivät läheskään kaikissa tapauksissa ole alkuperäisten kaltaisia, koska laivat nykyään on painotettu kovin eri tavoin. Raskasta kuormaa ei kyytiin tule koskaan, merkittävä osa entisistä lastiruumista on sisustettu matkustajille eli on vakavuuden kannalta "ilmaa" jne. Koneet eivät käsittääkseni yhdessäkään ole alkuperäiset, mutta ainakin useimmissa sikäli alkuperäisten kaltaiset, että laiva kulkee joutuisammein purjehtiessaan sopivassa tuulessa kuin ollessaan koneajossa.
Ainakaan Perinnelaivarekisterin tiedoista ei löydy merkintää, että Svanhild olisi joskus menneisyydessään ollut jotain muuta kuin kaksimastoinen kaljaasi.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Lasse Reunanen

Kyllä nuo nykyistä ammattikäyttöä tukevat muutokset, ruuma matkustajakäyttöön yms... ovat ihan ymmärrettäviä varsinkin kun ne usein tehdään alkuperäistä tyyliä kunnioittaen, mutta koko takiloinnin muuttaminen täysin erilaiseksi ja koko aluksen tyylin täydellinen muuttaminen on mielestäni jo hieman kyseenalaista perinnelaivarekisterissä olevalle alukselle varsinkin, kun samaan aikaan nautitaan yhtä kaikkien aikojen suurinta yksittäiselle laivalle myönnettyä perinnelaivojen kunnostukseen annettua avustusta. Jos haluaa tehdä radikaaleja nykyaikaistuksia, niin eihän sitä laivaa ole pakko pitää perinnelaivarekisterissä. Silloin on vapaat kädet tehdä mitä haluaa.
Halko on laivan ainoa oikea voimanlähde, mutta hätätapauksessa korvaavatkin polttoaineet tulevat kysymykseen.