Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)

[Tuomas Romu]

Haavisto toppuuttelee:

Haavisto: Jäänmurtajien tarve arvioitava tarkasti

Haaviston mielestä markkinatilanne ja jäänmurtajien tarve on ensin arvioitava tarkasti.

- Ainahan tilaukset suomalaiselle telakkapuolelle ovat tervetulleita, mutta pitää katsoa, että kyse on aidosti taloudellisesti kannattavasta toiminnasta.

[Kalle Id]

Olisin itse vähän sitä mieltä, että jos Arctia on sitä mieltä että heillä on rahaa rakentaa ja jossain on kysyntää niin rakentakoon uuden laivan. Mutta jos menee vituiksi niin ei mitään lisärahaa valtiolta.

[Tuomas Romu]

Uusi monitoimimurtaja poikkeaisi vanhoista moulinexeistä todennäköisesti ainakin siinä mielessä, että se olisi suunniteltu ensisijaisesti arktisen öljynporauksen tarpeisiin ja näin ollen operoimaan jäissä ympäri vuoden. Näin ollen sen ei tarvitsisi kilpailla perinteisillä öljykentillä puhtaasti avoveteen suunniteltuja aluksia vastaan, eikä runkomuodon tarvitsisi olla kompromissi jäissäkulkukyvyn ja avovesiominaisuuksien välillä.

Itse uskon tällaiseen aluskonseptiin, mutta toki bisnespuolen pitää myös olla kunnossa. Politiikkaakaan ei parane unohtaa näin kun valtion omistamasta yhtiöstä on kyse.

[Tuomas Romu]

http://yle.fi/uutiset/rikkidirektiivi_tuomassa_toita_jaanmurtajille/7052051

Meriliikenteen uusien ympäristömääräyksien arvellaan tuovan yllättäen lisää töitä suomalaisille jäänmurtoyhtiöille: säädösten vuoksi rahtilaivojen konetehoa lasketaan ja niiden on siksi vaikeampi kulkea jäissä.

Laivanvarustamot ovatkin arvostelleet ankarasti EU:n rikkidirektiiviä. Muun muassa jäänmurtoon erikoistunut, Suomen valtion omistama Arctia Shipping sen sijaan kaavailee useiden uusien jäänmurtajien hankkimista, kun jäissä ponnistelevat rahtialukset tarvitsevat yhä enemmän apua.

Onkohan tässä kuitenkin mennyt SECA ja EEDI sekaisin?

[Timo Heikkinen]

Valtio jarruttaa Arctia Shippingiä

Jäänmurron hinnoittelu ja öljy-yhtiöt ovat kasvusuunnitelmien esteinä.

Juttua Ylen nettisaitilta. http://yle.fi/uutiset/valtio_jarruttaa_arctia_shippingia/7054902

[Tuomas Romu]

Kannattaa pitää mielessä, että Arctian monitoimimurtajat työskentelevät Alaskassa poikkeusluvalla (Jones Act exemption), joka umpeutuu vuonna 2017. Vaikka yhtiö tilaisi heti huomenna uuden monitoimimurtajan, ei se ehtisi työskennellä Jenkkilän aluevesillä kovinkaan pitkään ennen kuin paikalliset toimijat saavat omat jäänmurtajansa vesille ja ovi sulkeutuu ulkomaisilta varustamoilta. Tämän jälkeen bisnesmahdollisuuksia on toki vielä Venäjällä ja Kanadan arktikassa.

Itse jaksan edelleen uskoa monitoimimurtajiin ja siihen, että offshore-bisnekseen lähteminen kannattaa. Pitää vain hakeutua pohjoisille merialueille ja tehtäviin, joihin kilpailijoiden kalusto ei sovellu. Näinhän Alaskassakin tehtiin.

[Ville Walden]

Pohjalaisen tekemässä merimies unionin puheenjohtajan haastattelussa näkyy sama mututuntuma kun aikaisemmin YLEn Vaurasteen haastattelussa http://yle.fi/uutiset/valtio_jarruttaa_arctia_shippingia/7054902 

Zitting elää nyt Arctia Shippingin antamien tietojen varassa, jotka kuitenkin ovat muunneltua totuutta.

Arctia Shipping on julkisuudessa todennut, että Arctian ja ruotsalaisen Frejn hinnat eivät ole vertailukelpoisia polttoaine-erojen, väylämaksujen ja valtiontuen takia. Arctian väite on täysin kestämätön. Polttoaine ja väylämaksut eivät ole hinnoissa lainkaan mukana, eikä Frejn operointi saa mitään valtion tukia.

Fennica ja Nordica vähintään 44 % kalliimpia kuin tehokkaampi alus

Liikennevirasto on vuokrannut Arctia Shippingiltä Fennica ja Nordica -jäänmurtajat vuosille 20122018. Alukset ovat tänä aikana valtion käytössä tammikuun alusta huhtikuun loppuun. Liikenneviraston julkisista hankintapäätöksistä voi lukea, että vuokrauksen hinta on 87 m¬ eli yksi alus maksaa 52 000 ¬ vuorokaudessa (lisäksi valtion tulee maksaa polttoainekulut ja väylämaksut).

Vastaavasti Liikennevirasto on myös vuokrannut Ruotsista Sisun ja Urhon sisaraluksen Frejn. Tämän vuokrauksen hinta on kuitenkin vain 30,3 m¬ eli 36 000 ¬ vuorokaudelta. Frej on Itämeri-murtajien aatelia, merkittävästi tehokkaampi ja soveliaampi Suomen jäänmurtoon kuin Fennica ja Nordica.

Suomen valtio joutuu siis vaihtoehtojen puutteessa maksamaan Arctia Shippingille huikeaa ylihintaa jäänmurtopalveluista. Tehokkaampi Frej maksaa peräti 44 % vähemmän kuin Arctian monitoimialus.

Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012, jonka eduskunta käsitteli kevätkaudella 2012, toteaa:

Meriväylien hoidossa kilpailua ollaan avaamassa ja siellä markkinat ovat vielä kehittymisvaiheessa. Jäänmurrossa kilpailu- ja kustannuskehitys ei ole ollut toivotunlaista.

Jäänmurtajat tulee irrottaa Arctia Shippingistä tai yhtiöstä tulee luoda kalustoyhtiö. Arctia Shipping voi sitten jatkaa management yhtiönä ja kilpailla jäänmurtajien hoidosta ja operoinnista, jolloin näkyy kuinka tehokasta ja kannattavaa yhtiön toiminta on ilman monopolia.

[Tuomas Romu]

Kanadan jäänmurtajalaivasto, jonka keski-ikä on 33 vuotta, ei enää täytä nykypäivän vaatimuksia. Tästä syystä ministerille on ehdotettu rannikkovartioston uuden polaarimurtajan hyllyttämistä ja pienempien avustusmurtajien rakentamista.

Maritime Magazine: Canada's marine industry slams inadequate Coast Guard winter icebreaking service on St. Lawrence River

Associations representing Canada's marine industry have sent a bluntly-worded letter to Gail Shea, federal Minister of Fisheries and Oceans, blaming inadequate Coast Guard icebreaking services during recent severe ice conditions on the St. Lawrence River for causing "serious financial losses for Canadian industries and their trading partners overseas."

Reportedly half of the 12 Coast Guard vessels normally on duty for the region were not available to assist domestic and foreign-flag ocean vessels caught in ice because they were undergoing refit/repairs or were deployed on the east coast on search and rescue missions, an informed source said.

Rather than attempting to prolong the life of a fleet of average age of 33 years and  "in a state of increasing obsolescence," the letter urged the federal government to "undertake immediate action to invest in the construction of medium and heavy icebreakers."

Such a move, the object of a number of industry representations in the past few years, should take "precedence over the planned construction of a $1 Billion polar icebreaker dedicated to the Arctic," said the letter signed by the St. Lawrence Shipoperators, the Shipping Federation of Canada, the St. Lawrence Economic Development Council (SODES), and Association of Canadian Port Authorities.

Näin suomalaisesta näkökulmasta kanukkien murtajat soveltuvat melko huonosti avustustoimintaan vaikka suurimmasta polaarimurtajasta, CCGS Louis S. St-Laurentista, löytyykin tehoa enemmän (reilu 20,000 kW jaettuna kolmelle potkurille) kuin täkäläisistä murtajista. CCGS Terry Fox, alkujaan öljykenttien huoltoalukseksi rakennettu raskas murtaja, ei jäissä oikeastaan käänny lainkaan ja muissakin murtajissa on vain yksi peräsin kahden potkurin välissä. Taitava kippari toki pystyy kompensoimaan perinteisellä merimiestaidolla, mutta ainakin minun mielestäni talvimerenkulussa on ensisijaisesti kyse tehokkuudesta ja vasta sitten kaikenlaisesta kikkailusta.

Aikanaan luvattiin rakentaa kolme keskiraskasta (medium) ja kolme raskasta (heavy) jäänmurtajaa, mutta loppupeleissä mitään ei tapahtunut:

The Globe and Mail:  Why Canada's search for an icebreaker is an Arctic embarrassment

In December, 2005, then opposition leader Stephen Harper promised three new heavy icebreakers to defend Canada's sovereignty in the Arctic. One month later, he reaffirmed the promise during his first press conference as prime minister.

Eight years later, nothing has come of the plan – and foreign experts are shaking their heads at Mr. Harper's all-talk, no-action approach to Arctic policy.

The Prime Minister's retreat began in August, 2007, when he announced the construction of between and six and eight Arctic/offshore patrol ships. Commentators immediately labelled the ships as "slush breakers", given their inability to operate in "multi-year" ice, or to break ice for other vessels.

Six months later it was quietly revealed that only one true icebreaker would be built, with a price tag of $720-million and a projected delivery date of 2017.

It took another four years – until February 2012 – before a $9.5-million design contract was signed with STX Canada Marine Inc.

...

At the same time, the budget for the icebreaker increased from $720-million to $1.3-billion, due to inflation and other cost increases over the 14 years between the initial budget and the now-expected delivery date.

Tuon polaarimurtajan suunnittelussahan on toki mukana myös suomalainen Aker Arctic.

Tässä olisi toki oiva sauma vaikkapa Helsingin telakalle, mutta minkäs teet kun rannikkovartioston täytyy rakentaa aluksensa ylihintaan kotimaisilla telakoilla. No, ehkäpä IB Merjan piirustukset voi parin vuoden päästä kaupata rapakon taakse, jotta hekin saavat rakennettua nykyaikaisia murtajia...

[Tuomas Romu]

TS: Jäänmurron määrää aiotaan vähentää

Valtion järjestämä jäänmurto vähenee Suomessa, mikäli pian julkistettavan meriliikennestrategian ehdotus menee läpi. Sen mukaan väylämaksuilla kustannettaisiin nykyistä alempi palvelutaso.

Satamat voisivat itse ostaa enemmän murtopalveluja, jos katsovat ne tarpeellisiksi.

– Kaikki nykyiset talvimerenkulun satamat saisivat kyllä edelleen jäänmurtopalvelut. Palvelutason laskun vuoksi valtion perimiä väylämaksuja voitaisiin vastaavasti alentaa, sanoo liikenneneuvos Piia Karjalainen liikenne- ja viestiministeriöstä.

Väylämaksujen alentaminen parantaisi Suomen kilpailukykyä, sillä ne peritään aluksilta ja heijastuvat merikuljetusten hintoihin.

Nykyisin Suomessa on 23 talvimerenkulun satamaa, ja jäänmurrolla on neljän tunnin palveluvelvoite. Murtamisen kustannukset katetaan väylämaksuilla, jotka ovat ovat kaikissa satamissa yhtä suuret, vaikka murtamisen tarve vaihtelee. Maksuilla rahoitetaan myös väylien hoitoa.

Turun ja Naantalin satamat hyötyisivät muutoksesta, koska niillä ei ole juuri koskaan tarvetta valtion murtajille.

– Meillä on vilkas matkustaja- ja rahtiliikenne, joka pitää väylän avoinna. Alukset ovat lisäksi jäävahvistettuja. Sen, mitä tarvitsemme aivan satama-alueella, hoidamme yleensä itse, toteaa Turun Satama Oy:n toimitusjohtaja Christian Ramberg.

Jos jäänmurto vähenee, ei jäänmurtajiakaan tarvita niin montaa. Tarkoittaisikohan tämä sitä, ettei ruotsalaisia murtajia enää nähtäisi meidän vesillämme?

[Janne Koskinen]

TS: Jäänmurron määrää aiotaan vähentää

Jos jäänmurto vähenee, ei jäänmurtajiakaan tarvita niin montaa. Tarkoittaisikohan tämä sitä, ettei ruotsalaisia murtajia enää nähtäisi meidän vesillämme?

Ei taida Frej olla saattavissakaan 2016 alkaen, kun RABTin murtajat ovat jättäneet Itämeren.

[Joakim Håkans]

TS: Jäänmurron määrää aiotaan vähentää

Jos jäänmurto vähenee, ei jäänmurtajiakaan tarvita niin montaa. Tarkoittaisikohan tämä sitä, ettei ruotsalaisia murtajia enää nähtäisi meidän vesillämme?

Hyvä kysymys, mutta tulee muistaa mistä halutaan maksaa ja miksi?

Liikennevirasto on vuokrannut Arctia Shippingiltä Fennica ja Nordica -jäänmurtajat vuosille 2012–2018. Alukset ovat tänä aikana valtion käytössä tammikuun alusta huhtikuun loppuun. Liikenneviraston julkisista hankintapäätöksistä ilmenee, että vuokrauksen hinta on 87 m€ eli yksi alus maksaa 52 000 € vuorokaudessa (lisäksi valtion tulee maksaa polttoainekulut ja väylämaksut).

Vastaavasti Liikennevirasto on myös vuokrannut Ruotsista Sisun ja Urhon sisaraluksen Frejn. Tämän vuokrauksen hinta on kuitenkin vain 30,3 m€ eli 36 000 € vuorokaudelta. Frej on Itämeri-murtajien aatelia, merkittävästi tehokkaampi ja soveliaampi Suomen jäänmurtoon kuin Fennica ja Nordica.

Suomen valtio joutuu siis vaihtoehtojen puutteessa maksamaan Arctia Shippingille huikeaa ylihintaa jäänmurtopalveluista. Tehokkaampi Frej maksaa peräti 44 % vähemmän kuin Arctian monitoimialus.

Eli kysymys kuuluu, kumman kaa Oy Suomi Ab:n kannattaa pelata, Ruotsalaisten vai Suomalaisen Arctia Shippingin kanssa?

T: JH

[Ari-Jukka Perkiomaki]

Sjöfartsverket suunnittelee tulevaisuuteen muita jäänmurto (alus) ratkaisuja sekä mahdollisesti joidenkin Merivartioston alusten käyttämistä jäänmurrossa osittain jollain tavoin.
Ensimmäisenä mieleeni tulee rahdattavaksi tehokkaampia hinaajia. Olihan esim. Hans Oskar rahdattuna jäänmurtoon Ahvenanmerellä maaliskuussa 2010, joten jotain samantapaista lienee suunnitteilla? Tosin eipä taida mistään löytää aluksia\hinaajia helpolla, joissa olisi edes lähellä Viking luokkaa olevat tehot, mutta sillä ei sitten taitaisi olla tulevassa ratkaisussa merkitystä?
Ensimmäisenä tulee merivartiostosta itselläni mieleen Holmsundissa tukikohtaa pitävä KBV181 alus. Siinä riittäisi tehoa ja ominaisuuksia ainakin avata ränniä osan jäätalvea. Alus kulkee nimittäin erittäin hyvin jäissä. Toinen juttu onkin sitten miten aluksella käytännön avustaminen toimisi\onnistuisi?
http://www.sjofartsverket.se/sv/Press/Sjofartsverket-forlanger-inte-avtal-for-Tor-Viking-och-Balder-Viking/

Kaivoin esiin viimetalviset höpinäni, koskien Ruotsalaisten tulevaisuuden jäänmurtoa, kun jotenkin nyt taas sivuaa aihetta.Käytännössä jäänmurto kyllä normaali talven tullessa myös vähenee, kun "Viikingit" ovat poistuneet?  Tuo rannikovartioston alusten osittainen käyttö jäänmurrossa sanotaan tuossa jutussa. Mutta onkohan jäätämurtavan rannikkovartiostolaivaston suunnitelmat jo unohtuneet... ::)

[Sami Saarinen]

Eli kysymys kuuluu, kumman kaa Oy Suomi Ab:n kannattaa pelata, Ruotsalaisten vai Suomalaisen Arctia Shippingin kanssa?

Ottamatta sen enempää kantaa Arctia Shippingin hinnoitteluun murtajamarkkinoilla (mikä sivumennen sanoen tuntuu kovin kalliilta) eli vastaan ainoastaan omalta osaltani tuohon kysymykseesi.

Mielestäni vastaus on yksinkertainen jos asiaa tarkastellaan ainoastaan Oy Suomi Ab:n kannalta, jolloin Arctia Shipping on hinnoistaan huolimatta taloudellisesti kannattavampi suhteessa ruotsalaisiin. Perustelen näkemystäni seuraavasti.

Kun Oy Suomi Ab maksaa palveluista Oy Suomi Ab:n omistamalle yritykselle, jonka henkilökunta on Oy Suomi Ab:n veronmaksajia ja joka tulouttaa voittonsa Oy Suomi Ab:lle, niin palveluiden ostosta muodostuva kokonaiskustannus tulee olemaan lähes nollapeliä. Mikäli Oy Suomi Ab vastaavasti maksaa palvelusta ruotsalaiselle toimijalle, jonka henkilökunta on Ruotsin (tai jonkin muun maan kuin Suomen) verotuksen alaista ja joka tulouttaa voittonsa Ruotsin valtiolle, niin kaikki palveun ostoon sijoitettu valuutta valuu pois Oy Suomi Ab:n taseesta.

Vastakysymys: aluksen hinaajasopimus on tehty takuuhinnalle per hinaaja ja tuuliolosuhteista johtuen alus tarvitsee normaalin yhden hinaajan sijasta kaksi hinaajaa. Kannattaako alueella toimivan hinaajayrittäjän ottaa tuntihinnaltaan kalliimpi oman kaluston toinen hinaaja mukaan keikalle vai annetaanko toisen hinaajan posti alueella toimivalle toiselle yrittäjälle, jonka kaluston tuntihinta on hieman halvempi?

[Joakim Håkans]

Kun Oy Suomi Ab maksaa palveluista Oy Suomi Ab:n omistamalle yritykselle, jonka henkilökunta on Oy Suomi Ab:n veronmaksajia ja joka tulouttaa voittonsa Oy Suomi Ab:lle, niin palveluiden ostosta muodostuva kokonaiskustannus tulee olemaan lähes nollapeliä.

Arctia Shippingin 4,3 miljoonan tuloutus ei ole ainakaan ohjattu Liikenneviraston jäänmurtoon, vaan lähinnä johonkin muuhun:
http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/talta+nayttaa+suomen+ensimmainen+kelluva+konttori/a925143

Vastakysymys: aluksen hinaajasopimus on tehty takuuhinnalle per hinaaja ja tuuliolosuhteista johtuen alus tarvitsee normaalin yhden hinaajan sijasta kaksi hinaajaa. Kannattaako alueella toimivan hinaajayrittäjän ottaa tuntihinnaltaan kalliimpi oman kaluston toinen hinaaja mukaan keikalle vai annetaanko toisen hinaajan posti alueella toimivalle toiselle yrittäjälle, jonka kaluston tuntihinta on hieman halvempi?

Mikäli vastakysymyksessäsi hieman halvempi hinta on kuten jäänmurrossa 44% edullisempi, niin silloin on selvää että naapurilla kannattaa teettää kaikki työt.

Oletko miettinyt miksi Ruotsalaiset voivat murtaa niin paljon halvemmalla jäitä kun Suomalainen valtionyhtiö joka on täysin velaton? Olisiko niin ettei Suomen Liikennevirastolla ole vaihtoehtoja Arctia Shippingille ja yhtiö käyttää tilannetta hyväkseen?

T: JH

[Jussi Laine]

Mikäli vastakysymyksessäsi hieman halvempi hinta on kuten jäänmurrossa 44% edullisempi, niin silloin on selvää että naapurilla kannattaa teettää kaikki työt.

Jos tälläkin palstalla tiedetään, että ruotsalaisten hinta oli 44 % Arctiaa hintaa halvempi, niin silloin luulisi ruotsalaisillakin olevan tiedossa Arctian hinnat. Eli kysymys on, miksi ruotsalaiset turhaan polkivat hintoja? Muodollinen 15 % alennus olisi ollut sopiva keikan saamiseen. Joku ei yhtälössä täsmää.