Viking Grace

Aloittaja Timo Selkälä, 12.06.2009, 09:40:03

« edellinen - seuraava »

Janne Koskinen

Nyan mm. kaasusta:

"Vikings projektdirektör: Nya fartyget sätter trenden
Publicerad: idag 12:12
Uppdaterad: idag 12:30
Lokalt Intresset i Europa och resten av världen är stort för Viking Lines nya fartyg på grund av den flytande naturgasen som ska ersätta tjockolja som drivmedel.
– Fartyget blir en trendsättare, säger projektdirektören Tony Öhman.
Både han och projektchefen Kari Granberg har gedigen erfarenhet av fartygsbyggen för Viking Line. Kari Granberg var platschef när Viking XPRS byggdes på STX i Helsingfors.
– Och själv var jag med redan när Isabella och Amorella byggdes i Split, säger Tony Öhman.
Han är säker på att beställningen den här gången resulterar i ett fartyg och att det snöpliga slutet för nya Ålandsfärjan inte upprepar sig.
– Fartygsbygget är välplanerat och varvet är stort med solida ägare. Vi är i goda händer. Det här blir riktigt bra.
Från och med början av januari ska Granberg vistas en stor del av tiden i Helsingfors. Under sig har han en stab med övervakare som håller koll på bygget. Öhman blir mera stationär i Mariehamn.

Fyra gasleverantörer
En av Tony Öhmans huvuduppgifter blir att handha frågorna kring det nya bränslet, flytande naturgas eller LNG, Liquefied Natural Gas. I dag har rederiet kontakt med fyra olika leverantörer och alla är enligt Öhman villiga att leverera gas.
– Någon av dem kan helt säkert leverera gas när fartyget är färdigt. Vi vet redan nu att gasen kommer att finnas i Stockholm i vår eftersom en gasterminal ska byggas i Nynäshamn och alla de cirka 80.000 hushåll i Stockholm som använder gas ska byta till LNG."

Eli neuvotteluja neljän eri toimittajan kanssa ja Tukholmassa jo keväällä kaasua saatavissa.
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Jesse Saarimäki

Ainakin tuo painettu Turun Sanoma tietää kertoa, että kyseinen uudisrakennus varustetaan hybridimoottoreilla, eli tarpeen vaatiessa voidaan käyttää myös dieseliä. Tämä tosin on mielestäni varsin odotettua, sillä LNG:n saatavuus ei vielä ole tosiaan mikään paras mahdollinen ja myös hinta saattaa karata jos Viking on tästä riippuvainen ja LNG- toimittajalla ei ole kilpailijaa tällä markkina-alueella. Eli tuo eräänlaista taloudellista turvaa, minkä voi Ahvenanmaalaisilta hyvin odottaakin.

Mielenkiintoista tulee kyllä myös olemaan nuo laivan sisätilat, "elämyksellisyyttä" luvataan. Jos tätä puolta hiukan jo aletaan spekuloimaan, niin veikkaan että sisätilojen eri tilat tulevat olemaan varmasti melko monikäyttöisiä. Viking saattaa tehdä tähän alukseen jopa niin paljon muuttuvia tiloja, että se mahdollistaa esimerkiksi teatteri- ja messuristeilyt, joita onkin Cinderellalla käsittääkseni jo ollut. Lisäksi tiloja saatetaan muokata jo ihan päivittäiskäytössäkin. Upeat näkymät koko palvelualueelta on varmuudella tulossa. Lisäksi itse toivon kunnollista sauna- ja allasosastoa. Eli allasosasto voisi päivitettynä olla samankaltainen kun oli Silja Operalla, eli avattavalla lasikatolla. Osastolle toivon allasbaarin ja poreammeen lisäksi myös uima-allasta ja jääviileäallasta. Tämä Viking Line travel spa lienee myös vakiovarustetta kun uutta ruotsinmatkaajaa rakennetaan. Ja saunat miehille ja naisille pitää olla ehdottomasti panoraamaikkunoilla varustettuja! :) Ja toiveissa on myös iso, useampikerroksinen yökerho. Kävelykatua tuskin tullaan näkemään, meinaan jo nuo isot lasipinnat kielivät itse laivan reitin olevan se sisustuselementti.

Uskoisin myös, että tilat tulevat olemaan selvästi nykyistä isommat, esimerkiksi myymälän voisi kuvitella muuttuvan isommaksi tavarataloksi. Ravintolapuolelle uskon parin ison ruokasalin sijaan tulevan buffetin lisäksi useita pienempiä ruokapaikkoja, sama koskee myös baareja. Baareista olisikin upeaa, kun koko yöelämä keskittyisi laivalla pienelle alueelle, joten baarista toiseen meno olisi helppoa ja tarjolla olisi useampia musiikkimaailmoja, unohtamatta tietenkään rauhallisempia alueita ja yöruokatiskiä, joka olisi todellakin sellainen, että takeaway ruuan saisi helposti jopa ihan baaripöytään. Ja kuten tiedämme, haasteena tällä reitillä on juuri tuo tarve isolle hyttikapasiteetille, ja samassa laivassa pitää myös päiväreittimatkustajille tilaa ja myös päiväristeilijöille soveltuvat tilat ja palvelut. Myönnettäköön, että sisätilakeskustelun alku on aikaista, mutta kun jännityshän tossa nousee kun tuota Kaasuhellaa odottelee ;)

Tuomas Romu

Eiköhän ole ollut alusta asti selvää, että uuden aluksen moottorit ovat ns. "dual fuel"-tyyppiä eli niissä voidaan käyttää polttoaineena sekä maakaasua että dieseliä. Lisäksi moottorit eivät käy puhtaasti maakaasulla, vaan sylinteriin ruiskutetaan aina myös pieni määrä dieselpolttoainetta sytytyksen takia. Kaasunsyötön häiriintyessä moottori vaihtaa automaattisesti nestemäiselle polttoaineelle.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

tatu

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 24.12.2010, 17:09:49
Eiköhän ole ollut alusta asti selvää, että uuden aluksen moottorit ovat ns. "dual fuel"-tyyppiä eli niissä voidaan käyttää polttoaineena sekä maakaasua että dieseliä. Lisäksi moottorit eivät käy puhtaasti maakaasulla, vaan sylinteriin ruiskutetaan aina myös pieni määrä dieselpolttoainetta sytytyksen takia. Kaasunsyötön häiriintyessä moottori vaihtaa automaattisesti nestemäiselle polttoaineelle.

Tuossa vielä linkki, jossa kerrotaan kuinka "Dual-fuel engines" toimii: http://www.thedigitalship.com/powerpoints/SMM06/lng/Barend%20Thijssen,%20wartsila.pdf. Katso sivu 16.

Juhani Reku

Lainaus käyttäjältä: Jesse Saarimäki - 24.12.2010, 15:37:35
Mielenkiintoista tulee kyllä myös olemaan nuo laivan sisätilat, "elämyksellisyyttä" luvataan. Jos tätä puolta hiukan jo aletaan spekuloimaan, niin veikkaan että sisätilojen eri tilat tulevat olemaan varmasti melko monikäyttöisiä.

Uskoisin myös, että tilat tulevat olemaan selvästi nykyistä isommat, esimerkiksi myymälän voisi kuvitella muuttuvan isommaksi tavarataloksi. Ravintolapuolelle uskon parin ison ruokasalin sijaan tulevan buffetin lisäksi useita pienempiä ruokapaikkoja, sama koskee myös baareja. Baareista olisikin upeaa, kun koko yöelämä keskittyisi laivalla pienelle alueelle, joten baarista toiseen meno olisi helppoa ja tarjolla olisi useampia musiikkimaailmoja, unohtamatta tietenkään rauhallisempia alueita ja yöruokatiskiä, joka olisi todellakin sellainen, että takeaway ruuan saisi helposti jopa ihan baaripöytään. Ja kuten tiedämme, haasteena tällä reitillä on juuri tuo tarve isolle hyttikapasiteetille, ja samassa laivassa pitää myös päiväreittimatkustajille tilaa ja myös päiväristeilijöille soveltuvat tilat ja palvelut. Myönnettäköön, että sisätilakeskustelun alku on aikaista, mutta kun jännityshän tossa nousee kun tuota Kaasuhellaa odottelee ;)


Aika hienosti olit tiivistänyt omat ajatukseni sisätiloista. Juuri tuon suuntaista itse olen toivonut tulevaksi. Jokaisessa nykylaivassa esimerkiksi baarit sijaitsevat ärsyttävän hajallaan, joten baarikeskittymä, ravintolakeskittymä ja day-spa&kylpyläosasto-yhdistelmä olisivat todella tervetulleita uudisrakennukseen. Sisustuksesta keskusteltiin tässä ketjussa jo aikaisemmin, ja sehän siirrettiin omaksi ketjukseen. Siellä monenmoisia toiveita on heitelty aiheesta jo ilmoille, oli aikaista tai ei ;)

Ylipäätään rakenteilla näyttää olevan kokonaan uudistettu konsepti, josta kertoo jo muutamissa yhteyksissä vilahtanut "Enjoying life" -slogan (esim. http://www.youtube.com/watch?v=O3JyC4swWX4). Kokonaisuudessaan aika vastaavasta kokonaisuuden "rakennustyöstähän" tässä on kyse kuin aikanaan 1980-luvun lopulla "The Wonderful world of Silja" -konseptissakin. Sen vain sitten kävi kuten kävi: Silja Serenaden upea Stardust, Atlantis Dining, Camelèon disco, Marco Polo -baari ja Wall Street -ravintola (muun muassa) olisivat olleet runsas puolitoista vuosikymmentä myöhemmin melko todennäköisesti toimivia konsepteja, mutta ilmeisesti taseen romahtaminen, erittäin vaikea taloudellinen tilanne ja akuutti velkasaneerauksen ja konkurssin uhka saivat todennäköisesti silloisen omistajan tekemään pakkoliikkeen, eli näiden kaikkien tilojen muuttamisen paremmin kansan syviin riveihin uppoaviksi. Alkuaikojen hohto ja loisteliaisuus hävitettiin laivalta melko tarkasti muutamassa vuodessa.

Täytyy ehdottomasti toivoa, että nyt aika on kypsä uudenlaiselle konseptille. Siitä kielivät kyllä monet merkit nykyristeilymatkustajista. Esimerkiksi luksushytithän käyvät erinomaisesti kaupaksi, ihmiset haluavat syödä muutakin kuin peruseineskomponenteista väännettyä bulkkiskeidaa (eli Buffet'n suosio on heikentynyt ja sitä on sen vuoksi muutettu lähemmäksi alkuperäistä skandinaavisen voileipäpöydän ideaa). Mariellan ja Gabriellan spakin on saanut suosiota naisten ja ruotsalaismiesten keskuudessa. Eli kaikki viittaisi siihen, että uudenlaisen risteilytuotteen tuomiselle olisi nyt paremmat mahdollisuudet kuin 1990-luvun laman kynnyksellä.

Mikko-Oskari Koski

Riippuen siitä, mihin suuntaan rahtimäärien ja tarvematkustuksen kasvu menee, uskoisin Vikingin kyllä työstävän toisenkin aluksen saman teknisen konseptin mukaan. Mutta sitä ihmettä, että siitäkin tehtäisiin yläkansiensa osalta kruiseri eikä matkalaiva, en uskoisi tapahtuvan -iltalähtö Tukholmasta on joka tapauksessa syytä pitää sellaisena, missä tarvematkustajien määrä on aina kohtalaisen korkea ja risteilijöiden matala.
Nykyisenmallinen aikataulu ei suosi tarvematkustamista Turun ja Tukholman välillä hankalien aamuaikojen takia -aikataulumalli on kompromissi, jossa kaikki osapuolet joutuvat kärsimään vähän, mutta parempaakaan ei ole keksitty.

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 23.12.2010, 15:02:58
Kaikkein järkevintä olisi saada Cinderellankin matkustajat kulkemaan Turun linjalla, ja siihen sopisi hyvin sisaralus. Aikataulusta tulee tietenkin hivenen huonompi, mutta muuten uskoisin sen olevan järkevä teko.
Niin varmaan, mutta tiedät ihan hyvin itsekin, ettei tuolla kuviolla ole mitään toteuttamismahdollisuuksia niin kauan, kuin Tukholman porauslauttatoiminnassa on toimijoita, joiden lähtöaika on mukava illansuu ja paluu seuraava leppoisa iltapäivä. Tietysti 18-16-vetoon olisi mahdollisuus Turkuun ajamallakin, mutta käyntiaika Linnansatamassa olisi silloin 05.30-06.30 (ja Långnäsissä 01.15 ja 10.45). Tämä kuvio siis edellyttäisi joka tapauksessa reitille kolmatta laivaa, joka sitten palvelisi tarvematkustajia ja rahtia ja hoitaisi myös päiväristeilijöiden Turun ja Ahvenanmaan välisen kuskauksen.
Sitten tilanne on toinen, jos rahdin kuljetuspaineet ovat niin kovat, että ne tarvitsevat tämän kolmannen vuoron. Mutta siinäkin kohden uskoisin ahvenanmaalaisten investoivan ennemmin vaikka päivälauttaan Turun ja Kapellskärin välille kuin siirtävän Tukholman kruiseria pois Birkan ja kenties tulevan nykyistä isomman Ånedinin rinnalta.

Galaxy on jo osaltaan näyttänyt, ettei Tukholman vuorokauden risteilymarkkinoilla pääse yhteismitalliseen asemaan Birkan ja Cinderellan kanssa sitomalla risteilyt Turun reittivuoroon. Niin kustannustehokasta kuin se onkin...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Timo Forsten

Mitä sanotte; onko ratkaisuja siihen, että

- laivaan saapuessa väki pakkautuu sisääntuloaulaan selvittämään tietään kohti hyttejä?
- laivasta poislähtiessä väki pakkautuun ulosmenoaulaan, jonka kautta kulkee väkeä hytteihinsä, ostoksille ja vielä henkilökunta esim siivoamaan hyttejä. Tänä päivänä lyhyiden satamassaoloaikojen takia väki siirtyy ulosmenoauloihin "hyvissä ajoin"?

Repe

Lainaus käyttäjältä: Timo Forsten - 29.12.2010, 16:44:42
Mitä sanotte; onko ratkaisuja siihen, että

- laivaan saapuessa väki pakkautuu sisääntuloaulaan selvittämään tietään kohti hyttejä?
- laivasta poislähtiessä väki pakkautuun ulosmenoaulaan, jonka kautta kulkee väkeä hytteihinsä, ostoksille ja vielä henkilökunta esim siivoamaan hyttejä. Tänä päivänä lyhyiden satamassaoloaikojen takia väki siirtyy ulosmenoauloihin "hyvissä ajoin"?

Syytetäänpä sitten suomalaista luonteenlaatua tai eläkeläisiä, niin pakkautumista ennen ovien aukeamista ei oikein voitane välttää. :P Parasta mitä voidaan tehdä - kuten XPRSin tapauksessa mielestäni on - on varmistaa, että jono vetää sitten kun ovet aukeavat, jolloin ryysis ei kestä kauaa. XPRSistä poistuessa olen usein pannut merkille sen, että yleensä laivasta on pihalla viimeistään jo 10 minuuttia satamaan saapumisen jälkeen.
En usko itse että väki oni oikeasti huolissaan siitä ehtivätkö ulos laivasta lyhyen satamassaoloajan aikana, vaan haluaa muuten vain nopeasti pois.

Varmasti tämä uutukainen tulee noudattelemaan XPRSistä tuttuja ratkasuja nopean matkustajien lastauksen ja purun suhteen, eli monta sisäänkäyntiä(XPRS 4kpl) joihin helppo pääsy terminaalista.  :)

Jesse Saarimäki

#533
Lainaus käyttäjältä: Reima Metsäranta - 29.12.2010, 18:08:55

Varmasti tämä uutukainen tulee noudattelemaan XPRSistä tuttuja ratkasuja nopean matkustajien lastauksen ja purun suhteen, eli monta sisäänkäyntiä(XPRS 4kpl) joihin helppo pääsy terminaalista.  :)

Ja tämä vaatiikin sitten suurehkoa remonttia terminaaliin, joka lienee jo sovittu. Nimittäin todella usein olen jo Isabellalta ja Amorellaltakin poistuessa huomannut, että terminaalin puolella sujuva poistuminen pätkii nimenomaan tässä liukuporras - hissi - sivussa olevassa rappukäytävässä. Toki siis terminaalista ollaan silti suht ripeästi pois, mutta tämä on osa-alue, joka ei kestä enää suurempaa matkustajavirtaa. Sillä oletuksella tietysti, että kääntöaika on nykyisenkaltainen kun uudisrakennus aikanaan tulee. Eli toisin sanoen monta poistumiskäytävää laivasta ja samaten useampi poistumisväylä myös terminaalissa aina tullitasolle asti olisi toiveissa.

Lainaus käyttäjältä: Timo Forsten - 29.12.2010, 16:44:42
Mitä sanotte; onko ratkaisuja siihen, että

- laivaan saapuessa väki pakkautuu sisääntuloaulaan selvittämään tietään kohti hyttejä?
- laivasta poislähtiessä väki pakkautuun ulosmenoaulaan, jonka kautta kulkee väkeä hytteihinsä, ostoksille ja vielä henkilökunta esim siivoamaan hyttejä. Tänä päivänä lyhyiden satamassaoloaikojen takia väki siirtyy ulosmenoauloihin "hyvissä ajoin"?

Useampi väylä laivan ja terminaalin välillä on tässäkin ratkaisuna. Ja jo terminaalin puolella, puhumattakaan laivalla olevien opasteiden selkeys auttaa varmasti asiaan. Tietysti sitten on edelleen olemassa niitä, jotka haluavat oven eteen jäädä vetolaukkuineen...

Kim Granlund

Lainaus käyttäjältä: Jesse Saarimäki - 30.12.2010, 00:38:45
Ja tämä vaatiikin sitten suurehkoa remonttia terminaaliin, joka lienee jo sovittu. Nimittäin todella usein olen jo Isabellalta ja Amorellaltakin poistuessa huomannut, että terminaalin puolella sujuva poistuminen pätkii nimenomaan tässä liukuporras - hissi - sivussa olevassa rappukäytävässä. Toki siis terminaalista ollaan silti suht ripeästi pois, mutta tämä on osa-alue, joka ei kestä enää suurempaa matkustajavirtaa. Sillä oletuksella tietysti, että kääntöaika on nykyisenkaltainen kun uudisrakennus aikanaan tulee. Eli toisin sanoen monta poistumiskäytävää laivasta ja samaten useampi poistumisväylä myös terminaalissa aina tullitasolle asti olisi toiveissa.

Isalta ja Amolta poistumisen suurin ongelma on se, että kaikkien on pakko päästä rullaportaita. Hyväkuntoiset aikuiset ihmiset eivät jaksa kantaa laukkujaan kahta kerrosta ALASpäin.

Lainaus käyttäjältä: Jesse Saarimäki - 30.12.2010, 00:38:45
Useampi väylä laivan ja terminaalin välillä on tässäkin ratkaisuna. Ja jo terminaalin puolella, puhumattakaan laivalla olevien opasteiden selkeys auttaa varmasti asiaan. Tietysti sitten on edelleen olemassa niitä, jotka haluavat oven eteen jäädä vetolaukkuineen...

Joo. Tervetuloa Mariellan lastaukseen mukaan Helsingin päässä. Ylempi putki on rikki, jolloin meillä lastataan vain nelosen kautta. Siinä tulee hitusen hiki ja ahdasta, kun 2000 ihmistä änkee samasta ovesta sisään. Siihen, kun vielä ängetään pari, jotka jäävät oven eteen "missä on mun hytti, häh?"-kysymystensä kanssa, niin tulee ikävä liikennepoliisia.

Toni Redsven

On myös yhä niitä jotka oikeasti tulevat ensimmäistä kertaa laivalle ja eivät osaa kulkea tai edes arvata minnepäin pitäisi mennä ja näin jäävät ihmettelemään. Ja siinä ei auta edes selkeät opasteet. Kun martta ja väinö pohjoiskarjalasta tulee laivalle niin siinä ihmetellään montaa asiaa ennenkuin edes huomataan että pitäisi liikkua jonnekkin...

Lassi Liikanen

Ongelma tosiaan on siinä, että ketään ei voida pakottaa käyttämään normaalitilanteessa vain tiettyjä exittejä. Pelastustilanteessahan näin toimitaan, mutta on aikalaista matkustajan kituuttamista pakottaa menemään sisään ja ulos tietyistä uloskäynneistä, sellaista ei vaan voi tehdä. Ihmisiä täytynee siis valistaa siitä, että mielellään odottakaa vaikka n. 10-15 minuuttia saapumisen jälkeen, jonka jälkeen vasta poistutte laivasta, mikäli se vain on mahdollista. Koska tietysti on aina näitä kiireisiä, jotka odottaa puoli tuntia ennen saapumista ovien edessä. Jokaisessa hytissäkin voisi olla vaikka ovessa jonkinlainen ohjeläpyskä, jossa mainittaisiin lähin (suositeltu) exit ja kehotetaan rauhallisuuteen ulosmenossa. Voisiko ratkaisu olla myös vaikka selkeämmät toimintaohjeet, joita ei ole pakko noudattaa, mutta suositellaan? Se tarkoittaisi sitä, että laiva jaetaan "osastoihin" uloskäyntien suhteen. Eli: mitä lähempänä uloskäyntiä olet, sitä aiemmin poistuisit laivasta, ja kauimpana uloskäynneistä olevia suositellaan lähtemään vaikka esim. 10 minuutin kuluttua. Koska vaikka Turunkin-linjalla laivan tyhjentäminen pitää olla nopeampaa, lähes yhtä nopeasti se tyhjenee, kun uloskäynnit todella vetää, kun että aulat on täynnä ryysistä. Sen lisäksi opasteita todella tarvitaan lisää. Ulosmenoaulojen kokoa voisi hieman kasvattaa, koska nykyisellään ne täyttyvät portaikkoja myöten odottavista ihmisistä, jolloin ne rauhalliset ulosmenijät kärsivät siitä, että omaan hyttiin pitää tunkea ihmismassojen läpi.

Miten sitten lastausta saataisi nopeutettua? Tämä saattaisi olla toki epäarvoista, mutta toimiva systeemi voisi olla vaikkapa sisäänmenon jakaminen jälleen hyttikansittain. Olisi siis kaksi sisäänmenokerrosta, joissa vaikka kerrokset 2-6 ja 6-loput. Terminaalissa selkeät kuulutukset: "Kannen viisi hyttimatkustajia kehotetaan siirtymään aluksen sisäänkäynnille ja astumaan alukseen." Ketään tähän ei voida pakottaa, mutta jälleen suositeltavaa olisi. Laitetaan tuubiin opaste: "Pidättehän hyttikorttinne esillä, mikäli ette tiedä missä hyttinne on, jotta hyttiemäntä/-isäntä voi ohjata teidät hyttinne suuntaan. Kiitos!" Tällöin myös mahdollisimman paljon "vapaata" henkilökuntaa neuvomaan ihmisiä oikeihin hyttikäytäviin ja kerroksiin. Hissien ja portaikkojen lisääminen auttanee myös suman purkamisessa, tosin se on sitten tilaratkaisullinen ja myös taloudellinen kysymys.

On sinänsä omituista, miksi laivojen ulos- ja sisäänmeno on aina yhtä hankalaa. Tietysti puhutaan ihmismäärissä eri kokoluokasta, mutta esimerkiksi Helsingin bussi- ja raitioliikenteessä on selkeä toimintaohje: normaalisti poistutaan takaovista (ratikoissa siis muista kuin etuovista) ja tullaan sisään etuovista (tämä pätee vain busseihin). Se on "kirjoittamaton" sääntö, mutta veikkaisin, että noin 95% matkustajista sitä noudattaa. Ja jos nyt sitten se Punavuoren mummo haluaa siitä 14:sta mennä ulos etuovesta, niin päästäköön se kuljettaja sen, mikäli etuovella ei ole sisääntulijoita paljon. Yksittäisiä ihmisiä ei tarvitse rankaista. Miksi tätä asiaa siis ei voitaisi alkaa takoa myös laivamatkustajien kalloon: poistukaa aluksesta rauhallisesti jos mahdollista, ja mieluiten teitä lähimpänä olevasta uloskäynnistä. Havainnollistetaan asiaa opasteilla tuubeissa ja laivojen sisätiloissa. Risteilyohjelmaan voidaan takasivulle kirjoittaa ohjeet isommalla präntillä. Kuulutuksia terminaalissa ja vaikka infoläpyskä hyttiin ulos- ja sisäänmenoa varten. Yhtälaillahan lentokentillä kuulutetaan lähtöporttien sulkeutumisesta ja näytöissä pyörii "Viimeinen kutsu" lennoille. Näin radikaalia sen toki ei tarvitse laivaterminaalissa olla, mutta samantyylisiä asioita voisi hyödyntää.
Kaikki tällä palstalla esittämäni mielipiteet ovat henkilökohtaisia, eivätkä edusta muita tahoja tai ole kytkösissä tämän palstan ulkopuolisiin tahoihin.

Verkkolehti Ulkomatala

Mikko-Oskari Koski

Vikingin operatiivisella puolella ollaan ymmärtääkseni oltu aika tyytyväisiä Turun terminaalin toimivuuteen, vaikka luonnollisesti nykytonniston runsaahkon pokan mukaan mitoitetuissa tiloissa voi tulla ahdasta uuden aluksen kanssa varsinkin sen ollessa täysi. Mahdollisuudet säätää toinen lähtöportti ovat kuitenkin olemassa, koska Warrantissa ei ole päällä mitään suojeluja. Täyden pokan käsittely Tukholmassa saattaa pikakääntöajan puitteissa olla huomattavastikin isompi haaste.
Ajatus tiettyjen hyttiosastojen mukaan porrastetusta sisäänmenosta ei voisi käytännössä toimia. Sen valvominen kun edellyttäisi nykyistä enemmän henkilökuntaa ja minimiporukallahan nykyään kaikki työt halutaan tehdä, kun ilmaista työvoimaa ei yksinkertaisesti ole.

Merkittävämpi ongelma saattaakin olla se autokannen kuormaus noin lyhyellä kääntöajalla. Tämän kehittymistä -myös ja ennenkaikkea Tukholmassa- on varsin mielenkiintoista seurata. Ja epäilemättä joudutaan käymään debattia myös siitä, ehtiikö lautta päivävisiitilläkään väistämättä pidentyvien satama-aikojen takia enää MHQ:n satamaan vai pitääkö Ahvenanmaan keikka aina heittää Pitkännenän kautta. Taannoin ÅSH-lehdessähän oli juttua saarivaltakunnan kaikkien terminaalien ilmeisestä kelvottomuudesta ja rivien välistä oli luettavissa, ettei Viking vieläkään ole täysin haudannut taannoista hankettaan rakentaa uusi satama Järsön eteläpuolelle...

Lainaus käyttäjältä: Kim  Granlund - 30.12.2010, 14:07:01
Tervetuloa Mariellan lastaukseen mukaan Helsingin päässä. Ylempi putki on rikki, jolloin meillä lastataan vain nelosen kautta. Siinä tulee hitusen hiki ja ahdasta, kun 2000 ihmistä änkee samasta ovesta sisään. Siihen, kun vielä ängetään pari, jotka jäävät oven eteen "missä on mun hytti, häh?"-kysymystensä kanssa, niin tulee ikävä liikennepoliisia.
Olisikohan ollut pienempi vaiva siftata purkki EK7:aan sen jälkeen, kun XPRS on lähtenyt päivämatkalleen? No, siinähän olisi palanut hurjasti löpöä ja tullut lisäkustannuksia töijauksesta keskellä päivää... ::)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Toni Redsven

En tiedä kuinka homma ruotsin päässä menee, mutta viimevuonna kun siellä kävin ja juttelin oppaan kanssa niin hänellä oli varmaa tietoa että mikäli suunnitelmat ei muutu niin viikkarikin tulee siirtymään samaan altaaseen tallinkin kanssa, kunhan ko alue saadaan laajennettua. Sinne pitäisi tulla huomattavasti lisää laituripaikkoja ja lähes kaikki risteilijät pitäisi sinne saada ohjattua, kuten myös osa rahdista. Ko hankkeeseen liittyy myös liikenne järjestelyt ko satamasta suoraan ulos keskustasta ja muuta pientä... Mutta ruotsalaiset tuntien homma ei valmistu tai se kaatuu johonkin juuri ennen valmistumistaan...

Mutta jos nuo suunnitelmat pitäisivät paikkansa ja toteutuisivat, olisi viikkarillakin käytettävissä mahdollisesti täysin uutta terminaali tilaa jonne varmasti saa esittää toiveita toiminnoista... Eli sen puoleen kääntöaikaa voisi olla mahdollista petrata, ei paljoa mutta jos vaikka sen kuuluisan vartin tai pari saisi pois =D

Lassi Liikanen

Lainaus käyttäjältä: Toni Redsven - 31.12.2010, 13:13:47
En tiedä kuinka homma ruotsin päässä menee, mutta viimevuonna kun siellä kävin ja juttelin oppaan kanssa niin hänellä oli varmaa tietoa että mikäli suunnitelmat ei muutu niin viikkarikin tulee siirtymään samaan altaaseen tallinkin kanssa, kunhan ko alue saadaan laajennettua. Sinne pitäisi tulla huomattavasti lisää laituripaikkoja ja lähes kaikki risteilijät pitäisi sinne saada ohjattua, kuten myös osa rahdista. Ko hankkeeseen liittyy myös liikenne järjestelyt ko satamasta suoraan ulos keskustasta ja muuta pientä... Mutta ruotsalaiset tuntien homma ei valmistu tai se kaatuu johonkin juuri ennen valmistumistaan...

Mutta jos nuo suunnitelmat pitäisivät paikkansa ja toteutuisivat, olisi viikkarillakin käytettävissä mahdollisesti täysin uutta terminaali tilaa jonne varmasti saa esittää toiveita toiminnoista... Eli sen puoleen kääntöaikaa voisi olla mahdollista petrata, ei paljoa mutta jos vaikka sen kuuluisan vartin tai pari saisi pois =D
Siis onko tarkoitus, että Viking siirtyy Värtahamneniin, kun Värtapiren ja Nya Värtaterminalen valmistuvat? Uusi Värtaterminalen on suunniteltu valmistuvaksi vuonna 2015 ja itse Värtapiren (eli Värtahamnenin laajennusosa nykyisen Sea Windin paikalta enemmän Lilla Värtanin suuntaan) kokonaisuudessaan vuonna 2016. Kuulostaisi toki järkevältä malli, jossa liikenne Suomeen, Viroon ja Latviaan lähtisi samasta paikasta. Koska Frihamneniinhan valmistui pari vuotta sitten uusi risteilyterminaali, olettaisin koko risteilyliikenteen siirtyvän sinne, kun rahtitoiminnot siirtyvät Nynäshamniin.

Nyt, jos suunnitelmat todella on pitäviä, Vikingin kannattaisi olla todellakin yhteydessä Stockholms Hamnariin. Uudesta Värtahamnenista voitaisiin tehdä täysin uudenlainen satama, ja nyt siihen tarjoutuu hieno tilaisuus. Satamassa voitaisiin hyödyntää uusia ratkaisuja, joilla kääntöaikaa todella voisi tiputtaa jonkin verran. Hyväkin puoli asiassa on: todennnäköisesti keritään ajamaan pari vuotta Stadsgårdeniin, jossa voidaan kiinnittää huomiota enemmän epäkohtiin, joita voidaan korjata uudessa satamassa. Varmasti Vikingillä että Tallinkilla on sanansa sanottavana terminaalien ratkaisuista, ja kuinka niitä pitäisi parantaa. 
Kaikki tällä palstalla esittämäni mielipiteet ovat henkilökohtaisia, eivätkä edusta muita tahoja tai ole kytkösissä tämän palstan ulkopuolisiin tahoihin.

Verkkolehti Ulkomatala