Ånedinlinjen harkitsee lisäkapasiteetin ostoa

[Kalle Id]

Osaako kukaan arvioida, kuinka vaikeaa/kallista olisi jäävahvistaa lämpimämmille vesille tarkoitettu kruiseri niin, että se sopisi myös Itämeren talviliikenteeseen? Mietin vaan, koska markkinoilla vaikuttaisi olevan jonkun verran Ånedinin tarpeisiin sopivia pieniä kruisereita, joihin ei tarvitsisi alkaa rakentamaan kalliilla uusia hyttejä. Eli tulisiko halvemmaksi hankkia SOLAS-yhteensopiva pieni ei-jäävahvistettu kruiseri ja jäävahvistaa se, kuin hankkia jäävahvistettu autolautta ja muuttaa se kruiseriksi?

[Timo Selkälä]

Ps. Mistäköhän Apolloduck on vetäissyt Vanan sijaintipaikaksi Turkin?

Laivaa markkinoi varsinaisesti Motif Marine, joka on turkkilainen meklari. Apolloduck on sivuston nimi.

[Kalevi Lehto]

Tässä kuviossa ongelmaksi  muodostuvat hytit. Laivaa markkinoiva Apolloduck.com-sivusto mainitsee, että 130 yhteensä 260 hytistä sijaitsee autokannen alla.

Joo, Vana Tallinn on siinä suhteessa aika erikoinen alus, että tosiaankin autokannen alla on hyttejä jopa kahdessa kerroksessa, eli 1. ja 2. kannella. Yleensähän ns."snorkkelihytit" sijaitsevat vain yhdellä kannella, useimmiten kai kakkosella.

[Jussi Littunen]

Laivaa markkinoi varsinaisesti Motif Marine, joka on turkkilainen meklari. Apolloduck on sivuston nimi.

Ok, tuosta ilmoituksesta tuli äkkiseltään vaan mieleen että kyseessä olisi laivan sijaintipaikka. No selvisipä sekin!

Mitä noihin snorkkelihytteihin tulee, niin 60-70-luvulla tuo hyttien sijoittaminen  kahdelle kannelle autokannen alle oli varsin tyypillinen ratkaisu. Varsinkin, kun miehistöhyttejä sijoitettiin usein suoraan autokannen alle, jotta näihin saatiin pienet ikkunaluukut. Autokannelle rakennettujen hyttien hintaa nostaa varmasti se, että autokannet ovat lähes poikkeuksetta kaksi kantta korkeita, ja näin ollen jouduttaisiin rakentamaan välipohja, jotta hyttejä saataisiin päällekkäin.

Kuten Kalle totesi niin Vana Tallinnista ei tietenkään väkisin tarvitse ruveta vääntämään risteilijää. Se, että  Vana otettiin esille yhtenä vaihtoehtona perustui varmasti viime syksynä liikkuneisiin huhuihin, joiden mukaan laiva olisi vuokrattu ÅL:n liikenteeseen. Jäävahvistuksen hintaa on varmasti vaikea ruveta arvioimaan, sillä uskoisin, että se riippuu valtavasti kunkin laivan nykyisistä rakenteista ja vaikkapa siitä, onko laivassa keulaporttia/visiiriä, jota etelään rakennetuissa risteilijöissä tuskin on. Myös potkurit pitää vaihtaa, mikäli jääluokkaa halutaan nostaa. Mutta mistään mahdottomasta operaatiosta tuskin on kyse, onhan esimerkiksi ex. Finlandian keulaa rustattu useaan kertaan, ja kelpasihan 1B-luokan Ålandsfärjankin napavesille.

Tämä on lähinnä villi heitto, mutta Kristina Cruisesin ostaman entisen Konstantin Simonovin sisaralus Dmitriy Shostakovich on ollut myös myynnissä Laivassa on pieni autokansi, mutta muuten se on käytännössä risteilyalus, jonka kapasiteetti olisi varmasti riittävä ÅL:n tarpeisiin. Mahtaako hinta olla hieman liian korkea?

[Mikko-Oskari Koski]

Nämä venäläiset lauttakruiseriyhdistelmät saattaisivat hyvinkin olla Ånedinin kiikarissa, olihan aikanaan ilmassa väitteitä, että varustamo olisi ollut kiinnostunut niistäkin aluksista, jotka nykyään tunnetaan Dalmaziana ja Kristina Katarinana. Eri asia sitten on, mitä tuollaiset alukset maksavat ja kuinka suuri Ånedinin luotto lopulta on. Toisaalta varustamo saattaisi tonnistoinvestointinsa myötä saada myös uusia osakkaita, mikä taas osaltaan nostaisi sen luottokelpoisuutta. Ja eihän BJ:nkään kohdalla viimeistä sanaa vielä ole sanottu muualla kuin kansainvälisessä liikenteessä.
Vana Tallinnin snorkkelihyteistä puhuttaessa olisi varmaan syytä tarkistaa, täyttävätkö ne kaikki solaksissa määritellyt toisistaan riippumattomien poistumisteiden ehdot. Tämähän on käsittääkseni Birger Jarlissakin alimpien kansien osalta se isoin ongelma, ei niinkään puurakenteiden runsaus (joka tietysti sekin vaikuttaa). VT:ssa on toki muitakin ongelmia, alus on pitkään seissyt eikä välttämättä enää mitenkään priimakuntoinen (eihän se sellainen ollut enää viimeisenä aikoina ajossakaan), Tallink pyytänee siitä selkeää ylihintaa jne. Kruiseriksi kunnostettaessa aluksen pitäisi epäilemättä tehdä myös tilojen sijoittelussa selkeitä muutoksia, koska koko poka pitäisi kerralla saada sopimaan ravintolatiloihin. Toisaalta autokannesta voisi nipistää tilaa kaupalle, joka taas olisi pienempi remontti kuin kokonaisten hyttiosastojen sinne pykääminen -tätä tosin varmaan sovellettaisiin joka tapauksessa, jos lauttaa ryhdytään säätämään kruiseriksi.

[Jussi Littunen]

Nykyisen Paloman (ex. Dmitriy Shostakovichin) hintapyynnöksi mainitaan 9,5 miljoonaa dollaria eli noin 6,4 milj. euroa. Mitä tämä tarkoittaa ÅL:n kokoisessa yhtiössä, niin luulisin että kyseessä olisi melko suuri investointi.  Mutta fakta kuitenkin on, että tasokkaat laivat maksavat, ja kyseessä on pitkäaikainen investointi. Tässä mielessä hyvän ja tarkoituksenmukaisen, mutta hieman kalliimman laivan hankkiminen tulee pitkän päälle varmasti kannattavammaksi kuin pienen ja halvan rotiskon ostaminen. Houkutteleehan parempi alus myös paremmin matkustajia, ja tarjoaa mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseen. Se, jolla on enemmän tietoa ÅL:n taloudesta, arvioikoon tätä kustannuspuolta enemmän.

Tietääkö kukaan, missä kunnossa Paloma on? Jos laiva on hyväkuntoinen, ei tuon hinnan päälle tule muuta kuin pintaremontin kustannukset. Mikäli Paloma ei ole hyvässä kunnossa, tulisi sen kunnostaminen todennäköisesti kuitenkin halvemmaksi kuin hyttien rustaaminen autokannelle. Tekninen uusiminen onkin sitten asia erikseen, jonka kustannuksista on vaikea näin asiaa tuntemattomana puhua.

Joka tapauksessa tämän kyseisen lauttasarjan eduksi voitaneen laskea se, että autokansi on melko pieni, jolloin tila ei jää hukkaan, mutta kuitenkin esim. proviantin kuljetus ja lastaus sujuu helposti. Lisäksi alukset on rakennettu Itämeren olosuhteisiin jäävahvistuksineen ym, ja alusta voidaan varmasti pitää tarpeeksi korkeatasoisena kyseiselle reitille ulkouima-altaineen ja (varsinkin Birgel Jarliin verrattuna) kookkaine hytteineen.

[Mikko-Oskari Koski]

Toisaalta Ånedinin markkinointivaltteja ovat tunnelmalliset tilat ja kun BJ:stäkin on vuosien mittaan onnistuttu poistamaan suunnilleen kaikki ne ikävät piirteet, mitä perinteisissä matkustajalaivoissa oli, voisi tämän tuotteen jatkaminen jollain kansainvälisen mittapuun mukaankin kohtalaisen tasokkaalla kruiserilla olla riskaabelia. Toisiakin näkökulmia tietysti on.

[Janne Koskinen]

BJ:lle jatkoa luvassa?:

"2:e Styrman till M/S Birger Jarl
Rederi Allandia AB

Publicerad: 2011-05-05, Annons-ID: 0011-147442

Stockholm  (Kommuninformation), 1 plats



Sedan 1979 har fartyget - då under namnet m/s Baltic Star - transporterat Ånedin-Linjens gäster till Mariehamn på Åland. Ånedin-Linjen var det första rederi som kryssade på Tallinn efter andra världskriget! Vi har även hunnit med att besöka Slite, Riga, Ösel, Ventspils och Klaipeda med fartyget, även då under namnet m/s Baltic Star.
2002 såldes fartyget till Ånedin-Linjen/Rederi Allandia AB och i samband med Stockholms 750-års jubileum fick hon åter svensk flagg och namnet Birger Jarl återtogs.
Vi har nu behov av 2:e styrman till M/S Birger Jarl, 2v "törnar".
Välkommen med din ansökan
Varaktighet/Arbetstid
Visstidsanställning 11 dagar - 3 månader

Heltid

Vikariat tom 2011-08-14, med möjlighet till förlängning."

Eli "med möjlighet till förlängning" viitais mahdolliseen jatkoon; tuskin hotellilaivassa 2 prm. on tarpeen?

[Mikko-Oskari Koski]

Mutta voihan tuo jatkopaikka olla myös siinä toisessa aluksessa -jonka liikenteeseen tuleminen on vielä epävarmaa ja siksi otetaan nyt töihin vain määräaikainen tyyppi.

[Seppo Luoma-Aho]

Jatkoa seuraa...

http://www.sjofart.ax/sv/nyheter/sa_ska_birger_jarl_goras_brandsaker/427

[Kalevi Lehto]

Hieno juttu, jos Birger Jarl jatkaa liikennöintiä, eikä päädykään vielä hotelliksi Tukholmaan, tai romuksi. 

Aplodit Ånedin Linjenille, mukavaa, jos edes joskus perinteet painavat enemmän, kuin pelkät numerot tilinpäätöksessä!

[Janne Koskinen]

Moni lienee asian noteerannut, mutta BJ on telakalla 15.08.2011-12.09.2011 (GV varvet)

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:MS_Birger_Jarl_Beckholmen_2011.jpg?uselang=sv

Eli liikenne jatkunee 13.09.2011?

"Varvsuppehåll    Under perioden 15/8 - 12/09 ligger ms Birger Jarl på varv. Under varvsvistelsen kommer fartyget att tekniskt uppgraderas så att hon uppfyller kraven i SOLAS 74."

Vissa saker verkar vara eviga.

[Kalevi Lehto]

Näyttäisi Birger Jarl siirtyneen telakalta Skeppsbronille laituripaikalleen.  Viikon päästähän pitäisi aluksen jo jatkaa liikennöintiään.

[Kalevi Lehto]

Siellähän se on taas tuo vanha sievä pikkulaiva kulkenut isompiensa joukossa. Onko muuten kellään tarkempaa tietoa, mitä "taikatemppuja" Birger Jarlille telakoinnin aikana tehtiin, jotta Solaksen pykälät saatiin täytettyä?

[Mikko-Oskari Koski]

http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=1720.30