Jäänmurtajien yksityistämisestä

Aloittaja Miran Hamidulla, 03.03.2001, 20:06:50

« edellinen - seuraava »

Miran Hamidulla

Jo kaksi viikkoa sitten tiedotusvälineissä kuohahti, kun tuli tieto siitä, että jäänmurtajien toimintaa suunnitellaan annettavaksi yksityisten varustamoiden käsiin. Tälläisinä varustamoina mainittiin mm. EngShip, Finnlines, Silja ja Viking. Ihme kyllä kukaan ei ole ottanut asiaa täällä puheeksi, joten teen sen nyt. Eli mitä mieltä olette asiasta? Oma kantani on se, että jäänmurtamisen on pysyttävä valtion käsissä maksoi se tai ei. Sillä se on teollisuutemme ja vientimme elinehto ja näinollen sen on pysyttävä valtion luotettavissa käsissä, ja kuuluttava valtion peruspalveluihin. Sitäpaitsi minua epäilyttää esim. jonkun Viking Linen kaltaisen matkustajalaivayhtiön kyky toimia sille vieraalla jäänmurtoalalla.

Last modification: Miran Hamidulla - 03/03/01 at 16:06:50
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

laivat

#1
No ei minulla varsinaisesti ole mitään sitä vastaan, että jäänmurtajien toiminta yksityistettäisiin, mutta kyllä jäänmurron olisi parempi valtion leivissä pysyä, ja kyllähän tuo kuulostaa hieman kyyniseltä, että matkustaja-autolauttavarustamot hoitaisivat jäänmurtotehtävät.

Mikko-Oskari Koski

#2
Kyllä jäänmurtajatoiminnan olisi hyvä olla valtion monopoli. Avustustoiminnassa on selkeät säännöt liikennerajoituksista alkaen ja niitä ei kyllä minkään matkustajalaivatoiminnan sivutuotteena voisi hoitaa.
Sinänsä osa jäänmurtotoiminnasta, lähinnä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, voitaisiin kyllä "ulkoistaa" eli ostaa joltakin sopivaa kalustoa omistavalta firmalta, esim.Håkansilta. Näin siksi, että suuri osa saaristoväylissä kulkevista aluksista tulee toimeen ilman murtaja-apua ja kallein vaihtoehto kaikista lienee miehitettyjen murtajien ympärivuotinen seisottaminen.
Moulinexien (Fennica, Nordica ja Botnica) lisäksi Suomen valtio pitänee jatkossakin muutaman perinteisen mallisen murtajan, mutta ainakin kun Apu muutaman vuoden kuluttua tulee tiensä päähän, sitä tuskin korvataan nykyisenmallisesti omistetulla aluksella.

13.2.2002:
Aihe on jälleen nostettu kissan lailla pöydälle. Merenkulkulaitoksen ja DSND:n kytkykauppajutuissa olisi ehkä mielekkäämpää suomalaisosapuolena olla joku muu, kuin valtion laitos... ::)

Pysyn silti aiemmin esittämässäni kannassa: Jäänmurtajatoiminta kuuluu valtiolle. Ja mahtaisiko Håkansillakaan (muita mahdollisia tämäntyyppisestä toiminnasta kiinnostuneita varustamoja en pysty kuvittelemaankaan) lopulta olla mitään hirveää hinkua alkaa pyörittää moulinexien rahtaustoimintaa?
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Mikko Pätäri

Kissa on tosiaan jälleen pöydällä, ja kommentoidaanpas samalla itse.

Eli, olen myöskin sitä mieltä, että murtajien on ehdottomasti pysyttävä valtiolla, sillä aivan kuten Miran totesi, jäänmurtajat ylläpitävät Suomen ulkomaankauppaa, mahdollistamalla sen talvisaikaan. Tämähän on kertakaikkiaan valtion elinehto, ja pystyttävä ylläpitämään "omin voimin". Myöskin olen samaa mieltä, että millään yksityisella varustamolla ei taatusti olisi tarpeeksi kokemusta jäänmurtoalasta.

Mikko-Oskari: millä perustelet näkemystäsi, että valtio edelleen pitäisi perinteisiä murtajia Moulinexien rinnalla? (Lisäys:vai tarkoititko, että vanhoja murtajia peruskorjataan tarpeen mukaan, vaiko että hankitaan kokonaan uusia...?) Ei niin, että olisin itse erimieltä (päinvastoin) mutta Fennican valmistumisesta lähtien puheet julkisuudessa ovat olleet vahvasti moulinexien puolella...monitoimimurtajien miehistöhän on myös ollut tyytyväisiä aluksiinsa-tosin sitten kauppalaivojen puolelta on kuulunut juttua/mielipiteitä, että pitäisivät perinteisiä parempina.....

Itse olen siis ehdottomasti perinteisten murtajien kannalla. Tämä mielipiteeni on melko vahvasti tunnepitoinen, tietenkin kun asiaa ajattelee taloudelliselta kannalta, niin monitoimivempaimet ovat mitä järkevin ratkaisu. Perinteisissä olisi ainakin se etu, että pitkän seisokin aikana aluksia ehditään korjata tarvittaessa vaikka perusteellisemminkin tulevaa kautta varten. Ja onhan miehistöllä kunnon kesälomat... ;D

Otso ja Kontiohan palvelevat kyllä vielä pitkään leijonalipun alla, ja varmasti Urho ja Sisukin-vaikka näillä se maaginen 25 vuotta onkin juuri sivuutettu. Suunnitelmia näiden peruskorjauksesta onkin jo tehty-toteutuksen aikataulusta minulla ei ole tietoa-ei kellään muulla olisi?
Voima jäänee Avun poistuttua edelleen vara-alukseksi, ja hoitamaan suomenlahden jäänmurtoa.

Mikko-Oskari Koski

#4
En ole missään vaiheessa elätellyt harhakuvitelmia, että ruvettaisiin rakentamaan uusia JÄÄNMURTAJIA, siis sellaisia, jotka lojuvat satamissa 3/4 kaikesta ajastaan. On kuitenkin huomioitava, että tällaisen aluksen käyttöikä on vuosissa huomattavasti pidempi, kuin koko ajan pitkää päivää tekevien, joten Urho, Sisu, Otso ja Kontio, ehkä Voimakin, ovat varmasti palveluksessa vielä pitkään (vrt.vanha Tarmo, joka siirtyessään eläkkeelle oli 63-vuotias ja olisi varmaan jatkanut käytössä vielä pitkäänkin, ellei sen avaama uoma olisi ollut -70-luvun laivoille liian kapea).

Toisaalta myöskään moulinexeja ei tarvita koko maailmassa kuin muutama, joten ajatus, että koko Suomen jäänmurtajalaivasto jonain päivänä hoitaisi kesäaikana offshore-tehtäviä on aika absurdi.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Miran Hamidulla

#5
Ruotsissahan on jo menty tuollaiseen yksityiseen jäänmurtoon osittain kun B&N Nordsjöfraktilla on neljä Viking luokan moulinex-jäänmurtajaa. Toivottavasti tuohon ei mennä Suomessa. Sillä yksityinen jäänmurto mahdollistaa myös ulkomaan lippua käyttävät jäänmurtajat ja olisihan se aika absurdia kun jotkut filippiinien pojat jotka mahdollisesti aiemmin olisivat nähneet jäätä vain drinkeissään ryhtyisivät jäänmurtoon pohjolassa. ;) ;D
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

Mikko-Oskari Koski

#6
Suomi ja Venäjä ovat aloittaneet neuvottelut ympäristöyhteistyöstä Primorskin eli entisen Koiviston öljysataman ympäristökysymysten suhteen. Yhtenä merkittävänä askeleena pidettäisiin kolmikolkkajäänmurtajan toimittamista sataman tuki- ja avustustöihin.

HS uutisoi asiaa näin: Masa-Yards on myös saanut toimeksiannon suunnitella Venäjän satamille sopivan murtajatyypin. Näitä murtajia tarvittaisiin toistakymmentä. Kolmikolkka on yksi vaihtoehto ratkaisuksi.
Venäjä on myös listannut kolmikolkkamurtajan investoinniksi, joka sopisi ekokonversio-projektiin. Ekokonversio tarkoittaa, että Suomi kuittaisi Venäjän velkoja maksetuiksi ympäristöinvestointeja vastaan.
Suomen ehtona on, että investointi hyödyttäisi myös Suomen ympäristöä ja että laitteet hankittaisiin Suomesta.
Kumpikin maa on periaatteessa hyväksynyt ekokonversion, mutta mitään ei ole vielä sovittu. Neuvottelut on määrä saada loppuun heinäkuun loppuun mennessä.
Suomi on valmis kuittaamaan Venäjän velkoja noin 50 miljoonan euron arvosta, eli kymmenisen prosenttia Venäjän velasta Suomen valtiolle.
    
Ympäristöministeri Satu Hassi (vihr) sanoo, että Suomenlahdella lisääntyvät öljykuljetukset ovat yksi ympäristöministeriön suurimmista huolista. "Kuljetukset ovat yhä kasvussa."
Hassin mielestä olisi oikein hyvä, jos venäläiset ostaisivat kolmikolkan Koiviston öljysataman turvaksi. "Venäläiset ovat vakuuttaneet, että Primorskissa toimitaan hyvin. Kolmikolkan hankinta olisi lupauksen lunastamista. Ekokonversio tuntuu ainakin ensi alkuun hyvältä ajatukselta rahoittaa kolmikolkan hankintaa."
Hassi on puheenjohtajana ministerien Itämeri-työryhmässä, joka pohtii muun muassa, miten Suomi parhaiten kohentaisi öljyntorjuntavalmiuttaan Suomenlahdella. Hänen mukaansa olisi erinomainen asia, jos valtiovarainministeriö antaisi rahaa kolmikolkan hankkimiseksi Suomelle. "Lentäisin kyllä pyllylleni, jos näin kävisi."
    
Suomen ympäristökeskus (Syke) on ollut mukana kehittämässä kolmikolkan öljynkeräintä. Syke ja Masa-Yards hakevat keksinnölle patenttia.
Kolmikolkka onkin yhtenä alusvaihtoehtona myös Suomen öljyntorjujien toivelistalla. Keräimellä vahvistettu kolmikolkka on tehokas öljynkerääjä myös jääoloissa. Ensinnäkin alus kykenee liikkumaan jäissä omin voimin, lisäksi sen keräysvauhti on tavallista nopeampi. Kolmikolkka kykenee myös työskentelemään kovemmassa merenkäynnissä kuin nyt käytössä olevat alukset.
    
Masa-Yardsin Mikko Niini arveli hiljattain, ettei mene vuottakaan, kun Koiviston väylällä on säiliölaiva kivillä. Väylä tekee nimittäin avomerellä jyrkän mutkan, ja ympärillä on useita matalikkoja. "Etenkin jäissä käännös on isoille säiliölaivoille vaikea."
Niini kuitenkin lievensi arvioitaan onnettomuusriskistä, kun hän toissa viikolla tutustui väylään Fortumin Natura-säiliölaivan matkassa. Leveää alusta avusti peräti kaksi murtajaa: Jermak ja Kapitan Sorokin. Niinin mukaan on selvää, että venäläiset panostavat voimakkaasti Koiviston öljykuljetusten turvallisuuden takaamiseksi.
"Sinne on annettu aika ankarat ohjeet ylhäältä. Olen kuitenkin edelleen huolissani väylän turvallisuudesta. Onko esimerkiksi varmaa, että siellä on jatkuvasti kaksi murtajaa käytössä?"
Kun murtajat avustavat säiliölaivoja, joutuvat muut laivat odottelemaan. "Seiskarin mutkassa oli paljon laivoja jäissä. Odottelu lisää näiden laivojen riskejä, etenkin jos liikkuva jääkenttä kuljettaa aluksia", Niini pohtii.


No joo. Tässähän voisi olla suomalaisille yksi yhteistyöproggis, johon valtio ei varmasti lähtisi mukaan ja jos venäläiset ostavat palvelun, ei myyjän kansallisuudella kaiketikaan ole hirvittävän suurta merkitystä. Suomalaiset voisivat olla siinä suorastaan vahvoilla.
Jutusta pomppasi silmiin jäänmurtajan nimi Jermak. Ei kai kyseessä ole se tsaarinaikainen höyrymurtaja??
Ja tsaarinaikaisista höyrymurtajista puheenollen, tietääkö kukaan, miten lopulta kävi Kraschinille, joka NL:n romahtaessa oli makuutettu Kronstadtiin? Pitääkö paikkansa huhu, että joku helppoheikki olisi myynyt rungon romikselle otettuaan siitä ensin kaiken mielestään käyttökelpoisen (leu:jälleenmyyntiarvoa omaavan) materiaalin talteen vai onko laiva vielä olemassa?
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Matti Kauppinen

#7
Anteeksi tyhmyyteni, mutta voisiko joku hieman valaista minulle, että millainen on kolmikolkka-murtaja? ??? Ensimmäistä kertaa kuulin koko sanasta. Miten kolmikolkka eroaa perinteisestä jäänmurtajasta tai monitoimi-murtajasta? ???

Miran Hamidulla

#8
No minäkin luin siitä tänään vasta Hesarista. ;D Se on sellanen murtaja joka kulkee jäissä kylki viistosti kohti menosuuntaan sivuttain. Näin se saa raivattua riittävän leveän väylän Koiviston uuden öljysataman aluksille, toisin kuin Koiviston nykyiset murtajat joita tarvitaan kaksi rinnakkain. Vaikka Koiviston upouuden öljysataman puitteet ovatkin muuten kai ihan hyvät, on aika outoa, että niiden kaksi nykyistä murtajaa Jermak ja Kapitan Sorokin on muualta Venäjää saatuja romuja, jotka on saatu, koska ne olisivat muuten päätyneet romuksi.
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

wirrankoski

#9
Tärkein uusi ominaisuushan näissä suunnitelluissa murtajissa on se, että niiden KEULAAN tulisi myös Azipodit - tällaista järjestelmää ei vielä ole missään laivassa kokeiltu. Keulapotkurithan jäivät sitten Urho -luokan pois käytöstä, ja nyt ne olisivat palaamassa takaisin "parannellussa" muodossaan.

Rami

Mikko Pätäri

LainaaJutusta pomppasi silmiin jäänmurtajan nimi Jermak. Ei kai kyseessä ole se tsaarinaikainen höyrymurtaja??
No eihän nyt toki. Sille näytettiin polttoleikkauspilliä jo vuonna 1964.

Tämä uusi Jermak on rakennettu Helsingissä vuonna 1974.
Muutama tieto:
Pituus 135m
Leveys 26m
Syväys 11m
Ja konetehoa löytyy 36 000hv, dieselsähköisellä koneistolla. Kolme potkuria-kaikki perässä.
LainaaJa tsaarinaikaisista höyrymurtajista puheenollen, tietääkö kukaan, miten lopulta kävi Kraschinille, joka NL:n romahtaessa oli makuutettu Kronstadtiin? Pitääkö paikkansa huhu, että joku helppoheikki olisi myynyt rungon romikselle otettuaan siitä ensin kaiken mielestään käyttökelpoisen (leu:jälleenmyyntiarvoa omaavan) materiaalin talteen vai onko laiva vielä olemassa?
Varmaa tietoa ei ole, mutta uskoisin, että romuksi meni tuokin. Tai, voihan se tietty olla jossain rannalla mätänemässä, kuten maan tapa tuntuu olevan.... tiettävästi sitä oli kaavailtu museoalukseksikin, mutta peruskorjausten yhteydessä aluksesta oli hävinnyt jotakuinkin kaikki aito ja alkuperäinen, ja myöskin aluksen muotoja oli muutettu jokseenkin perusteellisesti, joten se kaatui siihen...


Tulipahan itsekin luettua tuo Hesarin juttu. Tuo Kolmikolkkamurtaja vaikuttaa aika....sanoisinko erikoiselta ratkaisulta. Erityisesti tankkerien suhteenhan on viime aikoina kehitys alkanut johtaa siihen, että ne suunnitellaan kulkemaan perä edellä kovissa jääolosuhteissa. Eihän siinä mitään, mutta jotenkin tuo ajatus viistottain jäissä etenevästä aluksesta ei minua oikein sytytä.... nopeuskin taitaisi jäädä 2-3 solmuun jo kiintojäissä...no, mielenkiintoista nähdä mitä tuosta tulee.