Kirjoittaja Aihe: FinFerries (ex.Destian ja TLL:n Lauttavarustamo)  (Luettu 127802 kertaa)

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3768
  • Liputuskysymys...
Vaikka Nauvon siltahanke onkin jäissä, aiheen perään varmasti kuulee monenkin haikailevan varsinkin silloin, kun kesäruuhkassa sattuu se, mikä taas tässä päivänä muutamana pääsi sattumaan. Tällä kertaa Sternalle:

Sterna-lautan rikkoutumisen syy löytyi ohjailujärjestelmästä ja vikaa ryhdyttiin korjaamaan heti aamupäivällä.
Paikalle tuotiin myös varalautta hoitamaan liikennettä. Kesälautta Replot 2 saaminen Korppoon reitiltä kesti kolme tuntia. Se alkoi liikennöidä Paraisten ja Nauvon väliä iltapäivällä neljältä.
- Sitten huomattiin, että korjaamiseen tarvitaan varaosia. Niitä tuotiin pikakuljetuksena Raumalta laitteen toimittajan varastolta, Tieliikelaitoksen lauttavarustamon projektipäällikkö Timo Mäkelä kertoo.

Varaosat Sternan ohjailujärjestelmään tulivat Raumalta puoli neljältä, ja lautta saatiin kuntoon ennen viittä. Sen jälkeen ruuhkia purki kolme lauttaa tunnin verran. Kuudelta ruuhkia ei enää ollut.

Normaalisti Paraisten ja Nauvon väliä hoitaa kaksi lauttaa. Falco-lauttaan mahtuu 55 henkilöautoa ja lauantaina rikkoutuneeseen Sternaan 66 henkilöautoa.
Odotellessa popsittiin metsämansikoita
Vaikka Replot 2 purkikin ruuhkaa, vielä puoli viideltä autoletka oli Paraisten puolella kahden kilometrin mittainen. Turkulainen Risto Mannila oli matkalla Nauvoon kalalle. Hän oli odottanut lautalle pääsyä puolisen tuntia, ja jonoa edessä oli noin puolentoista kilometrin verran.
- Vein porukkaa syntymäpäiville Airiston rantaan, kun olin matkalle kalalle. Olisi pitänyt jäädä itsekin sinne, Mannila nauraa.
Kiire miehellä ei kuitenkaan ollut, ja odottaminen sujui leppoisasti.

Auton ulkopuolella hän jutteli ristiinalaisen Marjo Tirkkosen kansa. Tirkkonen oli perheineen matkalla Korppooseen ystävien mökille. Kotoa matkalle oli lähdetty jo kymmeneltä aamulla.
- Yksi ruokatauko on pidetty. Tämän jälkeen on vielä kolme lauttaa, että kyllä matka vielä kestää.

Melissa Hardén jaloitteli autossa istumisen sijasta. Hän käveli lastensa kanssa autoletkan rinnalla ja poikkesi välillä tieltä metsän puolelle syömään metsämansikoita.
- Hirveästi on marjaa. Ja tattikin löytyi.

Perhe suuntasi Kirkkonummelta Houtskäriin omalle mökille. Hardén kertoi, että odottaminen lautalle ei tuntunut kohtuuttoman pitkältä.
- Autossa on eväitä ja iltapäivälehtiä. Ollaan osattu varautua, että jonottaminen voi kesällä kestää lautalle, mutta tällaisessa jonossa ei olla oltu aikoihin.
(TS)

« Viimeksi muokattu: 15.02.2010, 20:19:04 kirjoittanut Mikko-Oskari Koski »
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3768
  • Liputuskysymys...
Re: Tieliikelaitoksen Lauttavarustamosta
« Vastaus #1 : 01.11.2004, 15:11:02 »
Tieliikelaitoksen Lauttavarustamo tarjosi FCBS:n Utön retkikunnalle mielenkiintoisen alusbongauksen Lillmälön ja Prostvikin välille Falcon telakointituuraajaksi sijoitetun Replot 2:n muodossa. Vuonna -62 Vaasan saaristoon rakennettu, nykymitoin vaatimaton, mutta ehkä juuri siksi eksoottisenoloinen lautta "osutettiin" retkikuntamme paluumatkan ylitysvälineeksi päästämällä kiireisempiä autoilijoita ohi juuri kuormaamassa olleelle "mällilautalle" (Sternan lempinimen miedompi versio MKL:n yhteysalushenkilöstön keskuudessa aluksen ollessa uusi)...

Tielaitoksen muututtua liikelaitokseksi lautat siirtyivät varustamoyksikölle, joka ei liene tulosvastuullinen, mutta jonka velvollisuus taitaa olla kulujen minimointi. Pääasia kuitenkin on, että niin kauan, kuin pettämättömät keltsut välittävät liikennettä ilmaiseksi, on ainakin suhteellisen moni asia ainakin aika hyvin.

Miranin eiliseen kysymykseen muutamia vastauksentyyppisiä (täydennyksiä varmasti saadaan useammaltakin suunnalta):
Lillmälö-Prostvik-linjalla ajettiin vuosina 1955-83 nykyisen luotsilaiturin ja MKL:n huoltopaikan välillä, aluksina ainakin Nagu, Nagu 2, Replot 2 ja Meritie-Havsvägen.Vuonna -83 siirryttiin nykyisiin kaijoihin ja aluksiksi tulivat Prostvik ja Prostvik 2. Sterna ja Falco korvasivat valmistuessaan nämä. Varalla ovat viime vuosina olleet Replot 2 ja Nagu 2.
Korppoo-Norrskata-Houtskär-linjan aluksia ovat olleet ainakin Meritie-Havsvägen, Merilintu-Havsfågeln (myöh.Hailuodon linjalla ilman ruotsinkielistä nimiosaa), Korpo, Nagu 2 ja Replot 2. Merguksen valmistuttua -84 sen vuorojen aikataulua voitiin nopeuttaa. Rinnakkaislauttana on vuodesta -88 ollut pääsääntöisesti Merituuli.

Haverön ja Källdön lossilinjat ovat yksityisessä hoidossa, mutta onko niiden (kuten muidenkin yksityisteiden lossilinjojen) kalusto kuitenkin Tieliikelaitoksen Lauttavarustamon omaisuutta?
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Wirrankosken Rami

  • Vieras
Re: Tieliikelaitoksen Lauttavarustamosta
« Vastaus #2 : 01.11.2004, 16:45:46 »
Korppoo-Norrskata-Houtskär-linjan aluksia ovat olleet ainakin Meritie-Havsvägen, Merilintu-Havsfågeln (myöh.Hailuodon linjalla ilman ruotsinkielistä nimiosaa),

M-O: mihin tuo tieto Meritie-Havsvägenin pelkästä suomalaisnimestä pohjoisen-linjalla perustuu? Oletko nähnyt sen siellä? tai kuvaa?

Miran Hamidulla

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 5093
Re: Tieliikelaitoksen Lauttavarustamosta
« Vastaus #3 : 01.11.2004, 22:34:13 »
Keravan Hailuodon-lähettiläältä saamaani epätieteelliseen infoon, joka koski Merilintua...
Kyseinen tieto tai pikemminkin muistikuva koski todellakin vain Merilintua, mutta kyseessä oli todellakin vain hatara muistikuva 11 vuoden takaa.

Mistä muuten tulikin mieleeni: Mihin Meritie-Havsvägen- ja Merilintu-Havsfågeln joutuivat "tietöistä" vapauduttuaan? Ainakin ensinmainittua tarjottiin ostettavaksi Turun Sanomissa joskus -90-luvun alkupuolella...
Meritie-Havsvägen on nykyään nimeltään Ebbas Dröm ja Merilintu-Havsfågeln puolestaan tottelee nimeä Ornö Kurir. Molempien alusten omistaja on nykyään Ornö Sjötrafik AB, ja ne liikennöivät Tukholman saaristossa reitillä Dalarö - Ornö. Lisätietoa alusten nykyisestä tilasta ja linkki niiden varustamon vaatimattomalle kotisivulle löytyy täältä: http://www.sweref.se/Skeppslista/RederiPresentation.asp?Medlnr=1116
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

Wirrankosken Rami

  • Vieras
Re: Tieliikelaitoksen Lauttavarustamosta
« Vastaus #4 : 01.11.2004, 22:42:23 »
Minä taas muistelisin (ja kun minä muistelen niin muistikuvat ovat varmasti yhtä hataria  ;D), että alus sai kokosuomenkielisen nimen vasta kun Kai Olin osti sen.

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3768
  • Liputuskysymys...
Re: Tieliikelaitoksen Lauttavarustamosta
« Vastaus #5 : 02.11.2004, 15:04:29 »
MT-HV:n ja ML-HF:n päätyminen Ornön yhteydenpitäjiksi tuokin mielenkiintoisen linkin Ålandstrafikenin käyttämään Husellin Spoveniin, se kun -ainakin aluksen päällikön tietojen mukaan- on ennen Ellosfärjan-aikojaan ollut nimenomaan Ornön liikenteessä. Tämä ei kuitenkaan ollut aluksen alkuperäinen toimenkuva.
Sekä Ornö Sjötrafik Ab että Spoven (ottamatta tässä kantaa siihen, oliko se OS:n vai Vägverketin operoinnissa noina aikoina) puuttuvat yhä FoF:stakin... ::)

Mieleen tuli myös Iniön kummallinen tilanne. Sehän on Suomen ainoa kunta, jonne ulkopuolinen ei maksamatta pääse -ellei halua soutaa tai hiihtää. Auroraa rakennettaessa puhuttiin julkisuudessakin ajatuksesta panna uudisalus ajamaan keltsuna, jotta tämä mökkiläisten mielestä "epäkohta" poistuisi. Näin ei kuitenkaan käynyt, mikä ehkä onkin parempi. Pysyvätpähän huviajelijat poissa Iniöstä. Skagenin ja Keistiön lossit, jotka ulkoisesti ovat Tieliikelaitoksen Lauttavarustamon kaluston oloisia, taitavat kuitenkin olla kunnallista omaisuutta, vai..?
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Miran Hamidulla

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 5093
Re: Tieliikelaitoksen Lauttavarustamosta
« Vastaus #6 : 02.11.2004, 15:29:31 »
MT-HV:n ja ML-HF:n päätyminen Ornön yhteydenpitäjiksi tuokin mielenkiintoisen linkin Ålandstrafikenin käyttämään Husellin Spoveniin, se kun -ainakin aluksen päällikön tietojen mukaan- on ennen Ellosfärjan-aikojaan ollut nimenomaan Ornön liikenteessä. Tämä ei kuitenkaan ollut aluksen alkuperäinen toimenkuva.
Sekä Ornö Sjötrafik Ab että Spoven (ottamatta tässä kantaa siihen, oliko se OS:n vai Vägverketin operoinnissa noina aikoina) puuttuvat yhä FoF:stakin... ::)
Spoven ajoi Ornön liikennettä saman Ornö Sjötrafikenin leivissä Ornöström nimellä parinaan "åmålilainen" Dalaröström(myytiin sittemmin Jõnn nimellä Viroon Kihnun liikenteeseen, joka on sittemmin päättynyt tämän aluksen osalta). Ornön yli 30 vuotinen lauttaliikennehän ei ole koskaan ollut Ruotsin tielaitoksen hoidossa, vaan koko lauttaliikenne sinne on Ebba Stenbock nimisen naisvarustajan päättäväisyyden aikaansaannosta. Tästä johtuen Meritie-Havsvägenin nykyinen nimi on juuri tuo Ebbas Dröm. Ornö Sjötrafik on ollut erittäin tyytyväinen tähän  vuonna 1989 tekemään ostokseensa muunmuassa sen hyvien jääominaisuuksien ansiosta, joka on varmasti pääsyy sille miksi yhtiö osti myöhemmin sen pariksi juuri Merilintu-Havsfågelnin, kun uusi Meriluoto oli korvannut sen silloisen Tielaitoksen Hailuodon liikenteessä.
« Viimeksi muokattu: 02.11.2004, 15:49:11 kirjoittanut Miran Hamidulla »
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3768
  • Liputuskysymys...
Re: Tieliikelaitoksen Lauttavarustamosta
« Vastaus #7 : 02.11.2004, 15:48:22 »
Ornön yli 30 vuotinen lauttaliikennehän ei ole koskaan ollut Ruotsin tielaitoksen hoidossa, vaan koko lauttaliikenne sinne on Ebba Stenbock nimisen naisvarustajan päättäväisyyden aikaansaannosta. Tästä johtuen MT-HV:n nykyinen nimi on juuri tuo Ebbas Dröm. Ornö Sjötrafik on ollut erittäin tyytyväinen tähän ostokseensa muunmuassa sen hyvien jääominaisuuksien ansiosta, joka on varmasti pääsyy sille miksi yhtiö osti myöhemmin sen pariksi juuri ML-HF:n.

Tämä oli pakko tarkistaa Googlesta. Kreivitär Ebba Stenbock tosiaan on myös meidän aikamme vaikuttajanaisia, mutta nimi särähti korvaan, koska senniminen henkilö sattui olemaan myös amiraali Klaus Flemingin (153?-1597) puoliso. Albert Edelfeltin kuuluisassa maalauksessa "Kaarle Herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista" http://www.kokkola.fi/historia/nuijasota/herjaus.htm Ebballa on keskeinen rooli.
Taulun kuvaama tilanne on sellainen, että KH on piirittänyt Turun linnaa viikkotolkulla ja lopulta, kun puolustajat saavat kuulla Flemingin kuolleen, he antautuvat. Kaarle haluaa kuitenkin varmistua siitä, että Flemari on tosiaan mennyttä miestä ja painelee linnan kappeliin, jossa vietetään ruumiinvalvojaisia.
Kaarle: Jos nyt eläisit, niin eipä pääsi olisi kovin lujasti kiinni.
Ebba: Hyvä herra, jos mieheni eläisi, te ette ikinä olisi päässyt tänne!

Mutta tämän keskustelun aihepiiriin liittyvä Ebba Stenbock on siis Ornön lauttaliikenteen vaikuttajanainen, johon voi tutustua esim.täällä:
http://www.sweref.se/Redaren/pred402.htm
« Viimeksi muokattu: 03.11.2004, 19:07:17 kirjoittanut Mikko-Oskari_Koski »
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Miran Hamidulla

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 5093
Re: Tieliikelaitoksen Lauttavarustamosta
« Vastaus #8 : 22.01.2005, 01:38:34 »
MKL:n lauttareittiverkoston puolelta tutut HK-Service, Suomen Saaristolaivat/RMR Oy Merirakenne tai mahdollisesti jotkin muut yrittäjät saattavat tulevaisuudessa tulla tutuiksi myös Suomen maantielauttaliikenteessä. Sillä perjantain Uutispäivä Demari kirjoittaa Tiehallinnon tehneen Tieliikelaitoksen kanssa torstaina vuoteen 2009 ulottuvan 95,6 miljoonan euron sopimuksen maantielauttojen ylläpidosta siihen saakka, kunnes Tiehallinto on saanut kaikki lauttareitit kilpailutettua. Sopimuksen mukaan kaikki Suomen 43 maantielauttaa tulevat liikennöimään Tieliikelaitoksen alaisuudessa vähintään kaksi vuotta. Tämän jälkeen reitit alkavat siirtyä porrastetusti tarjouskilpailut voittaneiden yritysten hoitoon vuosien 2007-2009 aikana.
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

Wirrankosken Rami

  • Vieras
Re: Tieliikelaitoksen Lauttavarustamosta
« Vastaus #9 : 22.01.2005, 09:26:40 »
Kaiken kaikkiaan: on täysin jossakin määrin hölmöä se, että valtiolla on KAKSI eri lauttavarustamoa. Varustamoliikelaitos ja Tieliikelaitos. En ole koskaan missään nähnyt valtion taholta tehtyä selvitystäsiitä miksi tällaiseen hulluuteen on ryhdytty tai järjestelmä on säilytetty. Ainakin meriliikennealueen lautat ja lossit olisi aiheellista siirtää Finstashipin hallintaan.

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3768
  • Liputuskysymys...
Re: Tieliikelaitoksen Lauttavarustamosta
« Vastaus #10 : 16.02.2005, 16:09:11 »
Olennainen erohan TLL:n Lauttavarustamon ja Stasin -tarkennettuna Saaristovarustamon, eli MKL:n alihankkijana toimivan yksikön- aluksilla on se, että viimemainitut ovat periaatteessa meriliikennettä, mitä tulee yhteiskunnalta tulevien rahojen nimiin. TLL:n keltsut ovat teiden jatkeita ja siten käyttäjilleen ilmaisia.
Tämä jakohan on muutamissa kohdissa todella hölmö. Ikäänkuin miltei identtisten alusten (Nauvon, Houtskärin ja Hailuodon linjat vs.Hiittisten ja Iniön linjat) ajokustannuksissa voisi olla jotain olennaisia eroja. Kun Auraa ja Auroraa rakennettiin, puhuttiin julkisestikin mahdollisuudesta sijoittaa ne silloisen Tielaitoksen hoitoon, mutta hankkeesta ei tullut mitään; liikenne-ja viestintäministeriö katsoi, että linjojen on kyettävä tuomaan takaisin edes ne pennoset, joita MKL:n maksuista voi saada. Tätä taustaa vasten ei olisi täysin mahdoton ajatus sekään, että Houtskärin ja Hailuodon linjoja tulevaisuudessa kilpailutettaessa otettaisiinkin lähtökohdaksi reittien muuttaminen maksulliseksi muille, kuin niiden takana vakituisesti asuville.

Pieni kysymys topicin aiheeseen liittyen: Kuinka läheistä sukua Falco ja Meriluoto ovat toisilleen? Raameiltaanhan alukset muistuttavat toisiaan aika paljon, mutta onko niiden "sisaruus" vain esim.Alfågeln-Viggen-tasoa?

***

Ensi kesänä Houtskärin linjalla aiotaan soveltaa nykyistä löysemmällä aikataululla. Merguksen matka-aika pitenee 3-5 minuuttia polttoainesäästösyistä. Lisäksi illan viimeiset vuorot muuttuvat tilausvuoroiksi.
Pieniä muutoksia tulee myös Paraisten, Nauvon ja Korppoon välisille linjoille, mutta vuoromäärä kaikilla linjoilla pysyy ennallaan.
Kesäaikatauluun siirrytään vuonna 2005 20.toukokuuta ja syystauluun 5.9.

***

Keravan Hailuodon-lähettiläältä saamaani epätieteelliseen infoon, joka koski Merilintua...
Kyseinen tieto tai pikemminkin muistikuva koski todellakin vain Merilintua, mutta kyseessä oli todellakin vain hatara muistikuva 11 vuoden takaa.


Kyllä Keravan Hailuodon-lähettilään epätieteellinen info taisi pitää paikkansa. Hailuodon kunnan matkailuesitteessä on kuva uudesta Merisillasta, jonka takana näkyy joku Meritie-Havsvägen-sarjan aluksista, yksikielisellä nimellä varustettuna, mutta nimi on kirjoitettu ylemmäs, kuin Merituulessa. Eli 1+1=...?

Saaristotien rakentamisesta kertovassa sinällään mielenkiintoisessa opuksessa mainitaan nimeltä kaikki Saaristotien liikenteessä olleet TVH:n ja sen seuraajien lautta-alukset. Suurimman osan myöhemmät kohtalot ovat selviä, Nagu 2 ja Replot 2 jatkavat yhä palvelustaan, Nagusta tuli tutkimusalus Geola, Korposta Inimo ja Mt-Hv ja Ml-Hf kaupattiin Ruotsiin. Vaan mihin päätyi vuonna -61 Galtbyn ja Kittuisin välin avannut ms.HOUTSKÄR? Kyseinen alus ei muistikuvieni mukaan ollut ajossa enää vuonna -80, jolloin itse olen ensi kertaa Saaristotien läpi kulkenut (silloin Lillmälö-Prostvik-linjalla olivat Replot 2 ja Nagu, Pärnäs-Retais-linjalla Retais ja kaukaisimmalla reitillä Meritie-Havsvägen, Korpo ja Nagu 2).
« Viimeksi muokattu: 27.11.2005, 17:16:50 kirjoittanut Mikko-Oskari_Koski »
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Wirrankosken Rami

  • Vieras
Re: Tieliikelaitoksen Lauttavarustamosta
« Vastaus #11 : 16.02.2005, 17:51:42 »
Vaan mihin päätyi vuonna -61 Galtbyn ja Kittuisin välin avannut ms.HOUTSKÄR? Kyseinen alus ei muistikuvieni mukaan ollut ajossa enää vuonna -80, jolloin itse olen ensi kertaa Saaristotien läpi kulkenut (silloin Lillmälö-Prostvik-linjalla olivat Replot 2 ja Nagu, Pärnäs-Retais-linjalla Retais ja kaukaisimmalla reitillä Meritie-Havsvägen, Korpo ja Nagu 2).

Ainakin pari vuotta sitten alus makasi Tammisaaressa...Tietenkin tuntemattomaksi muutettuna. Oli välillä ruoppauslautta nimeltä Kaivaja.

Ari-Jukka Perkiomaki

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 1112
Re: Tieliikelaitoksen Lauttavarustamosta
« Vastaus #12 : 20.02.2005, 15:56:32 »
Replot2, nimi viittaa Raippaluotoon Vaasan saaristossa,minne menee Suomen suurin silta nykyään!
Onko tämä lautta siis se joka on aikoinaan ollut Raippaluodon lossina? :o  :D
Vaarallisten aineiden ADR maantie-meri-maantie kuljetukset Turvallisuusneuvonantaja Ari-Jukka Perkiömäki,Uumaja,Ruotsi
puhelin: +46 70 5099524

Wirrankosken Rami

  • Vieras
Re: Tieliikelaitoksen Lauttavarustamosta
« Vastaus #13 : 20.02.2005, 18:55:05 »
Niin, siis REPLOT 2 oli Raippaluodon toisena lossina.

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3768
  • Liputuskysymys...
Re: Tieliikelaitoksen Lauttavarustamosta
« Vastaus #14 : 29.03.2005, 17:20:32 »
21.2.2005:
Replot 2 oli viimeinen Replotiin ns.pidemmän kaavan mukaan liikennöinyt lautta, kun se siirtyi Saaristomerelle, Replotiin ruvettiin ajamaan vaijerilossilla, jonka Norrbackin vaalisilta joitakin vuosia sitten korvasi.

Onko tietoa, minä vuonna 1) Houtskär-lautta poistui TVH:n armaadasta ja 2) Replot 2 siirtyi Saaristomerelle (ja liittyivätkö kyseiset tapahtumat kenties toisiinsa..?)?

***

29.3.2005:
Merituuli on nyt ollut jo yli kuukauden poissa liikenteestä. Turun Aurajoen suullahan sekin kököttää, lähellä sisaralustaan Antoniaa. Remontin laatu ei Merituulen kohdalla ole tiedossa, tuskinpa alusta nyt ihan huvikseenkaan Turkuun olisi makuutettu..?  ::)
Norrskatan linjan pääasiallinen operoitsija on tällä hetkellä Replot 2. Nagu 2 on makuutettuna Retaisissa.
Ainakin allekirjoittanutta joskus askarruttanut kysymys siitä, kumpi pää kaksisuuntaisilla tielautoilla on "se virallinen" keula, selvisi: Vessat, matkustamot, portaikot yms.ovat pääsääntöisesti sb-sivustalla, eli kuten Replot 2 taannoin, myös Sterna ja Falco "peruuttavat" aina Nauvoon päin ajaessaan.
« Viimeksi muokattu: 15.11.2005, 21:18:06 kirjoittanut Mikko-Oskari_Koski »
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950