Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys

Aloittaja Jarkko Korhonen, 28.07.2007, 18:53:32

« edellinen - seuraava »

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 04.10.2017, 15:05:07
Vikingin ja Eckerön ristiinomistus toteutuu osin jo nyt kuten kaikki hyvin tiedämmekin, ja se voisi jatkossa lisääntyäkin, mutta tämä tuskin aiheuttaisi varustamojen imagollista yhtymistä.
Eikä siinä mielessä voisikaan, että kilpailuviranomaisilla olisi todennäköisesti sanansa sanottavana yhdistyneen Vickerön matkustajamääristä Ahvenanmaa-Ruotsi -liikenteessä sekä Tukholman lyhytristeilyillä. Helsinki-Tallinna -liikenne taitaa olla ainoa, jossa yhdistyminen menisi varmasti läpi. (Toki jos veikkaukset siitä, että Vikingin uusi Kiinatar korvaisi sekä Amorellan että Cinderellan pitävät paikkansa niin yhdistymisen tiellä olisi vähemmän esteitä). Sinällään jos kilpailuviranomaiset eivät olisi tiellä niin Vikingin ja Eckerön fuusio olisi loistoveto, yksi vahva ahvenanmaalainen varustamo olisi kuitenkin parempi kuin kaksi keskenään kilpailevaa.

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 04.10.2017, 15:05:07
Kilpailuviranomaiset eivät hyväksyisi Grimaldia koko Tallinkin ostajaksi, sillä se saisi määräävän markkina-aseman Suomen ja Ruotsin välillä. Moby sen sijaan voisi Tallink Siljan tai jonkun osan siitä ostaakin ilman tätä rasitetta
Voisi tietysti miettiä, liittyykö Siljan ja Tallinkin brändien erottaminen jotenkin tähän mahdolliseen myyntikuvioon. Todennäköisesti kilpailuviranomaisten tulkinta olisi, että Grimaldi ei voi ainakaan Turku-Tukholmaa ostaa, eikä välttämättä Helsinki-Tukholmaakaan - mutta entä jos Grimaldi ostaakin vain ne (kannattavimmat) Tallink-brändin alla ajetut linjat, ja Silja jää erikseen vielä virolaisomistukseen odottamaan toista ostajaa?

Mobyltä on huhujen mukaan mennyt rahahanat kiinni; rahoittajapankit eivät ole olleet lainkaan tyytyväisiä jatkuvaan laajentumiseen, jonka taloudelliset tulokset ovat (ainakin toistaiseksi) olleet laihoja.

Joonas Kortelainen

Viking/Eckerö:
Helsinki-Tallinna XPRS ja Gabriella, uudisrakennusta jossain vaiheessa
Turku-Åland-Tukholma China 1 ja China 2
Helsinki-Maris-Tukholma Grace ja Cinderella
Tukholma-Maris Birka
Ahvenanmaan lyhytreitit Finlandia ja Amorella siihen asti kun XPRS vapautuu uudisrakennuksen tieltä.

Grimaldi/TallinkSilja:
Helsinki-Tallinna Megastar, Gigastar ja Europa
Turku-Kapellskär risteilyt Galaxy
Naantali-Kapellskär Nordlink, +1 Star-luokasta
Helsinki-Maris-Tukholma Serenade, Symphony
Tallinna-Maris-Tukholma Baltic Princess, Baltic Queen
Riika-Tukholma Victoria Romantika

Mikko-Oskari Koski

#1037
Jos Grimaldi olisi oikeasti kiinnostunut Viron yhteyksistä, se olisi jo aloittanut Vuosaaren ja Muugan välisen yhteyden HEL-TRA-linjan aluksilla niiden päivätauon puitteissa. Jos tämä muodostuisi menestykseksi, linjaa voisi täydentää jollain pienemmällä aluksella, jonka kulkemisia voisi säädellä viikonpäivien ja kysynnän mukaan. Ratkaisu olisi varmasti edullisempi kuin Tallinkin osto, jossa mukana saataisiin vähemmän toimivia tuotteita -ja yksi parhaista, eli Sere ja Symppa kenties jouduttaisiin jättämään ulkopuolelle.
Tallinkin kiinnostavuutta kokonaisuutena laskee kummasti se, että sillä yksinkertaisesti on liikaa risteilijäkonseptin mukaisia laivoja, joiden rahdinkuljetusmahdollisuus ei ole optimaalinen. On aika vaikea kuvitella kenenkään edes harkitsevan Tallinkin nykytonniston ostoa ilman selkeää suunnitelmaa uudelleensijoittelusta. Ja koska idän valtio näyttää liukuvan aina vain arveluttavampaan suuntaan, ei sinnekään mitään operatiivisia laajennuksia kannattane tehdä.
Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 04.10.2017, 21:26:23
Voisi tietysti miettiä, liittyykö Siljan ja Tallinkin brändien erottaminen jotenkin tähän mahdolliseen myyntikuvioon.
Niinpä.  ::)

"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kalevi Lehto

Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Mikko-Oskari Koski

Täytyy kyllä myöntää, että yllättävän vähäiset ovat prosenttipudotukset FIN-SWE-liikenteessä -näin paljon on siis perää väitteissä liikakapasiteetistä. Jos kuukauden 186 vuorosta puuttuu 44, on kuuden ja puolen prosentin pudotus matkustaja- ja alle neljän prosentin pudotus rahdissa suorastaan inhimillinen.
Tukholman ja Baltian pääkaupunkien välisillä linjoilla keskimääräiset matkustaja-ja rahtimäärät ovat edelleen sellaisia (TLL noin 1170, RIX noin 780 matkustajaa/lähtö), että yhden noista aluksista irrottaminen Turun linjalle sijaiseksi olisi ollut ihan perusteltua. Mutta kaiketi pääkonttorissa tiedetään, mitä tehdään... ::)
https://globenewswire.com/news-release/2018/02/05/1332612/0/en/AS-Tallink-Grupp-statistics-for-January-2018.html
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Artsi Leskinen

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 19.02.2018, 21:03:02
Täytyy kyllä myöntää, että yllättävän vähäiset ovat prosenttipudotukset FIN-SWE-liikenteessä -näin paljon on siis perää väitteissä liikakapasiteetistä. Jos kuukauden 186 vuorosta puuttuu 44, on kuuden ja puolen prosentin pudotus matkustaja- ja alle neljän prosentin pudotus rahdissa suorastaan inhimillinen.

Lukuja voi rahdin osalta myös selittää yleinen taloustilanteen paraneminen verrattuna vuodentakaiseen ja matkustajamäärien osalta se, että Galaxy ilmeisesti normaalivuoroillaan ajelee suurimman osan aikaa todella tyhjänä?

Joonas Kortelainen

Ennätysvuosi 2017, lähes 10 miljoonaa matkustajaa, joista peräti yli viidennes Megastarilla. Ennätysliikevaihto vähän alta miljardin euron. Nettovoitto 49 MEUR. Kyllä investointi näkymä kannattaa. Rahtimäärätkin kasvoivat reippaasti.

https://cns.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=825670&messageId=1037995


Kalle Id

Outoa tuossa on, että Tallinna-Tukholma- ja Riika-Tukholma -linjan taloudellista tulosta ei ole kerrottu - ensimmäisestä vain, että tulos huononi ja toisesta se, että tulos oli tappiollinen. Mitkä molemmat asettavat vähän kyseenalaiseksi Europan paluun myötä toteutetut laivasiirrot. Olisiko sittenkin kannattanut myydä Baltic Queen (jolle ilmeisesti oli potentiaalisia ottajiakin), pitää Romantika ja Victoria Tal-Stolla ja pitä Sto-Rix yhden laivan linjana?

Joonas Kortelainen

#1043
Näinpä, mutta SWE-EST reitin tulos heikkeni "vain" miljoonan ollen 10,5 MEUR, kun Latvian reitti sukelsi 6,9 MEUR voitosta 1,2 MEUR pakkaselle. Romantika on toisin sanoen suhteessa kiistattomiin hyötyihinsä melkoisen kallis operoida, eikä matkustajamäärä noussut niin paljoa kuin kapasiteetin lisäys olisi voinut povata. Isabelle on ilmeisesti automatkustajien suosiossa kun taas hupiristeilijät Latviasta suuntaavat mieluummin Romantikalle. Toisaalta tuloksen heikennys tienattiin muualla takasin mm. 6 miljoonaa parempi tulos rahtauksista ja muista ilmeisesti Superfastien ja Superstarin myynnin myötä, HEL-TLL tulos parani yli 2,4 miljoonaa ja ehkä vähän yllättäen Siljan tulos parani kolmella miljoonalla. Olen kuullut, että Galaxy on vihdoin alkanut tuottaa koko vuoden osalta mm. erikoisristeilyjen takia, samaten rahtitulot paranivat myös siellä.

Aluekohtaiset löytyvät täältä:

https://cns.omxgroup.com/cds/DisclosureAttachmentServlet?showInline=true&messageAttachmentId=666145

Mikko-Oskari Koski

Tallinkin Riian linjan asiakaspotentiaali tulee täysin ja Tallinnan linjallakin suurimmalta osin Ruotsista, jonka hintatasolle se on suunniteltukin. Kuten tiedämme, on Tukholmasta jatkuvasti tarjolla 85 kruunun lähilähtöjä sekä Tallinnan että Riian risteilyille, mutta laivalla hintataso on sama mikä Siljallakin -eli balttilaiseen keskivertoelinkustannusindeksiin suhteutettuna aivan sikamaisen kallis. Dumppuristeilyjä ei siis idästä tulijoille kannata edes tarjota, vaan edullisimmillaankin liikutaan hinnoissa 44 euroa/hytti. Asiakasmarginaalia toki on, mutta todellinen tuotto noilla linjoilla saadaan ravintoloista ja autokansilta -ja ensinmainituissa suurelta osin Ruotsista tulevilta asiakkailta.
Jos itse näiden tuotteiden aikatauluja saisin suunnitella, määrittäisin Baltian pääkaupunkeihin merkittävästi nykyistä pidemmät satamassaoloajat ja Tukholmaan vain kääntymisen. Tämä voisi olla raflabisneksen kannalta hyväkin, kun risteilyasiakkaat olisivat käytännössä pakotettuja syömään jotain jo lähtö- ja paluupäivinä laivalla, vaikka keskimmäinen päivä kuluisikin täysin kohteessa. Rahtikaan ei näillä linjoilla silmille hypi, koska suurin osa siitä on paremmille yhteyksille (Paldiski-Kapellskär, Ventspils-Nynäshamn) mahtumatonta. Ja jotain osaa rahdista voisi myöhäislähtö Tallinnasta tai Riiasta jopa palvella ropax-linjoja paremminkin.

On kiintoisaa nähdä Tallinkin Suomen ja Ruotsin väliset helmikuun lukemat. Jos rahdin pudotus on alle kymmenen prosenttia, vaikka kapasiteettivaje on koko kuukauden ollut yli kolmannes, voidaan hyvin aiheellisesti kysyä, kuinka tarpeellista kolmen varustamon kahden laivan edestakainen jatkuva sahaaminen tuolla lopulta onkaan.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Joonas Kortelainen

#1045
Muuten hyvää ajattelua, mutta sekä Riiasta että Tallinnasta kyseessä on kuten itsekin mainitset ylellisyystuote, jota ei voi aikataulunmuutoksella romuttaa. Ruotsalaiset kuluttavat enemmän laivalla, minkä takia Baltian suunnasta on otettava lipun hinnasta enemmän, mutta se ei poista sitä tosiasiaa että tuote, päivä Tukholmassa on molemmasta suunnasta Baltian asukkaille erittäin suosittu getaway, vähän kuin meille 70-90-luvuilla. Lisäksi linjat ovat molemmat suosittuja itäisten bussituristien keskuudessa, joille Tukholmaan saapuminen aamulla ja aikaa kaupungilla on tärkeää. Myös Latvian ja Liettuan suunnasta tuleva hyötyliikenne ja työliikenne tyyliin ammattimies ja työkalut autossa ovat osa asiakasprofiilia, mikä ei välttämättä oikein Ventspilsin linjaan samalla tavalla kuin rahtarit sovi.

Mikko-Oskari Koski

#1046
No jaa, Stena tuplasi äskettäin Ventspilsin vuoromääränsä, ja laivoissa tunnetusti on kansilastin verran tilaa vain muulle kuin raskaalle liikenteelle. Matkustajapaikkojakin on virallisesti 800, käytännössä toki vain puolet tästä, mutta koska risteilymatkustajia ei ole, on jokaisen kynnelle kykenevän balttikulkijan, olipa tämä millä asialla tahansa, luontevampaa valita tämä yhteys kuin kovan rahan Tallink, jossa pelkkä matkalippu syö budjettia enemmän kuin Stenan ropaxeilla mitenkään pystyy kuluttamaankaan.
Tallink on varmasti itsekin tietoinen tekemistään virheistä; Ruotsin-Baltian linjoille matkustajavetoiset risteilylautat ovat kertakaikkiaan vääränlaisia aluksia. Romskun ja Vickanin matkustajapuolen kapasiteetti on suunnilleen kohdallaan, mutta rahtipuolella pitäisi olla sen verran enemmän tilaa, ettei erillistä rahtialusta tälle linjalle tarvittaisi. BQ:n matkustajapuoli taas on absoluuttisesti liian iso. Isabelle muita pienempine autokansineen aivan pieleen mennyt investointi.

On täysin älytöntä väittää Baltiasta päiväksi Tukholmaan halajavien risteilijöiden olevan Tallinkille jotenkin merkittävä asiakasryhmä. Tyly tosiasia on, että juuri kukaan noilla seuduilla tuskin edes huomaisi, jos tuote lopetettaisiin tai vuoroja harvennettaisiin. Ne, jotka siitä ovat oikeasti sekä kiinnostuneita että kykeneviä kovan rahan hinnan maksamaan, ohjattaisiin Helsingin kautta Siljalle. Tietysti virolaisvarustamon Ruotsin markkinointia vaikeuttaa ainakin jossain määrin yhä myös Estonian muisto.
Tosin Tallinkilla voisi olla yksi kortti käytettävänään Baltian ja Ruotsin väliseen liikenteeseen lisättäväksi. Nimittäin Atlantic Vision, joka ehtisi Paldiskin ja Kapellskärin välin päivässä edestakaisin ja pystyisi viemään sekä kiireiset tarvematkustajat että ison osan rahdistakin. Tämän jälkeen tarve Tukholmasta ajettavien risteilijälinjojen päivittäisyyteen asettuisi entistäkin kyseenalaisempaan valoon ja saattaisi saada aikaan tervettä harvennusta.
Varmasti Tallink tietää erinomaisesti senkin, että heillä on liikaa hukkatonnistoa seisomassa tyhjänpanttina satamissa. Seitsemästä ajastaan yli normikääntöjen verran joka päivä satamassa viettävästä aluksesta vain Europa pystyy tekemään rahaa laiturissa seisten, kiitos Viron lainsäädännön. Kolme purkkia samanaikaisesti varsinkin kalliissa Tukholmassa joka päivä on ikävä näky.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Joonas Kortelainen

#1047
Ei se muuten ole älytöntä, koska millä tahansa niistä kymmenistä lähdöistä millä itse olen sekä Riiasta että Tallinnasta ollut mukana, ne ovat aina täynnä virolaisia ja latvialaisia perheitä ja ryhmiä viihderisteilyllä. Ruotsalaisia on yhtiön aluksilla ollut vuosikausia enää vain kymmenes kaikista matkustajista, suomalaisia noin puolet ja loput Baltiasta ja muualta idästä, myös kauempaa. Ja tosiaan Tallinnan Tukholman reitti on reippaasti plussalla, itse asiassa se pärjää paremmin kuin Turun reitti, jos vertaa ajettujen lähtöjen määrää tulokseen. Se ei todellakaan selity pelkästään ruotsalaisilla ja tämä on kuultu kyllä suoraan Tallinkin Ruotsin sisäpiiristä.

Kannattaa päivittää vähän faktoja, vaikkapa täältä, nyt luvut ovat tietty viime vuoden osalta muuttuneet vielä:

https://www.tallink.com/documents/10192/40851720/AGM-2017_Tallink_Investor_Presentation_2017-06-13_en.pdf/2ffedb0b-0889-4675-b720-bf8f5728b494

Duunareista. Jos olet Riiasta menossa Tukholmaan, miksi ajaisit kaksi tuntia ensin Ventspilsiin ja sitten vielä tunnin Nynäsistä Tukholmaan, enemmänkin jos on ruuhkaa? Varsinkin jos asiakas maksaa? Liettuan suunnasta ja rahtiliikenteen osalta ymmärrän tarpeen hyvin. Mutta Isabellen sopimattomuus ei nyt myöskään sovi ihan faktoihin, 2016 6,9 miljoonan nettotulos yhdellä laivalla. Varmasta lähteestä kuullun mukaan Romantikan ongelma ei ole hyttikapasiteetti vaan autokannen piippuhyllyjen puute. Vaikka Isabelle on kaistoiltaan parisataa lastimetriä pienempi, sen hyödyllisyys perustuu siihen, että autoja menee suhteessa enemmän kyytiin. Ja sen laivan hinnat ja tuote on hyvinkin suunnattu reitti- ja automatkustajille, hinnat ovat paljon Romskua maltillisemmat ravintoloissa, on tapasta, kilohintaista kahvilaruokaa ja maltillisemmat hinnat grillissä. Tosin Romskun Tango Bar sai väistyä ja tilalle tuli vuosi sitten suuri Fast Lane, jossa perheet on erityisesti otettu huomioon. Annokset ovat hintaansa nähden suuria.Kyllä se jo kertoo jotain siitä, että kysyntää on. Se vaan pitäisi saada vakiintumaan ympäri vuoden kahdelle laivalle. Niin kauan kun Tallinna on firman päämaja, ei ainakaan Tallinna-Tukholma reitistä luovuta, se on niin tärkeä imagoasia heille.

Tarkistin vielä asian kontaktiltani ja kyllä trendi on selvä - kasvava elintaso kaikkialla Baltiassa lisää nimenomaan risteilymatkustajien määrää. Yksi asia mikä kuitenkin vääristää tilastoa on risteilylipulla yhteen suuntaan ajavat duunarit. Varsinkin Tukholmasta hinta onkin yhtäkkiä autonkin kanssa melko paljon edullisempi kuin Stenan tai DFDSn kalliimmat rahtiliput. Ja kun he eivät juuri syö laivalla, vaikka ateriat em piletin hintaan kuuluukin, se kallistaa jo edun Tallinkin puoleen myös hinnallisesti.

Kalevi Lehto

Tässä tilastotietoa, mitä vaikuttaa kokonaisuuteen yhden aluksen puuttuminen Turku-Tukholma-reitiltä  matalasesonginkin aikana.
https://cns.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=826587&messageId=1039219
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Joonas Kortelainen

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 05.03.2018, 13:59:55
Tässä tilastotietoa, mitä vaikuttaa kokonaisuuteen yhden aluksen puuttuminen Turku-Tukholma-reitiltä  matalasesonginkin aikana.
https://cns.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=826587&messageId=1039219

Kovasti näyttää siltä, että matkustajat on ollut helpompi ohjata muille reiteille, mutta vastaavasti kuljetuskapasiteettia on rokottanut aikalailla. Suurin ongelma onkin varmaan hetkellinen notkahdus laivamyynnissä. Toisaalta eipä se ole ilmaista se liikennöintikään.