Laivojen ympäristöpäästöt

Aloittaja laivat, 26.12.2000, 08:49:45

« edellinen - seuraava »

tatu

Idässä tuskin saa tai eivät uskalla antaa mitä tahansa bunkkeri-certiä, laiva nimittäin voi ottaa itsekin bunkkerinäytteen siinä bunkrauksen aikana, joista yksi näyteputeli lähtee labraan esim. Lintec ja analyysi tuolta saapuu muutamassa päivässä, kusetuksella on lyhyet jäljet.

Bunkkerinäytehän kuuluisi ottaa laivan toimesta, vaikka sitä mihinkään lähettäisikään, on monen varustamon ohjeistuksessakin.

SECA-alueen ulkopuolella Globaalisti on 1.1.2012 astunut voimaan 3,5% rikkipitoisuusraja eli kiinnostaa se muitakin.

Ja joka tapauksessa SECA-alueelle tuleva liikenne joutuu sanktioiden pelossa vaihtamaan rikittömään. Kahta bunkkerilaatua laivoista löytyy jo nyt, niistä aluksista jotka ajaa ulos alueelta tai tulevat alueelle.


Janne Koskinen

"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama


Juhani Reku

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote
14.3.2013 13.47

Alusten investointituesta helpotusta rikkipäästörajoihin sopeutumiseen
Suomalaisen varustamon on mahdollista saada tukea alusten investointihankkeille, joilla on merkittävästi ympäristöä parantavia vaikutuksia.

Valtioneuvosto antoi asetusmuutoksen alusten ympäristönsuojelua parantavien investointitukien ehdoista 14. maaliskuuta. Asetusmuutos tulee voimaan 1. huhtikuuta 2013, ja tuen hakeminen alkaa 2. huhtikuuta.

Muutoksen myötä tuki laajenee jo käytössä oleviin aluksiin. Merenkulun ympäristönormit ovat muuttuneet ja varustamoille on lähivuosina tulossa uusia vaatimuksia erityisesti polttoaineen rikkipitoisuuden pienentämisestä. Voimassa oleva alusten ympäristöinvestointitukia koskeva valtioneuvoston asetus kattaa vain uudisalusinvestoinnit.

Asetusmuutoksen jälkeen investointituki voidaan kohdistaa alusten pakokaasupäästöjen puhdistusteknologioiden, erityisesti rikkipesureiden, jälkiasentamiseen. Tekniset ratkaisut, joilla voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi vaihtoehtoisia polttoaineita tai vähentää polttoaineiden päästöjä, ovat peruste investointituen saamiseksi.

EU:n hyväksymän tukiohjelman puitteissa rikkipesureiden jälkiasennuksia voidaan tukea siten, että valtion tukiosuus on maksimissaan 50 prosenttia.

Vuoden 2013 valtion budjetissa on 30 miljoonan valtuus varustamoiden alusinvestointien ympäristötukien myöntämiseksi. Valtuus on tarkoitettu jo käytössä oleviin aluksiin tehtävien ja ympäristönsuojelua parantavien jälkiasennusten investointikustannusten tukemiseen. Tuen myöntää liikenne- ja viestintäministeriö.

Timo Selkälä

Tähän liittyen:

http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2013/05/28/finnvera-tslle-suomalaisvarustamot-tilaavat-10-20-uutta-alusta/20137515/12  kertoo:

Finnvera TS:lle: Suomalaisvarustamot tilaavat 10-20 uutta alusta
Valtion vientitakuulaitos Finnvera arvioi, että suomalaisvarustamot tilaavat toistakymmentä uutta alusta EU:n rikkidirektiivin takia, kirjoittaa Turun Sanomat (TS).
Taloussanomat
28.5.2013 08:30

Finnvera kertoi eilen varautuvansa tukemaan varustamoja alusinvestoinneissa.

Jatkossa valtio voi myöntää takauksia myös ulkomailta hankittaviin aluksiin tai vanhojen laivojen muutoksiin, korjauksiin ja perusparannukseen. Tähän asti valtio on taannut vain Suomesta tilattuja aluksia.

TS:n mukaan tarve alustakauksen käytön laajentamiseen on tullut esiin rahtialuksissa, joita ei ole rakennettu Suomessa pitkään aikaan.

Rikkidirektiivi velvoittaa alentamaan Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa kulkevien laivojen rikkipäästöt nykyisestä yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin vuodesta 2015 lähtien. Muualla EU:n vesillä rikkipäästöt on pudotettava puoleen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Varustamoille päästöjen alentaminen tietää kustannuksia.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Jan Holm

Lainaus käyttäjältä: Aleksi Lindström - 05.11.2012, 20:26:52
Transfennican PLYCA-ro-roon on nyt asennettu rikkipesuri ja se näyttää tältä:

http://i50.tinypic.com/2aahxll.jpg

http://i49.tinypic.com/3466nox.jpg

ennen: http://www.shipspotting.com/gallery/photo.php?lid=934275

Aika paljon on korsteeni leventynyt!
Eipä taida olla mitään järkeä rakentaa rikkipesureita sillä yhtään täysin toimivaa laitosta ei olla tehty!
Voihan asia olla niinkin että ja kun on noi rakennelmat niin hyvä on vaikka ei toimisikaan, näön vuoksi! 

Tuomas Romu

All information and details given in good faith but not guaranteed!

Mika Honkonen

En jaksanu nyt selata koko viestiketjua joten en tiedä onko tästä kuinka paljon jo keskusteltu.

Neste Oil:n tiedotteessa on juttua vähärikkisestä mdo:sta.

http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35,52,88,17746,20114,23733
"When the weatherman issues a hurricane warning, there's a pretty good chance you're going to get your ass kicked"  Capt. Phil Harris

Mikko-Oskari Koski

IPCC:n eli YK:n alaisen hallitusten välisen ilmastopaneelin tänään julkaisema ilmastoraportti on tämän hetken kattavin tieteellinen kartoitus ilmastonmuutoksesta. Siinä viitataan noin 6 000 tutkimukseen, ja raporttia on ollut laatimassa yli 90 kirjoittajaa 40 maasta ja sitä on kommentoitu yli 40 000 kertaa ennen sen julkaisua. IPCC:n raportit ovat pohjana kansainvälisille ilmastokokouksille, joista seuraava pidetään joulukuussa Puolan Katowicessa. Silloin pitäisi päättää, miten edellisessä Pariisissa kokouksessa vuonna 2015 asetetut tavoitteet saavutetaan.
IPCC:n raportti ei kerro suoraan, mitä päättäjien pitäisi tehdä, mutta listaa keinoja, joiden avulla maapallon lämpenemistä voitaisiin hidastaa.

Meriliikenne on yksi suurimmista ongelmatoimijoista, mitä ilmastoasioihin tulee. Merten vapaus pitää huolen siitä, että vielä pitkään meriä tulee kyntämän monenlaista suharia, vaikka kehittyneissä maissa pystyttäisiinkin luomaan päästöttömiä vaihtoehtoja. Itämeren liikenteen uskoisin olevan tässä asiassa edelläkävijä, ja vajaiden kuormien sanktiointi noussee käytännön toimeksi jo nopeammin kuin mitä uuden tekniikan mukaista tonnistoa liikenteeseen saadaan. Uskoisin myös matkustajien ja rahdin nykyistä monimuotoisemman yhdistämisen samoille aluksille olevan tulevaisuutta.
Mutta maapallo on herkkä ja muutoksille altis organismi, joten paljon kaikenlaista voi tapahtua, niin meillä kuin muuallakin, ja yhtäkkiä jokin ikuisena pitämämme asia onkin täysin päälaellaan.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950