Nils-Gustaf Palmgren ja Siljan/(Effoan) 60-vuotta

Aloittaja Janne Koskinen, 03.07.2017, 17:24:25

« edellinen - seuraava »

Janne Koskinen

https://www.hbl.fi/artikel/han-kopte-baten-for-en-miljard-2/

Tunnuksia ei mulla ole enkä jaksa luoda, mutta lyhyesti:

-Skandian/Nordian tilausta pidettiin Effoalla virheenä ja autolauttoja muotioikkuna, joten tilattiin Ilmatar.

-Ilmattareen halusi N-G P. klausuulin dollarin halpenemisen varalle, mutta Effoan johtajat (Krogius) pitivät N-G P:tä vihreänä ja sellaista ei luotu
(nousun varalta sellainen oli)

-Ilmattaren jälkeen valuuttaklausuuli on ollut sekä nousun että laskun varalta

-ilmatar vaikka ei ollut kaupallinen menestys Siljalle, niin todennäköisesti laatutasollaan vakuutti norjalaiset ja risteilijätilaukset aukenivat Wärtsilälle

-Sallyn kaato Effoan/Siljan niskaan oli SYPltä halpamainen temppu

-B-E Wahlroos oli luvannut ettei Wärtsilä Marinea päästetä konkurssiin, mutta ilkeämielinen Ilkka Suominen kaatoi lafkan ja N-G P pitää koko konkurssia tarpeettomana

-Masa Yards oli telakalla keskeneräisinä olleiden laivojen omistajavarustamojen luomus, jonka syntyyn Martin Saarikankaalla ei ollut osaa eikä arpaa. M.S. rekrytoitiin Wärtsilän Floridan konttorista johtoon.

-Silja Symphonya lunastaessaan N-G Pllä oli taskussaan miljardin markan sekki. Silja maksoi kahdesta laivasta kolmen hinnan.

-Sere/Symphonyt ovat korketasoisimmat laivat HKI-STO linjalla koskaan; seuraajat tulevat olemaan halvempia

-Estonian jälkeen Silja oli kolme vuotta "löysässä hirressä" koska siltä vaadittiin korvauksia merikelvottoman aluksen (=Viking Sallyn) myynnistä, mutta sellaista ei kyetty osoittaa

-Jos Sally Albatrossin uudelleen karilleajo uppoamisen estämiseksi ei olisi onnistunut uhreja olisi tullut ja vain puoli vuotta Estonian uppoamisen jälkeen se olisi saattanut tappaa koko Pohjois-Itämeren lauttaliikenteen

-Silja/Effjohn tutki ennen Seaconatinerssille myyntiä Tallinkin ostoa (siis aikaan ennen Infotarin hunnilauman tuloa Tallinkin omistajiksi)

-Tarinan konnat olivat Ilkka Suominen ja Carl Mikael Augustinus Tiivola.
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Emedee

Aika jännä miettiä Tallinkia Siljan omistuksessa... Olisiko firman nimi silloin Silja Tallink?  ;D

Joonas Kortelainen

Todella mielenkiintoista luettavaa. Muistan myös sen, että jos Siljalla olisi ollut rahaa ostaa Scandinavia Vikingin sijaan, sille suunniteltiin Tukholma-Tallinna reittiä.

Sally Albatross tapahtui kuitenkin puoli vuotta ennen Estoniaa, maaliskuussa 1994. Muistan päivän erittäin hyvin, koskapa ajoimme Ruotsin läpi ja kuuntelimme radiosta tilanteen kehittymistä. On varmasti totta, että kahdesta ex. sallyläisen uppoamisesta uhreilla samana vuonna business olisi kehittynyt kovin toisenlaiseen suuntaan.

Kalle Id

Näissä on aina paha sanoa miten paljon useita vuosikymmeniä sitten tapahtuneiden juttujen muisteluissa on totuutta. Väite Ilmattaren merkityksestä Wärtsilän ristelijätilauksista on minun tietämäni perusteella kukkua, todellisuudessa suurin referenssilaiva oli vuoden 1967 Finlandia ja siitä Finnlinesille aiemmin kehitelty risteilijäkonsepti Finncruiser.

Masa-Yardsin synnystä tuntuvat kaikki haluavan ottaa kunnian. Saarikankaan elämänkerran mukaan Masa oli junaillut Helsingin telakan uuden perustamansa yhtiön omistukseen, kun Palmgren soitti ja kysyi haluaisiko hän ottaa myös Turun uuteen yhtiöön. Paha sitten sanoa mikä on oikeasti totuus tässä asiassa.

S Liljeström

Vaikka ns. "omasta mielestäni" tunnen asiat, oli tämä Tallinkin ostoajatus
minullekin uusi.
Milloin tätä sondeerausta olisi harjoitettu?
Sen 1 Mrdmk:n shekin jälkeen kassa lienee ollut aika tyhjä.
Olin lisäksi odottanut, että Tallink pidempään olisi hoitanut liikenteensä
Second-handeillä, joten pidin jo Romantikan tilausta aikanaan suurena ja
odottamattomana yllätyksenä.

SL

Marko Mäkelä

Lainaus käyttäjältä: Sven Liljeström - 04.07.2017, 09:51:06
Vaikka ns. "omasta mielestäni" tunnen asiat, oli tämä Tallinkin ostoajatus
minullekin uusi.
Milloin tätä sondeerausta olisi harjoitettu?
Sen 1 Mrdmk:n shekin jälkeen kassa lienee ollut aika tyhjä.
Olin lisäksi odottanut, että Tallink pidempään olisi hoitanut liikenteensä
Second-handeillä, joten pidin jo Romantikan tilausta aikanaan suurena ja
odottamattomana yllätyksenä.

SL
Mutta toisin kävi. Tallink sen sijaan osti Silja(Linen) ja voitanee nyt yhdentoista vuoden kuluttua (2017) sanoa että hyvä niin. Minusta Silja Line brändinä elää ja voi hyvin ja ei Tallink varmasti huvikseen ole Siljan Turunlinjalle antanu/siirtäny kahta parasta alustaan eli Galaxyn ja Baltic Princessin mitkä ovat minusta Svean ja Wellamon jälkeen onnistuneimmat Siljat Turussa.
Ja ainahan joku on omistanu jonkun eli Seaco vaan niin paljon Siljaa kunnioittanut minkä taas Tallink tekee. Ja ensivuonnahan ainakin Baltic Princess telakoidaan ja on mielenkiintoista odottaa mitä silloin tapahtuu laivan väritykselle.
Siljan ehkä pahin ongelma aikoinaan oli mahtailu eli avattiin uusia reittejä ja hankittiin laivoja mitkä eivät sitten niin kannattaneetkaan esim Euroway kokeilu.
Mutta nykyään Silja(Line) elää ja voi varmasti paremmin kuin koskaan historiassaan ja Silja on menestynyt Turku-Tukholma ja Helsinki-Tukholma reiteillä joten pidettäköön niistä kiinni ja olkoon jatkossakin vahva kyseisillä reiteillä.

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Sven Liljeström - 04.07.2017, 09:51:06
Vaikka ns. "omasta mielestäni" tunnen asiat, oli tämä Tallinkin ostoajatus
minullekin uusi.
Milloin tätä sondeerausta olisi harjoitettu?
1996-97, eli ennen kuin Tallink päätyi Infotarin omistukseen. Tallinkhan oli tuolloin heikossa hapessa ja omistajanvaihdos oli joka tapauksessa edessä ESCO:n yksityistämisen myötä. Muistaakseni myös Vikingillä oli tuolloin kiinnostusta Tallinkia kohtaan. Jostain olen saanut käsityksen, että Siljan neuvottelut Tallinkin kanssa etenivät hyvinkin pitkälle, vaikka eivät maaliin asti päätyneetkään.

Petri Nummijoki

Lainaus käyttäjältä: Marko Mäkelä - 04.07.2017, 12:44:35
Siljan ehkä pahin ongelma aikoinaan oli mahtailu eli avattiin uusia reittejä ja hankittiin laivoja mitkä eivät sitten niin kannattaneetkaan esim Euroway kokeilu.

Siljalla tuskin oli niinkään seikkailuja. Euroway:n liikennekin oli osittain pakon sanelemaa, koska Festivalille piti löytää käyttöä Europan rahtauksen jälkeen eikä ostajista ollut runsaudenpulaa keskellä lamaa. Siljan omistajavarustamoiden satsaukset Itämeren ulkopuoliseen matkustajalaivaliikenteeseen ovat sitten järkevyydeltään eri asia.

Petri Nummijoki

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 03.07.2017, 22:38:09
Väite Ilmattaren merkityksestä Wärtsilän ristelijätilauksista on minun tietämäni perusteella kukkua, todellisuudessa suurin referenssilaiva oli vuoden 1967 Finlandia ja siitä Finnlinesille aiemmin kehitelty risteilijäkonsepti Finncruiser.

Totuus voi olla monisyisempikin. Epäilemättä Finlandia oli rakentajansa vaikuttavin alus siihen mennessä mutta olisivatko Finnhansa,  Finnpartner ja Finlandia olleet huonompia, jos Ilmattaren kanssa ei olisi harjoiteltu ensin?

Petri Nummijoki

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 04.07.2017, 16:48:57
Muistaakseni myös Vikingillä oli tuolloin kiinnostusta Tallinkia kohtaan. Jostain olen saanut käsityksen, että Siljan neuvottelut Tallinkin kanssa etenivät hyvinkin pitkälle, vaikka eivät maaliin asti päätyneetkään.

Näissä varmaan suurin ongelma siinä, miten saada hoidettua osto sillä tavoin, etteivät ammattiliitot vaadi palkkatasoa suomalaiseksi. Olisiko virolainen miehistö käytännössä vaatinut, että Silja tai Viking olisi mukana vain vähemmistöosakkaana?

Petri Nummijoki

Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 03.07.2017, 17:24:25
-Skandian/Nordian tilausta pidettiin Effoalla virheenä ja autolauttoja muotioikkuna, joten tilattiin Ilmatar.

Ilmatar (1964) hankittiin Helsinki-Tukholma- ja Turku-Tukholma-yövuoroille, joten siinä piti olla hyttipaikkoja enemmän, kuin Skandialla ja Nordialla. Läpiajettava autokansi yhdessä riittävän hyttipaikkojen määrän kanssa olisi tietysti vaatinut suuremman aluksen. Käytännössä Siljakin toi Ilmatarta pienemmällä hyttikapasiteetilla varustetun lautan liikenteeseen vielä niinkin myöhään, kuin 1970 (Floria) ja Vikingillä alkoi uudisrakennuksista löytyä vastaavaa tai parempaa hyttikapasiteettia vasta 1973-1974. Toisin sanoen Ilmatarta tilattessa ei aika ollut vielä kypsä kunnollisen autokannen ja hyttikapasiteetin yhdistämiselle samaan alukseen.

Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 03.07.2017, 17:24:25
-Sallyn kaato Effoan/Siljan niskaan oli SYPltä halpamainen temppu

Siljan omistajavarustamot olivat aloittaneet jo ennen Sallyn hankintaa seikkailut kansainvälisillä risteilymarkkinoilla, joten lieneekö SYP kaikkeen syyllinen kuitenkaan?

Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 03.07.2017, 17:24:25
-Silja Symphonya lunastaessaan N-G Pllä oli taskussaan miljardin markan sekki. Silja maksoi kahdesta laivasta kolmen hinnan.

Toisaalta ilman Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssia olisi kilpailu 90-luvun ja 2000-luvun alun markkinoilla ollut luultavasti toteutunutta kovempaa. Sliten vaikeudet alkoivat juuri Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssista, Birka Line perui uudisrakennuksensa tilauksen ja tuskin SF Line olisi valinnut niin äärivarovaista taktiikkaa, että pidättäytyivät Cinderellan jälkeen uudisrakennuksista melkein 20 vuoden ajaksi. Vaikka Silja välittömästi hävisi ko. konkurssissa paljon niin pidemmällä aikajaksolla siitä oli Siljalle todennäköisesti myös hyötyä.

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Petri Nummijoki - 04.07.2017, 17:16:21
Totuus voi olla monisyisempikin. Epäilemättä Finlandia oli rakentajansa vaikuttavin alus siihen mennessä mutta olisivatko Finnhansa,  Finnpartner ja Finlandia olleet huonompia, jos Ilmattaren kanssa ei olisi harjoiteltu ensin?
Tämä voi toki olla, mutta silloinkun Palmgrenin väite, että nimenomaan Ilmatar olisi vakuuttanut risteilyalusten tilaajat olisi silti epätosi.

Lainaus käyttäjältä: Petri Nummijoki - 04.07.2017, 18:02:23 Ilmatar (1964) hankittiin Helsinki-Tukholma- ja Turku-Tukholma-yövuoroille, joten siinä piti olla hyttipaikkoja enemmän, kuin Skandialla ja Nordialla. Läpiajettava autokansi yhdessä riittävän hyttipaikkojen määrän kanssa olisi tietysti vaatinut suuremman aluksen.
Ilmatarhan rakennettiin osana jo ennen Skandian tilaamista päätettyä investointipakettia, jonka mukaan kaikki Yhteisliikennevarustamot rakentavat Skeppsbronin liikenteeseen alukset. Ja koska Tukholman kaupunki ei halunnut rakentaa Skeppsbronille keula- ja/tai peräportin vaatimia ramppeja, oli laivojen pakko olla sivusta lastattavia. (Muut saman paketin laivat olivat Bore ja Svea Jarl). Ja toki nämä kolme tilattiin osittain nimenomaan siksi, että varsinaisten autolauttojen uskottiin jäävän vain lyhytaikaiseksi välivaiheeksi tekniikan kehittyessä.

Lainaus käyttäjältä: Petri Nummijoki - 04.07.2017, 18:02:23
Siljan omistajavarustamot olivat aloittaneet jo ennen Sallyn hankintaa seikkailut kansainvälisillä risteilymarkkinoilla, joten lieneekö SYP kaikkeen syyllinen kuitenkaan?
Toisaalta kansainvälisille vesilla laajentuminen ennen Sally-kauppaa koostui vain osuudesta Sundance Cruisesista. Eikä sekään ilmeisesti ollut mikään ihan taysin paska bisnes - Sundancen kauttahan EffJohn päätyi lopulta Royal Caribbeanin osakkaaksi (vaikka osuus oli sittemmin pakko myydän muiden tappioiden kustantamiseksi). Sally sen sijaan oli jo valmiiksi konkurssikypsä juuri Itämeren ulkopuolisten sekoiluidensa vuoksi, ja SYP kaatoi nämä sitten surutta Effoan ja Johnson Linen niskaan. Toki vielä typerämpää oli, että kannattamatonta liikennettä päätettiin ei vain jatkaa vaan jopa laajentaa.

S Liljeström

Minäkään en näe Ilmattaressa mitään erikoista kuin ehkä sen, että höyryn
käytöstä oli luovuttu. "Jahtimainen" design oli tietenkin myös uutta.
Yhdyn siis niihin täällä esitettyihin mielipteisiin, joiden mukaan Finlandia
olisi ollut Ilmatarta parempi referenssilaiva.
Lisäksi Finnhansassa/partnerissa oli niitä Couchetteja, avoimia, vain ver-
holla erotettuja makuupaikkoja, joita Finlandiassa ei ollut.
Saattoivat tosin olla parempia kuin Finlandian säästöluokan tosi melui-
sat hytit - kokemus puhuu!

SL

Mika Blomberg

Siljan taloudenhan ajoi kuralle  2000 luvun alussa Seacontainer, hehän pumppasivat siljan rahat tyhjiin, vuosi-kausia siljan linjat ovat olleet kannattavia, tosin polttoaineen kallis hinta söi Finnjetin liikennettä, ja sitten kun muuttivat Finnjetin linjan Rostock-Tallinna-Pietari. Oma lukunsa on sitten Siljan ex- toimitusjohtajan ja oliko se nyt markkinointipäällikkö ( joka myöhemmin meni eläkeikään saakka vikingille ) Silja Opera satsaukset. Hyvä laiva Silja opera oli, ja hienoja risteilyjä, mutta ei näyttänyt löytyvän sitten kilpailussa porukkaa. Varmasti myös Viron eu-jäsenyys söi porukan pois ( niin kun Viikkari siirsi Cinderellan tax- freen loppumisen takia Ruotsalaisille ).