Suomalainen purjelaiva

[Toni Panula]

Reilun kaupan purjelaiva Estelle on tällä hetkellä Suomen suurin liikenteessä oleva purjelaiva ja yksi maailman suurimmista purjehtivista rahtilaivoista. Tämä on tietenkin hieno juttu, koska se on samalla yksi maailman harvoista purjelaivoista, jotka pitävät yllä sitä "oikeaa" purjelaivaperinnettä eli rahtiliikennettä purjehtien, mutta olisi silti hieno nähdä Suomessa vielä uusi Joutsen tai jotakin vähän siihen suuntaan. Iso, raakatakilainen, edustavannäköinen koululaiva.

Mitä mieltä olette. Olisiko Suomeen syytä hankkia uusi purjehtiva koululaiva? Jonkun tiedon mukaan Itämeren rannoilla on ainoastaan kolme maata jolla ei ole omaa purjehtivaa koululaivaa. Suomi, Viro ja Latvia. Suomi on merenkulkuvaltio, perinette siis kunniaan vai riittääkö Estelle edustamaan meitä esim. tuleviin Tall Ships Race-tapahtumiin?

Tunnetteko muuten Estellen toimintaa tai porukkaa? Mielipiteitä.

[Kervisen Lauri]

Estelle, samoin kuin koko ajatus kestävästä kehityksestä, on upea ajatus! Estelle on myös mainio laiva, sen tarina monine vaiheineen. Mutta vielä upeampaa olisi saada Suomeen "uusi Suomen Joutsen", esimerkiksi juuri Tall Ships Racea varten. Löytyyhän Suomesta myös runsaasti pienempiä purjelaivoja, niin aktiivikäytössä kuin myös museoina.

[Juha Westerlund]

No eipä todellakaan tarvisi, sinällään ovathan purjelaivat hienoja ja kunnioitan kyllä jokaista joka hallitsee purjehtimisen näillä aluksilla...Mutta se mutta, elämme 2000 lukua ja koneet on kesitty joten unohtakaamme typerä mastojen kuljettaminen! Kuten jokainen voi myös itse miettiä katsooko väri-tv:tä vai pitäytyykö mustavalkoisessa! ;D 8)

[Timo Lehtinen]

Siis Suomeen voisi hankkia purjekoululaivan kyllä. Jos se olisi oikeasti sitten sen kokoinen ettei tarvitsisi hävetä. Esimerkiksi venäläisten Kruzeshtern on sen kokoinen mikä pitää ollakin. Eri juttu että mihin sitä sitten käytettäisiin ja tulisiko liian kalliiksi. Merivoimilla esimerkiksi kuitenkin saattaisi olla sille aika vähän käyttöä olisi varmaan lähinnä imagojuttu...

[Pekka Lappalainen]

Minun mielestäni ehdottomasti Suomelle (l.valtiolle) purjekoululaiva. Se olisi käyntikortti maailmalle ja esim. merisotilaitten koulutuskäytössä mainio. Tällä hetkellähän suomalaiset kadetit käyvät ruotsalaisten ja norskien purjepaateilla harjoittelemassa. Purjealukset kuuluvat merenkulkuun erittäin tiukasti nykypäivänäkin vaikkakin koneet ovat ne aika tehokkaasti syrjäyttäneet. En usko että sen tarvitsisi olla mitään Suomen Joutsen kokoa, mutta jonkinlainen kumminkin.

Perinteet kunniaan!

[Pekka Lappalainen]

Vaihdetaan ita Tuuli vaikka johonkin venäläiseen purjelaivaan. Jotain hyödyllistä käyttöä sillekin. ;D ;D ;D ;D ;D

[Timo Lehtinen]

Äläs ny Pekka! Tuulesta sis vaikka hyvän tuulettimen...

[Jasper Kaarna]

     Joku koulupurjelaiva olisi kyllä ihan kiva saada. ::) Jolla sitten rehvastella Tall Ships Racessa, ym. Mutta tosiaan moottorit ovat kaikin tavoin ''tehokkaampia'', niin upeita kuin nuo vanhat suuret purjelaivat ovatkin.

[Mikko-Oskari Koski]

Vanha totushan on, että oikeaksi merenkulkijaksi voi kasvaa millä vesillä tahansa, mutta jos ei osaa purjehtia, taidosta puuttuu jotain oleellista. Ainakin ahvenanmaalaiset ovat merenkulun koulutuksessa käyttäneet Albanusta, Lindeniä ja Nordboenia hyväkseen, eikä saadusta kokemuksesta varmasti ole kenellekään ainakaan haittaa ollut. Myös perinnepurjelaivojen miehistöissä on ainakin joskus nähty alan opiskelijoita praktiikkaa hankkimassa.

Ison purjelaivan etu olisi juuri siinä, että se olisi näyttävä. Jos se olisi koululaiva, sen olisi oltava raumalaisten ja kotkalaisten yhteisprojekti. Puolisotilaallista pursiseuraa olisi aika vaikea kytkeä mukaan, sillä vaikka sotalipun alla olisikin tiettyjä etuja juuri kansainvälistä suhdetoimintaa ajatellen, ovat sellaiset kapiaiset aika pieni vähemmistö, joilla voisi olla kykyä pärjätä purjelaivan olosuhteissa -siellähän pitää olla selvin päin ja tehdä töitä... ;D

Lisäksi on muistettava, että maapallon nykyiset öljyvarat ovat aika rajalliset. Vaikka sitä lisääkin löydettäisiin, olisivat tuotantokustannukset esim.napaseuduilla sen verran korkeat, että varmasti monetkin varustamot ympäri maailmaa harkitsisivat tosimielessä purjeisiin turvautumista ainakin sellaisissa kuljetuksissa, joilla ei ole ehdoton kiire.

[Juha Westerlund]

70-luvulla tutkijat olivat vankasti sitä mieltä että maailman öljyvarat loppuvat sillä menolla vuoteen 1990 mennessä tyystin, mutta mitenkäs tässä nyt on käynytkään...Ja kulutushan on noussut jonnii verran kai ;D 8)

[Mikko-Oskari Koski]

Tuo maapallon mineraalivarojen loppumisteema on aika mielenkiintoinen. Onhan sillä pähkäilty siitä asti, kun öljyä alettiin todenteolla porata esiin ja nykyisten kartoitettujen esiintymien varat kai aika pitkälti tunnetaankin. Mannerjalustoihin ei lisää öljyä kovin lyhyellä aikavälillä pääse puristumaan, prosessi vie kymmeniä ellei satojatuhansia vuosia...

Mutta erään TKK:lla opiskelevan kaverini proffa oli esittänyt yhtälön, jonka mukaan öljyn kanssa kävisi seuraavasti: Yhden lähteen ehtyessä ne, joilla todella on varaa maksaa öljyn tuottamisesta, maksavat siitä ja näin poraudutaan vaikeimmille paikoille, valtamerten syvyyksiin ja napajäätiköiden alle. Silloin suuri osa maailman sellaisesta teollisuudesta ja öljyntuotantofirmoista, joilla olisi tähän riittävästi pääomaa JA sen verran varakkaita asiakkaita, että kallistuneet tuotteet myös pystytään myymään, olisi mukana leikissä. Ja silloin öljy riittää taas tarpeeseen nähden seuraavat pari-kolmekymmentä vuotta, kunnes hintaa taas täytyy nostaa etsintäalueen ollessa entistä vaikeampi.
Toki öljy tälläkin kaavalla laskettuna jonain päivänä loppuu, mutta loppumisprosessia voidaan hidastaa -ja samalla keksiä ja kehittää korvaavia muotoja. Kauko Röyhkän kirjassa Ocean City (joka sijoittuu noin vuoteen 2080) on fuusioreaktori kehitetty ja se käyttää raaka-aineenaan merivettä, jota nielee puolen tunnin välein valtaisan määrän kerralla. Tästä tuleva ääni kuulostaa mielettömältä röyhtäisyltä...

Joka tapauksessa olisi oikeasti hienoa saada purjelaiva Suomeenkin...

[Hannu Hillo]

Suomalainen purjelaiva olisi tietysti hieno homma, mutta kauppamerenkulkuun se ei ole sopinut sen jälkeen kun EFFOAn Favell lopetti. Favell kannatti, koska meripäällystö tarvitsi purjelaivapraktiikkaa ja joutui maksamaan Favellille pääsystä. Suomen Joutsen riisuttiin vaikka sodan jälkeen vielä Itämerellä ehti purjehtiakin. Estellen vaiheita tuli seurattua vielä Navigatorin aikana eli lähes 20 vuotta sitten. Sen piti päästä merille paljon aiemmin kuin nyt pääsi ja sen piti olla vähemmän vaikea käytännön projektina kuin mitä se on sitten ollut. Kehitysprojektien vaikeus selviää yleensä vasta paikan päällä... Samoin parikymmentä vuotta sitten olivat rahtipurjelaivat paljon esillä, usein roottoreilla varustettuina - niillä kun pääsi ajamaan vastatuuleenkin :D
Suomalaiset suunnittelivat useampimastoisen risteilijän silloisella Wärtsilällä, josta tehtiin pienoismalli esiteltäväksi - missähän sekin nyt on ??? Projektin hieman varkain toteuttivat sitten ranskalaiset ja Wärtsilää nyppi >:(Veikkaan, että tällä valtiolla ei ole lähiaikoina (n. 20 v) rahaa purjelaivaan, kun firmoillakaan ei ole enää rahaa maailmanympäripurjehdushankkeisiin pienemmällä kalustolla.

[Mikko-Oskari Koski]

Maksoivathan suomalaiset ihan siinä missä sakemannitkin myös Eriksonille oppisopimuksista valtamerikyntäjiin -tai se oli oikeastaan vähän pakkokin sen jälkeen, kun Favellista oli aika jättänyt. Ruotsalaiset pyörittivät omaa skeppsgossejärjestelmäänsä vuoteen -49 asti, jolloin koululaiva af Chapman siirtyi siihen fantastiseen tehtävään, missä me nyt sen tunnemme, eli retkeilymajaksi Skeppsholmenin rantaan.

Sodan jälkeen Joutsenta olisi ollut riskaabelia lähettää valtamerille, sen rungon kunto kun ei monien tukialuksena vietettyjen vuosien jälkeen ollut priima. Myöskään maailmanpolittiinen tilanne ei Ankan uusia valtameriseikkailuja mahdollistanut -mikä on sääli, sillä jos laiva todella olisi saanut uuden tilaisuuden, se olisi voinut luoda Suomeen meriupseerien ammattikunnan, johon voisi suhtautua kunnioittavasti, toisin kuin tähän nykyiseen -muutamaa poikkeusta lukuunottamatta- puolisotilaallisen pursiseuran avohoidossa olevaan spurgulaumaan.

[Salomon Kaukiainen]

Vaikka nyt ei ihan suurten valtamerilaivojen kokoinen ole, niin tällä hetkellä Suomea edustaa ansiokkaasti maailmalla myös purjelaivasäätiön kuunari Helena, joka seilaa tänä talvena Suomen Joutsenen jäljillä Etelä-Amerikkaan.
Tietysti suuriin purjelaivoihin verrattuna Helena on surkean pieni, vain kymmenisen vuotta vanha ja toimii kaupallisessa tarkoituksessa, joten tunnetavuus on jäänyt vähemmälle mutta kyseessä on kuitenkin juurikin tällainen suomalainen koulupurjelaiva. Tosin toiminta vaikuttaa olevan koulutuspurjehdusten ohella jonkin verran näiden "elämysristeilyiden" tarjontaa, mutta purjelaivalla tulee kuitenkin "turisteille" aika erilainen käsitys merenkulusta.

Olisihan isompi kenties valtion rahoittama purjelaiva hieno juttu, mutta lähes kaikki maailmalla olevat yksilöt ovat nimenomaan entisiä kaupplaivoja joita ei ole makuutettu museoiksi, ja näitähän ei enää ole mistään saatavilla uusia.

[Kimmo Rantanen]

Estellellä pääsisi ensi kesänä Helsingistä charter-purjehduksille. Aika rasvainen hinta vaan noilla päiväpurjehduksilla eli 2000€/6-8 henkilöä, jos siis keräisi kahdeksan hengen porukan, niin hintaa olisi 250€/nuppi. Estellelle mahtuu max. 25 henkilöä, kun monille muille "kilpailijoille" mahtuu lähes sata matkustajaa. Onhan noilla tietenkin eroja mm. mahdollisissa ruokailuissa ja lisämaksuissa, mutta perushinnoissa Pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä on aika isoja eroja niin kuin yleensäkin monessa asiassa. Estelle rantautuu siis Helsingin Kauppatorille toukokuun lopussa.
http://www.estelle.fi/uutiset.php?20060322_1

Helsingistä lähtiessä nuo purjehdukset näyttävät maksavan yleensäkin enemmän kuin muualta:
-S/y Vivanilla Kotkasta päiväpurjehdus (9-16) maksaa ma-pe 1800€, kun taas Helsingistä samalla laivalla neljä tuntia maksaa 2400€.
http://www.kolumbus.fi/vivan/hinnat2.htm
-S/y Kathrinalla neljän tunnin matka taas maksaa Helsingistä 2500€, mutta kyytiin mahtuukin max. 90 henkeä.
http://www.kathrina.fi/suomi/palvelut_risteilyt.html
-S/y Astridilla päiväpurjehdus Helsingistä (9-15) maksaa vähintään 2500€+alv.
http://www.astridcharter.fi/hinnasto.htm
-S/v Talassalla kolmen tunnin purjehdus kahveineen Saaristomerellä maksaa vain 450€ eli esim. 15 henkilölle 30€/nuppi.
http://www.talassa.fi/hinnat.php

30.9.-1.10.06 Estelle on lastattu elokuvilla Aurajoen rannalla. Vapaaehtoinen pääsymaksu "festivaaleille".  Linkki