Turun vesibusseista

Aloittaja Mikko-Oskari Koski, 18.04.2006, 16:18:57

« edellinen - seuraava »

Mikko-Oskari Koski

Kun tässä nyt on tullut kohtalaisen runsaasti puhetta niin Urho Nummelinin Turunmaan Turistilaivoista kuin Raimo Östermanin Meribussistakin, tehdäänpä oma topicci tähän aiheeseen liittyen. Turussahan on vuosikymmenten mittaan nähty yhtä ja toista Aurajoen pinnalla kelluvaa henkilökuljetinta.

Martti A.Matarmaan eli tuttavallisemmin matkailijanhuijauksen (firman oikea nimi oli Matkailu ja Kuljetus oy) viimeiseen tonnistoon kuuluivat vesibussit Reginatan ja Airisto. Reginatanista, sittemmin Merenhuiske I:sta, keskustellaan aluksen omassa topicissa. http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=6440.0
Juojärvellä nykyään operoivan Hanna II:n tunnistaa helposti vanhaksi Airistoksi. Siitäkin huolimatta, että sen päälle on viritetty tökerö terassi ja ohjaamo korotettu miltei hengenvaaralliseksi. Airisto oli vesibussina sangen sulava liikkuja, mitä ominaisuutta nämä rakenteelliset muutokset tuskin ainakaan hirvittävästi parantavat.
Alunperinhän alus tosiaan oli höyrywenhe Helsingin vesillä, sittemmin rahtialus Saaristomerellä. Mataran bussi-ja vesibussifirma Matkailu ja Kuljetus oy kunnosti sen omaan käyttöönsä -50-luvun lopulla lähinnä Turku-Naantali-, Turku-Haverö-Seili-Nauvo- ja Turku-Naantali-Velkua-Taivassalo-Uusikaupunki-reiteille.

Matkailu & Kuljetus oy oli -50-ja -60-luvuilla lähisaaristoliikennöitsijä sanan varsinaisimmassa merkityksessä. Se operoi bussireittejä Turusta silloin itsenäiseen Kakskerran kuntaan sekä Paraisten Ålössä sijainneeseen Tennäsiin. Ilmeisesti yhtiöllä oli jonkinlainen vuorojako Heinosen Matka-Autot oy:n kanssa Paraisille suuntautuneessa liikenteessä.
Linjoja tuki vesibussiyhteys Tennäsistä molemmilla rannoilla sekä Vapparnin saarissa sijainneiden välilaiturien (mm.Laalahti, Niittusaari, Harjattula, Kulho) kautta Aurajokeen. Tämä liikenne lopetettiin vasta Kirjalansalmen sillan valmistuttua ja autoyhteyden tultua lopullisesti Paraisten yhteydeksi. Joitakin vuoroja Kakskertaan yhtiöllä oli tämän jälkeen vielä meritsekin, sillä Hirvensalon ja Satavan tuolloiset, väliaikaisiksi tarkoitetut sillat eivät vastanneet täysin tarkoitustaan rahdinkuljettajina. Ja Kulhossa oli tuolloin vielä, jos ei enää kasvatuslaitosta, niin kesäsiirtola ainakin -eikä sinne kiinteää yhteyttä ole vieläkään...
Linjaa hoitanut ms.Tyyni oli ainakin -90-luvun alkupuolella Aurajoessa yksityiskäytössä Amorita-nimisenä huvialuksena. Sen ohjaushyttiä oli laajennettu.
Hiekkaranta, joka oli joku ps-pursiseuran ensimmäisistä Kuhista, toimi Iniössä kelluvana kauppana aikansa. Se oli käsittääkseni koko ajan M&K:n omaisuutta, vaikkei vuosikymmeniin mitenkään Mataraa palvellutkaan. Sekin lojui Aurajoessa M&K:n konkurssin aikoihin ja kuskattiin tietääkseni uuden laiturin rakennustöiden tieltä joko Latokariin tai Pansioon.

Lainaus käyttäjältä: Hannu Mäkinen - 13.01.2006, 22:10:38
Hiukan lisää tiedonmurusia ja spekulointia tähän keskusteluun.
Amorita(Tyyni) makasi vielä viime kesänä Raision Hahdenniemen venesataman talvisäilytysalueella melko hylätyn näköisenä.
Jarmo Saarisen "Aurajoen laivat"-kirjasessa mainitaan, että alus olisi valmistunut 30-luvulla Turussa vesibussiksi. Arvelen edelleen, että kyseessä olisi merivartiolaitoksen tullilta perimä n.s nopean veneen runko 1910-luvulta. Aluksen runkomuoto, rungon keulaosan valoventtilit, 4 kpl ,muistuttavat Rajavartiolaitos 1919 - 69 kirjan NV 46:tta, tämän luokan aluksia myös poistettiin 30 -luvulla palveluksesta. Myös rungon mitat täsmäävät. Martti Matarmaa (1910-78) oli tunnettu second-hand kaluston käyttäjä niin linja-autojen, kuin vesibussienkin suhteen. Tennäs-Turku linjaa Matarmaa liikennöi vain vesibussilla, tosin miehistö yöpyi Tennäsissä vanhasta Turun liikennelaitoksen huutokaupasta ostetetusta bussista tehdyssä "taukotuvassa".
Tietojeni mukaan Reginatan (Merenhuiske) olisi ostettu Turkuun 1969 yksikantisena aaltopeltikatolla ja GM koneella varustettuna, tämä varustettiin nykyisellä hytillään 70 - luvun alussa Hirvensalon telakalla, mikä oli osa Matarmaan yritysrypästä M&K + Kakskerran linja Oy. Koneeksi scania vabis.
Hiekkaranta jatkaa elämäänsä sisävesillä, hienoa tarinaa luettavissa kirjasta "Isoisän laivat" Hiekkaranta makasi kauppaveneaikojen jälkeen Hirvensalon telakalla, kävin aluksessa ensimmäisen kerran sisällä 1976, jololoin matkustamon sisätiloja hallitsi komea kylmätiski. Aluksen kunnostus alkoi 1977, jolloin puurunko päällystettiin 4 mm teräslevyllä, joten kansirakenteen ja köliraudan ollessa jo terästä, aluksen runkomateriaali oikeastaan vaihtui. Aluksen ohjaamo myös korotettiin malliksi "Reginatan", myös aurinkokantta varten tehtiin kaiteet. Projekti kuitenkin keskeytyi Matarmaan kuollessa kesällä 1978.
Saaristo, alunperin joko Kuha tai Ahven - luokan miinanraivaaja, on ilmeisesti myyty Poriin  70 -luvulla M&K.n hävittyä Turunmaan Turistilaivat Oy:lle liikenteen Turun kaupungin ulkoilualueille. Tullessani 1976 viikonlopputöihin k.o. yhtiöön vain Reginatan oli ajokunnossa, Airiston pohjalevyjen uusinta käynnistyi 1977 talvella.Käydessäni Porin Reposaaren vanhan sahan alueella 80-luvun alussa, makasi Saariston hylky siellä seuranaan toinen veteraani, vanhan vartiomoottoriveneen rungosta tehty  Helsingin ja Turun kautta Poriin päätynyt Terhi.Romuna sekin. M&K myytiin Matarmaan suvun hallusta ulkopuolisille tahoille 1989 tai -90. Bussilinjaliikenne myytiin Turun Kaupungin liikennelaitokselle keväällä 1975.

Mainittujen lisäksi Matkailun ja Huijauksen kalustoon kuului myös vesibussi Satumaa, joka oli aikaisemmin ollut nimiltään ainakin Haga ja Sphinx ja jossain välissä Mataran tyttären (minun kilpailijalla työskennellessäni firman toimitusjohtajan) mukaan Hannele. Aluksen motti oli kärähtänyt joskus -70-luvun puolessavälissä Ruissalon telakan rannassa, jonka jälkeen se ei enää operoinut. Kärytapauksesta on kerrottu tälläkin foorumilla, oliko Ari E.peräti sen silminnäkijä..?
Myöhemmin Satumaa oli nähty Porissa Kokemäenjoen risteilijänä, mutta -90-luvun alussa, kun M&K eli viimeisiä aikojaan (muistaakseni) Reijo Nurmisen (en ole varma nimestä) alaisuudessa, se palasi Turkuun. Aurajoessa sekin oli, suunnilleen Manillan kohdalla, lähinnä työmaaparakkia muistuttaneen Hiekkarannan kyljessä. Alukset raivattiin pois, kun rantaa alettiin kunnostaa vuoden -96 Cutty Sark Tall Ships'Racea varten.

Matara menetti Kakskerran bussilinjansa kunnan järkeistyessä osaksi Turkua -70-luvun alussa ja vesibussitoimintakin siltä loppui -90-luvun alussa, kun yhtiön uusi omistaja ei saanut liikennettä -kaiketi Ukkopekan kilpailun puristuksessa- enää kannattamaan.



Saaristohöyryjen jäljitystä käsittelevässä topicissa lienee yhtä ja toista tähän liittyvää: http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=478.0

Nummelinin ensimmäinen varustamo Turunmaan Turistilaivat eli -70-luvun alkupuolella horoskooppinimisine aluksineen. Sen toiminnan päätyttyä "Meri-Urho" jatkoi elämäänsä entisen valtameritroolari Zaidan kanssa, aina -90-luvulle asti. Zaidan syrjäytti markkinoilta lopulta lähinnä matkustajien kohonnut vaatimustaso, osittain toki myös se, ettei Nummelinin työlle ollut jatkajaa.

Laivuri Raimo Östermanin Meribussi oy:lle kuuluivat aluksi Meribussin "numeropaatit", joista kakkonen on sittemmin vaikuttanut MHQ:n vesillä Fridana ja Norrköpingin tuntumassa Bråvikenillä Ruotsissa Lejonungenina. Nelonen taas muistuttaa erehdyttävästi Helsingin vesillä parina viime suvena pyörinyttä, lähinnä asbestipommin näköistä vesibussi Fanttia. Joku tietänee, onko kyseessä sama alus..? Meribussit 1 ja 3 ovat minulle tuntemattomia suuruuksia, mutta kaiketi sellaisetkin on joskus olleet olemassa..?
Meribussi oy:n armaadaan kuuluivat toisaalla (http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=7659.0) käsitellyn Kauris-vesibussin lisäksi -80-luvulla oma uudisrakenne Merikotka, Helsingistä ostetut Terhi 2 (ex.Myrvold), joka sittemmin päätyi Lahteen ja Meritiira (ex.VB1), jonka myöhempiin vaiheisiin kuului paitsi Meribussin "nurkanvaltaus" Raumalla, myös toimintaa jossain pohjoisemmassa satamassa.
Östermanin jälkeen Meribussia johti Pekka Koivisto, jonka omistuksessa uinuva firma on edelleen. Merikotkan osti joitakin vuosia sitten tmi.J.Pursiainen.

Taisto Jokila puolestaan perusti Turun Meritaxi oy:n jo -70-luvun alussa. Aluksi se oli venetaksifirma, jonka alus oli moottorivene Kaisli, mutta vuonna -81 Taisto vaihtoi aluksekseen uuden lujitemuovisen pikkuvesibussin Annen. Kolme vuotta myöhemmin valmistui sitten rautarunkoinen Jaana, jonka -kuin myös uuden Turun Vesibussivarustamo oy:n- myötä Taistokin siirtyi pois lähikaislikosta. Anne toki pysyi rinnalla, mutta se kuului jatkuvasti Meritaxille. Allekirjoittaneen vaihtelevasta meriurasta puhuttaessa Jaanan funktiota ei parane vähätellä.. 8)
Taiston armaadaan kuului hetken myös pieni kantosiipivene Johanna ja lopulta Jaanasta kehitelty vesibussi Diana, joka on sitä nopeampi, muttei muuten mitenkään uutta ajattelua edustava.
Nykyään Jaanan omistaa Eero Huusko ja Dianan Markku Leskelä, jolla on merenkulullisia intressejä myös Uudessakaupungissa.

"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Wirrankosken Rami

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 18.04.2006, 16:18:57
Nelonen taas muistuttaa erehdyttävästi Helsingin vesillä parina viime suvena pyörinyttä, lähinnä asbestipommin näköistä vesibussi Fanttia. Joku tietänee, onko kyseessä sama alus..?

On. Tästä on ollut Laiva-lehdissä juttuakin.

Ari Elenius

Tässä hieman Turku-Naantali-vesibussiliikenteestä 60-luvulla.

Hannele kulki vuotta 1964 lukuunottamatta pitkää reittiä, lähtö arkisin 12.00 Turku-Kansanpuisto-Pukit-TTPS-Nepo-Järvistensaari-Vepsä-Heinäinen-Lapila-Ajonpää-Naantali. Paluu Naantalista 14.30 suoraa reittiä (Ruissalon eteläpuolitse) Turkuun.

Airisto hoiti koko 60-luvun Naantalin sunnuntailiikenteen. Lähdöt Turusta 12 ja 15, Naantalista 13.30 ja 16.30. Vuonna 1963 oli lisäksi alkukesän iltavuoro 18.00-19.30, mutta se lakkautettiin kesken kesää vähäisen käytön vuoksi. Airistolla pääsi perjantaisin 18.00 Kultarantaan poiketen mennentullen Naantalissa. Paluu Kultarannasta 20.30.

Hiekkaranta hankittiin kaudeksi 1964 hoitamaan Turun-Naantalin liikenne. Hiekkarannan mataluuden vuoksi voitiin kulkea lyhyempää reittiä Ruissalon sillan alitse Pohjoissalmea pitkin. Reitillä poikkettiin vain Ajonpäässä tarvittaessa. Hiekkarantaa ei saatu liikenteeseen heti kauden alussa, jolloin Minni korvasi sen. Lähdöt Turusta arkisin 11 ja 17, sunnuntaisin 10.30, 13.30 ja 16.30, paluut Naantalista arkisin 12.10 ja 18.10, sunnuntaisin 11.40, 14.40 ja 17.40. Yhdessä Airiston kanssa oli v. 1964 sunnuntaisin peräti viisi edestakaista vuoroa Nantaliin.

Vuonna 1963 Airisto aloitti Turku-Naantali-Uusikaupunki liikenteen. Vuoroja oli kolme viikossa. Aluksi Airisto yöpyi Ugissa, lähdöt Turusta ma-ke-pe ja Ugista ti-to-la. Parin vuoden päästä aikatauluja muutettiin niin, että meno-paluu tapahtui saman päivän aikana, jolloin kolmen viikkovuoron lähtöjä ti-to-la Turusta jouduttiin aikaistamaan ja paluuta Ugista myöhentämään.

Hiekkarannan yhden kauden 1964 kokeilun jälkeen palattiin 1965 samaan käytäntöön kuin vuosikymmenen alussa. Arkisin yksi vuoro, Hannele hoiti jälleen pitkän reitin Vepsän kautta Turusta Naantaliin. Pyhäisin samat kaksi vuoroa Airistolla niinkuin ennenkin. Lisäksi tietysti Airistolla pääsi Naantaliin/Naantalista perjantai-illan Kultarannan vuorolla ja Ukiin liikennöintipäivinä aamupäivällä Naantaliin ja illalla takaisin.         

Mikko-Oskari Koski

Merikotka näyttää tulleen myydyksi. Tietääkö joku, kenelle?
Aluskohtaisia tietoja kaipaisin myös Nummelinin armaadaan kuuluneesta, lähinnä kai Rymättylän vesillä aikanaan seilanneesta ufosta, jonka nimenä Turunmaan Turistilaivojen aikana ja myöhemminkin oli Härkä -tämä ei kuitenkaan ollut aluksen alkuperäinen nimi. Toimenkuvaan lienee ainakin jossain vaiheessa kuulunut Pakinaisten ja Ruotsalaisen saarilla asuneiden lasten kuskaus avovesikaudella kouluun. Siis aikana, jolloin Rymättylän-Velkuan yhteysalusliikenne oli pienen Satavan tai sen edeltäjien varassa. Kyseistä liikennettähän Taisto Jokilakin on ainakin parina tavikautena -80-luvulla hoitanut ms.Annella.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Wirrankosken Rami


Mikko-Oskari Koski

Lainaus käyttäjältä: Wirrankosken Rami - 11.12.2006, 15:45:52
Myyty Latviaan...
Kekkosen vanha kaveri Kaarlo Hillilä oli valvomassa jotain urakkaa, johon tulleiden uusien ohjeiden toteuttaminen oli määrärahojen puutteessa sula mahdottomuus. Niinpä hän palautti ohjeet Kekkoselle mekinnällä p-a K.H.
Hiukan samanlainen fiilis kuin UKK:lla tuon kirjeen saatuaan on tässä nytkin: Hiukan liikaa tiivistetty... ::)

Kaiketi Latviaan myyty vesibussi kuitenkin oli Merikotka?
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Hannu Mäkinen

Härkä oli entinen rymättyläläisen kauppiaan Teroksen Leo, jäi Hirvensalon telakalle Turun kaupungin kesäsiirtoloiden lopetettua toimintansa Kulhon saaressa, ja ajojen näin loppuessa. Puurunkoisena ja pienikokoisena sekä ilman aurinkokantta ei ilmeisesti mennyt vesibussina kaupaksi. Jossain vaiheessa 80-luvun lopulla ylärakenne purettiin ja runko käännettiin ylösalaisin tarkoituksena kuidutus, taisi jäädä kesken, Saattaa olla samassa paikassa edelleen, Meribussi 2 oli siis ex Terhi,kolmella koneella varustettu  entinen vartiomoottorivene. Meribussi 1 oli Merikotkan työnimi, runkohan makasi pari vuotta pressun alla Aurajoessa, ennen siirtoaan Uuteenkaupunkiin, jossa tehtiin valmiiksi. muuten. Olikohan muuten Rymättylän länsipuolen liikenteen ensimmäinen valtion yhteysalus TVL:n rautavene Tiura, myöhempi kaivinyhtymä veljet Salmisen hinaaja?

Ari Elenius

Kirjassaan "Turku-Åbo" (1961) on Hans Othmanin ottama hieno kuva vesibussi Leosta Aurajoessa Kulhon kesäsiirtolaan lähtevine lapsineen ja saattajineen, Teros itse seisomassa takasillalla. Toisessa Aurajoki-kuvassa m/s Leo m/s Airiston takana, taustana kaupunginhallituksen talo ja sittemmin  :'( purettu Wilenin kellotornitalo.   

Wirrankosken Rami

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 11.12.2006, 20:04:20
Kekkosen vanha kaveri Kaarlo Hillilä oli valvomassa jotain urakkaa, johon tulleiden uusien ohjeiden toteuttaminen oli määrärahojen puutteessa sula mahdottomuus. Niinpä hän palautti ohjeet Kekkoselle mekinnällä p-a K.H.
Hiukan samanlainen fiilis kuin UKK:lla tuon kirjeen saatuaan on tässä nytkin: Hiukan liikaa tiivistetty... ::)

Kaiketi Latviaan myyty vesibussi kuitenkin oli Merikotka?

Kuten edellisessä, yläpuolla olevassa jutussa totesin... ::)

Wirrankosken Rami

Lainaus käyttäjältä: Hannu Mäkinen - 14.12.2006, 19:19:47
Olikohan muuten Rymättylän länsipuolen liikenteen ensimmäinen valtion yhteysalus TVL:n rautavene Tiura, myöhempi kaivinyhtymä veljet Salmisen hinaaja?

Tiedätkö minkä niminen hinaaja?

Hannu Mäkinen

Jos muistan oikein, nini säilyi Tiurana, alus on jo jatkanut matkaansa muille tuntemattomille omistajille. Tällä TVL:n aluksella oli ainakin 1 sisar, Rajavartiolaitoksen RV 8, Tiuraan oli vain asennettu ahdas ohjaamokoppi savupiipun ja matkustajatilana toimivan hytin väliin / päälle. Hollmingin tuotteita taisivat olla -50 luvun lopulta

x25

Mitkäs vesibussit siellä liikennöivät nyt?

Niko Viirret

#12
Kyllä Turussa ainakin Diana ja Jaana prutkuttavat ja Juulia on myynnissä. Eipähän nyt muita tule mieleen. ::)


Timo Renberg


Kyllä Turussa ainakin Diana ja Jaana prutkuttavat ja Juulia on myynnissä. Eipähän nyt muita tule mieleen. ::)

Nyt on Djurgårdsvarvetin sivulle ilmestynyt, myyntiin tulevien listoille, Turun vesibusseista Jaanakin ja Juulia on myyty.