Kirjoittaja Aihe: Jäänmurron tulevaisuus  (Luettu 267130 kertaa)

Janne Koskinen

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3110
Jäänmurron tulevaisuus
« : 21.01.2008, 06:25:31 »
En tohon Pravdaan muuten ota kantaa, mutta sivuilla 16-17 oli asiaa jäänmurrosta:

http://smury-fi-bin.directo.fi/@Bin/1780a8e91577981c4622b35255c251ad/1200885804/application/pdf/1663194/Merimies_1_08_nettiin_valmis.pdf

Kovin tuntuu olevan kaluston kestävyys huolena, mutta j/m Tarmo 1963 (Viro) ja j/m Varma 1968 (Latvia) ovat yhä iskussa. Itse asiassa olen pohdiskellut olisiko j/m Tarmo myynnissä sitten kun Viro saa oman moulinexinsa. Voisin lähteä kilpailemaan Suomenlahden jäänmurrosta Stasin kanssa (edellyttäen että saan jonkun rahoituslaitoksen uskomaan ideaan). Koneen osat lienee kiven alla, mutta halpa lippu perään ja konehuone täyteen ukkoja, jotka ovat tottuneet itse tekemään osansa (on ne virolaisilla ja latvialaisillakin kulkeneet ja j/m Apu nyttemmin venäläisillä), eikä sellaista osaamista taida Suomessa enää ollakaan. Ihmetyttää tämä tapa myydä (lue lahjoittaa) parhaat murtajat pois (kesken elinkaaren) ja rakennuttaa kalliita uusia murtajia tilalle. Jos vanha høyry-Tarmo vielä talvella 1970 (j/m Apuna) kykeni avustamaan 63-vuotiaana, niin saman logiikan mukaan "uusi" Tarmo olisi iskussa ainakin vuoteen 2026.

Toinen kumma pointti on kahdeksan murtajan politiikka, liikenne lisääntyy vuosi vuodelta, mutta sekä murtajien kvantiteetti että kvaliteetti on laskenut koko ajan. Ilmeisesti usko ilmastonmuutokseen on kova.  Apu (ja Tarmo sekä Varma) on asbestilaiva, joten siitä eroon pääsy (romuksimyynti) Suomen lipun alta olisi ollut aikanaan hankalaa (ehkä osasyy myyntiin). Aikanaan kun VLL oli vasta perustamisvaiheessa niin puhuttiin Itämeren "jäänmurtoherruudesta" ja mainittiin ruotsalaisten olevan halukkaat myymään Atlen. Vaan niin muuttuu aika ja ajatukset.

Sopimusten lyhyys lienee ongelma nro. 1, mutta kaiken tämän jälkeen voi kyseenalaistaa liikelaitostamisen mielekkyyden.

Mahtaisivatkohan latvialaiset jollakin aikataululla myydä Varman? Kilpailija, jolla olisi Tarmo, Varma ja Atle olisi jo Suomenlahdella varsin merkittävä tekijä. Ei taida omat kyvyt riittää moisen "lafkan" perustamiseen, mutta siinä olisi liikeidea toteutettavaksi. Tarjouskilpailun ehdot ei kaikilta osin täyty, mutta ei Voima/Vidar Viking ole ehtojen mukaisia.Tulisi samalla vapautettua moulinexit 365 vrk:n huippubusinekseen.
« Viimeksi muokattu: 21.01.2008, 06:27:37 kirjoittanut Janne Koskinen »
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Rontti

  • Vieras
Vs: Jäänmurron tulevaisuus
« Vastaus #1 : 21.01.2008, 09:36:03 »
Lainaus
Tulisi samalla vapautettua moulinexit 365 vrk:n huippubusinekseen.
Hehee huumori ei ainakaan Jannelta lopu. Täällä raikuu paskanen nauru.

Janne Koskinen

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3110
Vs: Jäänmurron tulevaisuus
« Vastaus #2 : 21.01.2008, 10:19:11 »
Laitetaan nelipotkurihuumoria kehiin:

http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/osa_vesitse.htm

(klikkaa vasemmalta valikosta:     jäänmurtaja Apu,  jäänmurtaminen, historia toistaa itsensä ja merellä ohjataan eri tavalla)

Jäätävää faktaa.
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Eero Huusko

  • Messikalle
  • *
  • Viestejä: 38
Vs: Jäänmurron tulevaisuus
« Vastaus #3 : 23.01.2008, 08:56:01 »
Nyt näyttää hieman valoisammalta tuo jäänmurron tulevaisuus. Voimaa ei tarvitse myydä kassan paikkaamiseksi ja uusia murtajiakin voidaan hankkia veronmaksajien rahoilla, kuten pitääkin.


Valtio suunnittelee liikelaitosten purkamista
Julkaistu 23.01.2008, klo 08.14
 
Valtio suunnittelee nykyisen liikelaitosjärjestelmän purkamista, kertoo Kauppalehti. Lehden tietojen mukaan todennäköisin vaihtoehto on, että liikelaitokset pilkotaan osiin. Toinen vaihtoehto on yhtiöittää ne kokonaan. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päättää asiasta tammikuun lopulla.
 
 
 
Liikelaitosuudistuksen taustalla on Kauppalehden mukaan EU:n komission päätös entisen Tieliikelaitoksen, nykyisen Destian, asemasta. Päätöksen mukaan konkurssilta suojattu liikelaitos ei voi kilpailla aidosti markkinoilla. Komissio moitti myös nykyisen Destian voittojen verottomuutta.

Liikelaitosten pilkkominen merkitsisi Kauppalehden mukaan markkinaehtoisten toimintojen yhtiöittämistä ja muiden tehtävien siirtämistä virastoihin.

YLE Uutiset
 

Janne Koskinen

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3110
Vs: Jäänmurron tulevaisuus
« Vastaus #4 : 23.01.2008, 10:54:59 »
Järkevintä kai olisi palauttaa perinteiset MKL:lle ja perustaa moulinexeille oma yhtiø.
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Pekka Laakso

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 4626
Vs: Jäänmurron tulevaisuus
« Vastaus #5 : 23.01.2008, 13:21:48 »
ja perustaa moulinexeille oma yhtiø.
Olisiko tuossa mahdollisuutta siirtää nuo kokonaan GDV:lle ja vain vuokrata tarpeen tullen niitä jäänmurtoon... Vai tulisiko kolmen murtajan ulkoistamisesta liikaa turhaa vääntöä?
Copyright © 2017 Hölynpöly. Kaikki oikeudet pidätetään.  :deal:

Janne Koskinen

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3110
Vs: Jäänmurron tulevaisuus
« Vastaus #6 : 24.01.2008, 12:13:59 »
Olisiko tuossa mahdollisuutta siirtää nuo kokonaan GDV:lle ja vain vuokrata tarpeen tullen niitä jäänmurtoon... Vai tulisiko kolmen murtajan ulkoistamisesta liikaa turhaa vääntöä?
GDV on oikeasti aika sekava kokonaisuus: GDV, GDV Subsea ja GDVLamor. Mulle ei esimerkiksi ole selvinnyt GDVLamorin rooli; onko se vain keräyslaitteiden toimittaja vai laivan omistaja (ainakin Stasin ex. offshore johtaja on titteliltään fleet manager). R. Lyngvin tunnen 1990-luvun lopulta ja kaikki hetket eivät aina ole olleet positiivisia, mutta se saattaa johtua DSND/Subsea7 ja MKL/VLL:n eri intresseistä (GDV/VLL toimikin OK). Ehkä kuitenkin joku toinen ratkaisu olisi parempi. Kotimaasta kuitenkin løytyy varsin rajoitetusti offshorealan ja rahtauksen tuntemusta.
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Rontti

  • Vieras
Vs: Jäänmurron tulevaisuus
« Vastaus #7 : 24.01.2008, 13:26:56 »
Lainaus
Kotimaasta kuitenkin løytyy varsin rajoitetusti offshorealan ja rahtauksen tuntemusta.

Näin on ja sekin ainoastaan kenttätyöhön osallistuvilta eli laivoilta. VLL:n sisältä ei löydy mitään.

Janne Koskinen

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3110
Vs: Jäänmurron tulevaisuus
« Vastaus #8 : 16.08.2008, 19:54:55 »
http://www.vta.ee/atp/?id=3476

Virolaiset ovat tulleet järkiinsä ja kuopanneet ylläolevan hankkeen; tiedotetta ei ole eikä taida tullakaan (hiljainen hautaus).
Riga port authority ei näemmä sekään lämpene j/m Varman myynnistä ja j/m Tarmo tarvitaan Virossa.
Kas kummaa kun meillä suomalaisilla oli varaa lahjoittaa ko. breakerit pois (asbesti tosin on ongelma).
J/m Apusta taidettiin saada jonkunmoinen hintakin?

Atlea en oo kysellyt; pitänee kääntää katse länteen (jos vielä olisivat halukkaita myyntiin).
« Viimeksi muokattu: 16.08.2008, 20:07:12 kirjoittanut Janne Koskinen »
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Janne Koskinen

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3110
Vs: Jäänmurron tulevaisuus
« Vastaus #9 : 12.11.2008, 19:32:19 »
http://smu-fi-bin.directo.fi/@Bin/780820489ed56444be9d55110be64bbf/1226510798/application/pdf/1798163/MS_7%2708_marraskuu.pdf

¨Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan
jäänmurto on tästä eteenpäin innovaatiotoimintaa.
Näillä perustein se puskee itsepintaisesti
päätään, jos ei seinään, niin jäähän¨

”Kilpailuttamisen ei tule olla itseisarvo
sinänsä, vaan palvelut on turvattava”, totesi
johtaja Olof Widén Suomen Varustamot
ry:stä.
Widénin mukaan jäänmurron ohjauksen
tulisi olla yhdessä paikassa. Joku paikalla olleista
totesikin nykyisen hankinnan olevan
pitkälti näennäiskilpailua.¨
”Kilpailua kilpailuttamisen takia, muutosta
muutoksen takia”, hän lausui.¨

¨Perämeren
teollisuuden edustaja toi esille nykyisen
esityksen hätiköinnin tunteen.
”Miksi pitää polttaa vähäisiä henkisiä voimavaroja
tämän asian tiimoilta?”¨

(Pravda sivu 12)

No huh huh, jopa Smury toteaa alueellisen kilpailuttamisen mahdottomaksi.

LVM taitaa olla taas pihalla.

¨TYÖRYHMÄ MIETTII JÄÄNMURRON KILPAILUTUSTA

Jäänmurron kilpailutus on jouduttu miettimään uusiksi, koska aiempi yritys meni pieleen. Vuoden 2006 kisaan osallistui vain yksi tarjoaja, valtion varustamoliikelaitos Finstaship.

Ensimmäinen kohde olisi Perämeri, jolle tarvittaisiin normaalitalvina kolme tai neljä perinteistä murtajaa. Ne saisivat urakan 10–15 vuodeksi jo talvesta 2009–2010 alkaen.

Seuraava kilpailutuskohde olisivat alempana Pohjanlahdella Selkä- ja Saaristomeri, joilla toimisi tavallisena talvena yksi tai kaksi monitoimimurtajaa. Kilpailutus olisi vuosina 2010–2013, ja 10–15 vuoden sopimus tulisi voimaan talvella 2013–2014.

Suomenlahdella 10–15 vuodeksi kilpailutettu jäänmurto alkaisi vuotta myöhemmin, ja alustarve olisi yksi tai kaksi tavallista tai monitoimimurtajaa.

Jäänmurto kilpailutettaisiin neuvottelumenettelyllä: halukkaiden kanssa neuvoteltaisiin hinnoista ja ehdoista.

Työryhmän on asettanut liikenne- ja viestintäministeriö. ¨

Lainaus:

http://vanhaskone.spaces.live.com/?_c11_BlogPart_BlogPart=blogview&_c=BlogPart

Oli kuulemma ollut aika mielenkiintoinen jäänmurtoseminaari: Juhani Tervala/LVM vastaan muu maailma.

Kummastuttaa että samainen taho haluaa väkisin kilpailua jäänmurtoon, mutta ehdottamasti vastustaa sitä luotsauksessa.

Herää kysymys mistä on kysymys?

Joskohan J. Tervala uhraisi yhtä paljon energiaa luotsauksen kilpailuttamiseen kuin jäänmurron kilpailuttamiseen (toive, toive).
« Viimeksi muokattu: 12.11.2008, 21:35:40 kirjoittanut Janne Koskinen »
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Janne Koskinen

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3110
Vs: Jäänmurron tulevaisuus
« Vastaus #10 : 17.12.2008, 18:46:35 »
http://veps.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/tietopalvelut/julkaisut/merivayla/MVAYLA_4_08_NETTI.pdf

s. 12-13, pakko tunnustaa, että olen I.A:n kanssa samoilla linjoilla.

LVM:ää en (tässäkään tapauksessa) ymmärrä.

Mainittu linjanveto offshore/jäänmurron suhteen tulisi tehdä pikimmiten.

Kehitysapu Norjan/UK:n suuntaan on mielestäni tarpeetonta
(varsinkin kun tolla moulinex-touhulla on aiheutettu pelkkää tappiota).

Alueellinen jäänmurto palvelee ainoastaan LVM/VLL intressejä; se ei kustannuksia laske (protektionistinen veto VLL:n suuntaan).

http://www.seacommand.fi/media/SM_12_2008_Netti.pdf

s. 17-18 (kannattaa katsoa loppukommentti)
« Viimeksi muokattu: 17.12.2008, 23:31:09 kirjoittanut Janne Koskinen »
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Janne Koskinen

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3110
Vs: Jäänmurron tulevaisuus
« Vastaus #11 : 22.12.2008, 18:37:25 »
Tää oli mennyt multa ohi:

http://www.sjofartsverket.se/pages/3/BIM%20press.pdf

Yhteinen fleet saattais olla esim. Suomi-Ruotsi akselilla toimiva, mutta en vieläkään jaksa uskoa moulinexien edullisuuteen:

-jos uusi vispilä maksaa 120milj. euroa, niin uusi perinteinen n.85 milj. euroa, jos 30% halvempi

-uuden vispilän käyttöikä max. 30 vuotta, perinteisen min. 50 vuotta

-henkilökunta kesäksi muihin aluksiin; mun laskujen mukaan koulutus, matka yms. menot huomioiden henkilökulut
noin. 1,5 milj. euroa perinteinen ja 3,5 milj. euroa moulinex/per vuosi

-spot markkinoilla ainakaan nykytilanteessa ei paljon hommia nyky moulinexeille löydy (max. 15 vuotta laskettavissa rahtausajaksi)

-Voima lienee ainoa uusimista vaativa 15 vuoteen ja kai se Voimakin on modernisoitavissa; ei paloautotkaan aja maitoa palojen luppoajoilla eikä panssarivaunut hinaile tukkia metsästä tienvarteen sotien välissä (venäjällä näemmä ylijäämätankeista on raksittu torni pois ja pistetty metsähommiin)
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Janne Koskinen

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3110
Vs: Jäänmurron tulevaisuus
« Vastaus #12 : 22.12.2008, 21:37:31 »
http://www.vtv.fi/chapter_images/3295_432003Monitoimimurtajien_hankinta_ja_kaupallinen_toiminta.pdf

Ton VTV:n raportin kun lukee, niin mitään ei ole opittu; sama leväperäisyys laskutuksen yms. kanssa jatkuu.

"Mikäli kahden
ensimmäisen monitoimimurtajan, Fennican ja Nordican,
kaupallisesta käytöstä saadut tulot olisivat edelleen ensimmäisten,
vuosina 1991 ja 1992 solmittujen aikarahtussopimusten
mukaisia, valtiolle olisi ollut edullisempaa hankkia
perinteinen murtaja monitoimimurtajien sijasta. Fennicasta
ja Nordicasta saatujen tulojen määrä nousi huomattavasti
vuonna 1998, kun aikarahtaussopimukset korvattiin alusvuokra-
ja hoitovuokrasopimuksilla.
Kannattavuuden tarkasteluun vaikuttaa olennaisesti,
millaista korkoa ja millaisia poistoja käytetään.

Kannattavuuslukuja arvioitaessa tulee ottaa
huomioon se, että tarkasteltaessa valtiolle murtajista aiheutuvia
kokonaiskustannuksia, jotka sisältävät myös
jäänmurron kokonaiskustannukset, ovat valtiolle koituvat
nettokustannukset tarkastuksessa tehtyjen laskelmien mukaan
suuremmat perinteisestä murtajasta kuin monitoimimurtajasta.
Tarkastuksessa tehdyssä vertailussa ei ole otettu
huomioon sitä, että todennäköisesti perinteisen murtajan
käyttökustannukset alenisivat alusten teknisen kehityksen
myötä.
Tarkastuksen toinen ydinkysymys kuului, onko murtajatyypin
valinta perinteisen ja monitoimimurtajan välillä
perustunut asianmukaisiin selvityksiin. Tarkastuksen antama
vastaus on selkeästi kielteinen.
Kahden ensimmäisen ja alkuvaiheessa myös kolmannen
monitoimimurtajan hankinnan yhteydessä perinteisen
murtajan vertailuhinta oli saatu indeksoimalla 1980-luvulla
hankitun murtajan hankintahinta indeksillä, jonka lähde ei
ole tiedossa. Tämä indeksi tuotti selkeästi korkeamman
hinnan kuin laivanrakennusindeksi. Minkään hankinnan
yhteydessä ei ollut tehty alustavaa tarjouspyyntöä perintei-
sestä murtajasta."

Oliko alunperinkin kusetus tarkoituksena vai business?

www.mtv3.fi/merenkulkulaitos/todistelu.rtf

Mitähän tosta ajattelis? Ja ei tolla ole mitään tekemistä liikemaailman pelisääntöjen kanssa; ei yhdessäkään yksityisessä yrityksessä sallita ottaa asiakkaan luottokorttia tai rahtaussopimuksen löytymiseen vaadita kotietsintää tai laskuja jätetä lähettämättä.

Nykyrahtaustasolla, jota noi on viime aikoina saaneet tuntuu, että on joko samasta kysymys tai sitten vastuulliset henkilöt ovat tavattoman yksinkertaisia.

http://www.seacommand.fi/media/SM_12_2008_Netti.pdf

"Pitkällä tähtäyksellä Suomessa on
vain monitoimimurtajia, mutta siihen
menee ainakin 20 vuotta. Ei ole
mielekästä investoida 120 miljoonaa
euroa murtajaan, joka työskentelee
vain keskellä talvea, jos silloinkaan.
Se on taloudellisesti mahdotonta."

Nyt tulee puppua samalla suulla, jolla syö:

-kuten edempänä totesin uusi perinteinen 35 milj. euroa halvempi, jos jaetaan ko. säästö 15 vuodelle (jonka moulinex ehkä saa rahtauksia) ja lasketaan joku korko niin lainahoitokulut min. 4,0 milj. euroa vuosi+extra miehistökulut 2,0milj. euroa vuosi+muita kuluja (moulinexit telakassa 1,5-2 vuoden välein, perinteiset 5 vuotta) ja muut ylimääräiset kulut min. 1,5 milj. vuosi (konehaalaukset yms.), niin saan moulinexin extra kuluiksi min. 7,5 milj. euroa vuosi. Operointipäiviä on viime vuosina ollut paljon, mutta luulen että laskeva öljyn hinta saa aikaan sen, että Pohjanmerellä on hommia 6-8 kk vuodessa (1993-2008 keskiarvo lienee 6kk; on ollut vuosia jolloin moulinexit on pääasiassa maanneet),sanotaan 7kk rahtaus per vuosi uudelle=210 vrk ja
viime vuosien rahtaus on ollut keskimäärin 30000 euroa/vrk eli 210*30000=6,3 milj. ois rahtaustulot eli takkiin vähintään 1,2 milj. euroa per vuosi ja monitoimimurtaja on 30 vuoden jälkeen ns. Alang-kamaa, kun perinteisellä ois vielä 20 vuotta edessä.

Jos jollain ois parempi laskelma, niin antaa tulla.

Erkki Pulliainen eduskunnassa:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_311_2007_p.shtml

"Liikevaihto jäänmurtotoiminnasta operointipäivää kohti verrattuna vastaavaan offshore-toimintaan on ollut siis selvästi korkeampi, vuonna 2005 jopa lähes kaksinkertainen. Jälkimmäistä harjoitetaan monitoimimurtajilla Fennica, Nordica ja Botnica, joiden käyttö- ja pääomakustannukset ovat vähintään kaksinkertaiset verrattuna perinteisiin murtajiin Urho, Sisu, Otso, Kontio, Voima ja Apu, joilla jäänmurtotoimintaa on pääasiassa hoidettu monitoimimurtajien ollessa offshore-toiminnassa.

Edellä olevien lukujen valossa vaikuttaa vaikeasti ymmärrettävältä, että Varustamoliikelaitos on omilla laskelmillaan antanut ymmärtää, että offshore-toiminta on ollut joka vuosi voitollista. Tästä seuraa loogisesti kysymys, onko valtiolta saadulla jäänmurtorahoituksella tuettu tappiollista offshore-toimintaa."

Kaivellaanpa vielä vanhempia:

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref.sh?%7BKEY%7D=KK+25/1991

"Maassamme on varauduttava jäänmurtajakaluston uusimiseen, koska Tarmo-luokan jäänmurtajat ja jäänmurtaja Hanse alkavat tulla taloudellisen käyttöikänsä loppuun."

Miksi ne sitten ovat yhä 2008 aktiivikäytössä ja Virossa korvaavan moulinexin tilauksesta luovuttu?

"Työryhmän tuli myös arvioida kansantalouden kannalta, mikä olisi tarkoituksenmukaisin ratkaisu talviliikenteen hoitamiseksi."

Jälkiviisaana Tarmo-luokan jatko.

"Tällaisissa poikkeustilanteissa tulisi pyrkiä siihen, että merenkulkuhallitus vuokraisi käyttöönsä tilapäisesti jäänmurtajia ulkomailta. Näitä aluksia tarvittaisiin vain noin 1-2 kuukauden ajan normaalia kovempina talvina."

Ei niitä ollut markkinoilla 1991, eikä ole 2008 eikä ilmeisesti 2015 vuonnakaan.

"Odotusajoissa saavutettavat säästöt perustelevat myös kuljetustaloudellisesti yhdeksän jäänmurtajan laivastoa."

Miksi niitä on vuonna 2008 8kpl huolimatta liikennemäärän kasvusta?

"Jäänmurtaja Tarmo on rakennettu vuonna 1963. Jäänmurtajat Tarmo ja Hanse ovat taloudellisen käyttöikänsä lopussa."

Jaa, miksi se sitten avustaa yhä ja korvaajan tilauksesta luovuttiin?

"Offshore-toiminnasta saatavilla rahtituloilla voidaan korvata osa talvikuukausien jäänmurtajatoiminnan käyttökustannuksista."

Kts Erkki Pulliaisen eduskuntakysely; tilanne tasan päinvastainen: voitollisella talvimerenkululla subventoidaan tappiollista offshore-toimintaa.

"Monitoimijäänmurtajan hankintahinta on noin 390 milj. markkaa  ja kustannusarvio rahoituskuluineen noin 582 milj. markkaa."

Riittikö? Ainakin saatiin Finnyards pidettyä hengissä.

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=KK+364/1994&base=erkys&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WP

"Vuosina 1993─1994 vanhimmat, noin 30 vuotta vanhat jäänmurtajat Tarmo ja Varma korvattiin uusilla monitoimimurtajilla Fennicalla ja Nordicalla. Vanhoista murtajista voidaan luopua, koska Viro ja Latvia välttämättä tarvitsevat omia murtajia ja niistä on saatu myös kohtuullinen hinta. Ellei Virolla ja Latvialla olisi omia jäänmurtajia, suomalaiset jäänmurtajat saattaisivat joutua pelastustehtäviin, kun talviliikennettä kuitenkin yritettäisiin ylläpitää."

Eikös toi ollut Viron ja Latvian ongelma; ei Suomen (liikenne seis ellei murtajia)? Pokka ei pitänyt kertoa mitä niistä saatiin (lähinnä lahjoituksesta kyse).
Yht'äkkiä niitä tarvittiinkin Virossa ja Latviassa eivätkä olleetkaan elinkaarensa päässä (selityksen muutos).

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=KK+198/1993&base=erkys&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WP

"Myös liikenneministeriön mielestä erityistehtävään rakennettu teknisesti käyttövalmis ja myös varsin hyväkuntoinen jäänmurtaja olisi tarkoituksenmukaisinta yrittää myydä ja nimenomaan sellaiselle ostajalle, joka käyttää alusta sille suunniteltuihin käyttötarkoituksiin."

Huom. enää se ei olekaan loppu kuten 1991, vaan se onkin yllätys, yllätys soiva peli.

Vuonna 1991: "Tarmo-luokan jäänmurtajat ja jäänmurtaja Hanse alkavat tulla taloudellisen käyttöikänsä loppuun"

(veronmaksajaa viedään kuin pässiä narussa)

Päätä on lyöty vuonon kylkeen 17-18 vuotta ja ehdotukset tänä päivänä yhtä hölmöjä kuin 1991 eikö kukaan opi mitään.
Tarinan opetus on muuten, että kaikki, jotka ovat moulinexeihin johtomielessä tarttuneet, on niihin uponneet.
(Vesterinen, Hagelstam, Koivumäki, Mustamäki ja luulempa että jatkoa seuraa)

Onneksi tuli lama ja Voima 2012-hanke meni metsään. Nyt jo elettäis MKL-aikoja, niin Hietalahden telakan pystyssä pysymiseksi ko. Voima-2012 tilattaisiin.
Jotain hyvää liikelaitostamisessa että ym. touhulta vältytään.



« Viimeksi muokattu: 24.12.2008, 20:05:41 kirjoittanut Janne Koskinen »
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Janne Koskinen

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3110
Vs: Jäänmurron tulevaisuus
« Vastaus #13 : 26.12.2008, 13:26:18 »
Tässä vielä tiedote tosta virolaisten myttyyn menneestä moulinex-projektista+kuva lopussa:

http://www.akerarctic.fi/EMA%20Contract%20Release.pdf

Virolaisten onneksi järki voitti ja Tarmo jatkaa.
Mistään en ole tiedotetta tai lausumaa peruutuksesta löytänyt, mutta määräajat on ummessa.

Alljärgnevalt on lisatud detailne tegevus- ja finantsplaan

 
Aasta   Tegevused                                                                                           Finantseerimine      
2006   
                Esimese laeva (1. laev) tehnilise                                                   
                lähteülesande ettevalmistamine;
                hankedokumentatsiooni ettevalmistamine;
                hanke läbiviimine.
         
2007   
                Esimese laeva projekteerimine/ ehitamine;                                                 100 mln eek
                ettevalmistused teise laeva (2. laev) hanke läbiviimiseks.                              200 mln eek   
           
2008   
                Esimese laeva ehitamine;                                                                          400 mln eek
                teise laeva ehitamine.                                                                               200 mln eek
      
2009   
                Esimese laeva valmimine;                                                                          400 mln eek
                teise laeva ehitamine.                                                                               400 mln eek
      
2010   
                Teise laeva valmimine;                                                                               400 mln eek
                Soome lahe kolmanda laeva (3. laev) ja
                Pärnu lahe laeva (4. laev) vajalikkuse analüüs;
                ettevalmistused laevade hanke läbiviimiseks; hanke läbiviimine.
         
2011   
                3. laeva projekteerimine                                                                            70 mln eek
                3. laeva ehitamine                                                                                    140 mln eek
                4. laeva projekteerimine                                                                            100 mln eek
                4. laeva ehitamine                                                                                     200 mln eek

2012   
                3. laeva ehitamine                                                                                   280 mln eek
                4. laeva ehitamine                                                                                   400 mln eek
         
2013   
                3. laeva valmimine                                                                                   280 mln eek
                4. laeva valmimine                                                                                     400 mln eek
            
                                                                                                             KOKKU 4 mld EEK   

Hmm, kunnianhimoista 3 breikkeria Suomenlahdelle ja yksi Pärnunlahdelle.
Jos ei muuhun, niin eestin kruunun kurssin romahdukseen toi tyssäsi, koska ei varaa ensimmäiseenkään.

Arengukava on jaotatud kaheks perioodiks.

2006–2009 - Soome lahele sobivate kahe uue mitmeotstarbelise laeva (1. ja 2 laev) soetamine, 
2010–2013 - Soome lahele ühe (3. laev) ja Pärnu lahele ühe jäämurdja (4. laev) soetamise otsustamine ning vajaduse korral ka ehitamine.

www.mkm.ee/failid/Eesti_j__murdmise_arengukava.__L_hiversioon_20.02.06.doc
 
« Viimeksi muokattu: 26.12.2008, 16:38:03 kirjoittanut Janne Koskinen »
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Kari Rantamäki

  • Pursimies
  • **
  • Viestejä: 224
Vs: Jäänmurron tulevaisuus
« Vastaus #14 : 26.12.2008, 20:32:17 »
Hmm, kunnianhimoista 3 breikkeria Suomenlahdelle ja yksi Pärnunlahdelle.
Jos ei muuhun, niin eestin kruunun kurssin romahdukseen toi tyssäsi, koska ei varaa ensimmäiseenkään.

Kurssihan ei ole muuttunut mihinkään, se on kiinteästi sidottu euroon. Mutta valtiontalous on sitten täysin toinen asia, ja se on nyt säästökuurilla koska halutaan euro käyttöön ja pitää täyttää kaikki kriteerit. Minä veikkaisin että projektin oikea kaatumisen syy on venäläisen kauttakulkuliikenteen väheneminen, jos se projekti oli vielä elossa siihen asti kun pronssisoturimellakat ja jälkiseuraukset tapahtuivat.