Vanhojen laivojen tekniikkaa..ym. senkaltaista.

Reijo Hokkanen · 08.02.2009, 20:11:00

Lainaus käyttäjältä: Pekka Hömppi - 06.02.2009, 21:10:55
Niin, miksi keksiä pyörää uudestaan? Vesan viestistä kyllä kävi selväksi, että halkojen lastaus kuuluu noihin höyrylaivoihin. Mutta, eikö höyryntekemiseen mielestäsi saa etsiä "helpompia" ratkaisuja? Jos mennään sille linjalle, että mitään uutta ei saa kehittää, niin se vaan rajoittaa höyrylaivojen "uudisrakentamista", miksi ei saisi kehittää uusia lämmitysratkaisuja????
Ei höyrlaivakulttuuri saa olla paikalleen jämähtynyttä, vaan uusia asioita on kehitettävä!

Kai sitä voi askarrella kaikenlaisia pieniä jippoja kunhan perusasiat pidetään kunnossa, kattilan kuntoa on syytä valvoa hyvin.
Tuubit pitää harjata riittävän usein, sillä nivelvarsiharjalla, se säästää kyllä polttoainetta. Ja lämmittäjän kunto kohenee.
Yksi halpa kokeilu on hankkia kuivaa polttohaketta ja heitellä sitä lapiolla sopivin kerroksin arinalle.
Kyllä hake palaa halkoarinalla, käytettiin sitä joskus sahalaitoksien kattiloissa, eikö Anteron pojat voisi ensi kesä sen kokeilla.
Anterohan on tietääkseni haloilla lämmitettävä.
Papattavat polttomoottorit olisi hyvä korvata turbogeneraattoreilla, saisitte hiljaisen laivan, ym tämänlaista pientä
kehittämistä varmasti riittää.

Reijo Hokkanen · 14.02.2009, 10:01:58

Hiljaista on tälläkin sivustolla, jossain keskustelusivulla arveltiin täällä keskusteltavan
vääristä asioista? No oikein tai väärin, jatketaan edelleen samoissa tai uusissa teemoissa.

Olemme keskusteluissa sivunneet sitä asiaa, miten vanhoja höyryjä pitäisi säilyttää.
Ja mitä muutoksia niihin voi ja saa tehdä.

Laivoihin on vuosikymmenien kuluessa tehty muutoksia ja parannuksia.
Sähköä tuottavat turbiinikoneistot on lisätty jälkeenpäin, aika moneen laivaan.
Höyryvinssejä on lisätty ja poistettu tarpeen mukaan.
Kort tunnelit tulivat 1930 luvun loppupuolella jälkiasennuksena moneen laivaan,
ei kuitenkaan läheskään kaikkiin.
Kattiloita on uusittu ja vaihdettu laivasta toiseen samoin koneita, etenkin tervahöyryjen
koneet siirtyivät laivasta toiseen, tervahöyryt puisine runkoineen eivät olleet pitkäikäisiä.
Nyt pitäisi laivan omistajan päättää minkä aikakauden asussa hän haluaa laivansa säilyvän.
Huvikäytössä ei hinauskalustoa tarvitse, mutta ei sitä tarpeettomana pitäisi poistaa vaan
säilyttää mahdollisuuksien mukaan.

Onko tavoitteena juuri telakalta tulleen laivan kunto ja varustelutaso, vai sellaisena kuin
laiva työtehtävässä lopettaneena oli, lämmitys on muutettu öljylle, tai dieselkone höyryn tilalle?

Mielestäni 30-40 luvun varustelutaso on kaikkein hienoin ja sopii parhaiden säilytettäviin
laivoihin.
Tämä pätee myös moottorilaivoihin, joita tosin alkoi tulla vasta sodan jälkeen 40 luvulla.
En tiedä, onko Höyrypursiseura laatinut hyviä ohjeita museolaivojen säilyttämiseksi.

Kaikkein parhaimmillaan vanha höyrylaiva on silloin, kun se on hyvin kunnostettu,
maalit puhtaina ja messinkiset osat kiiltäen. Komea valonheitin ruorihytin katolla on
hieno näky.

Markku Ranta-aho · 14.02.2009, 15:18:15

Pari kertaa olen kysellyt neuvoja ja tietoja vanhasta laivadieselistä. Vastauksia ja apua ongelmiin oli saanutkin hyvin, kiitos kaikille. Vielä kyselen löytyykö osaajia ja tietäjiä, jotka osaavat opastaa Kromhout 3 H 3 koneen saloissa. Periaatteeltaan B&W:tä vastaava. Paineilmakäynnisteinen, kolmisylinterinen kaksitahtidiesel. Malli on -37, ainakin konepiirroskirjan kannessa on tämä vuosiluku. Kiinnostunut olen mahdollisista vikakohteista, huollosta ja muustakin käyttöön liittyvästä. Koneessa on tuorevesijäähdytys ja olen miettynyt, josko siihen onnistuisi jotenkin asentaa suljettu kierto. Saattasi säästää iäkästä konetta. Miten pystyn emimerkiksi laskemaan lauhduttimen tehon?

Jouni Hämäläinen · 14.02.2009, 21:31:16

Terve Markku!
B&W :n kokemuksista ja huollon saloista.
Makeavesi käytössä ns. raakavesikäytössä lämmön pitäisi olla alle 70 astetta ja jos merellä ajelee niin alle 55 astetta. Syy kattilakiven muodostuminen.
B&W:ssäni raakavesikierrolla vaikka johdankin vettä takaisin kiertoon ei lämmöt nouse kuin n. 40 asteen kieppeille (hupiajossa). Pumppu lykkää n. vajaa 100 l/minutissa. Voisin olettaa ettei vaihtimen tarvitsisi olla kovinkaan "järeä"?
B&W moottoriölyksi suositellaan mineraaliöljyä mielummin yksasteista EI peseviä. Öljyn suoudatin on ns.karkean tavaran erotteluun suunniteltu. Pesevillä öljyillä saadaan epäpuhtaudet liikkeelle ja vahingot voivat olla huomattavat. Itse käytän SAE 30 tai 40 öljyä. Vaihdan 150 -200 h välein. Vai oliko Kromhout kuivasumppu kone?(ei öljyä kampikammiossa)
Pakokanaviin muodostuu nokea ja ne on nuohottava aika ajoin valmistajan osoittamista. Mm pakoaukko on yksi kohde ainakin B&W:ssä
Polttoainejärjestelmässä B&W:ssä täytyy aikaajoin tyhjentää syöttöpumpun öljytila, sinne kertyy polttoainetta ja säätimet eivät toimi täydellisesti. Öljyt pois ja uudet tilalle.
Kromhoutissa ei tainnut olla "turboa" B&W:ssä on huuhteluilmapumpussa läpät jotka täytyy tarkistaa ettei läppiä ole katkennut.
Suljettu kierto olisi varmaan omaanikin ihan paikallaa sillä ajot ovat suhteellisen vähäisiä niin ei seisoisi vesi ruostuttamassa kanavia. B&W valmistaja on jossain paperissa maininnut 50 vuoden takuun kanavien kestävyydestä avoimessa järjestelmässä omanikin on nuo voudet jo ylittänyt. Talveksi olen nesteet laittanut.

Juha Toikka · 14.02.2009, 21:59:03

Varustelutasosta.
Höyrypursiseura ei ole laatinut mitän erityisohjeita mitä laiva pitä museuaalisesti säilyttää jokainen omistaja päättää laivansa kohtalosta itse. Mutta Pursiseuran säännöissä todetaan että, tarkoituksena on koota yhteen ja aktivoida höyryaluksista, niiden historiasta ja perinteen sälyttämisestä kiinnostuneita kansalaisia ja yhteisöjä sekä pyrkii säilyttämään jäsentensä omistamia höyryaluksia ja vaalimaan niiden käyttöön liittyvää tietoutta ja perinnettä sekä pyrkii edistämään jäsenistönsä merenkulkuun ja merenkulun turvallisuuteen liittyvää tietoutta.
Pursiseuran yksittäinen jäsenen voi vaikuttamaan tietenkin omalta osaltaan aktiivisesti jos on uhkana että jokin höyryalus mm. omistajavaihdoksen jälkeen
( Höyrypursiseuran jäsen EI näe untakaan laivansa dieselöimisestä...!) on vaarassa joutua dieselöitäväksi, tässä hyvänä esimerkkinä s/s Figaro nyk. Norrkulla jossa jäsenten aktiivisuus vaikutti onnelliseen lopputulokseen. Myös s/s Enson saattaminen höyrykäyttöiseksi oli myös pitkälti yksittäisten jäsenten aikaansaama lopputulos.
Ehkä selkeästi suurin jossa Pursiseura on mukana on s/s Turso. Onneksi viime aikoina kehitys on alkanut menemään parempaan suuntaan että höyryjen arvostus on alkanut kasvamaan ja jäljellä olevat höyryt näin ollen säilyvät, omistajavaihdoksia tulee mutta pääasiassa laiva siirtyy höyryharrastajalta toiselle.
Mutta on höyrylaivoja myynnissäkin TOSIN tosihöyryharrastajalle, käykää katsomassa Pursiseuran kotisivuilta.
Useat höyrylaivat ovat Perinnelaivarekisterissä, siihen pääseminen edellyyttä että laiva on viimeisen ammattiliikennekautensa mukaisessa asussa, meillä se on 1971 Meillä on tarkoitus pitää laiva siinä asussa missä se viimeisenä ammattikesänään oli.

Erkki Tirkkonen · 14.02.2009, 22:22:56

Hokkasen Reijo peräänkuuluttaa hyvässä kunnossa ja maalissa olevaa höyrylaivaa jonka messingitkin kiiltää aamuauringossa. Kyllä semmoinen on ja toinen on tulossa. Hurautappas autolla kesä-aamuna Kuopion satamaan, tarkastele laivojen "peräpeilejä", kun silmääsi sattuu nimi Karjalankoski Kuopio, luo katseesi ylemmäksi ja voit aloittaa nautiskelun. Lappeenrannassa on työn alla samaan kastiin nouseva S/S Leppävirta. Silmä tarkkana ensi kesänä, Suvasveden rannalta, aivan laivareitin varrelta, saattaa laivan löytää loppukesällä. Paras tarkkailuaika on iltapäivällä vetten päällä liikkuen. Silloin on aurinko parhaassa asennossa. Tietenkin jos tuuri käy, niin jossain kaupungin rannassakin saattaa laivan nähdä.

Markku Ranta-aho · 15.02.2009, 12:34:46

Kiitos Jouni!
Veden lämpöä kun tarkkailin siirtoajon aikana, se pysyi reilusti alle 60 asteisena. Se antaisi ymmärtää, että lauhduttimelta ei välttämätä vaadita mahdottomia. Valmistajan takuu on tässäkin koneessa jo ylitetty, reilu 50 vuotta on jo takana. Se onkin yksi syy, miksi mietin suiljettua kiertoa. Konetta en haluaisi vaihtaa, tällaisessa myllyssä kun on oikean koneen tuntu. Tirkkoselta sain myös hyviä neuvoja asiassa. Ja monta muutakin hyvää vinkkiä. Jäähdytysvesi ei jää koneeseen syövyttämään kanavia, sillä kun kone on sammutettu ja pohjaventtiili suljettu, koneessa oleva vesi tyhjentyy pilssiin. Tämä on varmaankin jäänteitä ajalta, jolloin pilssin saattoi huoletta pumpata ajossa ulos. Sitä tarkoitusta varten koneessa on jäähdytyspumpun kanssa identtinen pilssipumppu, joka sekin saa käyttövoimansa akselilta. Muutaman kerran kun jäähdytysvedet tyhjentää pilssiin, niin sinne kertyy helposti noin kuutio vettä, joka pitäisi jonnekin hukata, Muuten koko akseli ui vedessä. Suljettu kierto poistaisi tämän ongelman.
Paineilmapullot ja letkut suunnittelin myös vaihtavani. Yksi pullo Trioon on jo uusittu, mutta en tiedä, milloin se on viimeksi tarkastettu. Alkuperäiset pullot tuskin ovat käyttökelpoisia, joten ajatettelin siivota ne pois lauhduttimien tieltä. Kromhoutissa on kuivasumppu ja lubrikaatti erikseen.
Vaikuttaa siltä, että juuri Kromhout-koneita ei enää juuri ole liikenteessä. B&W on ollut suositumpi, koska niitä sentään tuntuu vielä liikkuvan.

Ari Savolainen · 15.02.2009, 14:23:14

Vanhat tietajat kertoivat joskus kauan sitten, etta syksylla, ennen talviteloille nostoa sirkuleerattiin makeavesi/poraoljyseosta jaahdytysjarjestelman lapi. Osa litkusta imeytyi
huokoiseen valuun ja nain suojasi ainakin talven ajan systeemia korroosiolta. Vesillaoloaikana riittava maara sinkkeja estaa syopymista, joskin jarvilla ne ovat lahinna koristeita.

Erkki Tirkkonen · 15.02.2009, 15:41:22

Nyt päästiinkin jo uuteen aiheeseen, eli koneen talvisuojaukseen ja korroosioon. Kurkistakaapas Googlesta hakusanalla THERMERA lisätietoa. Avautuvan tiedoston ylin rivi kannattaa avata ensin ja rauhassa lukea koko "kertomus" sivu sivulta loppuun. Viimeiseltä sivulta löytyy tieto mistä ainetta saa. Näin kevään lähestyessä voi kukin arvailla että mikä onkaan jäähdytysnesteen kunto . Jos se on esim. Glykolia tai Propyleniglykolia niin se on kenties muuttunut salakavalasti happamaksi, eli koneen lohkoa syövyttäväksi liuokseksi. PH-tarkastus olisi tarpeen. THERMERA ei käyttäydy noin. Minulla on ollut jo viisi talvea makeavesikierron suoja-aineena mainittu neste, eikä ole ongelmia ollut. Kukin tehköön omat päätökset.

Olli Soininen · 16.02.2009, 13:16:57

Onkos kukaan tietoinen häkäpönttö-laitteiston asentamisesta laivaan? Häkäpönttökauden kulta-aikana 40- luvulla laivoissa oli vielä höyrykoneet, joten bensaa/dieseliä korvaavaa polttoainetta ei niissä tarvinnut käyttää, kuten autoliikenteessä.

Lueskelin jokin aika sitten Tekniikan Maailmaa, jossa kerrottiin häkäpönttötekniikan parantamisesta nykyelektroniikan keinoin ja soveltamisesta autoissa. Esimerkeissä häkäpönttö oli lavalla tai omassa peräkärryssään, mutta nykytekniikan avulla homma toimi aika kivuttomasti. Puukaasun käyttöä esitellään esim. http://www.ekomobiili.fi/ , tosin luulen, että väitteistä huolimatta suurta ekoautoilun myyntivalttia siitä tuskin koskaan tulee.

TM:n artikkelin mukaan häkäpönttölaitteet toimivat parhaiten suuritilavuuksissa bensa- tai dieselmoottoreissa, joista viimeksimainittuja on nimenomaan laivoihin asennettu. Voisiko sellaisen asentaa esim. vanhaan dieselöityyn hinaajaan, josta varmaan löytyy tilatkin häkäpönttölaitteille? Puukaasun käyttö sopisi imagollisestikin laivoihin ja myös taloudellisesti, jos ja kun dieselin hinta vielä nousee.

Erkki Tirkkonen · 16.02.2009, 15:04:16

Mielenkiintoinen kysymys. Diesel-moottori kaipaa toimiakseen nestemäistä polttoainetta suihkutettuna kovalla paineella sylinteriin. Näin ollen vastaus on, ei toimi. Mutta jos moottoriksi vaihdetaan kaasutin-moottori niin vastaus muotoutuu muotoon kyllä. Tässä on kuitenkin vaaranpaikkoja kaksi kappaletta. Häkäkaasu on väritön ja hajuton kaasu joka syrjäyttää hapen. Pienikin vuoto laitteistossa saattaa suljetussa konehuoneessa muodostua lämmittäjälle kohtalokkaaksi. Toisaalta on olemassa myös räjähdysvaara. No kaupan hyllyssä on myynnissä niitä häkävaroittimia. Vastaus siis kysymykseen kuuluu näin. Toimii polttomoottorissa teoriassa. Käytännössä vaarallinen polttoaine suljetussa tilassa. Autokäytössä on aina niin hyvä tuuletus ettei näitä vaaratekijöitä ole. Avo-veneen Wikströmmiä kyllä saattaisi häkäpöntöllä ruokkiakkin.

Tuomas Juva · 16.02.2009, 16:11:04

Lainaus käyttäjältä: Reijo Hokkanen - 08.02.2009, 20:11:00

Kyllä hake palaa halkoarinalla, käytettiin sitä joskus sahalaitoksien kattiloissa, eikö Anteron pojat voisi ensi kesä sen kokeilla.
Anterohan on tietääkseni haloilla lämmitettävä.

Eikös noissa sahalaitoksissa ollut jonkinlaiset kuljettimet tuota haketta varten? Kuulostaa vähän pölyiseltä ja epämellyttävältä puuhalta hakea lapiolla haketta sieltä poksin perältä :) Joo, on se halkolämmitteinen, eikä kokeileminen sinänsä mitään maksa... mut ei meillä kyllä ole ollut aikomustakaan luopua halkolämmityksestä... Meillä se toimii ihan hyvin, ehkä jossain isommassa laivassa?

Reijo Hokkanen · 16.02.2009, 20:24:13

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Juva - 16.02.2009, 16:11:04
Eikös noissa sahalaitoksissa ollut jonkinlaiset kuljettimet tuota haketta varten? Kuulostaa vähän pölyiseltä ja epämellyttävältä puuhalta hakea lapiolla haketta sieltä poksin perältä :) Joo, on se halkolämmitteinen, eikä kokeileminen sinänsä mitään maksa... mut ei meillä kyllä ole ollut aikomustakaan luopua halkolämmityksestä... Meillä se toimii ihan hyvin, ehkä jossain isommassa laivassa?

Yleensä sahoissa käytettiin sahanpurua polttoaineena ja vain tilapäisesti haketta. Kuljettimet nostivat purun
kattilahuoneen yläkertaan josta se valui tulipesään, eikä se juurikaan pölissyt.
Hyvä, että ette luovu halkojen poltosta, haloilla lämmittäminen on minusta helppoa, mutta kuitenkin
ostakaa muutama säkki haketta ja kokeilkaa, tai ehkä joku muu alus innostuu ja siirtyy hakelämmitykseen. ::)

Erkki Tirkkonen · 16.02.2009, 21:33:22

On vielä yksi uusi mahdollisuus, siisti kun sika pienenä, sanotaan. Kyseessä on LUMO- briketti. Tehty parkettitehtaan jätepurusta ja höylänlastusta. Priketin koko noin tiillikiven kokoinen. Pituus 15 cm Leveys 6 cm Korkeus 9 cm. Näitä heiveröisempikin lämmittäjä jaksaa nakella tulipesään. Lisää selvennystä Googlesta nimihaulla, LUMO-Briketti

Pertti Nuottimäki · 16.02.2009, 21:49:07

Lainaus käyttäjältä: Erkki Tirkkonen - 16.02.2009, 15:04:16
Mielenkiintoinen kysymys. Diesel-moottori kaipaa toimiakseen nestemäistä polttoainetta suihkutettuna kovalla paineella sylinteriin. Näin ollen vastaus on, ei toimi. Mutta jos moottoriksi vaihdetaan kaasutin-moottori niin vastaus muotoutuu muotoon kyllä.

Minä vastaisin tähän kysymykseen dieselmoottorin ruokkimisesta häkäkaasulla sekä kyllä että ei. Maailman sivu on dieseleitä käytetty kaasulla. Mutta seoksen syttymiseen tarvitaan pieni ruippaus naftaa, jonka koneen syöttöpumppu painaa normaalilla paineella sylinteriin. Jos alkaisin hommaa kokeilla niin tyhjäkäyntikierrosten syöttömäärä saisi kelvata alkuun sytytyspaukuksi. Jos ei riittäisi niin lisää utua putkeen.
Juuri nyt en tarkkaan muista missä ja miten, mutta kyllä tätä kaasun käyttöä on tietääkseni esiintynyt ja esiintyy ihan isommassakin mittakaavassa ja hyötykäytössä. Tietävämmät jatkakoon..