maritimeforum.fi

Merenkulku => Matkustaja-autolautat => Aiheen aloitti: Miran Hamidulla - 01.04.2001, 00:56:15

Otsikko: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 01.04.2001, 00:56:15
Lueskelin reilu vuosi sitten Turun Sanomia eräässä amerikkalais-turkulaisessa pikaravitsemusliikkessä, kun olin tulossa m/s Silja Festivalilta. Siinä oli  juttu, jossa kerrottiin, että MKL suunnittelisi joidenkin reittiensä hintakilpailuttamista yksityisyrittäjien ja MKL:n kesken(jossa MKL:n miljoonaluokan autolautat luonnollisesti häviävät joillekin surkeille yksityisille vesibusseille :( ). Jutun mukaan ensimmäinen tämän idioottimaisuuden uhri olisi ollut hiljattain myyty m/s Bastö, joka Houstkärin pohjoispuolella kulkevalla reitillä korvattiin pienellä jäävahvisteettomalla ja autokapasiteetittomalla m/s Katarina vesibussilla(johon mahtuu "huikeat" 28 matkustajaa). Seuraavaksi tulilinjalla kuulemman olisivat Houstkarin eteläpuolella liikennöivät m/s Bergö ja m/s Finnö alukset. Jutun mukaan tämä suunnitelma tietäisi sitä, että reitit 9 ja 11 yhdistettäisiin, ja niitä alkaisi hoitaa joku pieni vesibussi. Auton omistaville saaristolaisille olisi tämän operaation jälkeen tarjolla joko jäätie(talvisin) tai vain etukäteistilauksesta kulkeva lautta. Tästä jutusta on kulunut nyt reilu vuosi, ja nuo äsken mainitsemani alukset ovat edelleen MKL:n tulevan kesän aikataulussa, joten tietääkö kukaan onko tästä järjettömästä suunnitelmasta luovuttu vai vieläkö joku idiootti suunnittelee m/s Bergön ja m/s Finnön poistamista?
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: laivat - 01.04.2001, 18:49:48
En tiedä mitä tuolle idioottimaiselle hankkeelle kuuluu tällä hetkellä, mutta toivottavasti se lojuu roskakorissa. En kyllä ymmärrä mitä höytyä olisi korvata autolauttoja joillakin pienemmillä autokapasiteettittomilla vesibusseilla. Onko se sitten muka kannattavempaa... Ihmetyttää se, miten saaristolaiset sen jälkeen pääsee mantereelle, jos ja kun saariston idioottimainen vesibussiliikenne alkaa. FST:ltä tuli pari viikkoa sitten dokumentti, joka kertoi hankkeesta nimeltä "saariston postivene pois, helikopteri tilalle". En ymmärrä mitä päättäjillä oikein liikkuu päässä, kun olisivat valmiit jakaan postinkin Saaristomeren saariin helikopterilla, jolle ei varmasti löydy laskeutumispaikkoja pienillä ja tiheillä saarilla - ja eikö tuollainen helikopterikin tule kalliimmaksi liikennöidä, kun postivene?
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 02.04.2001, 15:57:53
Postivene Korpoströmin eteläpuolella korvattiin tosiaan helikopterilla, mikä jo ideana kuulostaa hölmöltä, puhumattakaan, mitä se lopulta maksaa. :o
Bergötä on vähän vaikea korvata vesibussilla, sen reitin varrella on sen verran monta ympärivuotisesti asuttua saarta, joista on päivittäisliikennetarvetta ainakin lähimmän tien päähän. Maskinnamo, Åvensor, Innamo ja varsinkin Seili, jonka Saaristomeren tutkimusasemalla on paljonkin sanottavaa liikennesuunnitteluun.
Olen kuullut ideatasolla pohditusta hankkeesta, jossa Finnön reitin Norrskatan puoleiset saaret jollain tavalla liitettäisiin Bergön reittiin. Samalla Nauvon suunnalla etsittäisiin "muuta vaihtoehtoa". Seilin kuljetustarpeet tuntien sinne tarvitaan kuitenkin vähintään B:n kokoinen alus, joka kuljettaa myös autoja ja pystyy menemään jäissä.
Finnö on ongelmallisempi. Berghamn/Storlandet on talviaikana sen ainoa kohde Verkanin länsipuolella. Sinänsä reitin (pl.B/S:n talvivuorot) voisi antaa yksityisen jäävahvistamattoman aluksen hoidettavaksi, mutta viimeistään lokakuun kelit Kihdillä mittaisivat tällaisen aluksen todelliset kyvyt.
On myös heitetty ajatus Brunnskärin liittämisestä Aspön reittiin. Mutta se ei tule toteutumaan, ainakaan mikäli liikennepäällikkö Veijo Hiukkaan on uskominen.

***

Jos ajatellaan esim.mahdollisuutta kiertomatkaan Saaristomeren kansallispuiston alueella, voisi olla ihan järkevä ajatus heittää vaikkapa Aspö ja Kökar ajamaan sellaista. Esim.päiväkierros kansallispuiston läntisissä osissa (Pärnäs-Nötö-Aspö-Jurmo-Utö-Österskär-Brunnskär-Pärnäs) voisi olla ihan mahdollinen. Mutta vain kesäisin.
Yhteysalusten muuttamista turistiliikenteen suuntaan hankaloittaa se, että liikennöitsijät eivät saa periä asiakkailtaan MKL:n taksoja isompaa kuljetusmaksua. Periaatteessa esim.SSL, joka ei ole myynyt MKL:lle Turku-Pärnäs- ja Utö-Kökar-osuuksia Aspön linjasta, voisi näillä reittiosilla periä todellisten kustannusten mukaisen hinnan. Se ei sitä tee, vaan ottaa ainoastaan ylimääräiset kolmekymppiä.
Keskisessä saaristossa voisi hyvin kuvitella jonkun yksityisen ottavan jonkun linjan hoitoonsa. Mutta esim.Bergön korvaajaksi ei taitaisi vesibussi kelvata juuri talviliikennesyistä. Sinänsä Nauvo-Seili-Hanka-välillä saisi olla kesäaikana huomattavastikin nykyistä enemmän vuoroja, jotta fillarointimahdollisuudet saaristossa lisääntyisivät.

***

MKL on taas hankkinut yhden ulkoistetun yhteyden, tosin täydentämään aiempaa kuviota: Taxivene Taxen (nimi tarkoittaa mäyräkoiraa ;D ) ajaa rinnakkaisvuoroja Högsåran-Vänön saariston alueelle arkisin ja taitaa palvella lähinnä koulumatkalaisia. Hyvä niin, sillä Rosala II on muutenkin kolmen linjansa (Kasnäs-Örö, Kasnäs-Dalsbruk ja Kasnäs-Vänö) ylityöllistämä. Eikä Taxenilla todellakaan ole tarkoitus korvata mitään...

MKL:n yhteysliikennepäällikkö Veijo Hiukka vastasi lähettämääni mailiin fillarointimahdollisuuksien parantamisesta. Hän ei pitänyt mahdottomana, että Viken voisi jollakin vuorolla poiketa Dragsfjärdin Ölmosissa, muttei uskonut Hanko-Kasnäs-linjalle ehdottamani ulkoistetun aluksen (siis Franz Höijerin lisäksi pelkästään tälle linjalle sijoitettavan) tulevan kysymykseen. Hiukka totesi kuitenkin, että oli mukava kerrankin lukea todellisia ehdotuksia, ikävystynyttä narinaa saa muutenkin kuulla joka päivä...

Attu-Tolfsnäs-lossilinja, niin tervetullut kuin se matkailullisessa mielessä olisikin, ei varmaan toteudu. Syitä on moniakin: Ensinnäkään linjaa ei kukaan VÄLTTÄMÄTTÄ tarvitse, toisekseen Tielaitos sitä tuskin rupeaisi ilmaispalveluna hoitamaan ja kolmanneksi jos asialle tulisi yksityinen liikennöitsijä (ja ylityksestä perittäisiin esim.2 euron maksu/suunta) ei linjasta varmaan tulisi ympärivuotista. Lossilinjan ainoa etu olisi edullinen kustannustaso: Vapaita vaijerilosseja löytyy kyllä ja jos linjasta saataisiin suora, se voitaisiin ajaakin vaijeriohjailtuna, jolloin henkilöstöksi riittäisi kuljettaja/koneenhoitajan papereilla varustettu kaveri. Tällaisen palkkataso olisi huomattavasti esim.Prostvikin ja Lillmälön välillä seilaavia merikapteeneita matalampi.
Itse kannattaisin kuitenkin Paraisten ja Kemiönsaaren välisten vuorojen liittämistä yhteysalus Vikenin ohjelmaan. Esim.kolme päivittäistä keikkaa Granvikista Heisalan ja Björkholmin ja ehkä myös Paraistenportin kautta joko Tolfsnäsiin tai Skinnarvikin eteläpuolella sijaitsevaan Ölmosiin takaisi sen liikennetarpeen, mitä alueella tarvitaan. Jos linjasta tulisikin megasuosittu, sille voisi ostaa lisää vuoroja yksityiseltä taholta, esim.joltain vesibussifirmalta, koska autojen kuljetus kaikilla vuoroilla tuskin olisi välttämätöntä.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 12.09.2001, 18:32:37
Terveiset Saaristomereltä! Palasin vastikään pitkän viikonlopun vietosta erähengessä Nötön saaressa. Aspö-laivan palvelut ovat huimat Harun-vainaaseen verrattuna ja kippari sanoi pikku-Kökarinkin linjalla pärjäävän. Ovat kuulemma jopa suunnitelleet reitin operoimista vilkkaimpaan kesäaikaan kahdella laivalla, mutta valtio ei ole ollut halukas tukemaan kuin yhtä.
Varustamon oma bisnes pyörii kaiketi hyvin, hyttien täyttöaste to-pe, pe-la, su-ma ja varsinkin la-su-risteilyillä Utöhön on jatkuvasti yli 80%, eikä hintakaan ole huima: 72+180 mk (kyyti+hytti&aamiainen)=252 mk (=42,3 euroa) +muut sapuskat ja juomat... Aspön risteily on ainakin minulle hyvin harkinnanarvoinen talvilomakohde, sillä Utön reitti on kaikkina vuodenaikoina poikkeuksellisen upea.

Pärnäsin satamassa lojui vanha tuttavamme Satava. Selvittäkääpä nyt, kuka sen oikeastaan omistaa. Kesällähän kerrottiin, että aluksen olisi ostanut SSL:lta se kotkalainen liikennöitsijä, joka sen jo aiemmin oli Kaunissaaren linjalle rahdannut. Ulkoisesti Satava oli täsmälleen samannäköinen kuin SSL:n aikoina ja sen kotisatamaksikin oli yhä merkitty Turku. Onko kauppa siis purkaantunut? Aspön päällikkö ei aluksen nykytilaa tuntenut.  
Heräsi tietysti myös kysymys, kuka ja millä aluksella nyt hoitaa Kotka-Kaunissaari-linjaa.

Mutta itse Saaristomeri, hajanaisten pikkusaarten muodostama labyrintti, on kyllä autioitumassa. Tällä hetkellä kalan ja matkailun elinkeinoina yhdistäneitä (tai jollain muulla tavoin toimeen tulevia) ihmisiä asuu Gullkronalla 3, Stenskärillä 7, Brännskärillä 4, Berghamnissa 6, Nötössä 7, Aspössä 15 (!), Träskholmissa 4, Jurmossa 3-4 ja Lökholmissa 2. Mm.Trunsö, Borstö ja Kopparholm ovat talviaikaan täysin autioita ja on aika vaikea kuvitella, että kukaan sinne uudisraivaajaksi enää muuttaisi. Yhteysalusliikenteen on tarkoitus palvella näitä ihmisiä, mutta kun palveltavia ei ole, ei tarvita pidemmälti sitä alustakaan.
Tässä mielessä palvelun ulkoistaminen on perusteltua, onhan esim.SSL nostanut Utön reitin asiakasmäärät vuositasolla aivan uusille sataluksemille. Se voisi ehkä tehdä saman myös Finnön tai Fiskön reiteillä, mutta toisaalta: ylitarjonta voi kaivaa sudenkuoppia kannattavallekin liikenteelle.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 12.09.2001, 22:03:46
Laiva -lehden mukaan Satavan omistaa nykyisin joku RMR Merirakenne Oy(en ny oo tosta yhtiön nimestä 100% varma mut joku sen tapanen se kuiteski oli) niminen yhtiö.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 15.10.2001, 21:21:38
RMR Oy Merirakenne-nimisestä yrityksestä on todella kyse. Sen kotipaikka on Turussa, vaikka nimen ensimmäinen R tuleekin perustuspaikkakunnasta eli Rymättylästä. Mitä ao.firma tarkalleen ottaen aikoo Satavalla tehdä, ei ole tiedossa, mutta jos yrityksen aiemmista edesottamuksista saa yhtään osviittaa, se toiminee kaapelinlaskijoiden tukialuksena eli auttaa Telepaattia.
RMR:llä on aiemmin ollut vastaavissa tehtävissä Lyra- ja Mee-nimiset alukset, joista ensinmainittu on toiminut myös saaristorahtilaivana ja sekalaisissa muissa töissä ja jälkimmäinen, entinen tanskalainen kemikaalitankkeri, pääasiassa juuri Telepaatin apualuksena sekä sukeltajien tukialuksena.
Tietysti on myös mahdollista, että Satava on hankittu vain, jotta RMR:kin pääsisi mukaan hoitamaan ulkoistettavaa saaristoliikennettä. Onhan se yrityksille kuitenkin aika varma sauma: Oli pokaa tai ei, aina mennään, palkka juoksee ja valtio maksaa viulut...
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 18.10.2001, 18:59:33
Turun Sanomat kertoi tänään että Paraisten kaupungille olisi ehdotettu kesälinjaa Prostvikin ja Kasnäsin välille maantielautalla, joka täydentäisi MKL:n saariston rengastietä, mutta Paraisilla asiaan suhtauduttiin penseästi, koska he haluaisivat mielummin ympärivuotisen lossiyhteyden Paraisten Attun ja Kemiön Tolfsnäsin välille, koska se on huomattavasti Prostvikin ja Kasnäsin välistä linjaa lyhyempi.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 08.04.2002, 20:03:19
Kuluvan vuoden aikana ei tulla tekemään uusia alihankintasopimuksia. Entisiä jatketaan toistaiseksi.

Eli Suomen Saaristolaivat hoitaa kaiken liikenteen Pärnäs-Utö-reitillä ja ajaa omaan piikkiinsä kesällä kahdesti viikossa myös Turkuun. Kökarin keikat jäävät pois Aspön ohjelmasta, mutta se menee kesällä joiksikin la-su-öiksi Jurmoon. Kökar-lautan tulevasta käytöstä ei ole missään puhuttu mitään, mutta alus mainitaan Aspön varalaivana.
Lenator on sitenkin yhä mukana kuvioissa ja FH ajaa vanhan, huonoksi havaitun aikataulun mukaan muutaman hassun viikkovuoron TKU-HNG ja TKU-UKI-linjoilla. Ajaisivat sitten edes omaan piikkiinsä viikonloppukeikkoja...
Pienemmät yhteysliikenteen apualukset Karolina, Cheri ja Taxen jatkavat niinikään. Finnö ajaa keskiviikkosin huoltolenkin niihin Karolinan reittiin kuuluviin saariin, joissa Jurmo II ei käy normaalisti ja viikonloppumatkoilla Roslax-Torsholma J II käy ainakin muutamissa. Saarten asukkaillahan ei ole autoja (tai jos on, niitä ei tuoda saareen asti), joten isoa alusta ei  tarvita jatkuvasti. Taxenin palvelemien saarten asukkailla on Rosala II:een samanlainen suhde ja Cherin asiakkailla Fisköseen.

Cherin kipparista Henry Melenistä ja Nauvon saariston kevätalvisista asiakkaista oli muuten pääsiäisen aikoihin TS:ssa mielenkiintoinen artikkeli. Löytyy edelleen lehden arkistosta: www.turunsanomat.fi/arkisto/20020330/tn/137344.htm

MKL on tehnyt jonkun rymättyläläisen yksityisliikennöitsijän kanssa sopimuksen keväällä 2003 alkavasta 2-3 päivittäistä vuoroa käsittävästä linjasta Nauvo kk.-Seili-Hanka. Alukseksi tulee, ehkä vähän yllättäen, vanha tuttumme ms.Linta.

Tämä siis ensi vuonna. Nyt on vielä tyytyminen siihen, mitä on...
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 07.01.2001, 06:49:29
Tietääkö kukaan missä pari kertaa negatiivistä huomiota lehdistössä kerännyt(keulaportti auki ajaminen ja kapteenin ruorijuoppous) matkustaja-autolautta Linta on nykyisin? Luin muistaakseni syksyllä 1999, että sen liikenne reitillä Kuhmoinen-Sysmä loppuu, koska ed. mainitut kunnat eivät suostuneet enään myöntämään tukea sen liikenteelle. Linta on kuitenkin edelleen laivaluettelossa 2000, joten tietääkö kukaan missä se nykyisin liikennöi? Onko sen liikennettä jatkettu sittenkin vai liikennöikö se jossain muualla päin Päijännettä? Onko kukaan muuten matkustanut tuolla Lintalla?
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 28.02.2001, 16:38:52
Lintan osti PäiKe-matkailun konkurssin jälkeen joku yrittäjä, joka tarjosi sitä Kotkan saaristoliikenteeseen, mutta hävisi tarjouskilpailun Suomen Saaristolaivoille (joka liikennöi reittiä nyt ms.Satavalla). Lintan luokitus putosi ja alus on ainakin viime kesänä maannut Mäntlahden tai Klamilan satamassa Virolahdella.
Kymenlaaksolaisyrittäjä taisi olla aika varma oman bisneksensä onnistumisesta, koska hänellä oli varaa tarjouskilpailun aikaan maksaa Lintan siirto Päijänteeltä Kotkaan.
Linta ei koskaan ajanut keulaportti auki, vaan sen keularampiun päälle oli lastattu asuntovaunu, joka jäi puoleksi laidan ulkopuolelle. Se oli hurjan näköinen viritys, mutta ei laiton, koska asuntovaunu oli riittävän kevyt kestääkseen moisen kuljetuksen.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 03.03.2001, 14:32:04
Mikko-Oskarille: Kiitos noista Lintan tiedoista. Nyt tuli oikein kaks kärpästä yhdellä iskulla. Sillä oon usein miettinyt Lintan nykyisen olin paikan lisäksi sitä missä toi Satava liikennöi. Sitä kun ei löydy SSL:n kotisivuilta vaan sieltä löytyy vain Aspö ja Kökar. Vihdoin asia selvisi.;D Tiedätkö missä tehtävissä noi Tekla I ja Helmi nimillä nykyisin liikennöivät entiset MKL:n yhteysalukset liikennöi? Sillä myös niiden nykyiset työtehtävät on vaivannut mua jo jonkin aikaa.

Last modification: Miran Hamidulla - 03/03/01 at 10:32:04
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 12.03.2001, 16:11:42
Tarkennus vielä Satavasta: SSL ei hoida liikennettä Kaunissaareen ja Haapasaareen itse, vaan on vuokrannut aluksen kotkalaiselle liikennöitsijälle. Siksi Satava ei näy SSL:n kotisivuilla.
Tekla I (Skarpen) on ainakin viimeksi sen nähdessäni ollut makuutettuna Kotkassa Kantasatamaa vastapäätä. Sen omistaa Perheenmiesten laivanvarustajasuku.
Ex-Harun ei tietääkseni ole liikkunut Raumalta mihinkään sen jälkeen kun se sinne myytiin. Asuntolaiva-ainesta???
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 14.03.2001, 15:09:05
Hehheh. Sulla noita asuntolaivaehdokkaita tuntuu riittävän:), mutta kuulitkos, että Helsingin asuntolaivahanke on vastatuulessa useiden eri ongelmien vuoksi:(? Miksi tuo m/s Aspö on SSL:n sivuilla, vaikka se tietääkseni on Merenkulkulaitoksen käytössä?

Last modification: Miran Hamidulla - 03/14/01 at 11:09:05
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: laivat - 16.03.2001, 19:34:13
Onko tuo Ålandstrafikenin entinen alus m/s Kökar SSL:n vai Merenkulkulaitoksen liikenteessä ja millä reitillä se liikennöi?
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 18.03.2001, 19:36:29
Mikä on muuten ton Aspön ja Franz Höijerin omistuskuvio? Onko ne vuokrattu MKL:lle vai ovatko niiden omistajat SSL ja Shiprest Lenator MKL:n alihankkijoita niin kuin m/s Torin omistava Sun Ferry Oy on Suomenlinnan Liikenne Oy:n alihankkija?

Hmm. Tästä threadista on tainnut tulla pikkulauttojen ystävien oma kyselyfoorumi. ;D
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 19.03.2001, 17:38:41
SSL ja Lenator ovat myyneet MKL:lle tietyn määrän vuoroja. Aspö ja Franz Höijer ovat muuna aikana omistajiensa käytössä ja, kuten sanottu, ne voidaan periaatteessa ajaa mihin vain, kunhan ollaan takaisin seuraavan vuoron alkuun mennessä. ;D
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 25.03.2001, 14:32:40
Voidaanko siis sanoa, että SSL ja Lenator ovat MKL:n alihankkijoita?
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 26.03.2001, 21:03:44
Nimenomaan
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 03.03.2001, 03:50:09
Torstain hesarin mukaan Merenkulkulaitos on nostanut lauttojensa lippujen hintoja siten, että hinnat nousevat 20 prosentilla. Näin ollen jokaisesta alkavasta 10 meripeninkulman matkasta joutuu maksamaan 2 markkaa enemmän kuin aiemmin. Lyhyillä alle 10 meripeninkulman matkoilla, kuten Mossala-Dalen reitillä, tämä ei tietenkäään haittaa. Sillä on aivan sama joutuuko matkasta maksamaan 10 vai 12 markkaa, kun matka jokatapauksessa on lähes puoli-ilmainen. Turku-Utön kaltaisilla pitkillä matkoilla sensijaan tuo hinnan korotus voi jo ollakin sen suuruinen, että lisämaksun vievälle rahalle voisi jo löytyä jotain muuta käyttöä. No ei se tosin estä sitä tosiseikkaa, että aion jokatapauksessa joskus matkustaa tuolla Turku-Utö reitillä kulkevalla m/s Aspöllä.:) Onko muuten kukaan teistä matkustanut sillä? Jos on niin kyselisin siitä pari asiaa. Eli löytyykö sen reitin varrella olevista saarista Nötöstä, Aspöstä, Jurmosta tai Utöstä mitään majoituspaikkaa, ja onko noissa m/s Aspön ravintoloissa tarjolla mitään muuta kuin sen esitteessä mainittu kala(YÖK!!:))?
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 15.03.2001, 17:24:41
Nötössä oli ennen Turun kaupungin ylläpitämä leirintäalue ja telttailu-sekä vaellusmahdollisuudet siellä on varmasti vieläkin. Metsähallituksen maja, jossa olen pariin otteeseen ollut keikkatöissä, ei taida olla virallinen majoituspaikka, mutta ehkä sitä voi kysyä Saaristomeren kansallispuiston neuvonnasta.
Jurmossa on vuokrattavia mökkejä. "Jurmon keisari" Per Mattsson perheineen on tällaista toimintaa harjoittanut vaihtelevalla menestyksellä. Myös lintuhavaintoasema ottaa varmaan vastaan vierailijoita, sen majoitusvalmiudesta en tiedä.
Utössä ei ole muita majoitusmahdollisuuksia kuin ms.Aspö sen ollessa laiturissa. Mutta sen hinta-laatusuhdetta on kehuttu. Olen ajatellut itsekin sitä joskus kokeilla, mutten keskellä kesää, vaan ajankohtana, jolloin saaressa on mahdollisimman vähän turisteja...

***

MKL:n aluksilla voi taas ensi suvena tehdä joitakin "rengasmatkoja". Oma auto kannattaa kuitenkin yleensä jättää rannalle, fillaria ei välttämättä.
1) Nötöseen pääsee sekä Aspöllä (kylänrantaan) että Fisköllä (itäiseen laituriin vanhan leirintäalueen viereen). 2-3 päivässä kattava kierros Saaristomeren kansallispuistossa.
2) Iniön Norrbystä on yhteys Kivimolla Velkuan Palvaan ja Jurmo II:lla läntisille saarille, joskus myös Torsholma Bryggalle, Dalenista taas Inimolla Mossalaan ja Mossalasta Kaitalla Röölään. Ja tietysti kulkee myös Aurora Jumosta Kustaviin.
3) Helpoin tapa on mennä Franz Höijerillä. Tiistaisin Turusta Hankoon, keskiviikkoisin takaisin, torstaisin Turusta Ukiin ja perjantaisin takaisin. Jotenkin falskilta kuulostavaa. Franz saisi ajaa vähän laajemmin ja useammin, pieni hinnankorotuskaan ei olisi riistoa...

Mutta sitten toisaalta: Bussimatkustajia aletaan jatkossa rahastaa Auralla ja Auroralla erikseen bussin kuljetusmaksun lisäksi. Tämäkö on sitä joukkoliikenteen suosimista yksityisautoilun kustannuksella?  >:(
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: laivat - 05.07.2002, 13:10:39
Lintan uusi liikennöitsijä on Jaana-Inkeri Alangon omistama JS-Ferryway Oy, jonka omistajapiireihin kuuluu myös Lintan edellisen yhtiön omistajana ollut Valto Järvinen.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kervisen Lauri - 29.11.2002, 16:40:34
Mf Linta oli ainakin vielä viimekesänä Virolahden Klamilan satamassa ( noin 4 km kesämökiltä... ;) ), muut johonkin se sieltä siirtyi, ja muistaakseni näin sen Kotkan satamassa Kristina Brahelta elokuussa 2002.  :)
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pekka Laakso - 29.11.2002, 16:55:58
Ei se täällä ainakaan enää ole.
Se makasi useita kuukausia entisen telakka-alueen laiturissa ennen siirtymistään jonnekin, ehkä sinne Klamilaan. Miksi se oli elokuussa Kotkassa minulla ei ole tietoa.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 20.01.2003, 11:50:59
Toukokuussa Linta tulee taas liikenteeseen. Kuten aiemminkin on jossain keskustelussa puhuttu, alus sijoitetaan liikennöimään Nauvon kirkonkylästä Seilin kautta Rymättylän Aaslaluodon eteläkärjessä olevaan Hankaan. Vuoroja tulee runsaanlaisesti, joten Satava ja Fiskö eivät enää poikkea Seilissä ollenkaan.
Fiskölle tämä merkitsee makuusataman siirtymistä Nauvosta Prostvikiin, josta vastaisuudessa lähtevät kaikki ao.aluksen vuorot. Tämä, kuin myös Lintan liikenne, on äärimmäisen tervetullut uudistus varsinkin niiden kannalta, jotka suosivat saaristomatkailua bussin kyydissä.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: wirrankoski - 20.01.2003, 21:05:05
Tällä hetkellä LINTA on telakalla Koplissa, jossa siihen tehdään korjauksia ja muutoksia, jotta se voisi aloittaa MKL:n sopimusliikenteen.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 20.01.2003, 21:07:05
Mitäköhän nämä muutokset ovat? Sponsonit? ;D :D ;) :)
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 26.08.2003, 14:46:14
MKL:n yhteysalustoiminta on ilmeisesti uudessa "varustamoittamisohjelmassa" menossa yhdeksi paketiksi, joka sitten ostaa osan palveluistaan muilta. Tämä tuskin vaikuttaa SSL:n, HK-Rederin, RMR:n tai muiden nykyisten alihankkijoiden asemaan, mutta tuskin hirveästi niiltä ostettavien vuorojen määrää nostaakaan. Tosin Utön sotilasvuorojen loppuminen saattaa lisätä siviilivuorojen tarvetta sinne, mutta tämän asian pähkäileminen ei ole ihan vielä ajankohtaista.

Nyt, kenties yhdennellätoista hetkellä, kun valtio vielä varmuudella maksaa viulut, on Paraisten saariston yhteysalus Vikeniä päätetty pidentää 15 metrillä. Samalla alus saa uudet myllyt, jolloin sen toimintatehokkuus ja jäissäkulkuominaiuudet (insinöörien laskelmien mukaan) paranevat. Viken poistuu liikenteestä syyskuun aikana ja sen korvaa loppuvuoden ajan Falkö, eli kuviossa toimivat saariston kaksi typerimmin nimettyä yhteysalusta, Viken kun sekoittuu aina Ålanstrafikenin Viggeniin ja Falkö Tielaitoksen Falcoon...
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 22.03.2004, 18:01:12
MKL hakee liikennöitsijää kahdelle, allekirjoittaneenkin monesti peräänkuuluttamalle (tosin ei ihan tässä muodossa, mutta samoja vesiä ylittäville kuitenkin) reitille.
1. Laivalinja Parainen-Kemiö Eknäs
2. Vesibussilinja Hanko-Bromarf-Västanfjärd

Ensimmäiselle valittavalla operaattorilla tulisi olla "laiva", ts.vesibussi ei riitä. Vilkaisu karttaan osoittaa, ettei reitti ole kovinkaan pitkä eikä tuulinen, joten laivan ilmeisesti odotetaan omaavan hyvän kuljetuskapasiteetin ja ehkä myös ravintolapalveluita. Kalkholmenilta ei viime vuosina ole juuri yleisiä saaristoristeilyjä ajettu, joten varmaan tarkoitus olisi myös tätä puutetta paikata. Olisikohan Helmi (ex-Harun) tälle reitille passeli laiva..?
Kakkoslinjan tarjouskisa on selvästi suunnattu Naantalin Lauttamatkoille ja Matti Kilpiselle, mutta varustamon kokemukset Karinin fillarilauttaliikenteestä Bromarfin ja Västanfjärdin vesiltä eivät ole kovinkaan hyviä. Mutta kuka muukaan tähän lähtisi??

Linjojen yhteinen piirre on selvästikin se, että Kemiönsaarta halutaan kehittää matkailullisessa mielessä. Molemmat linjat kulkevat jotakuinkin ihmisten ilmoilla, Kalkholmen on kuten sanottu Paraisten keskustan tuntumassa, Eknäsin laiturista on Rungonsalmen sillalle alle kilometri, Västanfjärdissä on määrä käyttää kirkonkylän laituria ja Hangossa Länsisatamaa (vaikka Hangonkylän satama tai Kappelisatamakin varmasti löytäisi käyttäjänsä). Vain Bromarfin Sandviken on sivussa valtaväylistä, mutta sehän sopii meille pyöräilijöille...  

***

MKL:n alihankintasopimukset vuonna 2004 ovat seuraavat:
-Suomen Saaristolaivat: Kaikki liikenne Pärnäs-Utö (ms.Aspö jatkaa entiseen tapaan, ms.Kökar vara-aluksenaan)
-RMR: Norrskata-Nauvon pohjoinen reittialue (ms.Satava jatkaa Åvensorin ja Nauvon välillä entiseen tapaan, viime vuonna lanseeratun aikataulun mukaan, poiketen kesäajan ulkopuolella myös Seilissä)
-JS-Ferryway: Nauvo-Seili-Hanka (ms.Linta jatkaa kesäaikana)
-HK-Service: Mossala-Dalen (ms.Inimo jatkaa entiseen tapaan)
-Lenator: Suuri Saaristoreitti (ms.Franz Höijer jatkaa entiseen tapaan)

Ja lisäksi Taxen täydentää Dragsfjärdin (sisäsaariston), Cheri Nauvon eteläisen ja Karolina Houtskärin liikennealueita. Kelirikkoaikana Taxenin korvaa ilmatyynyalus.
Cherin vuoropäivinä Fiskö poikkeaa Byskärillä ja Berghamnissa vain, jos niihin on rahtia. Fiskö ei poikkea aiemmin ohjelmaansa kuuluneilla Rockelholmilla eikä Knivskärillä lainkaan.
Finnö ajaa tiistaisin ympäri vuoden päivävuoron Roslaxista Houtskärin pohjoissaariston läpi Torsholmaan, mikäli välisaariin on rahtia (ja yleensähän sitä on, koska Karolinan kapasiteetti ei ole paras mahdollinen).

Kesäoperaattoreilla on myös joitakin liikennetuurausdiilejä sesonkikauden ulkopuolella. HK:n Inimo tuuraa Auroraa Kustavin ja Iniön välillä telakointijaksojen ajan ja juuri nyt on Karolinaa Houtskärissä tuuraava alus -yllätys yllätys- Linta.
Jäissä kulkemattomien pikkualusten, Karolinan, Cherin ja Taxenin vuoroja on talven mittaan ajettu myös ilmatyynyaluksilla. Olisi mielenkiintoista tietää, millä?

***

Ei saanut Linta täällä jossain sille ehdotettuja sponsoneita, mutta varmaan jotain muuta olennaista kylläkin...
Nykyisessä ilmiasussaan lautasta löytyy pari nettikuvaakin, esim.Saaristomeren tutkimuslaitoksen ja MKL:n sivulta:
http://www.utu.fi/erill/saarmeri/aikataul.html
http://www.fma.fi/palvelut/saaristoliikenne/?cat=&page=13

Ja liikenne Nauvon ja Hangan välillä alkaa tänä vuonna 17.5.
Näin siis viime vuonna, tänä vuonna Linta aloittaa EU-tukiaisten polttamisen jo 16.5.  8)
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Marko Tuomi - 06.05.2004, 13:44:12
Kävin eilen Kasnäsissä ja ihmettelin kun Replot 2 ajoi laituriin tulossa Rosalasta. Taitaa olla Aura telakalla, kun oli tielaitos pyydetty apuun.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 21.06.2004, 13:33:50
MKL hakee liikennöitsijää kahdelle, allekirjoittaneenkin monesti peräänkuuluttamalle (tosin ei ihan tässä muodossa, mutta samoja vesiä ylittäville kuitenkin) reitille.
1. Laivalinja Parainen-Kemiö Eknäs
2. Vesibussilinja Hanko-Bromarf-Västanfjärd

Ensimmäiselle valittavalla operaattorilla tulisi olla "laiva", ts.vesibussi ei riitä. Vilkaisu karttaan osoittaa, ettei reitti ole kovinkaan pitkä eikä tuulinen, joten laivan ilmeisesti odotetaan omaavan hyvän kuljetuskapasiteetin ja ehkä myös ravintolapalveluita. Kalkholmenilta ei viime vuosina ole juuri yleisiä saaristoristeilyjä ajettu, joten varmaan tarkoitus olisi myös tätä puutetta paikata. Olisikohan Helmi (ex-Harun) tälle reitille passeli laiva..?
Kakkoslinjan tarjouskisa on selvästi suunnattu Naantalin Lauttamatkoille ja Matti Kilpiselle, mutta varustamon kokemukset Karinin fillarilauttaliikenteestä Bromarfin ja Västanfjärdin vesiltä eivät ole kovinkaan hyviä. Mutta kuka muukaan tähän lähtisi??

Linjojen yhteinen piirre on selvästikin se, että Kemiönsaarta halutaan kehittää matkailullisessa mielessä. Molemmat linjat kulkevat jotakuinkin ihmisten ilmoilla, Kalkholmen on kuten sanottu Paraisten keskustan tuntumassa, Eknäsin laiturista on Rungonsalmen sillalle alle kilometri, Västanfjärdissä on määrä käyttää kirkonkylän laituria ja Hangossa Länsisatamaa (vaikka Hangonkylän satama tai Kappelisatamakin varmasti löytäisi käyttäjänsä). Vain Bromarfin Sandviken on sivussa valtaväylistä, mutta sehän sopii meille pyöräilijöille... ;D

Minulla ei ollut tästä asiasta ns.sisäpiiritietoa, mutta näin vain kävi: Hangon ja Västanfjärdin välisen linjan sai Naantalin Lauttamatkat tmi Matti Kilpinen ja liikenteeseen asetettiin vanha tuttu Karin. Liikenne jatkuu elokuun puoleenväliin asti 1-2 edestakaisen päivittäisen matkan voimin.
http://www.fma.fi/palvelut/saaristoliikenne/kesa/k_karin.pdf

Paraisten ja Kemiön Eknäsin välinen linja ei toteutunut, mutta sen sijaan Suomen Saaristolaivat haki ja sai kesätöitä Pikku-Kökarille Parainen-Granvik-Kasnäs-reitiltä. Arkisin ajetaan kaksi ja lauantaisin yksi edestakainen matka ja liikenne jatkuu elokuun loppuun asti.
http://www.fma.fi/palvelut/saaristoliikenne/kesa/k_kokar.pdf
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 01.11.2004, 15:26:27
Rönskin reissulla juttelin yhden HK-Marinen kanssa yhteistyössä olleen henkilön kanssa ja kuulin, että Tuomarmäen suunnitelmissa olisi ensi vuonna aloittaa säännöllinen liikenne Bengtskäriin myös Kasnäsistä. Aluskin saattaisi olla sama, kuin varustamon nykyinen Hangosta operoiva, eli Summersea. Suunnitelmiin kuuluisi saada "siirtomatkoille" Hangon ja Kasnäsin välille (ilmeisesti reitti olisi Hangon läntiseltä selältä Hiittisten pohjoispuolelta Keisarinväylän suulle) MKL:n turistilaivan status eli suomeksi: Hangon ja Kasnäsin välille saattaisi lopultakin olla odotettavissa päivittäinen, kohtuuhintainen yhteys. Tämä yhdistettynä Pikku-Kökarin kesävuoroihin tarjoaisi jo sen, minkä perään olen pitkäänkin haikaillut...   8)

Mielessä kävi myös hypoteettinen arvelu siitä, mitä tapahtuisi, jos joku varustamo (esim.SSL, Tuomarmäki tai Jensen) tarjoaisi Finnstashipiä (eli jatkossa tuttavallisemmin Stasia) edullisemman paketin jonkin yhteysaluslinjan hoitamisesta. Eikö MKL:n velvollisuus siinä tilanteessa olisi ostaa tuo palvelu nimenomaan ao.palveluntarjoajalta, kuten kilpailutusperiaatteeseen kuuluu?
Eli jos esim.Tuomarmäki ostaisi Falkön ja tekisi könttätarjouksen Iniön-Houtskärin alueen linjoista (tuotteen hinta voitaisiin varmasti laskea Stasin Jurmo II:n tarjousta edullisemmaksi), ei MKL:llä taitaisi olla juuri vaihtoehtoja. Pakettiin kuuluisi toki myös Inimon liikenne, jonka avulla varustamolla on reittialueella jo vankka jalansija. Vastaavanlainen kuvio saattaisi toteutua myös Kasnäsin-Hiittisten alueella.

Mielenkiintoista on seurata myös, mikä alus minkäkin korvaa, kun huoltoseisokit ajankohtaistuvat. Falkön ja Inimon lisäksihän on ainakin Replot 2:sta tehty havaintoja...

RMR Oy Merirakenne-nimisestä yrityksestä on todella kyse. Sen kotipaikka on Turussa, vaikka nimen ensimmäinen R tuleekin perustuspaikkakunnasta eli Rymättylästä. Mitä ao.firma tarkalleen ottaen aikoo Satavalla tehdä, ei ole tiedossa, mutta jos yrityksen aiemmista edesottamuksista saa yhtään osviittaa, se toiminee kaapelinlaskijoiden tukialuksena eli auttaa Telepaattia.
RMR:llä on aiemmin ollut vastaavissa tehtävissä Lyra- ja Mee-nimiset alukset, joista ensinmainittu on toiminut myös saaristorahtilaivana ja sekalaisissa muissa töissä ja jälkimmäinen, entinen tanskalainen kemikaalitankkeri, pääasiassa juuri Telepaatin apualuksena sekä sukeltajien tukialuksena.
Tietysti on myös mahdollista, että Satava on hankittu vain, jotta RMR:kin pääsisi mukaan hoitamaan ulkoistettavaa saaristoliikennettä. Onhan se yrityksille kuitenkin aika varma sauma: Oli pokaa tai ei, aina mennään, palkka juoksee ja valtio maksaa viulut...

Selvisipä tässä SSL:n henkilökunnan kanssa jutustellessa vähän tämänkin bisneksen taustoja: RMR oy Merirakenne ja Suomen Saaristolaivat oy ovat saman tahon omistamia yrityksiä. Jotenkin tuntuu siltä, että asian on varmasti joku tämän foorumin aktivisteistakin tiennyt, mutta jättänyt kertomatta... ::) No, menköön tämän kerran...
Diilihän tuolla firmalla on aivan loistava: Tehdään laiturihuoltotyöt ja kisataan kahdella eri nimellä ympärivuotisista ja yhdellä myös kesälinjoista. Kuvio selittää oikein hyvin myös sen, miksi pikku-Kökarin jouduttua taannoin blackoutin kouriin sen ollessa Aspötä tuuraamassa, apuun rientänyt alus sattui olemaan juuri Satava...

Aspö on kyllä Pärnäs-Utö-linjalle todellinen löytö. Paljon isommalla laivalla ei Nötön ja Aspön satamiin taitaisi päästäkään (Jurmoon ja Utöseen pääseen, kuten K.Brahe on todistanut) ja fiilis on mitä parhain. Näköalapaikkoja on runsaasti, ruoka hyvää ja henkilökunta tietää, mitä tekee.
Ei sitä voi, kuin suositella... 8)

***

10.11.2004:
Ehkäpä ensi kesänä Hanko-Kemiönsaari-Parainen-linjoilla on nykyistä yhteensopivammat aikataulut sekä suhteessa toisiinsa että Vainion Liikenteeseen  Cool :

"Hei Mikko-Oskari
Kiitos palautteestasi. Otamme parhaalla mahdollisella tavalla sen huomioon reittejä ja aikatauluja kehittäessämme. Kehittämistyö on kuitenkin koko ajan riippuvainen käytössämme olevasta budjetista, joten suuria muutoksia ei ainakaan pienellä aikavälillä ole mahdollista tehdä.

Ystävällisin terveisin
Liikennetarkastaja Sirpa Vanhala
Saaristomeren merenkulkupiiri"
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 22.01.2005, 22:03:13
Yllättäen tulevana kautena Inimo ei tulekaan enää ajamaan kesäreittiä välillä Mossala-Dalen, vaan tilalla on uusi 200:n matkustajapaikan, 27:n henkilöautopaikan ja 6:n bussipaikan Antonia alus.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 26.01.2005, 15:21:52
Tästä Antoniasta Sirpa Vanhala tiesi kertoa sen verran, että alus on Ruotsista ostettu ja operaattori on Stasi. Tuomarmäki on siis hävinnyt kilpailun.
Muut syksyn aikana kilpailutetut reitit olivat turistilinja Parainen-Kasnäs, jonka voitti SSL ja Suuri Saaristoreitti, josta ei saatu yhtään käypää tarjousta. Franz Höijer jää siis Marivalin käyttöön Suomenlahden puolelle.

Mielenkiinnolla jään odottamaan, mitä tapahtuu Fiskön ja Finnön liikennealueille jatkossa. Kesän jälkeen ne on määrä kilpailuttaa -ja reittien saaminen kannattaviksi onkin sitten jo tuskan takana. Jo ensi kesän tauluissa osa Finnölle kuuluvista Lillpensorin ja Storpensorin vuoroista on nakitettu Satavalle ja tämä on saanut myös sunnuntaivisiitin Berghamn/Storlandetille. Lisäksi Brunnskärin, Kälön ja Österskärin liikenne loppuu aina talveksi.
Fiskön reitin varrella olevista saarista ainakin Grötö, Kopparholm ja Sandholm ovat sellaisia, joihin ei juuri Fiskötä isommalla aluksella pääse. Ja kun sopivaa pientonnistoa ei oikeastaan ole, on melko epätodennäköistä löytää reitille jotakuta toista operaattoria -vaan kannattaako Stasinkaan enää jatkossa vetää viittä viikottaista tyhjää keikkaa Borstöhön asti??
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 26.01.2005, 18:04:45
Eipä näytä omena taaskaan kauas puusta pudonneen, sillä Landgångenin mukaan Antonia olisi vanha tuttu Ornö Kurir (ex-Merilintu-Havsfågeln), jonka tilalle Ornö Sjötrafik AB olisi ostanut Norjasta Manger (http://www.fjordfaehren.de/no_f/bruvik1980.htm) lautan. Ainakin Antonian ilmoitettu autokapasiteetti täsmää ex-Merilintu-Havsfågelnin vastaavan kanssa, joten eiköhän tämä tieto pitäne paikkansa.

Toisen Landgången väitteen mukaan Ornö Sjötrafik AB:n "Stasille" myymä lautta olisikin Ornö Kuririn sijasta sen sisar Ebbas Dröm(ex-Meritie-Havsvägen). Aika näyttänee kumpi väite on oikeassa, mutta joka tapauksessa Antonia lienee jompikumpi näistä kahdesta Tielaitoksemme vanhasta työjuhdasta.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 27.01.2005, 13:54:31
Harmi sikäli, että tuo Manger olisi ollut paljon mielenkiintosempi tuttavuus Iniön vesillä...siis ainakin eksoottisemman oloinen... ;D
Antonian -olipa se nyt sitten kumpi tahansa tässä mainituista aluksista- rakenteisiin ei kuitenkaan kuulu kahvilaa, joten saisikohan Tuomarmäki nyt Inimon rakenteista tietyn osan kaupaksi..? ::)

Djurgårdsvarvetin listoilla on muuten myytävänä myös Per Jonsson-niminen, Sölvesborgissa vuonna -45 valmistunut "ruotsalaisen klassikkolautan" tyyppinen alus, entinen Loke (skandinaavisessa mytologiassa Sigynin puoliso). Alus liittyy tähän sikäli, että myös sen väitetään tammikuun 2005 aikana vcapautuvan Ornön ja Dalarön välisestä liikenteestä..?
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 27.01.2005, 14:39:30
Kai tuostakin sisarkaksikosta löytyy autokannen alta Tielaitoksen lautoille tyypilliseen tapaan jokin pieni matkustajatila jonne voidaan Vardon tyyliin (http://koti.mbnet.fi/miran/fcbs/matkustajaautolautat/Vardo/Vardo09.jpg) toteuttaa pieni kahvila..? ::)
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 31.01.2005, 17:09:34
Kai tuostakin sisarkaksikosta löytyy autokannen alta Tielaitoksen lautoille tyypilliseen tapaan jokin pieni matkustajatila jonne voidaan Vardon tyyliin (http://koti.mbnet.fi/miran/fcbs/matkustajaautolautat/Vardo/Vardo09.jpg) toteuttaa pieni kahvila..? ::)

Näinköhän..? Kyllähän jo Kipparikvartetti lauloi: On lautalla pienoinen kahvila, mutta olisiko sittenkään ihan näin pienoinen?  ::) ;D
Taannoinen visiittimme Antonian aikalaislautta Replot 2:n vastaavassa tilassa kirvoitti muistaakseni Keravan asiantuntijajaostoltakin jonkin kommentin liittyen siihen, miksi ko.lautta ei enää aja vakituisesti...
Mutta eipä Antonian rakenteisiin varmaan mitään hirvittävän isoja muutoksiakaan olla tekemässä, koska aluksen autokapasiteetiksi on mainittu sama, kuin TLL:n askeettiversiona jatkavan sisaralus Merituulen.  ::)
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Wirrankosken Rami - 20.02.2005, 13:46:46
Finstashipin Antonia (ex Ebbas Dröm, Meritie, Meritie-Havsvägen) on nyt sitten virallisesti luovutettu varustamolle eilen 21.helmikuuta....
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Aleksi Viskari - 20.02.2005, 14:41:29
eilen 21.helmikuuta....
missä päivässä sä elät... ;) ;D
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Wirrankosken Rami - 20.02.2005, 18:53:50
Hups joo, mutta eiks ny ole jo ylihuominen? ainakin täällä on..tai tuntuu siltä ;D
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 29.03.2005, 17:11:13
Antonia on saapunut Turkuun ja kävinpä tässä päivänä muutamana sitä katsomassa (kieltotauluja kun ei missään näkynyt). Aluksen ulkomaalaus on jo aika pitkälti se, mikä se tulee olemaan, tosin Ornö Sjötrafikin teksti pitänee vielä peittää paremmin. Nimi on maalattu vähän vinoon, mutta sekin lienee vain elämää...
Antoniassa ei tällä hetkellä ole mitään pelastusvene-tai -lauttavalmiuksia, joten siihen kaiketi sellaiset tullaan lähiviikkoina rakentamaan. Mikäli mallina käytetään sisaralus Merituulen bb-sivustalle ohjaushytin viereen rakennettua busteritelinettä, asia hoitunee sillä. Mikäli alukseen on tarkoitus kehittää jokin oma design, sekin lienee mahdollista.
Kahvilatilan toteuttamisessa veikkaan sellaista ratkaisua, että sb-sivustan koppeja laajennetaan yhden henkilöautokaistan verran keskilaivaan päin ja tuolle kaistalle ajettavat autot kuormataan uuden rakenteen katolle. Toinen vaihtoehto olisi Mergus/Inimo-linjaisen "ylärakenteen" toteuttaminen, mikä tietysti olisi sikäli matkustajien kannalta mukavampi, että sieltä olisi paremmat näköalat ja todennäköisesti enemmän myös ulkokansitilaa.
Vaikka Keravan asiantuntijajaosto veikkasi, että Antonian kahvilaksi tulisi ns.Vardo-malli, ei se minusta kuulostaisi tässä tapauksessa kovinkaan järkevältä ajatukselta: Alamatkustamo on näet vain noin puolet siitä, mitä Replot 2:lla ja sinne on vain yhdet portaat (joten koko tila saatetaan sulkea matkustajilta). Ja eikös saaristolautan kahvilassa kuitenkin ole tarkoitus useammankin henkilön mahtua samanaikaisesti ottamaan suihin...kahvia ja pullaa?  8)
Joka tapauksessa lauttaan tehdään suhteellisen iso remontti.

Aspötä tuuraa jäätilanteen takia toistaiseksi ms.Kökar ja veikkaus, milloin Aspö uskallettaisiin lähettää matkaan, on ensi perjantai klo 18.15 lähtö Pärnäsistä. Muut yhteysalukset ovat kyenneet tänä talvena kulkemaan jotakuinkin normaalisti. Pikku-Kökarista enemmän täällä: http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=479.0

***

Tuli mieleen sellainenkin mahdollisuus, että kahvilarakenne toteutettaisiin poikittain autokannen yli, ohjaushytin taakse. Tämän myötä alus muuttuisi yksisuuntaiseksi, mutta silloin siitä ei tulisi niin pahasti toispuolista, kuin Inimosta. Tämähän lienee ollut Inimon suurin ongelma, sen lisäksi, että aluksella oli vaikeuksia ajaa perä edellä vastatuuleen.
http://www.houtskar.fi/bilder/2003II/bild8.htm
http://www.faktaomfartyg.com/inimo_1957_b_1.htm
Näissä kuvissa Inimon toispuolisuus näkyy varsin hyvin sekä pituus- että leveyssuunnassa. Antonian kohdalla ei varmastikaan haluta tehdä samoja virheitä ja jos Merituuleen pelastusvälineistön takia tehdyt korotukset ovat onnistuneita, niistä saatuja kokemuksia varmaan haluttaisiin hyödyntää sisaraluksessakin.
http://www.faktaomfartyg.com/merituuli_1968_b_1.htm
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 31.03.2005, 19:49:40
Tuore Laiva-lehti kertoo, että Antoniaan rakennetaan ennen liikenteen aloittamista näköalakahvio, joten ehdottamani "Vardo-malli" ei siis tosiaankaan toteudu. Nyt voimmekin alkaa miettiä sitä, että lieneekö tuo "näköalakahvio" sitten synonyymi tuollaisella samanlaiselle rakenteelle kuin Inimossa vai kelpaako sellaiseksi tuo M-O:n ehdottama malli? ::)
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 16.05.2005, 14:48:23
Millainen Antonian kahvilaratkaisu on, ei vielä ole tiedossani, mutta alus on aloittanut liikenteensä 12.5. Tosin ei ihan sillä reitillä, jota varten se on kunnostettu:

Merenkulkulaitos, Saaristomeren merenkulkupiiri on tänään päättänyt aloittaa Saariston Rengastien liikennöinnin 12.5. välillä Houtskari, Mossala – Iniö, Kannvik toistaiseksi kunnes hallinto-oikeuden lopullinen päätös Dalenin laituriasiassa on saatu.

Aikataulu 12.5. – 4.6.2005

           Torstai Perjantai Lauantai
Mossala  9.00    9.00      12.00
Kannvik 10.45   10.45     14.00
Mossala 14.00   14.00
Kannvik 15.30   15.30   

Aikataulu 6.6.2005 – toistaiseksi

           Ma - Pe  La    Su
Mossala 9.00     12.00 12.00
Kannvik 10.45   14.00 14.00
Mossala 14.00     
Kannvik 15.30   

Ainakin läpikulkijoille tuo on aikamoinen helpotus. Näin vähällä liikkumisponnistelulla ei Houtskärin ja Kustavin väliä ole päästykään sitten legendaarisen ms.Klaran päivien...
Antonian liikennekausi tulee päättymään jo 19.elokuuta. Mossalan ja Kannvikin välille järjestyi kuitenkin heinäkuun viikonlopuille lisävuoro, lähdöt Mossalasta la 14.10 ja su 17.00 sekä Kannvikista la 16.00 ja su 18.20.

***

Lisätietoja tuosta Dalenin laiturikysymyksestäkin löytyi lounaissuomalaisista aviiseista. Kyseessä on oikeastaan ketjureaktio, johon ei olisi jouduttu, jos Inimo olisi saanut jatkaa entiseen tapaansa.
Dalenin laituripaikkaan olisi nimittäin pitänyt tehdä Antonialle jokin merenkulkutekninen säätö sekä lisäksi rakentaa tienvarteen odotuskaista, jotta rengastieliikenne ei häiritsisi Keistiön lossilinjaa. Tähän eivät paikalliset suostuneet, vaan asia vietiin Hallinto-oikeuteen. Siellä se nyt odottaa käsittelyyn tulemistaan -ja todennäköisesti aiheuttaa sen, että Antonia tulee koko tämän kesän operoimaan Kannvikiin, samaan kaijaan Auroran kanssa.
Ratkaisu on sekä operaattorin (Stasi), palvelun ostajan (FMA) että Iniön kunnan kannalta niin huono, ettei se oikeastaan käy laatuun edes väliaikaisena. Pakon edessä operoidaan nyt kuitenkin toistaiseksi näin.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Juhani Mehto - 18.05.2005, 15:11:17
Antonia tosiaan lähti Turusta 12.5., mutta oli jo ainakin sunnuntaina 15.5. taas Turussa samassa laituripaikassa.Ja oli samassa kaijassa myös tänä aamuna. Mitään näköalakahvilaa siihen ei kyllä ole tehty...
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko R. - 20.06.2005, 23:33:29
Onko kukaan havainnut vanhaa kunnon Falköötä turussa? (aika lähellä viikkari kaijaa). Vieläkö se on työtön?  :'(
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 28.06.2005, 13:03:04
Falkö on Stasin Saaristovarustamon vara-alus ja se on yleensä makuutettuna Latokarissa, nimenomaan Viikkarin terminaalia vastapäätä. Syksymmällä sille on taas luvassa tuurauksia, ainakin sisartensa Jurmo II:n ja Rosala II:n sekä Vikenin, Kaitan ja Kivimon telakointien verran.

***

Mitä tulee tilanteeseen Iniössä, eipä kateeksi käy. Herää tosin kysymys, missä on informaatio? Eikö lautoilla kuuluteta poikkeusjärjestelyistä..?
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:1:0:0,4:1:1:1:2005-06-20,4:310104,1:0:0:0:0:
 
Mitä taas tulee Antonian kahvilakysymykseen, on siihen vastaus sellainen, että aluksen autokannelle on tuotu väliaikainen kahvilana palveleva kontti. Se napsii muutaman autopaikan yhdeltä kaistalta. Katolla on aurinkoterassi.

***

Tein mielenkiintoisen löydön karttalaatikostani: Saaristomeren Liikenneyhteydet vuodelta 1982. Säilynyt todennäköisesti siksi, että on aikansa ollut huoneeni seinällä markkeeramassa merikarttaa ja aikanaan viikattu varmaan talteen (ymmärrettävästi ei kovin käyttökelpoinen plärättävä aikataulu)... ::)

Aikatauluissa oli monia, ei nyt ehkä yllätyksiä, mutta kuitenkin huomionarvoisia kohtia. Esim.Satavan kierto koko Velkuan ja Rymättylän alueella (viimemainituissa ei käyty Klaran liikennöintipäivinä), Rosala II:n ja Hitisin työnjako Kaasunenän itä-ja länsipuolisilla reiteillä ja myös nykyisen kansallispuistoreitin operointi Inijolla ja Anders Anderssonin pikavene Emmalla oli palvelutasoltaan rutkasti nykyisen Fiskön toimenkuvaa heikompi. Puhumattakaan ms.Utön mateluista Turun ja Utön välillä (lähtö aamukahdeksalta, perillä kuuden aikaan illalla; viikonloppuvuoro tosin nopeampi).
Niin, että asiat saaristolaisilla ovat kyllä viime vuodet olleet paremmin, kuin koskaan. Harmi vain, että palvelut synnytettiin liian myöhään, väestön enemmistö oli jo ehtinyt paeta niillä aikaisemmin harvakseltaan kulkeneilla vuoroilla...
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 28.12.2005, 18:25:11
Vuoden 2006 FMA:n aikataulut ovat ilmestyneet nettisivuille, eli todennäköisesti niistä myllytään taas jokin ensimmäinen painos Matkamessuilla jaettavaksi. Merkittäviä muutoksia on vähänlaisesti, Fiskön talviaikataulut poikkeavat aiemmasta aika runsaasti, Kaita ajaa aamuvuoronsa Rymättylän Haapalasta Röölän sijaan ja lisäksi Satavan Norsskatan laiturin nimi on jatkossa Houtsala (lienee kuitenkin sama Lavarnin kaupan ranta kuin ennenkin) ja Finnön kotiranta Korppoo Korpo (mikä lienee entinen Verkan).
Antonian, Kökarin ja Lintan ensi kesän ohjelmista ei vielä ole tietoja. Mikäli Iniön laituriongelmaa ei saada ratkaistua, voi olla, ettei Rengastiellä ensi kesänä operoidakaan. Lintan kohdalla puolestaan ongelmana on EU:n tukisumma, joka pitäisi käyttää liikenteen ylläpitämiseen, mutta joka ei riitä aiemmankaltaiseen vuorotiheyteen FMA:n hintatasolla...

Mitä taas tulee Antonian kahvilakysymykseen, on siihen vastaus sellainen, että aluksen autokannelle on tuotu väliaikainen kahvilana palveleva kontti. Se napsii muutaman autopaikan yhdeltä kaistalta. Katolla on aurinkoterassi.
Antonia on talveksi makuutettuna Aurajoen suulla Turun Linnan edustalla, eikä sen kansirakenteissa tunnu olevan merkkiäkään mistään kahvilasta.

***

Eilisessä HS:ssa uutiskynnyksen ylittänyt tieto FMA:n "siirtolippujen" lakkauttamisesta on taas sarjaa myrskyt vesilasissa, jos siinäkään. Kyseessä on Auroran ja Jurmo II:n henkilökuntien keskenään sopima palvelu, joka ei ole ollut asetusten mukainen (vaikkakin sinänsä täysin järkevä). Auroran matkahan on alle kolme mailia, joten alle seitsemän mailin päässä Kannvikista sijainneisiin Kolkoon ja Åselholmiin Jurmo II:lla jatkaneet ovat selvinneet yhdellä aloitusmaksulla ja muihin menijät kahdella vyöhykkeellä, jotka on maksettu ensimmäisessä aluksessa. Mikään Jurmo II:n reitin saarista ei sijaitse yli 17 mailin päässä Kannvikistä, joten kenenkään maksu ei koskaan ole mennyt kolmanteen hintaluokkaan -nyt taitaa Kvarnholmin ja Själön asiakkaiden osalta mennä (1 vyöhyke Auroralla, 2 JII:lla).
Jurmo II:n ohjelmaan kuuluvat käynnit Mossalassa, Näsbyssä ja Torsholma Bryggalla eivät yhdistä suoraan Auroran vuoroihin, joten mahdollisille läpikulkijoille ei muutos vaikuta mitenkään.

Kannattaa kuitenkin muistaa,millaisia hintoja FMA:n kuljetusmaksut ovat. Eivät ne reppuselkäturistinkaan kassaa kaada.  8)
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Wirrankosken Rami - 23.01.2006, 22:23:08
Vuoden 2006 FMA:n aikataulut ovat ilmestyneet nettisivuille, eli todennäköisesti niistä myllytään taas jokin ensimmäinen painos Matkamessuilla jaettavaksi.

Ei muuten ollut ainakaan alussa messuja...kait ei vieläkään ilmestyneet?
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: jimsmith - 23.01.2006, 22:46:58
SSL on vahvoilla ainakin.. niiden laiva sopii parhaiten siihrn, mm. talvisin.
Aspö lähtee Tanskaan telakalle jos saavat jatkoa, vaihtavat pääkoneen uuteen, ohjaus sen jälkeen myös mahdollista kummallakin siivellä.  :D
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Tero Ilus - 25.01.2006, 09:21:29
ohjaus sen jälkeen myös mahdollista kummallakin siivellä.  :D

Tarkoittaako se sitä ettei enää voi olla varma, että se tulee bb-kylki kaijaan...
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: jimsmith - 02.02.2006, 04:31:41
ohjaus sen jälkeen myös mahdollista kummallakin siivellä.  :D

Tarkoittaako se sitä ettei enää voi olla varma, että se tulee bb-kylki kaijaan...

Se ajaa noihin "satamiin" sen takia yleensä Bb puoli kiinni koska ne on matalia ja muuten ottais potkurit ja peräsimet kiinni pohjaan.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 06.02.2006, 17:21:24
Utön linjaa operoidaan tällä hetkellä taas pikku-Kökarilla ja Aspö odottaa -ilmeisesti ratkaisua kilpailutuksessa ja mahdollista koneremonttiin lähtöä- Pärnäsin laiturin kakkospaikassa sb-puoli töijattuna... ::)

Nötössä, Aspössä ja Jurmossa alukselle mahdollinen tila on sen verran ahdas, että ainoa mahdollisuus on töijata bb-sivusta. Sensijaan Utössä voitaisiin yhtä hyvin ajaa laiturin päätyyn, jolloin kiinni tulisikin sb-sivusta. Joissakin tuulissa pääty saattaisi olla parempikin paikka; ainakin Harun aina välillä käytti sitä.
Töijaussivustaan taitaa eniten kuitenkin vaikuttaa se tosiseikka, että kansilastin nopean ylilaidanheittämisen mahdollistava raana on bb-sivustalla ja luonnollisesti nosturia ajava tyyppikin haluaa nähdä, mihin hän on kuormansa pudottamassa. Raana kyllä ylettäisi sb-sivustankin yli, mutta näkyvyys olisi huonompi.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Timo Renberg - 06.02.2006, 19:25:26
Hyvä veli Mikko. Kaikkiin Pärnäinen-Utön linjalla liikennöiviin satamapaikkoihin voidaan MS Aspö kiinnittää myös oikea sivu. Tosiasia vaan on että enimmäkseen vasen sivu on käytännössä toimivin sivu näissä paikoissa. Nosturi vasemmalla puolella. Esimerkiksi määrätyissä kovissa tuuliolosuhteissa oikea sivu on mielekkäämpi ja turvallisempi sivu näissä (Pärnäinen, Nötö, Aspö, Jurmo, Utö) satamapaikoissa. ;)
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Juhani Mehto - 08.02.2006, 11:08:53
Utön linjan kilpailun voitti sittenkin Rosita Oy, joka ajattaa linjalla islantilaista yhteysalusta. Alus tulee Suomeen maaliskuussa. Turun Sanomien juttu aiheesta (http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-02-08,104:2:357760,1:0:0:0:0:0:).
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 08.02.2006, 15:51:21
Tuo Rositan alus on tiettävästi tämä Baldur:
http://www.seatours.is/viewgallery.php?dir=08-Ferry%20Baldur
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 08.02.2006, 16:09:51
Tämä on sikäli yllätys, että Baldur on linjalle "vääränlainen" alus suht.isoine autokansineen. Eli se tultaneen ennen liikenteen aloittamista rakentamaan uudelleen. Se, että TS:n artikkelissa mainitaan yhdeksi syyksi kisan ratkaisulle Jensenin eduksi se, että alus pystyy kuljettamaan autoja ja busseja, ei voi olla mikään todellinen syy -välisaariinhan ei kansallispuiston järjestyssääntöjen nojalla saa autoja edes kuljettaa, eikä sellaisilla kyllä Utössäkään mittään virkaa ole... ::)

SSL:n kannalta ratkaisu on, jos ei katastrofi, niin ainakin todella ikävä juttu. Muita linjoja, joilla Aspölle ja Kökarille voisi olla töitä tarjolla kun ei ainakaan pikaisella mietinnällä löydy. Paraisten ja Kaasunenän välinen linjakin lienee vain kesäoperointiin.

Mitä tulee edellä käytyyn debattiin välisaarten "laituriasennoista", voin aikanaan Nötössä pariinkin otteeseen vaikuttaneena vakuuttaa, ettei sinne Aspön kokoista alusta oikein muualle voi ajaa, kuin laiturin läntiseen sivuun -ja aluksen pituuden johdosta sb-sivustan töijaaminen olisi järjetöntä, koska rahtikansi jäisi kokonaan ilman "laiturikontaktipintaa". Pikku-Kökarin kohdalla on hieman toisin, sehän on joskus Nötössä ajettukin sb-sivu kiinni, kun rahti on lastattu/purettu ahterirampin kautta.
Onkin mielenkiintoista nähdä, miten uusi jenseniläinen (Eivor) tulee näihin pikkusaariin asettumaan... 8)
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Timo Selkälä - 08.02.2006, 16:16:04
Tuossa on Aspön viimeinen toivo, samasta TSn artikkelista:

Liikennöijä ratkeaa lopullisesti, kun kuukauden valitusaika on mennyt umpeen. Näillä näkymin Utön reitin aikatauluihin ei ole tulossa muutoksia.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Tero Ilus - 09.02.2006, 05:49:47
Mitä tulee edellä käytyyn debattiin välisaarten "laituriasennoista", voin aikanaan Nötössä pariinkin otteeseen vaikuttaneena vakuuttaa, ettei sinne Aspön kokoista alusta oikein muualle voi ajaa, kuin laiturin läntiseen sivuun -ja aluksen pituuden johdosta sb-sivustan töijaaminen olisi järjetöntä, koska rahtikansi jäisi kokonaan ilman "laiturikontaktipintaa".

Totta Aspössä ja Nötössä, mutta Jurmoon tuli joskus sb kiinni...
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 09.02.2006, 19:06:47
Mikä on muuten Rositan Lilyn tilanne nykyään? Onko alus sille tehtyjen muutostöiden jälkeen vieläkään kelvollinen ulkosaaristoliikenteeseen, jotta se pystyisi toimimaan uuden islantilaisaluksen vara-aluksena telakointien yms poikkeustilanteiden yhteydessä, kuten Kökar toimi Aspön kanssa?
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kimmo Rantanen - 09.02.2006, 19:37:57
Tämä on sikäli yllätys, että Baldur on linjalle "vääränlainen" alus suht.isoine autokansineen. Eli se tultaneen ennen liikenteen aloittamista rakentamaan uudelleen. Se, että TS:n artikkelissa mainitaan yhdeksi syyksi kisan ratkaisulle Jensenin eduksi se, että alus pystyy kuljettamaan autoja ja busseja, ei voi olla mikään todellinen syy -välisaariinhan ei kansallispuiston järjestyssääntöjen nojalla saa autoja edes kuljettaa, eikä sellaisilla kyllä Utössäkään mittään virkaa ole... ::)
Miksei tuota Balduria voisi käyttää siinä sivussa myös jollain toisella reitillä. Eihän tuota Utön reittiä nonstoppina ole ennenkään liikennöity. Baldurin hankinnan taka-ajatuksena voisi olla saada lisätienestiä esim. tuolta pikku-rengastieltä tai joltain muulta "turistilinjalta", jossa autokantta tarvitsee. Eiköhän noita saaristolauttojakin ole tarkoituksen mukaista pitää mahd. paljon liikenteessä, eikä seisottaa laiturissa.
Näin itse tekisin, tosin en tiedä kuinka tiuhaan tuota Utön reittiä on kesällä sopimuksen mukaan liikennöitävä. Joku asiasta paremmin tietävä kertokoon.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 22.02.2006, 15:48:51
Liikennesopimukset ovat sellaisia, että palvelun ostaja (valtio eli siis MKL) on määrittänyt liikennetarpeen ja sen mukaiset aikataulut. Niihin ei juuri omia säätöjä saa tehdä. Isoin tällainen lienee SSL:n kesäkausina vakiintunut käytäntö ajaa su-iltavuoro Pärnäs-Utö ja sen ma-aamuinen paluu maanantaina 11.15 Pärnäsistä ja 15.00 Utöstä. Näin alus on ehtinyt käydä Turussa yöpymässä (Turun keikat eivät siis ole kuuluneet ostoliikenteen piiriin, mutta MKL on painattanut ne kesäaikatauluihin sekaannusten välttämiseksi).
MKL:n sopimuskausi SSL:n kanssa päättyy toukokuun alussa, eikä tällä hetkellä ole vielä ilmoitettu uudesta aikataulusta -joitakin pieniä muutoksia kun saattaa ilmoituksesta huolimatta olla odotettavissa, esim.nopeuserojen tai satama-aikoihin tarvittavien minuuttisäätöjen muodossa. Ja vaikkei olisikaan, uusi liikennöitsijähän saa virallisen statuksen vasta valituskierroksen päätyttyä.
Sopimuksissa määritellään myös selkeästi liikenteen hoitava alus. Rosita oy:n muuta tonnistoa ei Utön linjalle -eikä sen puoleen millekään muullekaan yhteysaluslinjalle- voi edes ajatella. Utön linjan alus saa tietysti keskiviikkoisin tehdä, mitä varustajan mieli tekee, mutta muuten sen on oltava valmiudessa hoitamaan sopimusliikennettään.

Mutta sinällään varustamoilla on oikeus tehdä hoitamillaan reiteillä omia tilapäisratkaisuja, jos katsovat sen jotenkin yleistä etua palvelevan. Esim.JS-Ferrywayn hoitamalla Houtskärin-Iniön liikennealueella on tällä hetkellä kolmekin vaihtoehtoista liikenteenhoitajaa; ensisijaisesti nopekulkuinen vesibussi Karolina, toissijaisesti Nauvo-Hanka-linjan kesälautta Linta ja kolmantena vaihtoehtona ms.Gebard...lienee jokin kelirikkoalus..?

Olisi myös mielenkiintoista tietää, miten on käynyt tarjouskilpailuissa koskien Finnön ja Fiskön reittialueita. Onko kukaan tarjonnut niistä yhtään minkäänlaisia sopimuksia..?  ::)

***

Ja nyt on uusi alus sitten esitelty tuleville käyttäjilleenkin. Utöläisiä askarruttaneisiin kysymyksiin annetut vastaukset palvelevat myös meitä, jotka olemme kiinnostuneita ms.Baldurin teknisistä valmiuksista jo ennen lähtöämme sitä bongaamaan... 8)
Muistio on luettavissa täältä: http://www.uto.fi/docs/baldur.doc

Mielenkiintoisia kommentteja liikennettä koskien ovat mm.se, että Rosita ei aio ajaa SSL:n tapaan Turun keikkoja. Aikataulukaan ei ole vielä loppuun säädetty, Stefan Jensenillä ja Sirpa Vanhalalla on aiheesta neuvottelu joko tiistaina (eli eilen) tai 24.2.  8)
Myös tämän foorumin saaristolaiva-aktivistien lempiaiheeseen alus ottaa mielenkiintoisella tavalla kantaa, sen kahvila sijaitsee nimittäin autokannen alapuolisessa matkustamossa (Vardo-malli? ::)). Huomioitavaa on myös, että Jenseneillä olisi ilmeisiä mielihaluja muuttaa aluksen tiloja siten, että SSL:n tyyppinen risteilyvieraiden majoittaminen olisi mahdollista -eli kannattaisikohan sittenkin muuttaa ylämatkustamo ravintolatyyliseksi ja fixata muutama snorkkelihytti nykyisen kahvilan paikalle..?
Henkilöstöä alukseen tulee neljä, joista vähintään yksi saaristolainen/vuoro. Työllisyysvaikuttaja siis.

Mutta jottei tämä menisi vain yksipuoliseksi epäilykseksi ja odotettavissa olevien uudistusten ennakkoon haukkumiseksi korostettakoon, että olen varma uuden operaattorin aluksen olevan merenkulullisten ominaisuuksiensa puolesta melkoinenkin parannus nykyiseen verrattuna. Myös yrityksen taloudellinen ja operatiivinen johto nauttii täydellistä luottamustani.  8)
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 22.02.2006, 16:15:15
Mikä on muuten Rositan Lilyn tilanne nykyään? Onko alus sille tehtyjen muutostöiden jälkeen vieläkään kelvollinen ulkosaaristoliikenteeseen, jotta se pystyisi toimimaan uuden islantilaisaluksen vara-aluksena telakointien yms poikkeustilanteiden yhteydessä, kuten Kökar toimi Aspön kanssa?
Tuosta Utön sivujen alusesittelystä löytyi tällainen vastaus tähän...

Fråga:   Hur blir det med reservbåt?
Svar:   Rosita Ab äger vattenbussen ’Lily’ som kan ta 200 passagerare och är besiktad för C område (trafik på östersjön). Båten kan gå i is men är inte utrustad för att ta last. Kan ev. utrustas med kran. Vi får se på detaljerna senare.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Timo Selkälä - 22.02.2006, 16:35:02
Eli Aspöhön verrattuna Eivorilla on matkustajan kannalta kaksi isoa miinusta: Kahvila autokannen alla, sekä ei (vielä) hyttitiloja. Muuten tuo vaikutti tekstin mukaan olevan ok, mutta tuosta ei selvinnyt mitä ne bussityyppiset istuimet ovat - eli kaupunkibussin istuimet? Se ei ainakaan olisi parannus. Aspössähän on mukavasti tilaa tuon kokoiseksi alukseksi. Tosin Eivorin autokannellekin pitäisi mahtua jotain, ainakin teoriassa.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 24.02.2006, 15:28:17
Niinpä. Tervemenoa vaan Eivorille näihin laitureihin:
-Nötö: Linkki (http://veps.fma.fi/dav_portal/portal/fma_fi/Laiturirekisteri/LRI_kuvatmerelta/noto.jpg)
Jos ramppia käytetään, pitänee odotusmökkiä siirtää -mikä onkin helpommin sanottu kuin tehty, ranta kun on aika täysi... ::)
-Aspö: Linkki (http://veps.fma.fi/dav_portal/portal/fma_fi/Laiturirekisteri/LRI_kuvatmerelta/aspo.jpg)
Olisikohan ajatuksena peräti trimmata aluksen keula sopivalle korkeudelle ja siitä "törmätä" sopivalle puolelle..?
-Jurmo: Linkki (http://veps.fma.fi/dav_portal/portal/fma_fi/Laiturirekisteri/LRI_kuvatmerelta/jurmo.jpg) tai vähän huonommalla kelillä: Linkki (http://www.jurmo.com/kuvat/mylsky/Vedenpaisumusmylsky912005Vesionjo40cmalempanahuipputasosta/photos/photo3.html)  ::)
Mitenkähän päin ne muuten meinaa sen tuonne töijata..? Jurmoonkin olisi pystyttävä liikennöimään kaikissa olosuhteissa ja niin matkustajat kuin tavaratkin saatava kuivina maihin. Huomattakoon, että saareen ei ole luonnonsuojelurajoitusten takia mahdollista tehdä mitään kauhean suuria satamateknisiä muutoksia...

Utö lienee helpoin: http://veps.fma.fi/dav_portal/portal/fma_fi/Laiturirekisteri/lri_kuvatilmasta/uto.jpg
Lisäksi kannattaa muistaa, että Utössä on myös armeijan vanha ramppi, jota myös voitaneen käyttää, jos saarelle joskus roudataan joku raskaampi ajoneuvo.

EDIT: Jos veps-linkit eivät aukene, mene niihin osoitteen www.fma.fi kautta ja valitse otsikko Saaristomeren laitureista lisätietoa. Siitä pääset edelleen laiturirekisteriin, josta linkkien pitäisi aueta... Tosin niiden kyllä pitäisi aueta suoraankin...

***

Saaristomerellä on tehty myös asiakastyytyväisyystutkimus. Asialla tietenkin Turun Yliopisto sekä MKL ja Stasi. Tulokset ovat lähinnä itsestäänselvyyksiä, mutta sietäähän tuon lukeakin... 8)
http://www.fma.fi/palvelut/saaristoliikenne/Asiakastyytyvaisyys.pdf
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Janne Rantasaari - 24.02.2006, 15:58:16
 :-[ En saanut noita Mikko-Oskarin linkkejä auki kun se vaatii jotain käyttäjätunnusta ja salasanaa kun yritän avata niitä.

Ainoastaan tämä toimii: Linkki (http://www.jurmo.com/kuvat/mylsky/Vedenpaisumusmylsky912005Vesionjo40cmalempanahuipputasosta/photos/photo3.html)




EDIT: Nyt kun olen avannut nuo kuvat kerran tuolta laiturirekisterin kautta niin avautuvat ne suoraan linkeistäkin.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: jimsmith - 08.03.2006, 19:25:40
En nyt lukenu koko viestiketjua, mutta onko baldurista kuvia?  ;D
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 08.03.2006, 19:45:18
En nyt lukenu koko viestiketjua, mutta onko baldurista kuvia?  ;D
Ja tällaiseen älyttömyyteen vastaamiseen pitäisi jonkun vielä käyttää aikaansa. Lue vaan se koko ketju (tai edes tuoreimmat viestit) niin eiköhän vastaus tuohonkin kysymykseen selvinne...
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kimmo Rantanen - 28.03.2006, 10:58:26
Rengastieliikenne alkaa toukokuun alussa

Yhteysalus Antonia aloittaa Saariston rengastieliikenteen perjantaina toukokuun viides päivä. Iniön Dalenin ja Houtskarin Mossalan välinen liikenne jatkuu tänä kesänä poikkeuksellisen pitkään.
Päivittäin Antonia liikennöi edellisvuosien tapaan toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Lisäksi yhteysalus kulkee toukokuun alussa sekä syyskuun 22. päivästä aina lokakuun loppuun saakka viikonloppuisin. Jatkoaika rahoitetaan EU-varoin.
Antonialla on kolme edestakaista vuoroa muina päivinä paitsi keskiviikkona ja perjantaina, jolloin vuoroja on neljä. Iniön kunta pitää vuorojen määrää kuitenkin liian vähäisenä erityisesti keskikesällä.

Turun Sanomat 28.3.2006


Aikataulut (http://www.fma.fi/palvelut/saaristoliikenne/pdf/antonia_2006.pdf)

Auran ja Auroran kyydit muuttuvat vuodenvaihteessa maksuttomiksi

Kustavista Iniöön ja Dragsfjärdissä Kasnäsistä Hiittisiin ajavien lauttojen kyytejä ollaan muuttamassa maksuttomiksi apulaisoikeusasiamiehen kritiikin myötä. Jos maksuttomuus toteutuu, valtion kärsimä lipputulomenetys on 350000 euroa.


Turun Sanomat (http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-03-28,104:2:368318,1:0:0:0:0:0:)

Ministeriö pohtii lauttaliikenteen yhdistämistä yhden katon alle

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän, jonka tarkoituksena on selvittää lauttaliikenteen kilpailutuksen ongelmat. Työryhmä puntaroi, voidaanko merenkulkulaitoksen ja Tiehallinnon saaristoliikenteen tilaajatoiminnot yhdistää.
Vuoden lopulla selviää, maalataanko keltaiset ja valkoiset lautat tulevaisuudessa samalla värillä.
  Lisää (http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-03-28,104:2:368341,1:0:0:0:0:0:)

Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 28.03.2006, 16:22:25
Auran ja Auroran tapaus on sinällään luonnollinen seuraus näiden reittien kohdalla ko.alusten valmistumisesta asti käydystä polemiikistä. Ongelman ydin on (ainakin ollut) se, ettei lauttalinjoja ole koskaan määritelty yleiseksi tieksi, vaikka alukset liikennöivät kahden yleisen tien pään välillä. Tärkeintä, että asiaan saadaan yhdenmukainen ratkaisu, kun reitit pääsevät tasa-arvoiseen asemaan vastaavien Houtskärin ja Hailuodon linjojen kanssa (vrt.TLLL:n liikenteestä käyty keskustelu!).

Eivorin aikataulukin on ilmestynyt. Suunnilleen kaikki mahdollinen on muutettu, vain ikiaikainen perjantain alalähtö 18.15 on ennallaan. Mielenkiintoisin uudistus on se, että aluksen pysähdysajat alkuviikon käynneillä Utössä ovat varsin pitkät, maanantaina peräti 2,5 tuntia, tiistaina tunnin ja vartin ja keskiviikkona tunnin ja kolme varttia. Keskiviikkovuoron lisääminen viittaa joko siihen, että talvikaudella vastaava vuoromäärä supistetaan jostain tai (todennäköisempää) siihen, että varustamo ajaa tämän vuoron nyt omalla kustannuksellaan ja hakee siihen takautuvaa EU-tukea, mikä todennäköisesti myönnetään syrjäseutujen kehittämistukirahastoista.
Eivor poikkeaa myös Berghamnissa alamatkalla maanantaisin ja perjantaisin ja ylämatkalla sunnuntaina. Fiskö puolestaan poikkeaa Berghamnissa ja Nötön itäisessä laiturissa alamatkalla tiistaisin, torstaisin, perjantai-iltaisin ja sunnuntaisin ja ylämatkalla maanantaisin ja keskiviikkoisin, joten näiden saarten yhteysliikenne tukeutuu laajalle sektorille.
Eivorin mukanaan tuoma huomionarvoinen uudistus on myös se, että kaikissa välisaarissa poikkeaminen pitää jatkossa ylämatkalla tilata etukäteen.  8)
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Wirrankosken Rami - 09.04.2006, 23:07:23
Eivor nyt Suomen Turuus...
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Juha Westerlund - 09.04.2006, 23:12:11
Lainaus
Eivor nyt Suomen Turuus...
 

Kus kohas? 8)
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Wirrankosken Rami - 09.04.2006, 23:14:19
Kohas mis Aura melkein loiskuaa mereen...sataman puolella...
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 09.04.2006, 23:26:20
Mainittakoon vielä, että tuon Eivorin Rositalle myynyt islantilainen Seatours on ostanut sen korvaajaksi Rederij Doekseniltä  tämän lautan (http://www.faktaomfartyg.com/ostfriesland_1970.htm), ja nimennyt sen Balduriksi, kuten edeltäjänsä.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Juhani Mehto - 10.04.2006, 12:13:47
Kuten on jo mainittu, niin Eivor on Aurajoessa, suunnilleen Turun linnan kohdalla. Kotipaikkana on Turku. Se on kokovalkoinen ilman mitään omistajan tunnuksia.

Lisäksi voitaneen mainita, että Antonia on saanut Luonnonmaalla telakalla ollessaan Inimo-tyylisen kahvilan toiselle kyljelleen. Kahvila on tehty kekseliäästi mutta ei niinkään esteettisesti 20 jalan konttiin (TEU).
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Timo Renberg - 10.04.2006, 17:11:04
Turun Sataman Aurajokivarren Web- kamerasta voi katsella Ms Eivoria ;) :)
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mika Peltonen - 13.04.2006, 11:59:18
Päivän Turun Sanomissa juttu ms Eivorista


Uusi yhteysalus liikenteeseen vapun jälkeen
Atlantille rakennettu Eivor vie ihmiset ja tavarat Utöhön

JOUKO VÄHÄ-KOSKELA

Toimitusjohtaja Stefan Jensen tarjoaa m/s Eivorin messin pakastimesta islantilaista jäätelöä. Automaatista saisi islantilaista kahvia. Laivassa on miljoona opaste-, käyttö- ja varoituskylttiä, kaikki islanniksi.

Saaristomeren uuden yhteysaluksen alkuperästä ei voi erehtyä. Viime sunnuntaina Turkuun saapunut Eivor, ent. Baldur, on Islannin valtion rakennuttama 39-metrinen roro-laiva. 15 vuotta se kuljetti ihmisiä ja tavaraa Islannin luoteisrannikolla, kunnes korvattiin isommalla.

Baldur päätyi välittäjän myyntilistalle, josta Jensenin Rosita Oy poimi sen osallistuessaan merenkulkupiirin tarjouskilpailuun Saaristomeren yhteysalusreiteistä. Rosita voitti Pärnäinen-Utö -linjan viideksi seuraavaksi vuodeksi. Aspön korvaava Eivor asettuu liikenteeseen 3. toukokuuta.

Jensenin viisihenkiseltä porukalta kului kahdeksan päivää ajaa laiva Turkuun. Matkan ruokatarpeet ja ylikin tulivat kaupassa mukana.

- Laivakaupoissa on tavallista, että jättävä miehistö haalii mukaansa kaiken irtoavan. Minä ilmoitin ostajalle, että laivalta ei viedä sitten mitään.

Baldur-Eivor lähti Suomeen lähes lennosta. Se oli tehnyt viimeisen aikataulun mukaisen matkansa Islannissa lipunvaihtoa edeltävänä päivänä. Ja Jensenin vaatimusta noudatettiin pilkulleen.

- Täällä on nyt sälää vanhan miehistön cd-levyistä sikäläisiin pornolehtiin, uusi omistaja hymähtää.


Islantilaislehti teki aprillijutun lähdöstä

Laivan lähtökään ei ollut tavanomaisimmasta päästä. Saarivaltion suurin sanomalehti julkaisi aprillijutun, jonka mukaan nopeimmat pääsevät Eivorin mukana Suomeen. Laituri oli piukassa ylimääräisiä saattajia.

Uudessa kotimaassa Eivorilla on heti arki edessä. Alus on suomalaiseksi yhteysalukseksi nuori ja hyvin varustettu, mutta vaatii tavanomaista laittoa.

- Hydraulinosturi on erinomainen, mutta sen puomin paikkaa pitää muuttaa. Ulkokannelle tulee uusi pelastusvene ja sille taavetti. Ja sitten vedetään kauttaaltaan uusi maali päälle, Jensen luettelee.

Telakointia alus ei tarvitse katsastuksen yhteydessä, koska sen luokitus on voimassa.

Jensen hämmästelee vieläkin aluksen järeää valtamerivarustelua. Yhtä monipuolista tuskin on yhdessäkään saman kokoluokan suomalaisaluksessa. Stefan Jensen ei keksi mitään luonnonolosuhdetta, joka estäisi laivan liikennöinnin uudella reitillään.

- Tämä on kuuma laiva, Jensen sanoo ja viittaa järeisiin lämpöpattereihin. Islannissa meriveden lämpötila ei kohoa koskaan yli kuuden asteen. Talvella se on miinus neljä.


Autokannelle kylmätiloja

Aluksessa on läpiajettava autokansi, johon mahtuu parikymmentä henkilöautoa tai pari rekkaa. Saaristomeren tarpeisiin tilaa on liikaa, joten osa siitä muutetaan kylmätiloiksi kauppojen tarpeisiin.

Hyttejäkin autokannelle mahtuisi, mutta Rosita ei pidä majoittamista tehtävänään.

- Eivor kuljettaa ihmisiä ja heidän tavaroitaan. Majoittamisen pitäisi tapahtua saarilla. Siitä saisi joku elantonsakin etenkin Utössä, jossa on valmis infrastruktuuri.

Jensen uskoo, että merenkulkupiirin kanssa neuvoteltu aikataulutus vastaa Utön reitillä vakituisten asukkaiden ja matkailijoiden toiveisiin. Laiva liikkuu joka päivä ja aikataulu tekee mahdolliseksi päiväretket esimerkiksi Jurmoon tai Utöhön.

Julkaistu 13.4.2006 4:06:39

 
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 13.04.2006, 17:12:42
Käväisinpä katsomassa purkkia Aurajoen suulla minäkin ja ensivaikutelma oli sangen myönteinen. Molemmat kipparit kehuivat kilvan aluksensa ominaisuuksia ja harmittelivat lähinnä sitä, ettei Saaristomerellä ole koskaan sellaisia olosuhteita, joissa ajamiseen alus aiemmassa elämässään on tottunut.
Epäilyksiini rantautumisista Eivorin ratkaisu on tuossa TS:n jutussakin mainittu raana, joka sijaitsee korsteenien edessä. Autokannen katon saa tuolta kohtaa auki, joten rahtia välisaariin vietäessä ei kumpaakaan päätyporttia tarvitse avata. Matkustajien maihinnousulankut voidaan virittää sekä autokannen tasalle että ylemmän kannen exiteihin. Huomiotavaa on myös, ettei yläkannen matkustamo ole yhtenäinen, vaan lähinnä tielauttojen sivustoilta tutunoloinen, kaksi pitkulaista boksia laidoilla. Sisustus on aika askeettinen.
Ei maar, pitänee piakkoinkin mennä tämän paatin kanssa merellekin.. 8)

Eivor tulee palvelemaan lähinnä tavarantoimittajana myös Berghamnia, jossa Strandbolla on uusia viritelmiä (joihin heidän taannoinen Franz Höijer-kauppansa mitä ilmeisimmin liittyy).
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 14.04.2006, 00:26:45
Tämä saaristoliikenteen uutuus tuli pikaisesti vilkaistua ulkopuolelta käsin eilisen Turun vierailuni yhteydessä...

http://www.mir.1g.fi/Eivor.jpg
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: 2709 - 27.04.2006, 09:10:30
Rengastien tulevaisuus osittain hämärän peitossa, Turun Sanomat tänään
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-04-27,104:2:374750,1:0:0:0:0:0:
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Petri Lahti - 14.05.2006, 10:05:44
Tämänpäivisessä Turun Sanomissa on yleisönosastokirjoitus Eivorin mahdollisesta epäkäytännöllisyydestä Pärnäinen-Utö -reitillä:

Linkki
 (http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:1:2006-05-14;4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;6:1:0:0:0;4:140:0:0:0,104:9:378444,1:0:0:0:0:0:)
/Petri

Linkkiä lyhennetty
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 15.05.2006, 16:22:38
Tulipa tässä lauantaina avattua kesäkausi Saariston Rengastiellä. Ei todellakaan mistään hirvittävästä yleisöryntäyksestä ole kysymys, sillä Antonian 17.30 lähdöllä Dalenista olimme minä ja kaverini sekä VW Golf viikonlopun ensimmäiset asiakkaat...
Aluksia ei todellakaan voi syyttää liiallisesta yhteistyöstä tai tiedonkulun täsmällisyydestä. Kun ajoimme 16.30 Auroralle Kustavissa ja kysyin täkkäriltä, kulkeeko Antonia, kuten aikataulu sen väittää kulkevan (en tietenkään tätä tosissani epäillyt, mutta varmistuksestakaan harvemmin haittaa lienee), ei täkkäri tiennyt. Kun sitten noin tuntia myöhemmin kerroin tästä Antonian kipparille, tämä ei ihmetellyt... ::)
Auroran matkustajakapasiteettiä on pudotettu 247:ään, tietääkö joku, miksi? Vai onko ainoana tavoitteena vain osoittaa, etteivät kaikki iniöläiset enää mahdukaan aluksen kyytiin kerralla (viimeisin tieto kunnan asukasmäärästä on 250)? Käytännön tasolla Aurora tarjoaa huiman ylikapasiteetin, mutta hyvä lauttahan se on -ja kun kerran on siirrytty tähän tietä pitkin kunnan läpikulkemiseen verrattuna aikaan, jolloin Jurmo II ja Klara kiertelivät laiturilta laiturille, niin täyttäähän se tarkoituksensa. Aiheellisempi kysymys voisi olla, tarvitsevatko Själön, Nåtön, Åselholmin, Kvarnholmin ja Kolkon asukkaat tosiaan yhteysaluksekseen niinkään massiivista menijää, kuin Jurmo II:a, mainitulla vuorolla siihen nimittäin vaihtoi Kannvikissa Auroralta yksi auto ja kaksi matkustajaa...

Taannoinen Dalenin maanomistajan riitautusjuttu on nyt loppuunkäsitelty. Hän oli vetänyt jutun pois oikeuskäsittelystä saatuaan kertakorvauksena jonkin ilmeisen kohtalaisen summan -ja ilmeisesti myös jonkinlaisen lupauksen siitä, etteivät turistit käy kuseskelemassa hänen mailleen. Tästä kuvasta saa aika hyvän kokonaiskäsityksen ko.paikasta:
http://veps.fma.fi/dav_portal/portal/fma_fi/Laiturirekisteri/lri_kuvatilmasta/dalen.jpg (jos linkki ei toimi suoraan, mene sinne sivun www.fma.fi kautta). Yksityinen maa-alue alkaa aivan tien reunasta ja nyt siihen on pystytetty aita; venevalkamaan ei siis ulkopuolisilla ole mitään asiaa. Punaisen aittarakennuksen vieressä on kuitenkin MKL:n ylläpitämä odotusmökki, joka puolestaan on yleisen tien puolella. Autojen kuuluu odottaa tien varressa, kuten Keistiön lossille menevienkin autojen, joten ei ihme, jos joskus jonkun pinna pääsee palamaan. Erillistä odotuskaistaa ei ole eikä tule. ::)

Antonia on aluksena aika askeettinen, eikä vaikutelmaa varmaan hirvittävästi paranna sekään, että sen remontti on vielä kesken. Puolet autokannesta oli maalauksen alla ja pieni kahvilakonttikin vielä varusteluvaiheessa. Autokannen tasalla Antoniassa ei ole mitään matkustajille avoimia sisätiloja, sillä Merituulessa vaikuttava matkustamokin on täällä täynnä kaikenlaista rojua. En huomannut, että olisi ollut edes vessaa -todennäköisesti sellainen kyllä on, mutta maalihommien takia kyltti oli otettu pois. Emme kuitenkaan joutuneet kokemaan epäystävällista kohtelua aluksen henkilöstön taholta, vaikka tulimmekin ilmeisen pahasti häiritsemään heidän intensiivistä aluskunnostustyötään -tästä heille täydet pisteet.
Mitä tulee tämän foorumin saaristolauttoja koskevaan ikuiseen suosikkiteemaan, on Antonialla vielä vaiheessa rakennustyöt, mitä tulee paikkaan, jossa otetaan suihin...kahvia ja pullaa. Aluksen "keula" on kohti Iniötä ja tällä oletuksella sb-sivustan keulaksi määräytyvälle puolelle on nostettu tavanomaisen oloinen kontti, johon mahtuu tarjoomo ja pari pöytää. Lisäksi kontin katolle on viety pari penkkiä näköalapaikoiksi ja sinne johtavien portaiden alle on tarkoitus sijoittaa kolmas kahvilan pöytä. Vaikuttaa aika oudolta, että tätä viritelmää ensinnäkään kutsutaan "näköalakahvilaksi" (OK, onhan sen merenpuoleisessa seinässä pari pientä ikkunaa) ja että tämän tarjoilu- ja muun asiakaspalvelukapasiteetiin oletetaan riittävän silloinkin, kun aluksessa on toistasataa matkustajaa. Jos pakettia verrataan Auroran legendaariseen "Merihetkeen", lienee eroja aika runsaasti. Vaikka eihän sitä toisaalta koskaan tiedä.. 8)

Mossala on hyvä satama, jossa ilmeisesti on aika mukavasti palveluitakin, mutta sinne Houtskärin kirkonkylän vaiheilta johtava tie aika onneton. Ruuhkia se ei oikeastaan kestä, joten Saariston Rengastien ajamiseen kannattaa vakavissaan miettiä jotain muuta vaihtoehtoa. Ajatus Turun ja Mossalan välisestä, ensisijaisesti matkustajia palvelevasta (ja tietysti EU-rahoitteisesta) laivalinjasta kävi mielessä, kuin myös vanha kunnon Klara, jota näillä vesillä sillä ensimmäisen matkansa tehnyt ei voi unohtaa... 8)
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mika Peltonen - 15.05.2006, 20:12:43
Eiköhän Auroran kapasiteetti ole ollut kokoajan 247matkustajaa + 3 miehistön jäsentä = 250henk.
Tai näin ainakin oli vuonna -98 siinä työskennellessäni.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 18.05.2006, 21:03:32
Edelle linkitetty Anneli Honkasen mielipidekirjoitus on julkaistu myös Åbo Underliga Berättelserissä to 11.5. (TS:n versio oli vähän stilisoitu, muttei mitenkään ratkaisevasti) ja sekä sitä tukeva utöläisen Susanna Sjömanin kommentti sekä Eivor Jensenin vastaus kaksi päivää myöhemmin. Mielenkiintoiseksi debatin tekee meidän kannaltamme se, että siinä käsitellään aika runsaasti samoja asioita, joiden perusteella täälläkin on epäilty Eivorin toimivuutta kyseisellä linjalla. Toisaalta Jensenin vastaus muistutti faktoista kymmenen vuoden takaa: Silloinhan saarelaiset olivat harmissaan Aspön suuresta koosta ja mielestään heikosta rahdinkuljetuskyvystä -joka tosin oli suunnilleen vastaava, kuin Harunissa. Honkasen väite Eivorin hissittömyydestä ei pidä paikaansa, vaikka hissi näyttää tavarankuljettimelta, se on myös matkustajien käytössä. Alukseen on Eivor Jensenin mukaan odotettavissa vielä uusi lastausramppi, joten sen päätyportteja ei tarvitse käyttää muualla, kuin Pärnäsissä.

ÅU:n toimittaja oli ollut mukana myös Eivorin ensimmäisellä keikalla, johon oli kuulunut alusesittely Utön laiturissa saarelaisille. Tästä seurannut myöhästyminen oli ollut sikäli kohtalokas, että aluksen ainoa matkustaja oli myöhästynyt bussista. Rivien välistä oli luettavissa, että matkustaja oli sitten päätynyt joko toimittajan tai Jensenien autoon... 8)

Yhdellä merkittävällä tavalla Eivor on heikennys linjalla -se ei tarjoa hyttipalveluja. Koska Utöseen odotettavissa oleva retkeilymaja/matkailumajoituspalvelu ei vielä ole avannut oviaan, tämä karsinee reissaajia. Kun ravintolan anniskeluoikeudet saadaan (haku on päällä, eikä ilmeisiä syitä niiden saamatta jäämiselle ole), ravintola pidetään auki myös satamassaoloaikana.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: 2709 - 24.05.2006, 10:42:36
Eivorista juttu Turun Sanomissa

Aluksen jatkuva myöhästely harmittaa saaristolaisia eniten
Eivor muuttui vuonolaivasta Korppoon ulkosaariston kuljetusvälineeksi


http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-05-24,104:2:380773,1:0:0:0:0:0:
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: 2709 - 15.06.2006, 03:43:25
Tuplamaksu uhkaa karkottaa Iniön vuokramökkiläiset
Yhteysaluskiista ratkottavaksi ministeriöön

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-06-15,104:2:385676,1:0:0:0:0:0:
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Raine Taponen - 15.06.2006, 09:46:06
Tuplamaksu uhkaa karkottaa Iniön vuokramökkiläiset
Yhteysaluskiista ratkottavaksi ministeriöön

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-06-15,104:2:385676,1:0:0:0:0:0:


Onkohon taas ahneuden jumala Ahmal pistänyt näppinsä peliin,tai sitten Merenkulkulaitos on ottanut rantarosvon roolin.

Tuntuu kohtuuttomalta kaksinkertaiset korotukset,kyseisiä reittejä markkinoinaan mm. polkupyöräijöille ym:lle liikkujille.
Tästä ryhmästä ei "kermaa" separoida kovin helpolla. Vaan etsivät uudet kohteet harrasteelleen.

Siellä "Turunkonttorissa" alkaa merenkulkuneuvos oletettavasti laskemaan ko. heijastuksesta johtuvan tulevan liikevaihdon pudotuksen uudelleen "katteet". "Tätä nämä liikelaitostumiset teettää".

(Ajatelkaapa asiaa näin "korotukset" miten jos asumiskustannuksesi tuplattais kertaheitolla, joku kestää sen mutta enemmistö nousee vastaan).

Otan osaa tapahtuneelle lapsukselle R.T
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 15.06.2006, 10:46:44
En puhuisi noilla taksoilla rantarosvoilusta. Liikelaitostaminenkaan tuskin on tässä mikään kynnyskysymys (operaattorihan voisi olla joku muukin, kuin Stasi), valtion byrokratia sitäkin enemmän... ::)

Eilisessä HS:ssa uutiskynnyksen ylittänyt tieto FMA:n "siirtolippujen" lakkauttamisesta on taas sarjaa myrskyt vesilasissa, jos siinäkään. Kyseessä on Auroran ja Jurmo II:n henkilökuntien keskenään sopima palvelu, joka ei ole ollut asetusten mukainen (vaikkakin sinänsä täysin järkevä). Auroran matkahan on alle kolme mailia, joten alle seitsemän mailin päässä Kannvikista sijainneisiin Kolkoon ja Åselholmiin Jurmo II:lla jatkaneet ovat selvinneet yhdellä aloitusmaksulla ja muihin menijät kahdella vyöhykkeellä, jotka on maksettu ensimmäisessä aluksessa. Mikään Jurmo II:n reitin saarista ei sijaitse yli 17 mailin päässä Kannvikistä, joten kenenkään maksu ei koskaan ole mennyt kolmanteen hintaluokkaan -nyt taitaa Kvarnholmin ja Själön asiakkaiden osalta mennä (1 vyöhyke Auroralla, 2 JII:lla).

Kannattaa kuitenkin muistaa,millaisia hintoja FMA:n kuljetusmaksut ovat. Eivät ne reppuselkäturistinkaan kassaa kaada.  8)

Iniön seutukunta on oivallinen esimerkki siitä, miten byrokratian rattaat kunnolla kitisevät. Auroran, Antonian, Jurmo II:n ja Karolinan toiminnan ensimmäisen ehdon olisi tietysti oltava yhteistoiminta ja myös yhteislippujärjestelmä -ensimmäisellä aluksella olisi voitava maksaa koko matka. FMA:n nykyinen byrokratia ei sitä mahdollista -jokaisen aluksen on pyöritettävä omaa kassaa, jonka on täsmättävä laivapäiväkirjaan tehtävien matkustaja- ja rahtimäärien kanssa. Revi siitä sitten huumoria...
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 25.07.2006, 16:39:35
Mielenkiintoinen tapaus sinällään oli tämä uutiskynnyksenkin ylittänyt ylireagointi Eivorin jättäessä viime maanantaina toistakymmentä matkustajaa Pärnäsiin. Kyseessähän oli sinällään päivänselvä tapaus: kyytiin oli tunkemassa ylipokaa, joten jostain oli harvennettava.
Tapauksen mielenkiintoisempi pointti onkin se, kenen velvollisuus on järjestää näille asiakkaille asianmukainen kyyti? Merenkulkulaitoksenko? Sikäli kyllä, että MKL on palvelun ostaja ja ne pennoset, jotka asiakkaat matkasta ovat varautuneet maksamaan, kuuluvat MKL:lle. Vai Rosita Oy:n? Sikäli, että yhtiö on reitin alihankkija ja siten velvollinen hoitamaan kuljetuspalvelun, jonka MKL on siltä ostanut.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa Eivorin päällikkö Juha Mäki-Tanila oli toiminut sillä ainoalla tavalla, millä pitääkin: Soittanut paikalle taksiveneen (jonka laskun oli ilmeisimmin hoitanut Rosita, joka sitten aikanaan laskuttanee sen lisäarvona MKL:lta). Sen tulo oli vienyt aikansa, mutta aikaahan tuolla kulmakunnalla liikuttaessa tunnetusti on... 8)

Taannoin saaristossa liikkuessani kuulin huhun, että Rositan sopimuspolitiikassa olisi jotain mätää. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa mitään, onhan selvää, että kateus hävityn kisan jälkeen ja vahingonilo Eivorin liikenteen alkuvaiheessa ilmenneiden ongelmien takia lisättynä siihen lähinnä kesämökkiläisten lietsomaan Aspö-ikävään, mikä on saanut aiheetontakin julkisuutta, on saanut lehmäin takamukset soimaan... ::)

FST:ltä tuli pari viikkoa sitten dokumentti, joka kertoi hankkeesta nimeltä "saariston postivene pois, helikopteri tilalle". En ymmärrä mitä päättäjillä oikein liikkuu päässä, kun olisivat valmiit jakaan postinkin Saaristomeren saariin helikopterilla, jolle ei varmasti löydy laskeutumispaikkoja pienillä ja tiheillä saarilla - ja eikö tuollainen helikopterikin tule kalliimmaksi liikennöidä, kun postivene?
Postivene Korpoströmin eteläpuolella korvattiin tosiaan helikopterilla, mikä jo ideana kuulostaa hölmöltä, puhumattakaan, mitä se lopulta maksaa. :o

Helikopteri taisi pörrätä Korpoströmin luona hetken, sitten Posti otti omansa taas hoitoonsa. Nykyään reitin hoitaa avovesikaudella jakeluvene Plåtfia, jääaikana hydrokopteri, kipparinaan aiemmin näyttelijänä tunnettu Johan Simberg.
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Teemu Knuutila - 13.09.2006, 12:07:56
TS
Varsinais-Suomi toivoo lisävaroja etenkin saaristoliikenteeseen

ARI NIEMI

Varsinais-Suomessa toivotaan eduskunnan budjettikäsittelystä vielä lisävaroja saariston liikenneyhteyksiin, ratojen kunnossapitoon ja joukkoliikenteen tukeen.

Maakuntajohtaja Juho Savo (kok) on huolissaan etenkin yhteysalusliikenteen määrärahoista, vaikka niitä nostettiinkin valtiovarainministeriön esityksestä. Yhteysalusliikennepalveluiden ostoon ja kehittämiseen on luvassa vajaat 6,6 miljoonaa euroa.

- Summa on täysin riittämätön. Ongelmia tulee ainakin rengastielle ja Rymättylän, Seilin ja Hangon väliselle Linta-aluksen reitille, Savo sanoo.

Savon mukaan mistään jättisummista ei ole kysymys. Turismin ja saariston muiden elinkeinojen kehittämisen kannalta lisäraha on Savon mielestä kuitenkin peruskysymyksiä.

Savon mukaan Saaristomeren merenkulkupiirin esitykset ovat kaikuneet kuuroille korville, sillä merenkulkulaitoksen esittämät määrärahat ovat olleet alunperin liian pieniä.

Savo toivoo eduskunnalta lisärahaa myös perusradanpitoon, jotta esimerkiksi Turun ja Toijalan välisen radan pintaremontti valmistuisi varmasti ensi vuonna.

Radan kantavuuden nostoon ei Savon käsityksen mukaan ole ensi vuoden budjetilla mitään mahdollisuuksia.

Lisävaroja tarvitaan Savon mukaan myös joukkoliikenteen tukeen ja liikennepalveluiden ostoon. Savon mukaan Varsinais-Suomenkin haja-asutusalueiden bussiliikenteeseen on luvassa suuria vaikeuksia esitetyllä rahoitustasolla.

Savo kaipaa myös suurten kaupunkien taajamaliikennettä joukkoliikenteen tuen piiriin.

Julkaistu 13.9.2006 2:32:53
 
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 14.09.2006, 21:05:11
- Summa on täysin riittämätön. Ongelmia tulee ainakin rengastielle ja Rymättylän, Seilin ja Hangon väliselle Linta-aluksen reitille, Savo sanoo.

Kyseinen linja kuitenkin lienee Rymättylän Hanka-nimisestä laiturista Seiliin kulkeva linjaosuus. Nauvo-Seili-osuus samasta linjasta kuuluu joka tapauksessa aika hyvin priorisoituihin reitteihin, jossa voi tapahtua korkeintaan vuorojen vähennystä.

Savon mukaan mistään jättisummista ei ole kysymys. Turismin ja saariston muiden elinkeinojen kehittämisen kannalta lisäraha on Savon mielestä kuitenkin peruskysymyksiä.
Savon mukaan Saaristomeren merenkulkupiirin esitykset ovat kaikuneet kuuroille korville, sillä Merenkulkulaitoksen esittämät määrärahat ovat olleet alunperin liian pieniä.

Niinpä. Ja kuinkahan paljon ylimääräistä rahaa tässäkin kiertää päällekkäisten organisaatioiden ylläpitämisessä..? Aikanaan Turun Luotsipiirikonttori, myöhemmin mörököllilaitos itse, hoiti koko paketin, nyt samaa härdelliä pyörittää MKL, Saaristomeren merenkulkupiiri ja alihankkijat, jotka kilpailutetaan... Joo, tiedän, että tämä menee tautofoniseksi, mutta tosiasia on, että jotain järjetöntä tässä kierteessä on. Ulkopuoliset operaattorit kun eivät -muutamaa tässäkin topicissa mainittua poikkeusta lukuunottamatta- tunnu yhteysliikenteestä innostuvan, joten lopputulos on kuitenkin se, että kilpailutuksen voittajaksi tulee Stasi -joka sekin joutuu lopulta kenties myymään palvelun alihintaan.

Ratkaisumalleja, ehdotuksia..? ;D

***

Eivorin talviaikataulu on lopultakin ilmestynyt. Se on etäistä sukua linjan aiempien kulkijoiden talvitauluille ja, kuten oletettavissa olikin, vuoromäärä on kesää vähäisempi.
Lähdöt Pärnäsistä ovat...
Saaristomeren tutkimuslaitoksen taholla varsin myönteiseksi tarjonnaksi luokiteltu Lintan linja Hankaan loppuu syyskuun kolmantena, mutta Antonia jatkaa EU:n tuella "mörököllilaitoksen" rengastielinjalla aina lokakuun 29:een asti. Tässä voisi jopa olla vielä yhden kierroksen paikka... 8)

Aiempi tieto ei pitänytkään sitten kuin muutaman päivän. EIvor on palannut suunnilleen Aspön vanhaan aikatauluun, tosin sillä erotuksella, että lähtöaika Utöstä on maanantaisin, perjantaisin ja lauantaisin 05.45 ja tiistain edestakainen veto lähtee Pärnäsistä vasta 09.00. Ikiaikaiset torstain huoltolähtö 11.15 ja perjantain 18.15-vuoro kuuluvat myös ohjelmaan.
Välisaarten käynnit on tilattava erikseen.

Edit: Vanhentunut aikataululinkki poistettu
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: jimsmith - 19.09.2006, 09:32:07

http://www.fma.fi/palvelut/saaristoliikenne/pdf/eivor_talvi_2006.pdf

Mikäs paikka tuo Berghamn on oikein ? Oletettavasti joku saari sekin  ;D
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kimmo Rantanen - 19.09.2006, 14:07:28

http://www.fma.fi/palvelut/saaristoliikenne/pdf/eivor_talvi_2006.pdf

Mikäs paikka tuo Berghamn on oikein ? Oletettavasti joku saari sekin  ;D

JEP! Se on yllättäen Saaristomeren kansallispuistoon kuuluva saari yllättäen Nauvon pääsaarten eteläpuolella.
Nämät (http://www.ajl.fi/weblogit/20060615_berghamn/berghamn.html) kuvat ovat oletettavasti samasta Berghamnista.

Museovirasto (http://www.nba.fi/rky1993/kohde1681.htm) kertoo näin:

Berghamn/Saaristomeren kansallispuisto

Kuvaus: Berghamnin saari on ollut asuttu ainakin 1500-luvulta. Vanha asutus sijaitsee saaren itärannalla. Neljän talon rakennukset muodostavat kiinteän asutuksen saaren keskiosassa. Saaren etelä- ja pohjoispäässä on erillisiä taloja.


KARTTA (http://www.wakkanet.fi/walcko/Turku/Turkua4.html)
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 19.09.2006, 17:02:27
Berghamneja on pitkin saaristoa useampiakin, mutta Nauvon ja Houtskärin Berghamneissa on vielä sellainen sekoittava yhteys, että molemmat kuuluvat yhteysliikenteen piiriin. Nauvon Berghamn (nykyään lähinnä Eivorin, joskus myös Fiskön reitin varrella) on kansallispuistokohde ja siellä vaikuttaa myös Strandbo. Houtskärin Berghamn (Finnön reitillä) Kihdin laidassa tunnetaan puolestaan parhaiten luotsituvastaan, joka näkyy yli horisontinkin.
Kummassakin Berghamnissa on muutama ympärivuotinenkin asukas, joten liikenne niille on vakituista.

Edellä paljon puhuttu Eivorin lastausproblematiikka ilmenee nyt lopulta myös kuvallisesti, kun aluksen on käynyt bongaamassa Olav Klemets. Pullokuorman ylilaidanveto tapahtuu traktorin peräkärryyn Nötössä ja kuormurinlavalle Utössä.
http://www.faktaomfartyg.se/baldur_1990.htm
Otsikko: Kilpailutus nosti yhteysalusliikenteen kustannuksia ja uhkaa karsia palvelua
Kirjoitti: Juha-Matti Harjumäki - 29.09.2006, 11:12:01
Saaristoliikenne on kriisin partaalla. Kilpailutuksen piti tehostaa toimintaa ja laskea hintoja, mutta yhteysalusliikenteen kustannukset ovat nousemassa ensi vuonna 20-30 prosenttia nykyisestä. Käytännössä kilpailua ei ole, sillä ainut palveluntarjoaja on Finstashipin Saaristovarustamo.

- Sen lisäksi että Finstaship on korottanut tarjouksiaan, meidän kontollemme tulevat kohonneet polttoainekustannukset, sanoo Merenkulkulaitoksen yhteysalusyksikön apulaispäällikkö Timo Vähämaa, jonka mukaan ilman lisärahoitusta ollaan mahdottoman edessä.

Finstashipin yhteysalusliikenteestä vastaava johtaja Veijo Hiukka huomauttaa, että nykyisellä kilpailutusmallilla tarjousten hinta kohoaa väkisin, sillä sopimukset ovat kovin lyhyitä. Merenkulkulaitoksen ehtoihin sisältyy muitakin epävarmuustekijöitä kuten se, että tilaaja voi muuttaa reittiä kesken kauden.

- Malli on erinomaisen kehno, sillä siinä ei ole jatkuvuutta, Hiukka huomauttaa.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän marraskuussa valmistuvan mietinnön pitäisi tuoda ratkaisuja kilpailutuksen kehittämiseen. Rakennusneuvos Mikko Ojajärven johtamassa työryhmässä on esitetty myös luopumista kilpailutuksesta kokonaan, vaikka kilpailutus on valtionhallinnon yleinen kehityssuunta.

Useiden yhteysalusreittien jatko on katkolla vuoden vaihteessa. Merenkulkulaitos saa vasta joulukuun alussa tiedon siitä, heruuko lisäbudjetista rahaa yhteysaluksille.

- Sopimuksia ei voi tehdä, ennen kuin tietää paljonko rahaa on käytettävissä, Vähämaa huomauttaa.

Saaristokuntien päättäjät kävivät vastikään eduskunnassa vaatimassa 1,6 miljoonaa euroa lisää yhteysalusliikenteeseen.

Nyt valtion ensi vuoden talousarvioon on varattu suhteessa yhtä suuri määräraha kuin tänä vuonna, kun otetaan huomioon Auran ja Auroran siirtyminen Tiehallinnon alaisuuteen. 1,6 miljoonan euron lisäpotti kattaisi lisääntyneet kustannukset sekä turvaisi ison ja pienen rengastien jatkon.

Tiehallinnon puolella kilpailutus ei päässyt alkua pidemmälle, sillä kilpailun puutteessa prosessi laitettiin jäihin. Turun tiepiirin suunnittelupäällikkö Toivo Javanainen kuitenkin sanoo, että kilpailutukseen tähdätään vakavissaan. Tiepiiri on suunnitellut varaavansa perustienpidon rahoituksesta ensi vuonna kolme miljoonaa euroa lossikaluston hankintaan. Kolmella miljoonalla eurolla saataisiin yksi lossi vuodessa. Tiehallinto ei aio kuitenkaan hankkia lauttoja itselleen.

- Voitaisiin perustaa esimerkiksi firma, joka hallinnoi lauttoja ja joita muut voivat vuokrata, Javanainen sanoo.


Turun Sanomat 29.9

Koko juttu  (http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-09-29,104:2:408402,1:0:0:0:0:0:)
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 02.10.2006, 11:37:28
Valtion instanssi on varovainen, syystäkin. Rahaa on vähän ja sen polttaminen johonkin turhanaikaiseen kokeiluun (valtio-operaattorin näkökulmasta) on vähintäänkin riskaabelia. Jos oletetaan, ettei kuljetusmaksuista kuitenkaan saada mitään tuloja, on aika epätodenäköistä, että tuotetta olisi mielekästä hirvittävästi ruveta kehittämäänkään.
Tällä hetkellä Saaristomeren alueella on aika monta yhteysaluspalvelua, joissa pyörii aikamoinen ylikapasiteetti -ja jotka siten polttavat huimasti valtion varoja. Tarkoitan ennen kaikkea Fiskön jatkuvia rundeja muutaman asukkaan takia Gullkrona-Berghamn-akselin eteläpuolelle, Rosala II:n päivittäisiä runsaskapasiteettisiä vetoja autottomiin Vänöhön ja Tunnhamniin ja Rymättylän-Velkuan alueen jakamista Kaitan ja Kivimon sektoreille -tosin jos nämä alueet ajettaisiin vanhaan tapaan vain yhdellä laivalla, se olisi täystyöllistetty.
Jos "mörököllilaitoksen" määräraha on ensi vuonna ratkaisevasti nykyistä pienempi, todennäköisesti siitä kärsivät nimenomaan haja-asutussaaret, Fiskön reittialue etunenässä.

Välttämätön saaristoliikenne on tietysti hoidettava, mutta joissakin tapauksissa olisi MKL:nkin syytä miettiä rohkeampia ratkaisuja, että vuoroille edes kesäaikana saataisiin nykyistä laajempi asiakasmarginaali. Airiston poikittaisvuoron liittäminen jollain tavoin Rymätylän reittialueeseen ja Parainen-Kasnäs-kesälinjan voimavarojen hyödyntäminen osana Rosala II:n nykyistä toimialaa voisivat olla hyvinkin mielenkiintoisia päänavauksia -ainakin järkevämpiä, kuin tyhjän Antonian ajeleminen edestakaisin Mossalan ja Dalenin välillä pitkin syksyä... ::)

Rohkeammat "irtiotot" luutuneista kuvioista saattaisivat saada jonkun saaristoliikenteestä orientoituneen yksityisvarustamonkin innostumaan kilpailuttamiseskuviosta, jolloin asetelma pakottaisi Stasinkin parantamaan alustensa palveluvalmiutta. Uudisrakennusten perään tässä ei ole syytä haikailla, kuten ehkä TLLL:n kohdalla; kaikki MKL:n ostoliikenteessä ajava tonnisto on varsin hyväkuntoista, vaikkakin joillakin reiteillä ajava alus ei ole mainitulle linjalle sopivin mahdollinen. Tosin Stasillakin olisi mahdollisuus kierrättää aluksiaan jonkin verran niin halutessaan... 8)
Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: 2709 - 13.10.2006, 07:57:01
Matkailututkimus, yöpyminen saaristossa muuttaa käsityksiä. Matkailija kaipaa näkymää merelle, joustavampia lauttayhteyksiä ja kala-aterioita.

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-10-13,104:2:411650,1:0:0:0:0:0:

Otsikko: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 17.11.2006, 14:02:25
Viimeisimmän aikataulupäivityksen mukaan Jurmo II ei enää käy Mossalassa, vaikka sille alunperin olikin sinne jokin viikottainen keikka merkitty. Ilmeisesti EU on tosiaan ruvennut kyselemään Antonian ajoon sijoittamiensa summien katteiden perään ja Iniön ja Houtskärin todelliset asiakasmäärät ovat valjenneet... ::)

Eivorin liikenne on Utössä siirtynyt viranomaislaituriin, eli ilmeisestikin entisellä armeijan alueella sijaitsevaan ramppiin, johon Kalat, Valaat ja Pansiotkin aikoinaan ajoivat:
http://www.fma.fi/s/tjanster/skargardstrafik/Ms_Eivor_talvilaituri.pdf
Lisäksi huomattakoon, että Eivorin poikkeamiskoodi välisaarissa on nyt aina x. Miten se käytännössä eroaa aiemmasta y:stä, onkin mielenkiintoisempi kysymys, sillä todennäköisesti välisaarista kyytiin pyrkivät kuitenkin kilauttavat laivalle sen lähestyessä kysyäkseen mahdollisimman tarkan käyntiajan, ettei tarvitse värjötellä suotta kylmällä laiturilla.. 8)

Kaita näyttää operoivan lähinnä Haapalan laiturista -tosin viikonloppuisin edelleen Röölästä- ja osa sen "normaaleistakin" vuoroista on merkitty tilausvuoroiksi. Kivimolla ei ihan näin isoihin ratkaisuihin päästä, vaikka sielläkin on jokunen x muutettu y:ksi, Vikenin taulu puolestaan on jokseenkin ennallaan (näissä tapauksissahan maitoautoa on kuitenkin joka toinen päivä kierrätettävä). Näkyykö säästönä, jää nähtäväksi, mutta ilmeisesti MKL:llä ei ole mitään sitä vastaan, että Stasi vähentää tyhjää ajoa.

Katkolla olevia liikennesopimuksia ovat tietääkseni nyt suurinpiirtein kaikki Stasin operoimat linjat, sillä Auran ja Auroran siirtyminen TLLL:n hoitoonkin lienee jossain määrin jäljellejäävien alusten (niukasti budjetoituun) sopimuspolitiikkaan vaikuttava tekijä. Hanko-Västanfjärd- ja Parainen-Kasnäs-linjojen kohdalla on tällä hetkellä MKL:n sivuilla merkintä liikenteen lopettamisesta, mikä saattaa tosiaan sitä jopa tarkoittaa... ::)
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 15.12.2006, 12:12:32
27.11.2006:
Tämänpäiväinen HS vahvisti tässä esittämäni arvelut. Ei ollut yllätys; edes se, että rahat ovat nyt niukemmat kuin koskaan.
Liikennepolitiikasta pitäisi nyt pystyä käymään laaja-alisempaa keskustelua. Älytön, kallis ja turha kilpailutus pitäisi purkaa ja tutkia kaikki mahdollisuudet saada aikaan edes jotain tulonlähteitä. Sellainen onkin äärimmäisen relevanttia täällä verkossa, mutta eipä hirvittävästi käytännönläheisempää Turun konttorissakaan...  ::)

***
4.12.2006:
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-12-04,104:2:423543,1:0:0:0:0:0:

Operatiiviselta kannalta erityisen mielenkiintoinen on väite Paraisten ja Nauvon reittialueiden yhdistämisestä. Kun huomioidaan, että Paraisten alueen ms.Vikenin välittömässä naapuruudessa ei muita yhteysaluslinjoja ole, herää väkisin ajatus, että yhdistämässä oltaisiinkin Nauvon eteläistä ja Hiittisten lisäreittejä (nyk.Fiskö&Rosala II). Ajatuksena tämä olisi sikäli kiva, että se loisi linjan Kasnäsin ja Kirjaisin välille. Muita hyviä puolia tällaisesta uudistuksesta en tähän hätään kyllä keksi... ::)

***
15.12.2006:
Sain postia Sirpa Vanhalalta; vastauksia suoriin kysymyksiin:
Tällä hetkellä valtion TAE 2007 on 0,5 M€ vajaa nykypalvelutasoon verrattuna. Budjetti lyötäneen lukkoon ensi viikolla. Budjettivaje johtuu kilpailuttamisen seurauksena Finstashipin kohonneista rahtauskustannuksista. Auran ja Auroran siirto rahtausrahoineen Tiehallinnolle on LVM:n päätös. Yhdistämis- tai reitin lopettamisratkaisut tehdään vain siinä tapauksessa, että emme pääse sopimukseen Finstashipin kanssa. EU-rahoitetut Karin ja Antonia eivät rasita meidän budjettia. Karinin liikenne loppui tähän kesään samoin Antonian EU-kokeilu liikennekauden jatkamisesta. Antonia liikennöi ensi kesänä vain sesonkikautena eli juhannus-elokuu.
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kimmo Rantanen - 22.12.2006, 18:56:35
Iniön ja Hiittisten lautat muuttuvat maksuttomiksi. Sopimukset on solmittu tänään.

Hiittisten ja Iniön lautat tiehallinnolle
22.12.2006

Iniön ja Hiittisten lauttareitit muuttuvat maksuttomiksi. Finstaship saaristovarustamo ja Merenkulkulaitos solmivat perjantaina kaksivuotisen liikennöintisopimuksen sekä Hiittisten että Iniön reiteistä.

Lautat muuttuvat tiehallinnon alaisiksi maantielautoiksi. Muutos ei vaikuta alusten liikennöintiin, eikä se muuta alusten ulkonäköä tai henkilöstön asemaa.

Sopimusneuvottelut yhteysalusliikenteen kuudesta kilpailutettavasta reitistä jatkuvat edelleen.

Veijo Hiukka saaristovarustamosta arvelee neuvottelujen venyvän luultavasti ensi vuoden puolelle.


YLE Turun Radion uutiset 22.12.2006

Enemmän aiheesta täällä Turun Sanomissa (http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-12-22,104:2:427429,1:0:0:0:0:0:)
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 28.12.2006, 16:58:01
Uudet, edellämainittujen budjettiraamien mukaiset aikataulut ovat ilmestyneet sivulle www.fma.fi (jo oli aikakin, voimassaolo kun alkaa neljän päivän kuluttua!). Suuria muutoksia ei näy, esim.Rosala II:n ja Eivorin aikataulut ovat suunnilleen ennallaan ja Finnön ja Satavan välistä työnjakoa Norrskatan ympäristössä on täsmennetty. Fiskö ajaa neljä viikottaista kokonaislenkkiä ja viettää la-su-yön Borstössä. Jurmo II:n tiistainen huoltovuoro Norrbystä Mossalaan ajetaan, jos iniöläisillä tilaajilla on kyydille tarvetta. Kaita operoi Rymättylässä ainakin kevättalven yksinomaan Haapalasta.
Otsikko: Vs: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kimmo Rantanen - 12.02.2007, 22:00:41
Rengastien tulevaisuus osittain hämärän peitossa, Turun Sanomat tänään
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-04-27,104:2:374750,1:0:0:0:0:0:

Saariston yritykset pyörivät onnesta rengasteillä

12.2. 15:42 Merenkulkuhallitus lupaa valmistella Saariston rengasteiden pysyvän rahoituksen valtion budjettiin, jos kunnat takaavat osan rahoituksesta vielä tulevalle kesälle. Lupaus on helpotus rengasteistä eläville kymmenille yrityksille.

Turunmaan saariston yrittäjät huokaisivat maanantaina helpotuksesta.

Yhä useamman saaristolaisen elättävä matkailuelinkeino saa valtiolta kannatusta, kun vuosia hankerahoituksin ylläpidetyt Saariston rengastiet saavat vakituisen rahoituksen valtion budjettiin ensi vuodesta alkaen. Asiasta kertoi tänään Varsinais-Suomen liitto.

Käytännössä asiaa valmistelee Merenkulkulaitos. Lopullisen päätöksen tekee aikanaan uusi eduskunta.

Saaristoasiamies Tapio Penttilä Varsinais-Suomen Liitosta pitää asiaa kuitenkin varmana.

– Olen kuullut Merenkulkulaitoksen pääjohtajan Markku Myllyn omin sanoin lupaavan valmistelun aloittamisen. Jos Merenkulkulaitos ei valmistelisi, ei mitään tapahtuisi.

Hän ei usko poliittisen suhdanteiden enää onnistuvan torppaamaan hanketta.

Kesäturistien suosimaa Turunmaan saaristoa halkoo 250 kilometrin pituinen Suuri rengastie sekä sen sisällä kiertävä Pieni rengastie.

Suuren rengastien varrella on kymmenkunta lossiyhteyttä. Osa niistä toimii vain kesäkaudella vajaan puolen vuoden ajan. Saariston kunnat ja Merenkulkulaitos ovat vääntäneet kättä kesäreittien rahoituksesta lähes vuosikymmenen ajan.

– Olemme juosseet liikenneministeriössä parikymmentä kertaa parin vuoden aikana, jotta he budjetoisivat riittävästi rahaa saariston ainoan maantien pitämiseen käynnissä. Energiaa voisi käyttää kyllä toisinkin, kritisoi Varsinais-Suomen liiton saaristolautakunnan puheenjohtaja Lars Nummelin.

Vielä äskettäin näytti siltä, että Pieni rengastie Rymättylästä Seilin saaren kautta Nauvoon jäisi ilman rahoitusta tänä kesänä.

– Nyt olemme saavuttaneet väliaikaisratkaisun. Merenkulkulaitos on lupautunut esittämään lisäbudjettiin puuttuvat noin 80 000 euroa sillä edellytyksellä, että Rymättylä ja Nauvo antavat takuut tämän vuoden rahoituksesta, Nummelin kertoo.

Rymättylän kunnanjohtajan Kauko Kankaan mukaan Rymättylän kunnanhallitus on hyväksynyt takuun antamisen. Nauvo pohtii asiaa kunnanhallituksen voimin lähipäivinä.

Matkailuelinkeino on saaristolaisten mukaan ainoa ilman tukirahoja kasvava elinkeino saaristossa. Saariston rengastie elättää kymmeniä tyypillisesti pieniä ja monialaisia yrityksiä.

Kirjoittaja: Mari Schildt, Turku


http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=99&news_id=20073741 (http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=99&news_id=20073741)
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 14.02.2007, 14:53:28
Saaristokuntien takaama, yksityisvarustamojen hoitama liikenne saattaisi toimia jopa ilman mörököllilaitoksen "suojelua", jolloin kuljetusmaksut voitaisiin määritellä hieman korkeammiksi ja myös markkinointiin panostaa. Tämä kuulostaa kuitenkin minusta kovasti toiveajattelulta.
Tosin jos tulee sateinen kesä, linjasta tulee takkiin sen operaattorista ja liikenteenhoitotavasta sekä markkinoinnista riippumatta... ::)
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kimmo Rantanen - 14.02.2007, 15:32:30
Nauvo pienen rengastien maksutalkoisiin

Nauvon kunta sitoutuu pienen rengastien liikennöinnin maksumieheksi täksi kesäksi, jos eduskunta ei myönnä puuttuvaa määrärahaa lisätalousarviossaan.

Nauvon, Seilin ja Rymättylän Hangan välisen yhteyden jatkamiseksi tarvitaan tälle vuodelle lisää 82 000 euroa. Nauvon kunnanhallitus esittää valtuustolle 41 000 euron takuun myöntämistä Merenkulkulaitokselle liikennöinnin turvaamiseksi. Rymättylän kunnanvaltuusto on jo päättänyt laittaa likoon toisen puolen. Merenkulkulaitos maksaa kustannuksista loput eli 50 000 euroa.

Julkaistu 14.2.2007 1:32:48 Turun Sanomat (http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-02-14,104:2:438755,1:0:0:0:0:0:)
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mika Peltonen - 24.02.2007, 00:24:11
Satava ajoi Eivorin iltavuoron Utöhön
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 26.02.2007, 16:59:31
Satava ei liikennöi omalla reitillään toistaiseksi. Tarkoittanee sitä, että jäät kantavat Norrskatan ympäristössä.
Myös Fiskö liikennöi tällä hetkellä vain Kirjaisin eteläpuolisiin saariin poikkeusaikataulun mukaan. Cheri ei liikennöi jääaikana ollenkaan.
Karolinaa korvaa Houtskärin vesillä ilmatyynyalus Leiju.
Myös Rosala II:n ja Finnön aikatauluissa on ilmoitettu mahdollisista poikkeuksista. Mitä se käytännössä tarkoittaa, lienee vain alusten asiakaspiirille tarkoitettua tietoa.

Tiistaina 13.3.Eivorin mukana kulkee vaaliorganisaatio ennakkoäänestyksen merkeissä. Alus pysähtyy mainittuna päivänä Utössä, Jurmossa ja Aspössä puoleksi tunniksi, jotta väestö voi käydä suorittamassa kansalaisvelvollisuutensa ilman pakkoa matkata kauemmas.
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kimmo Rantanen - 27.04.2007, 11:26:35
Ontuva kilpailutus hidastaa yhteysalusten uusimista
Saaristomerellä liikennöiviä yhteysaluksia ei ole uusittu aikoihin. Rahoitusmallia ollaan muuttamassa, jotta kilpailu lisääntyisi ja aluskanta päivittyisi.
26.4.2007 20:47:03


VIDEO: http://videot.turunsanomat.fi/?video=22cf8180 (http://videot.turunsanomat.fi/?video=22cf8180)
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 28.04.2007, 16:50:30
Niinpä. Eihän ketään voi pakottaa osallistumaan kilpailuun, varsinkaan, jos siihen ei edes saa osallistua, kuin riittävän uudella aluksella... ::)

Saaristomerellä ei nykyään liikennöi ainuttakaan kelvotonta alusta -paitsi monien käyttäjiensä mielestä reitilleen huonosti sopiva Eivor. Sikäli Saaristoasiain neuvottelukunnan mietintö saattaa olla enemmän paperin rapinaa, kuin mitään muuta. Valtio-omistusmalli saattaisi olla sikäli järkevämpi, että silloin alusten hankintakustannukset olisivat pois operaattorilta, eikä siinä syntyisi riskiä aluksen laituriin jäämisestä, jos linja kilpailutuksessa menetetään.
Turku TV:n uutisjutun kuvituksena oli -aika epäinformatiivisesti aiheen ytimeen liittyen- vanhan kunnon ms.Aspön lähtö Pärnäsistä ja tulo Nötöseen. Eli ei ehkä kaikin puolin ihan ajantasalla oltu sielläkään.. 8)
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: jimsmith - 29.04.2007, 12:02:43

Turku TV:n uutisjutun kuvituksena oli -aika epäinformatiivisesti aiheen ytimeen liittyen- vanhan kunnon ms.Aspön lähtö Pärnäsistä ja tulo Nötöseen. Eli ei ehkä kaikin puolin ihan ajantasalla oltu sielläkään.. 8)

Joo ei, kun ottaa huomioon että tuo video materiaali Aspön kohdalla on kuvattu 2004.  :)
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kalevi Lehto - 03.05.2007, 22:00:16
Ontuva kilpailutus hidastaa yhteysalusten uusimista
Saaristomerellä liikennöiviä yhteysaluksia ei ole uusittu aikoihin. Rahoitusmallia ollaan muuttamassa, jotta kilpailu lisääntyisi ja aluskanta päivittyisi.
26.4.2007 20:47:03


VIDEO: http://videot.turunsanomat.fi/?video=22cf8180 (http://videot.turunsanomat.fi/?video=22cf8180)

Matkustin juuri y/a Kivimolla ja kieltämättä aika repsahtaneen oloinen se oli. Ainakin matkustajatilat tuntuisivat kaipaavan pikaista peruskorjausta.
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 04.05.2007, 15:25:14
Jaa. Kivimo kuuluu kyllä niihin harvoihin yhteysaluksiin, joiden kyydissä en koskaan ole itse ollut ja sisaralus Kaitalla reissatessanikin olen aina viettänyt aikaani brygalla, kun aluksen päällikkö sattui olemaan entinen vesibussikipparini. Matkustajatilat saattavat olla käytössä kulahtaneet, mutta jos joku luulee näiden sisaralusten pyrkivän luksustason matkailunedistämiseen Rymättylän-Velkuan saariston pääasiassa reilusti alle puolentoista tunnin mittaisilla reittiosuuksilla, hän erehtyy.
Millainen yhteysaluksen sitten on oltava? Riippuu tietysti reitistä, mutta kaikissa tapauksissa tärkeintä on, että posti ja ruokapaketit saadaan perille asuttuihin saariin. Kivimon -kuin myös Paraisten saaristossa operoivan Vikenin- kohdalla matkustamon mattoja aika paljon olennaisempi asia on, että maitoauto mahtuu kyytiin. Finnön ja Fiskön kohdalla tärkeintä on, että pienille, etäisille saarille ylipäätään on jonkinlainen yhteys, joka toimii kaikissa säissä ja jäissä -viimemainituissa tosin ei tarvitse, jos jäät ovat niin paksut, että niiden yli voi ajaa moottorikelkalla tms.

Tässä vielä pari esimerkkikuvaa täysin käypää ajattelua edustavista yhteysalusten sisätiloista:
http://www.rosita.fi/laivat/eivor360_matkustamo.htm
http://s51.photobucket.com/albums/f361/KimmoRantanen/Tekla%20I/?action=view&current=Kuutsalo3-2007019.jpg
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kalevi Lehto - 05.05.2007, 21:53:24
Jaa. Kivimo kuuluu kyllä niihin harvoihin yhteysaluksiin, joiden kyydissä en koskaan ole itse ollut ja sisaralus Kaitalla reissatessanikin olen aina viettänyt aikaani brygalla, kun aluksen päällikkö sattui olemaan entinen vesibussikipparini. Matkustajatilat saattavat olla käytössä kulahtaneet, mutta jos joku luulee näiden sisaralusten pyrkivän luksustason matkailunedistämiseen Rymättylän-Velkuan saariston pääasiassa reilusti alle puolentoista tunnin mittaisilla reittiosuuksilla, hän erehtyy.
Millainen yhteysaluksen sitten on oltava? Riippuu tietysti reitistä, mutta kaikissa tapauksissa tärkeintä on, että posti ja ruokapaketit saadaan perille asuttuihin saariin. Kivimon -kuin myös Paraisten saaristossa operoivan Vikenin- kohdalla matkustamon mattoja aika paljon olennaisempi asia on, että maitoauto mahtuu kyytiin. Finnön ja Fiskön kohdalla tärkeintä on, että pienille, etäisille saarille ylipäätään on jonkinlainen yhteys, joka toimii kaikissa säissä ja jäissä -viimemainituissa tosin ei tarvitse, jos jäät ovat niin paksut, että niiden yli voi ajaa moottorikelkalla tms.

Tässä vielä pari esimerkkikuvaa täysin käypää ajattelua edustavista yhteysalusten sisätiloista:
http://www.rosita.fi/laivat/eivor360_matkustamo.htm
http://s51.photobucket.com/albums/f361/KimmoRantanen/Tekla%20I/?action=view&current=Kuutsalo3-2007019.jpg
Tällaisena osa-aikaisena saaristolaisena on sanottava, että tärkeintä toki on , että siellä yleensäkin on jonkinlainen liikenneyhteys ja nykykunnossaankin y/a Kivimo hommansa hoitaa, mutta jo reilusti toistakymmentä liikennöintivuotta kovassa käytössä ilman isompia remontointeja kieltämättä näkyy ja tuntuu, eikä ainakaan matkustajatilojen uudistaminen mielestäni olisi pahasta, siinämäärin kuluneen oloinen se tosiaankin on.

Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mika Peltonen - 06.05.2007, 22:18:44
Ihan vaan fiilistelyn vuoksi stasin y/a Kaita... päältäpäin ainakin siistissä kunnossa. :thumb:

(http://i60.photobucket.com/albums/h15/mikapeltonen/Mika%20laivakuvat/Kaita6copy.jpg)
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 16.07.2007, 15:54:55
Uusi Länsi-Turunmaan eli Väståbolandin kunta saattaa vastisuudessa aiheuttaa tietynlaista uudelleenjärjestelyä Iniön vesille. Kunnan keskustaajamaksihan määriteltiin Paraisten Malmi, mutta varmaan ainakin jotain saaristoasioita lienee mahdollista jatkossakin hoitaa Nauvon, Korppoon, Houtskärin tai Iniön nykyisissä kuntakeskuksissa. Tai ainakin se olisi suotavaa, koska muuten nuo seudut tyhjenevät vielä nykyistäkin perusteellisemmin.
Tässä tulee vastaan kunnan sisäinen liikenneinfrastruktuuri: Iniöstä ei ole nykyisellään juurikaan yhteyksiä Houtskärin suuntaan, paitsi tietysti Antonian kesälinja sekä Jurmo II:n tiistainen rahtivuoro Kannvik-Roslax-Torsholma ja vv.(Roslaxin ja Torsholman välinen osuus siirretty Fisköltä). Mahtaisiko uusi kunta aiheuttaa jopa sen, että iniöläisten ilmaisen kyydin olisi vastaisuudessa oltava "kunnan sisäistä palvelua" -jolloin Aurora ja Antonia yhtäkkiä vaihtaisivatkin ainakin maksupolitiikkojaan, kenties linjojaankin, päittäin..?
Saamme nähdä, mitä tapahtuu. Kunnan sisäisen palvelun on kuitenkin jollain tasolla pelattava vastaisuudessakin, vaikka tottahan on tietysti sekin, että matka Iniöstä Turun kautta Paraisille lienee monessakin tapauksessa nopeampi ja kätevämpi, kuin samojen ääripisteiden välinen reissu Saaristotien kautta...  ::)
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 26.07.2007, 13:53:03
Kunnioitin läsnäolollani viime viikolla myös Kustavia ja Iniötä sekä Velkuaa ja Stasikin tarjosi kyytiä suhteettoman pientä maksua vastaan, Auroralla ilman, kuten tiedämme. Uutena alusbongauksena matkaani tarttui Kivimo, jonka oikoreitti Teersalon ja Hakkenpään välillä todella on mukava tapa välttää poikkeuksellisen tylsän kantatien 190 Turun ja Taivassalon välinen osuus.
Kivimon matkustamon penkit ovat tosiaan vähän virttyneet, mutta niiden verhoilu vaikuttaa alkuperäiseltä. Aiempi toteamukseni ko.aluksen risteilijyydestä pitää mielestäni edelleen paikkansa, luksustelua ei kaivata ja teknisesti purkki on hyvässä kunnossa. Kipparikin vaikutti työvälineeseensä tyytyväiseltä.
Kivimo välittää nykyään liikennettä paitsi useita kertoja päivässä Salavaisiin, Lailuotoon, Talosmereen ja Munnimaahan, myös tarvittaessa yhteensä 2-4 kertaa viikossa Tammisluotoon ja Liettisiin. Viikonloppuisin ajetaan yksi maitovuoro Salavaisten ja Ruotsalaisten kautta Haapalaan ja lauantaisin käydään ilmeisen huonosti vetävällä visiitillä Iniön Norrbyssä. Hakkenpään vuorojen lisääminen "heilurivuorojen" muodossa vaikuttaisi ainakin minusta järkevämmältä tavalta kehittää tuotetta, kuin tyhjä ajo oman liikennealueen ulkopuolella.

Jurmo II:n henkilökunta valitteli sitä, että Auroran ilmaisuus on aiheuttanut heidänkin vuoroilleen ryysistä kesämökkiläisten autojen muodossa. Kannvikissahan ei ole kuin muutama parkkiruutu ja vaihtoaika minimaalinen, joten Kolkoon, Åselholmiin, Kvarnholmiin, Själöhön, Nåtöhön ja Ytterstöhön menijöiden on käytännössä pakko roudata mukanaan aluksesta toiseen kaikki, mitä ovat mukaansa ottaneet. JII:n tilat eivät ole tällaiseen kuljetukseen parhaat mahdolliset -ja saarissa on kuitenkin myös yhteensä yli 50 vakituista asukasta, joiden palvelut priorisoituvat aina kesävieraisiin nähden. Eli olisiko jokin muu liikenteenhoitotyyli (esim.vanhan kunnon Klaran mallin kehittäminen Waxholmsbolagetin tyylisellä malilla?) ollut sittenkin noiden pienten saarten osalta nyt toteutettua järkevämpi..? ::)

Auroran (yhä Stasin, ei Destian hoidossa!) kovin ahdas yläkansi kahviloineen osoittaa, miten paljon "tehoneliöitä" tällaisestakin aluksesta löytää. Kun vertaa esim.sisaralus Falcoon...
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Wirrankosken Rami - 26.07.2007, 14:52:17
Kysymys M-O:lle. Olit Iniössä. Näitkö/kävitko Mossala färjalla? Jos, niin mikä sen nykyinen numero on? Sieltä väittivät (kun soitin) että se olisi sama kuin mitä sitten paikalla ollut kuljettaja totesi hitsatun Palvan lossin ohjaamoon! Mossalassa lienevät vain lautat vaihtuneet Palvan lossilta.
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kimmo Rantanen - 27.07.2007, 05:48:45
Uusi Länsi-Turunmaan eli Väståbolandin kunta saattaa vastisuudessa aiheuttaa tietynlaista uudelleenjärjestelyä Iniön vesille. Kunnan keskustaajamaksihan määriteltiin Paraisten Malmi, mutta varmaan ainakin jotain saaristoasioita lienee mahdollista jatkossakin hoitaa Nauvon, Korppoon, Houtskärin tai Iniön nykyisissä kuntakeskuksissa. Tai ainakin se olisi suotavaa, koska muuten nuo seudut tyhjenevät vielä nykyistäkin perusteellisemmin.
Tässä tulee vastaan kunnan sisäinen liikenneinfrastruktuuri: Iniöstä ei ole nykyisellään juurikaan yhteyksiä Houtskärin suuntaan, paitsi tietysti Antonian kesälinja sekä Jurmo II:n tiistainen rahtivuoro Kannvik-Roslax-Torsholma ja vv.(Roslaxin ja Torsholman välinen osuus siirretty Fisköltä). Mahtaisiko uusi kunta aiheuttaa jopa sen, että iniöläisten ilmaisen kyydin olisi vastaisuudessa oltava "kunnan sisäistä palvelua" -jolloin Aurora ja Antonia yhtäkkiä vaihtaisivatkin ainakin maksupolitiikkojaan, kenties linjojaankin, päittäin..?
Saamme nähdä, mitä tapahtuu. Kunnan sisäisen palvelun on kuitenkin jollain tasolla pelattava vastaisuudessakin, vaikka tottahan on tietysti sekin, että matka Iniöstä Turun kautta Paraisille lienee monessakin tapauksessa nopeampi ja kätevämpi, kuin samojen ääripisteiden välinen reissu Saaristotien kautta...  ::)

Nauvon ja Paraisten välille harkitaan tunnelia tai siltaa
Tuleva Länsi-Turunmaan kunta haluaa saariensa välisen liikenteen nykyistä sujuvammaksi. Nauvon ja Paraisten väliin harkitaan maantieyhteyttä joko tunnelin tai sillan avulla. Yhdistymisneuvotteluissa kunnat suunnittelevat myös Iniön sekä Houtskärin välille lauttayhteyttä talveksikin. Nyt Iniöstä pääsee talvella autolla tulevan kunnan muihin isoihin saariin vain mantereen kautta pitkän kiertomatkan kautta. Paraisten, Nauvon, Korppoon, Houtskärin ja Iniön saaristokuntien valtuustot päättivät kesäkuussa, että kunnat yhdistyvät vuoden 2009 alussa.


Julkaistu 26.7.2007 19:38:00  -  Turun Sanomat
Otsikko: Yhteysalus "Bergö"
Kirjoitti: Ari Leskinen - 30.07.2007, 19:56:04
Bergö on näköjään myyty Norjaan. Uusi nimi on Anna Rygh ja kotipaikka Tonsberg. Tällä hetkellä bunkraamassa Turun Latokarissa Norjan lippu ahterissa. Lähtee vielä illalla merelle.
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: JNordman - 30.07.2007, 21:19:48
Juu myyty Norjaan viime viikolla. Lähtee Osloon Norjan vankeinhoitolaitoksen käyttöön.  ::)
Otsikko: Vs: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Raine Taponen - 30.07.2007, 22:23:50
Matkailututkimus, yöpyminen saaristossa muuttaa käsityksiä. Matkailija kaipaa näkymää merelle, joustavampia lauttayhteyksiä ja kala-aterioita.

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-10-13,104:2:411650,1:0:0:0:0:0:



Aiemmin Jorma von Wehrtin Turun Sanomista linkittämästä artikkelista olen leikannut osan tähän luettavaksi. Mielenkiintoiseksi artikkelin tekee se, kuinka saariston yhteysliikenne on kehittynyt? Ajankohdasta on kulunut vajaa vuosi kun tuo artikkeli oli Turun Sanomissa. Miten sitten nuo muutokset näkyvät tänäpäivänä se olisi nähtävä ja koettava.Yhteysalusliikenteessä on tuona aikajaksona tapahtunut rajuja muutoksia uutta kalustoa tullut korvaamaan jo olleita ja menneitä aluksia.Esim. tuohon alla mainitsemaani artikkeliin viitaten. Saako Ms. Eivorissa kala-aterian puhumattakaan saaristolaislimpusta? Kysyy epätietoinen mantereelta R.T

"Saaristossa ei näe merta

Saariston rengastien on vakiinnuttanut asemansa matkailukohteena.

Vilkkain vuosi oli 2003, jolloin tien kiersi reilut 20 500 matkustajaa.

Viime vuoden liikennöintiongelmien jälkeen tänä vuonna matkustajamäärä palasi huippuvuoden tuntumaan lähes 19 600 matkailijaan.

Taloustutkimuksen aluejohtaja Merja Tuominen nimeää hetkessä saaristomatkailun kipupisteet: Lauttojen pitäisi liikkua tiiviimmin, matkailijoiden päästä kävelemään meren rantaan, majoituksen laatua kohentaa, lautaselle saada kalaa ja myyntiin saariston tuotteita.

- Kiitosta sai erityisesti lauttamatkat siitä, että se oli ainutlaatuinen tilaisuus nähdä meri. Tärkeimpänä pidettiin sitä, että pääsisi rannalle katsomaan merta, Tuominen sanoo.

Projektijohtaja Karl-Henrik Stunsin mukaan meren rantaan pääsy on saaristossa hankalaa. Kunnat eivät juuri omista ranta-alueita, joten veden äärelle pääsee lähinnä leirintäalueilla. Niissä saaristosta haettavaa rauhaa ei kuitenkaan aina löydä.

Ongelmalliseksi nousi ylipäätään opastus. Tuomisen mukaan matkailijat eivät löytäneet kaipaamiaan kiinnostavia kyliä, vaikka niitä Tuomisen mukaan alueelta kyllä löytyy.

- Pelkkä kyltitys auttaisi, Tuominen sanoo.

Suurimman kiitoksen matkailijat antoivat siitä, että ruotsinkielisessä saaristossa saa palvelua matkailijan omalla äidinkielellä tai kielellä, jota hän osaa. Vihjauksen leveämmästä leivästä matkailuyrittäjälle puolestaan antoi se, että lähes kolmannes ilmoitti olevansa kiinnostunut tulemaan saaristoon talvella. Silloin houkuttimeksi riittäisi esimerkiksi kävely jäällä."

Julkaistu 13.10.2006 2:33:11 Turun Sanomat

Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kille - 31.07.2007, 12:34:58
Juu myyty Norjaan viime viikolla. Lähtee Osloon Norjan vankeinhoitolaitoksen käyttöön.  ::)
Aiheesta juttu Turun Sanomissa http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2007-07-31,104:4:475581,1:0:0:0:0:0: (http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2007-07-31,104:4:475581,1:0:0:0:0:0:)
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Raine Taponen - 31.07.2007, 14:53:05
Aiheesta juttu Turun Sanomissa http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2007-07-31,104:4:475581,1:0:0:0:0:0: (http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2007-07-31,104:4:475581,1:0:0:0:0:0:)

Tuo edellä oleva Kalle Haleniuksen juttu on muuttanut oletettavasti SSL:n vuoroliikennettä/aikatauluja."Hiukan mukaan Bergön tilalle ei ole tulossa uutta alusta. Vara-aluksena toimii edelleen Falkö". Oheisena postaan raikkaan näköisen linkin tutustuttavaksi jossa on nuo aikataulumuutokset tuotu esille : http://www.ssl-line.fi/index.php?o=5&k=0 R.T
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 31.07.2007, 15:30:52
Suomen Saaristolaivojen alihankkijayhteistyö Merenkulkulaitoksen kanssa päättyi Utön linjan osalta 1.5.2006 ja Parainen-Kasnäs-linjan osalta 31.8.2006. Sen jälkeen ko.varustamon aluksilla ei ole ollut mitään tekemistä FMA:n ostoliikennepalveluiden kanssa, Utön uudet vuorot ovat täysin varustamon oma bisnes.

Mitä taas tähän Bergön poismyyntiin tulee, on mielenkiintoista nähdä, miten Finnön ja Fiskön telakoinnit ja niistä seuraavat sijaisuudet vastaisuudessa hoidetaan. Falkö ei pysty liikennöimään ainakaan Kopparholmiin eikä Sandholmiin ja epäilen muutaman muunkin tekevän tiukkaa. Voi olla, että pikku-F:t telakoidaan vastaisuudessa sellaiseen vuodenaikaan, jolloin vara-aluksella ei tarvitse likikään kaikkiin satamiin päästäkään... ::)

Ja mitä tulee edellä taas kerran kesän kunniaksi uutisoituun Paraisten ja Nauvon väliseen kiinteään yhteyteen, sitä lienee suunniteltu niin kauan, kuin Saaristotie on ollut olemassa. Ole Norrback (SFP) olisi aikanaan sillan rakennuttanutkin, mutta valtiovarainministeriksi tultuaan Sauli Niinistö (kok) veti hankkeen yli henkselit sellaisella painolla, ettei rahoitusta löytyne ainakaan niin pitkään, kun ko.herran sanomisilla ko.puolueessa (nyt taas hallitussellaisessa!) jotain painoarvoa on...
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: jimsmith - 21.08.2007, 08:02:58
Tukholman Waxholmsbolaget on jo lupautunut vuokraamaan alukset koekäyttöön
Saariston arkiliikenteeseen tehoa nopeilla matkustaja-aluksilla

JONNA LANKINEN

Turun yliopiston maanantaina järjestämä seminaari tarjosi ratkaisuesimerkiksi saariston työpaikkaliikenteen ongelmiin niin sanotun Tukholman mallin. Sen mukaan nykyiset raskastekoiset yhteysalukset siirtyisivät liikennöimään ulkosaaristoon, ja sisä- ja välisaaristoon hankittaisiin nopeampia matkustaja-aluksia.

- Uudet alukset kulkisivat vähintään 22 solmun tuntivauhtia. Näin ollen matka Paraisten Sandvikenistä Houtskariin kestäisi vain tunnin, kuvailee projektijohtaja Mikko Viitanen Turun yliopistosta.

Sandviken olisi mahdollisesti yksi niistä noin viidestä-kuudesta yhteysliikennesatamasta, joista nopeat matkustaja-alukset lähtisivät saaristoon ja palaisivat satamaan yhtä aikaa päivittäin. Tällä tavoin myös linja-autot saataisiin täyttymään matkustajista.

Nopeat alukset pysähtyisivät eri saarissa linja-autopysäkkien kaltaisesti.

- Se on jo mennyttä aikaa, että ajetaan monen saaren kautta ja pyöritään ympäri saaristoa siellä sun täällä. Saaresta saareen seikkailevat pitkät reitit tulee lopettaa.

Autot jätettävä satamaan

Käytännössä malli tarkoittaisi sitä, että yhteysalukset eivät enää kuljettaisi autoja saariin, vaan asukkaat jättäisivät ajoneuvonsa sataman rantavajoihin. Autoliikenne saarille kulkisi vain noin kerran viikossa.

Vesiliikenteen lisäksi myös maantieliikenteen on oltava sujuvaa.

Kaikkiin yhteysliikennesatamiin on Viitasen mukaan johdettava suora ja nopea valtatie Turusta, jota ei tule liittää keskustaajaman katuverkostoon.

- Esimerkiksi Kaarinan pullonkaula on ratkaistava nopeasti uudella ohitustiellä. Nyt Kaarina on liittänyt vanhan Paraistentien usealla risteyksellä omaan katuverkkoonsa, jonka vuoksi saaristotien nopeuksia on turvallisuuteen vedoten alennettu huomattavasti. Kunnat tulisi itse velvoittaa maksamaan turvalliset risteykset eikä aina lisätä nopeusrajoituksia.

Myös projektin ohjausryhmän puheenjohtaja ja Turunmaan seutu ry:n johtaja Klas Nyström painottaa ohitustien merkitystä.

- Se on elintärkeä satsaus, jolla saadaan tehokkaat yhteydet saaristosta kaupunkeihin. Saaristoon voisi muuttaa paljonkin väkeä jos yhteydet saataisiin pelaamaan.

Uusi käyttäjäryhmä Houtskariin

Houtskarin kunnanjohtaja Mikael Grannas sanoo, että Viitasen esittämä malli on mielenkiintoinen ja palveluja kehittävä. Se palvelee juuri arkipäiväkulkijoita, joita tosin Houtskarissa ei ole.

- Nopeiden alusten malli johtaa meiltä suoraan taajamaan. Se toisi kokonaan uudenlaisen käyttäjäryhmän Houtskariin. Nykyään tarvitsemme kuitenkin enemmän tulevan Länsi-Turunmaan sisäisiä yhteyksiä sekä malleja, joissa kulkuneuvot ovat mukana.

Viitasen malli on Grannaksen mukaan kuitenkin osa saaristoliikenteen kokonaissuunnitelmasta, joka nyt tulee pikaisesti tehdä.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (r) totesi, että hallitusohjelman mukaan saaristoliikenteen palvelut piti säilyttää vähintäänkin nykytasolla. Mikäli alkukuusta julkistettu valtiovarainministeriön budjettiehdotus toteutuu sellaisenaan, palvelut tulevat entisestäänkin heikkenemään ensi vuonna.

- Asiaa ei voi hyväksyä näin, teemme sen selväksi pian alkavassa budjettiriihessä. Saaristoliikenne ei ole huviajelua, vaan se on peruspalvelua. Kyseessä on merellä oleva maantie, Wallin lataa.

Uusi työryhmä perusteilla

Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman kilpailuttamistyöryhmän puheenjohtajan Mikko Ojajärven mukaan tällä hetkellä tärkeintä on miettiä keinoja vanhojen alusten korvaamiseksi uusilla.

- Destian alusten keski-ikä on 27 vuotta ja Merenkulkulaitoksen alusten 30 vuotta. Uutta kalustoa voidaan kuitenkin odottaa aikaisintaan vuonna 2012.

Ojajärven kilpailuttamistyöryhmä antaa syyskuun aikana ehdotuksensa jatkotoimista. Rahaa tarvitaan lähinnä kaluston kunnostamiseen.

Syksyn aikana on tarkoitus asettaa myös uusi työryhmä, jonka tehtävänä on miettiä lauttaliikenteen palvelutasoa.

Viitasen mukaan tärkeintä olisi, että kunnat löytäisivät nyt yhteisen toimintamallin, joka sitten esitettäisiin uudelle työryhmälle ja lähdettäisiin viemään eteenpäin valtionhallinnossa.

Käytännössä mikään ei Viitasen mukaan estäisi Tukholman nopeiden alusten mallin ajamista jo nyt Turun saaristoon.

- Tukholman lääninhallituksen omistamalla varustamo Waxholmsbolagetilla on ylikapasiteettia nopeista aluksista aina keväisin ja syksyisin, ja he ovat luvanneet vuokrata alukset koekäyttöön Turun saaristoon.

Koekäyttö näyttäisi nopeasti, kannattaisiko Tukholman mallia lähteä ajamaan Turun saaristoon laajemminkin.

Joka tapauksessa edessä näyttää olevan yhteysalusten uusinta lähitulevaisuudessa, halutaanpa sitä tai ei.

Julkaistu TS 21.8.2007 2:31:35


http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-08-21,104:2:480068,1:0:0:0:0:0:
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 21.08.2007, 14:37:01
Ajatuksenahan tässä ei ole mitään uutta sellaisille, jotka ovat seuranneet saaristoliikenteen kehitystä Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa ja huomanneet niiden eroavuudet. Tosiasiassa ehdotus kuitenkaan tuskin lienee mikään todellinen ratkaisu oikeastaan mihinkään -auto on pyhä lehmä, joka pitää saada mukaan sellaiseenkin paikkaan, missä sillä käytännössä ei ole muuta käyttöä, kuin maksimissaan muutaman sadan metrin siirtyminen laiturilta kesäasunnolle...
Ongelmaksi asti tämä kehitettiin juuri Houtskärissä, Iniössä ja Hiittisissä. Kaikissa on maantielautan satama rakennettu kyliltä katsottuna hevonkuuseen, eli auto pitää olla, jos johonkin mielii mennä. Viimemainitussa näistä asian ehkä voisi vielä korjata siirtymällä liikennemalliin, jossa 1-2 alusta kulkisi säännöllisesti reittiä Kasnäs-Rosala-Långnäs Norr på land-Hiittisten kirkonkylä. Mahdollista saattaisi olla joillakin vuoroilla myös Kasnäsin itäpuolisten saarten liittäminen tähän linjaan ja vuorojen sitominen Taalintehtaalle. Mutta se, että Houtskärin vuoroista yksi matkaisikin ties mistä (ihmisten ilmoilta) Kittuisiin, toinen kirkonkylän kautta Roslaxiin ja kolmas sitten vaikka Norrskatan ja Mossalan kautta Iniöön, vaikuttaa utopialta.

Tietysti olisi varsinkin pikkusaarten kohdalla enemmän kuin toivottavaa, että suoraa yhteyttä suosittaisiin. Nykyinen Aurora-Jurmo II-liikennemalli Iniön läntisiin saariin on kesäasukkaiden knnalta älytön -sen paremmin Kustavissa kuin Kannvikissakaan ei ole autoille riittävästi parkkipaikkoja, joten yli on pakko mennä, myös JII:n osuus.

Ja kun utopioista oli taas hienosäätöistä puhetta, niin palataanpa reaalipolitiikan tasolle. Sinilevähallitus jakaa saaristoliikenteeseenkin vain niukkuutta -eikä sitä tärkeintä, Itämeren suojelun kehittämistä, tässä yhteydessä edes mainita:

Edit: vanhentunut linkki poistettu
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kimmo Rantanen - 30.08.2007, 21:12:55
Yhteysalus Linta sai konerikon
30.08.2007 12:00:00

Nauvo - Rymättylä reittiä liikennöivä yhteysalus Linta sai konerikon Seilin edustalla torstaina.

Yhteysaluksen polttoainesyöttöön tuli häiriö noin kello 15.40, ja alus ankkuroitiin Seilin edustalle.

Aluksen henkilökunta sai vian korjattua, ja Linta pääsi jatkamaan matkaansa Rymättylään.

Aluksen puolellesadalle matkustajalle ei tilanteesta aiheutunut vaaraa.


YLE - Turun Radion uutiset
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: 2709 - 16.09.2007, 08:12:35
Yhteysalusliikenteen hinnat nousevat ensivuoden alusta 25% ja mahdollisesti jopa enemmän.

Lisää http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-09-16,104:2:486033,1:0:0:0:0:0:
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 20.09.2007, 15:03:56
Mielestäni puheet ikivanhoilla romuilla operoinnista ovat vähintäänkin omituista markkinointistrategiaa. Kyseessähän on kuitenkin varsin hyvin pidetty ja hyväkuntoinen tonnisto, jonka ongelmat toki saattavat vanhemmiten ilmetä, mutta huomioiden sen, kuinka paljon huonomminkin asiat voisivat olla (vrt.esim.Destian Lauttavarustamon kalustoon!), ei Stasilla pitäisi olla valittamista. Paitsi tietysti siinä tapauksessa, jos joku onnistuu jyräämään heitin tarjouskilpailussa, mikä sekin on tietysti ainakin teoreettisella tasolla ihan mahdollista... ::)

Nykyisistä yhteysaluksista Eivor, Kaita, Kivimo ja Finnö on rakennettu 1990-luvulla ja niillä uskoisin nykytavalla käytettynä olevan vielä jopa 15-20 palvelusvuotta edessään, ehkä enemmänkin. Falkö, JII, RII ja Satava ovat 1970-luvun laatutuotteita, joita on pariinkin kertaan peruskorjailtu. Ura alkaa olla ehtoopuolella, mutta ei ihan vielä; ehkä max.10 vuotta jäljellä. Viken on lujaa kasarikamaa kertaalleen peruskorjattuna ja Fiskö sen ikätoveri jokseenkin alkuperäisin säädöin; kummallakin edessä vielä arviolta 12-17 vuotta. Vain avovesikaudella ajamaan pystyvät Cheri, Karolina ja Taxen eivät sellaisenaan kuulune tässä käsiteltäviin tapauksiin, vaikka FMA:n yhteysliikenteen uutteria palvelijoita ovatkin. Sama pätee Antoniaan ja Lintaan, joiden toimenkuva onkin enää vain kesäruuhkissa ns.ei ihan välttämättömien linjojen ajaminen.

Tärkeintä tuolla Saaristomerellä olisi kuitenkin ajatella jokaisen saaren yhteysvuoro siten, että alukselta on suora yhteys bussivuoroon, joka johtaa vähintään kuntakeskukseen, eli Rymättylän-Velkuan alueelta Naantaliin ja ruotsinkielisiltä alueilta Paraisille. Ja myös vice-verse. Tämän jälkeen aikatauluunkin tulisi aika selkeää luettavuutta, kun jokaiseen saareen pääsisi selkeästi määritellystä taajamasta. Lisäksi saaristolaisten omien autojen kuljetus- ja jopa olemassaolon tarve vähenisi eikä ummikkoturistin enää tarvitsisi erikseen selvittää, missä sijaitsee esim.Kirjais, Houtsala tai Haapala... 8)
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: JNordman - 20.09.2007, 20:58:14
No kyllähän kaikki tietävät missä kirjais, Houtsala ja Haapala sijaitsevat!!!! Okei, ei ehkä ihan kaikki...
kaikkihan eivät olekaan nauvolaisia.... Niinkuin  eräät...
offtopic, Anteeks!!!   :-[
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: 2709 - 11.11.2007, 04:58:25
Parannusta Rymättylän saarelaisille uudesta m/s Kaitan lauantai vuorosta.

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-11-11,104:2:497830,1:0:0:0:0:0:
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kalevi Lehto - 12.11.2007, 20:04:40
Tällaisena osa-aikaisena saaristolaisena on sanottava, että tärkeintä toki on , että siellä yleensäkin on jonkinlainen liikenneyhteys ja nykykunnossaankin y/a Kivimo hommansa hoitaa, mutta jo reilusti toistakymmentä liikennöintivuotta kovassa käytössä ilman isompia remontointeja kieltämättä näkyy ja tuntuu, eikä ainakaan matkustajatilojen uudistaminen mielestäni olisi pahasta, siinämäärin kuluneen oloinen se tosiaankin on.
No niin, tulipa taas ajeltua Kivimolla ja nytpä ovat matkustajatilat remontoitu, paikat siistitty ja istuimet kokonaan uusittu, hienoa!
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 19.11.2007, 22:01:59
Marraskuinen viikonloppuretki saariston uloimmille laidoille tarjosi laivabongauslistaani uuden tuttavuuden. Aluksen, jota kohtaan tunnettiin monenlaista ennakkoluuloa ja odotuksia tämän topicin alkupuolen indeksesissä. Hiukan omia lainauksia sallittakoon:  ::)

Tämä on sikäli yllätys, että Baldur on linjalle "vääränlainen" alus suht.isoine autokansineen. Eli se tultaneen ennen liikenteen aloittamista rakentamaan uudelleen. Se, että TS:n artikkelissa mainitaan yhdeksi syyksi kisan ratkaisulle Jensenin eduksi se, että alus pystyy kuljettamaan autoja ja busseja, ei voi olla mikään todellinen syy -välisaariinhan ei kansallispuiston järjestyssääntöjen nojalla saa autoja edes kuljettaa, eikä sellaisilla kyllä Utössäkään mittään virkaa ole... ::)
Alustahan ei siis tosiaankaan rakennettu uudelleen, vaan sen autokansi on edelleen täysissä ruumiin ja sielun voimissaan. Jurmoon on viety yksi maasturi, johon on lupa, liittyen Klas Mattssonin bisneksiin. Utön linnakkseen muuttuminen siviilitaajamaksi on vilkastuttanut tavarankuljetusta Eivorin autokannella melko runsaastikin, joten suoraan voi sanoa, ettei Aspö olisi enää linjalle tällä perusteella riittävä alus. Eivor voittaa vertailussa tällä sektorilla kirkkaasti myös Harunin ja pikku-Kökarin. Autokannella on välisaarten postille ja paketeille omat boksit ja tietyillä vuoroilla Nötö Bodenin ja Utö Handelin kylmätavaroita varten myös erillinen kontti. Kansilasti otetaan raanalla neljännen kannen ahteripuolelle ja voidaan laskea luukusta myös autokannelle.
Keulavisiiri on suljettu, joten ajoneuvoja autokannella kuljetettaessa ajetaan ahteri kaijaan (tätä mahdollisuutta ei ole Nötössä eikä Aspössä, joihin siis kulkee vain kantamalla tai raanalla nostettavaa tavaraa).

Myös tämän foorumin saaristolaiva-aktivistien lempiaiheeseen alus ottaa mielenkiintoisella tavalla kantaa, sen kahvila sijaitsee nimittäin autokannen alapuolisessa matkustamossa (Vardo-malli? ::)). Huomioitavaa on myös, että Jenseneillä olisi ilmeisiä mielihaluja muuttaa aluksen tiloja siten, että SSL:n tyyppinen risteilyvieraiden majoittaminen olisi mahdollista -eli kannattaisikohan sittenkin muuttaa ylämatkustamo ravintolatyyliseksi ja fixata muutama snorkkelihytti nykyisen kahvilan paikalle..?
Henkilöstöä alukseen tulee neljä, joista vähintään yksi saaristolainen/vuoro. Työllisyysvaikuttaja siis.

Mutta jottei tämä menisi vain yksipuoliseksi epäilykseksi ja odotettavissa olevien uudistusten ennakkoon haukkumiseksi korostettakoon, että olen varma uuden operaattorin aluksen olevan merenkulullisten ominaisuuksiensa puolesta melkoinenkin parannus nykyiseen verrattuna. Myös yrityksen taloudellinen ja operatiivinen johto nauttii täydellistä luottamustani.  8)
Käväisinpä katsomassa purkkia Aurajoen suulla minäkin ja ensivaikutelma oli sangen myönteinen. Molemmat kipparit kehuivat kilvan aluksensa ominaisuuksia ja harmittelivat lähinnä sitä, ettei Saaristomerellä ole koskaan sellaisia olosuhteita, joissa ajamiseen alus aiemmassa elämässään on tottunut.
Epäilyksiini rantautumisista Eivorin ratkaisu on tuossa TS:n jutussakin mainittu raana, joka sijaitsee korsteenien edessä. Autokannen katon saa tuolta kohtaa auki, joten rahtia välisaariin vietäessä ei kumpaakaan päätyporttia tarvitse avata. Matkustajien maihinnousulankut voidaan virittää sekä autokannen tasalle että ylemmän kannen exiteihin. Huomiotavaa on myös, ettei yläkannen matkustamo ole yhtenäinen, vaan lähinnä tielauttojen sivustoilta tutunoloinen, kaksi pitkulaista boksia laidoilla. Sisustus on aika askeettinen.
Ei maar, pitänee piakkoinkin mennä tämän paatin kanssa merellekin.. 8)

Eivor tulee palvelemaan lähinnä tavarantoimittajana myös Berghamnia, jossa Strandbolla on uusia viritelmiä (joihin heidän taannoinen Franz Höijer-kauppansa mitä ilmeisimmin liittyy).
Jensenien osaaminen saaristomatkailussa huomioiden on aika kummallista, ettei Eivorin tilaratkaisuihin ole yritettykään tehdä mitään säätöjä. Autokansi eli kakkonen on matkustajilta suljettu matkan aikana. 3.kannen sivumatkustamot ovat aika ankeat, vaikka niistä sentään on merinäköala. Bussimatkustamossa bb-sivustalla on 35 ja muovipenkkien ympäröimillä pöytäpaikolla sb-sivustalla 50 paikkaa. Nelosen keskiosassa on pienehkö ulkokansitila. Ykköseltä löytyy snorkkelikahvila, joka on paitsi ikkunaton, myös sisustukseltaan varsin arkinen ja ikävä, kuin jokin työmaaparakkiruokala. Kun ajettava matkakin on onoin pitkä, joutuvat ainakin useimmat matkustajat myös käymään alakannella, sieltä kun löytyvät aluksen ainoat vessat.
Matkustusmukavuudessa Eivor häviää kummallekin SSL-alukselle 6-0, eikä se kovin kirkkaasti Harun-vainaatakaan (joka toki jatkaa elämäänsä muilla vesillä) päihitä... ::)

Vaikka Eivorilla onkin suhteellisen hyvin päivitetty informaatiopuolta, löytyy alukselta toki muutamia muistoja entisiltä kotivesiltään, mm.snorkkelikahvilan opast. Jos joku islannintaitoinen saa näistä jotain irti, kertokoon ilomielin minullekin:

"Pokar fyrir ferðaveika"
Tämä teksti komeili bb-sivustan matkustamon seinällä olevassa, nykyään tyhjässä telineessä. Mahdollisesti siinä siis tarjottiin oksennuspusseja tai matkailijainformaatiota.. ::)

"Òvidkomandi aðgangur bannaður"
Tämä viesti brygan ovella oli toki suomennettu ja ruotsinnettukin, koska harvat kipparit halajavat matkustajia vierailulle tämänkäänkokoisessa aluksessa.

"Föt og munir ur Selskinni, eru ìslensk hágæðavara, samtök selabænda"
Tämä oli mainostarra komentosillan ikkunassa. Mitä mainostettiin, eipä ihan suoraan auennut... ::)

Utön laituri on nyt sitten pysyvästi armeijan entinen huoltokaija Enskärin kärjessä. Mikä on vaikuttanut saaren infrastrukturaaliseen luonteeseen. Mutta siitä enemmän toisaalla.

Ja jottei tämä nyt ihan pelkäksi Utönreissaamiseksi mene, mainittakoon myös, että Paraisten stasilainen ja kertaalleen jo peruskorjattukin Viken-alus on viettänyt 20-vuotispäiviään työn ja KAKKIKAHVIEN merkeissä... 8)
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-11-17,104:2:499098,1:0:0:0:0:0:§
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kimmo Rantanen - 06.12.2007, 14:10:13
Yhteysalusten maksut nousevat

Yhteysalusten maksut nousevat ensi vuonna odotetusti 25 prosenttia.

Korotusta on osattu uumoilla vuoden 2008 talousarvioesityksen pohjalta.

Lopullisen sinetin sille antaa hallituksen raha-asiain valiokunnan maksuasetus. Uusittu asetus astuu voimaan vuoden vaihteessa.

Yhteysaluksilla kuljetettavien henkilöautojen maksut nousevat samalla 50 prosenttia.

Korotukset eivät koske saariston vakituisia asukkaita, jotka saavat edelleen matkustaa aluksilla ilmaiseksi.

Maksuttomuutta puidaan parhaillaan Helsingin hallinto-oikeudessa. Uudenmaan verovirasto on vaatinut, että yhteysalusmaksuihin on lisättävä kahdeksan prosentin arvonlisävero.

Verottajan mukaan alusliikenne on kaupallista toimintaa, joka kuuluu veron piiriin.

Asiasta valittanut Merenkulkulaitos pitää liikennöintiä valtiollisena palveluna, jonka on oltava saaristolaisille ilmaista.

Merenkulkulaitoksen liikennetarkastaja Sirpa Vanhala povaa hallinto-oikeuden antavan ratkaisun asiassa vasta ensi vuoden puolella.

Luotsin ja linjaluotsin tutkintomaksuihin on tulossa viiden prosentin korotus yleisen kustannustason nousun takia.

Turun Sanomat - Julkaistu 6.12.2007 1:31:55
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Juhani Mehto - 06.03.2008, 23:32:48
Yhteysaluksilla kulkeminen voi tulla maksulliseksi myös saariston asukkaille.

"Saariston asukkaat voivat tulevaisuudessa joutua maksamaan heille tähän asti ilmaisesta yhteysalusliikenteestä. Helsingin hallinto-oikeus päätti tällä viikolla, että Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne on arvonlisäverollista yritystoimintaa."

Aiheesta lisää Turun Sanomat (http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-03-06,104:2:524201,1:0:0:0:0:0:)
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 09.03.2008, 17:21:41
Mielenkiintoiseksi tämän idean tekee se, että yhteysalusliikennettä voidan jonkin instanssin mielestä pitää arvonlisäverllisena yritystoimintana. Kun muistetaan, ettei yksikään yhteysalus ikinä ole tuottanut penniäkään voittoa ja kilpailutettaessakin pyritään löytämään ensisijaisesti se operaattori, joka liikenteessä aiheuttaa sen ostajalle pienimmät tappiot...
Mutta saaristolaisten ilmaislippuedun poistaminen ei sinällään olisi ihan uutta. Eihän viaporilaisillekaan automaattisesti myönnetä vapaata kulkuoikeutta HKL:n vuoroille. Puhumattakaan Ruotsin saaristosta, jossa waxholmareiden kyydistä on aina peritty ainakin jonkinlainen maksu.
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 25.06.2008, 19:19:14
Käykääpä kaikki, joilla aiheesta omakohtaista kokemusta on, nyt MKL:n nettisivuilla vastaamassa saariston yhteysliikennettä koskevaan asiakastyytyväisyyskyselyyn. Ihan vain siksi, että saataisiin edes se vaikutelma, että jotain olisi saatettavissa parempaankin suuntaan ihan vain asiakaspalautteen voimin... ::)
http://www.fma.fi/palvelut/saaristoliikenne/

Vierailin Nötössä ja Jurmossa reilu viikko sitten. Saarten miltei kaikin tavoin toisistaan poikkeava eksotiikka oli huomionarvoista, mutta sehän ei ole mikään uutinen siellä joskus käyneille. Ja muille se käyköön kehoituksesta hankkiutua mainituille seuduille.  8)

Miellyttävää oli päästä pitkästä aikaa reissaamaan yhteysalusliikenteen ehkä kaikkein kompakteimmalla ja mielestäni monin tavoin myös sympaattisimmalla paatilla eli Fisköllä. Aluksen eksprssiivis-impresionistisissa maisemissa kiertävälle reitille on noussut uusi uhka, kun joku MKL:n vastaava taho (kipparin mukaan yksi asiaan mitenkään perehtymätön henkilö!) katsoo, ettei Prostvikin laituri enää kestä liikennettä. Mikäli reitti katkaistaisiin Kirjaisiin, katkeaisi myös napanuora bussivuoroon, johon Fiskö on tähän asti ollut huomattavasti enemmän sidoksissa, kuin yhteysalukset keskimäärin, eihän ulkosaaristolaisilla juurikaan omia autoja ole ja monet mökkiläiset eivät sellaista mukaansakaan (=parkkiin Kirjasiiin) ota, ellei ole ihan pakko. Ensi vuoden alussa syntyvä uusi kunta saattaa myös asettaa Fiskön liikenteelle uusia haasteita.

Jurmon satamassa pyysin kuvaajana itseäni huomattavasti ammattitaitoisempaa kaveriani ottamaan kuvan, jossa kaksi suurinta satamassa koskaan vieraillutta alusta tosiaan ahtautuu sinne samanaikaisesti:
http://meedio.net/kuvatuksia/083/pages/083E_PJL0069_d10.html

Taannoin Eivor joutui jättämään neljällä matkallaan (viikon 24 ma-to) Jurmon väliin. Korvaava alus oli ollut Aspöstä ajanut tilausvene, luullakseni ei kuitenkaan tämä, vaan sen taakse jäänyt pienempi ja nopeakulkuisemman oloinen kippo (päällikkö Juha Mäki-Tanila viittasi kädellään mainitun laiturin suuntaan ja sanoi "toi", kun kysyin, mikä alus korvaavia vuoroja oli hoitanut). http://meedio.net/kuvatuksia/083/pages/083C_PJL0121_d10.html
Mutta mitä Eivorin liikkumisrajoihin tulee, tämä voidaan taas liittää ikuisuusteemaan "milloin alus on reitilleen väärän kokoinen?"...  ::)
Otsikko: Yhteysalus Lintalta pääsi öljyä mereen
Kirjoitti: Teemu Knuutila - 03.07.2008, 09:12:44
Öljyä valui mereen yhteysaluksesta Rymättylässä

MIKKO VÄHÄTALO

Rymättylän vesillä ajelehti viime perjantaina runsaimmillaan yli kilometrinen kahden öljylautan ketju. Öljy on todennäköisesti peräisin yhteysalus Lintalta, joka liikennöi Rymättylän Hangan ja Nauvon välillä. Länsisuuntainen tuuli puhalsi öljylautan kohti Krampin saarta, jonka länsirannan mökkiläisiltä kiellettiin väliaikaisesti uiminen.

Tapausta tutkiva kapteeniluutnantti Kai Laakso merivartiostosta kertoo, että kyse oli melko pienestä öljymäärästä, joka levittyään ehti muodostaa pari suurehkoa lauttaa vedenpinnalle. Lauantaiaamuun mennessä lautat olivat pääosin hajonneet.

- Yhteysalus Lintan päällikön mukaan veteen olisi joutunut noin 30 litraa öljyä, Laakso kertoo.

Lintan omistava yhtiö JS-Ferryways myöntää tapahtuneen ja epäilee vuodon tapahtuneen pian aluksen lähdettyä Hangasta.

- Lintan pilssiveteen oli teknisen vian vuoksi joutunut öljyä, eikä pilssivettä ollut ennen perjantaita tyhjennetty. Aluksen lähdettyä satamasta sen apukoneen lämmöt jostain syystä nousivat, jolloin jäähdytysvesitankkiin jouduttiin pumppaamaan öljyistä pilssivettä, joka lopulta päätyi poistoputkesta mereen. Tapauksen tutkinta on vielä kesken, mutta oletettavasti öljyvuoto on onnettomien sattumien summa, kertoo JS-Ferrywaysin alusliikenteen päällikkö Mikko Fagerroos.

Lintalla on aikaisemminkin ollut öljyvuotoja, mutta perjantain tapaus on siitä huolimatta Fagerroosin mukaan poikkeuksellinen.

- Vaikka alus on vanha, se on silti täysin toimintakuntoinen. Lintan viat on korjattu, ja merenkulkuviranomaiset ovat tarkastaneet sen, Fagerroos kertoo.

Julkaistu 3.7.2008 2:31:30
 TS


Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 04.08.2008, 17:50:26
Sinilevähallituksen budjettiesityksessä on tiedossa matokuuri saaristoliikenteelle. Ensimmäistäkään lisävuoroa ei näillä rahoilla ole mahdollista perustaa, nippanappa pystytään nykyinen palvelutaso säilyttämään. Vaikka useimmissa tapauksissa se yhteyttä tarvitsevien asiakkaiden kannalta katsottuna (ja kenen muun kannalta sitä lopulta edes pitäisi katsoa?) onkin riittävä.
Mutta on toinenkin ongelma; sellainen, jota ei ihan yhden vuoden budjettiraamipuheilla ratkaistaisikaan. Siihen olemme tässäkin keskustelulangassa törmänneet useasti ennenkin:
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-08-02,104:2:556242,1:0:0:0:0:0:
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kimmo Rantanen - 05.09.2008, 19:05:44
Saariston Rengastien matkustajamäärät kasvoivat

Saariston Rengastiellä päästiin tänä vuonna matkustajatavoitteisiin.

Edelliskesän notkahduksen jälkeen rengastien lauttapalvelut löysi noin 20 000 matkustajaa, mikä on lähes ennätys Rengastien 12 vuoden olemassaolon aikana.

Tänä vuonna sekä autolla että pyörillä matkaavien osuus kasvoi. Saaristovarustamo Finstashipin johtaja Veijo Hiukka on tyytyväinen 14 prosentin kasvulukemiin.

Yli puolet matkoista tehtiin heinäkuussa. Finstaship toivoisikin sesongin levittyvän tasaisemmin kesän ajalle.

Tänä kesänä Rengastien palveluntuotannon vastuu oli ensi kertaa Finstashipillä. Veijo Hiukan mukaan liikennöinti on ollut joustavampaa kuin aiemmin. Esimerkiksi heinäkuussa ajettiin tarvittaessa lisävuoroja.

YLE - Turun Radion uutiset  05.09.2008
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Janne Koskinen - 06.09.2008, 16:51:31
Saariston Rengastien matkustajamäärät kasvoivat

Saariston Rengastiellä päästiin tänä vuonna matkustajatavoitteisiin.

Edelliskesän notkahduksen jälkeen rengastien lauttapalvelut löysi noin 20 000 matkustajaa, mikä on lähes ennätys Rengastien 12 vuoden olemassaolon aikana.

Tänä vuonna sekä autolla että pyörillä matkaavien osuus kasvoi. Saaristovarustamo Finstashipin johtaja Veijo Hiukka on tyytyväinen 14 prosentin kasvulukemiin.

Yli puolet matkoista tehtiin heinäkuussa. Finstaship toivoisikin sesongin levittyvän tasaisemmin kesän ajalle.

Tänä kesänä Rengastien palveluntuotannon vastuu oli ensi kertaa Finstashipillä. Veijo Hiukan mukaan liikennöinti on ollut joustavampaa kuin aiemmin. Esimerkiksi heinäkuussa ajettiin tarvittaessa lisävuoroja.

YLE - Turun Radion uutiset  05.09.2008


http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-09-06,104:2:562866,1:0:0:0:0:0:

(TS aiheesta)
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Janne Koskinen - 08.09.2008, 14:55:44
Stasi aiheesta:

http://www.finstaship.fi/fi/?c=2&d=2008.09.08

Liikenteen kehittämisestä; olisiko idea tehdä todella pitkät sopimukset palveluntarjoajien kanssa ja sisällyttää uudishankinnat pakollisiksi ko. sopimuksiin tai esim. tuntuvat sopimussakot, jos kalustoa ei uusita tai se on yli-ikäistä.

Valitettavasti joka vuotinen kamppailu rahasta ja sopimusten lyhytaikaisuus taitavat tehdä em. kuvion mahdottomaksi.
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kari Rantamäki - 08.09.2008, 15:13:41
Liikenteen kehittämisestä; olisiko idea tehdä todella pitkät sopimukset palveluntarjoajien kanssa ja sisällyttää uudishankinnat pakollisiksi ko. sopimuksiin tai esim. tuntuvat sopimussakot, jos kalustoa ei uusita tai se on yli-ikäistä.

Valitettavasti joka vuotinen kamppailu rahasta ja sopimusten lyhytaikaisuus taitavat tehdä em. kuvion mahdottomaksi.

Siis ehdotuksesi olisi käytännössä se, että valtio antaa lisää rahaa tuohon toimintaan, vai onko toi toiminta nyt niin tuottavaa, että rahaa kertyy operaattorille huimia summia? Eivät ne uudet laivat sinne ilmaiseksi tule, ja ei kukaan hyvää hyvyyttää kuitenkaan niihin investoi, eli käytännössähän jos nykyiset sopimukset ovat hinnan puolesta nykytason kanssa kohdallaan, niin eiköhän se pidempiaikainen sopimus olisi käytännössä kalliimpi myös.

Miksi rahan pitäisi tulla helpolla, kun käytännössähän tämä koko homma on pelkkää haja-asutusaluepolitiikkaa, jossa kaadetaan rahaa kannattamattomien alueiden tekohengittämiseen.   
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Janne Koskinen - 08.09.2008, 16:26:29
Kannattavuus ei liene huima nytkään, mutta senkin vähäisen investointi-innon tappaa sopimusten lyhytaikaisuus.

Voitaisiin kilpailuttaa sopimus uudisrakennusvelvoitteella/ilman ja katsoa kustannus.

Aluepolitikkaa puhtaimmillaan; ehkä kannattaisi satsata "päälinjoihin" ja harventaa muuta palvelua.
(Toki saariston asukkaille tulee tarjota kohtalaiset elämisen mahdollisuudet, mutta kahden maitotonkan vuoksi tuntikausien ajelu yhteysaluksella on kyllä turhaa; tulee kansantaloudellisesti todella kallista maitoa; halvempi maksaa ko. ihmisille maitotili yhteiskunnan toimesta ilman tuotantovelvoitetta so. yhteysalusliikennettä.)
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 08.09.2008, 21:58:32
Niinpä. Kilpailuttaminen on aika kyseenalaista, kun tuote ei kuitenkaan pysty juuri mitään tuottamaan ja on varsin törkeää käytännössä estää operaattoreita uudistamasta tonnistoaan tai edes muuttamasta ratkaisevasti aikatauluja ja reittejä tehokkaammiksi, kun sopimukset ovat kiinteitä, lyhytaikaisia ja helposti kisassa menetettäviä.
Saaristoliikenne kaipaisi säätöä paljoonkin, mm.siihen, että vuorojen olisi kompattava bussivuorojen kanssa. Nopeakulkuisemmille aluksillekin olisi varmasti joillakin reittialueilla kysyntää. Mutta ensimmäinen uudistus saisi olla se, että yhden reittialueen toimintoja ei jaettaisi useammalle firmalle, vaan koko paketti toimisi yhteistyön, ei kilpailun lähtökohdista.
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 17.11.2008, 21:23:44
Käykääpä kaikki, joilla aiheesta omakohtaista kokemusta on, nyt MKL:n nettisivuilla vastaamassa saariston yhteysliikennettä koskevaan asiakastyytyväisyyskyselyyn. Ihan vain siksi, että saataisiin edes se vaikutelma, että jotain olisi saatettavissa parempaankin suuntaan ihan vain asiakaspalautteen voimin... ::)
Yhteenveto mainitusta tutkimuksesta on ilmestynyt: http://veps.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/uutiset/2008/20081029_yhteysalusliikenne
Ei mitään uutta Saaristomeren auringon alla siis. Yhteysalusten henkilökunta on aina osannut asiansa erinomaisesti riippumatta siitä, missä määrin valtiokoneisto ja byrokratia ovat heidän työntekoaan erilaisilla toiminnoilla hankaloittaneet... 8)

Edit: Linkki korjattu
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Petri Lahti - 26.01.2009, 00:01:10
Helsingin sanomat tietää kertoa:

Konevikainen yhteysalus evakuoitiin
25.01.2009 23:48   

Konevian saaneelta yhteysalukselta evakuoitiin 12 matkustaa sunnuntaina Utön pohjoispuolella.

Yhteysalus Eivorin kapteeni pyysi Turun meripelastuskeskukselta matkustajien evakuoimista yhdeksältä illalla. Matkustajat siirrettiin merivartioston aluksiin ja Utön luotsiveneeseen.

Alukset kuljettivat matkustajat määränpäihinsä Utööseen ja Jurmoon. Yhteysalus sai myöhemmin vikansa korjattua omin voimin ja kykeni jatkamaan matkaa.
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: wanvil - 26.01.2009, 23:53:37
Helsingin sanomat tietää kertoa:

Konevikainen yhteysalus evakuoitiin
25.01.2009 23:48   

Konevian saaneelta yhteysalukselta evakuoitiin 12 matkustaa sunnuntaina Utön pohjoispuolella.

Yhteysalus Eivorin kapteeni pyysi Turun meripelastuskeskukselta matkustajien evakuoimista yhdeksältä illalla. Matkustajat siirrettiin merivartioston aluksiin ja Utön luotsiveneeseen.

Alukset kuljettivat matkustajat määränpäihinsä Utööseen ja Jurmoon. Yhteysalus sai myöhemmin vikansa korjattua omin voimin ja kykeni jatkamaan matkaa.


Eli tällainen alus kyseessä:

http://www.faktaomfartyg.se/baldur_1990.htm (http://www.faktaomfartyg.se/baldur_1990.htm)
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Ari Leskinen - 29.01.2009, 20:47:55

Iniö-Houtskari lauttayhteys Turun saaristossa muuttuu Tiehallinnon torstaina tekemällä päätöksellä ympärivuotisesti liikennöitäväksi maantieksi.

Tiehallinto käynnistää tiesuunnitelman laatimisen keväällä 2009. Suunnitelmassa käsitellään maantielautan palvelutaso, jossa otetaan huomioon saariston erityisolosuhteet ja kustannukset.

Iniö-Houtskari lauttayhteyttä on tähän asti liikennöity vain kesäaikaan osana saariston rengastietä.

Yhteysvälin nykyiset vuosikustannukset ovat olleet 250 000 euroa, josta lipputulot ovat kattaneet vajaat puolet.

Ympärivuotinen liikenne auttaa uuden Länsi-Turunmaan kuntaliitoksella saatavien hyötyjen toteutumista ja turvaa Varsinais-Suomen maakuntaliiton ajaman saariston rengastien toimintaedellytyksiä.

Päätös turvaa myös kiinteää asutusta saaristossa ja luo asukkaille tulomahdollisuuksia ja auttaa liikkumista saaristossa.

Helsingin Sanomat
Otsikko: Vs: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 31.01.2009, 15:50:06
Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristoliikenteiden olennaisin ero on siinä, että Ålandin puolelle kehitettiin tiestöä tukeva lauttaverkko jo siillooin, kun saaret eivät olleet vielä autioituneet ja kevyehköillä tieratkaisuilla (kuten Torsholman, Snäckön, Harparnäsin ja Överön tiet) pystyttiin pienempiä saaria sitomaan isompiin, jolloin lauttojen satamien määrä olennaisesti väheni. Ålandstrafikenin runsaan liikennetarjonnan ansiosta tapahtui sellainen ihme, että kaikki eivät ajaneetkaan lautoilla pois saaristosta ajatuksella, etteivät tulisi enää ikinä takaisin, vaan monet pikkukunnat ovat jopa elpyneet.

Turunmaalla tilanne on monella tavoin toisenlainen. On paljon pieniä saaria, joita ei voi ajatellakaan yhdistettäväksi isompaan naapuriin sillalla tai pengerryksellä -ja monesti asetelma on jo se, että vaikka niin muuten voisi ajatella tehtävänkin, ei se enää kannata, koska asukkaat ovat jo ajaneet pois; jos eivät omalla veneellä, niin sitten sillä jurmokakkosella tai muulla alueen liikennepalveluista suorastaan päivittäis- tai viikottaistasolla vastanneella yhteysaluksella...
Iniö on ehkä kaikkein ongelmallisin näistä rikkonaisista seuduista. Sieltä on pitkä matka joka paikkaan. Tämän vuoden alusta tapahtuneen kuntajärkeistyksen myötä Iniö joutui kirjaimellisesti pussin perälle, kun kuntakeskukseksi määrittyikin oman Norrbyn sijasta Paraisten Malmi. Matka ei mitään reittiä ole kovin kätevä, mutta jos katsotaan, että kaikilta seuduilta on kuntakeskukseen päästävä ilman visiittiä muiden kuntien alueella, niin Rengastien myötähän tuo matka silloin on tehtävä -ellei haluta luoda suoraa lauttayhteyttä Iniöstä johonkin Saaristotien varressa olevaan yhteysliikenteen kohtauspaikkaan. Mikä saattaisi olla paljonkin tätä nyt suunnittelussa olevaa visiota järkevämpi, koska Galtbystä kuitenkin on mahdollisuus järjestää aina bussiyhteys isompiin keskuksiin, Mossalasta ei niinkään.

Minulle on turha tulla väittämään, että ympärivuotisesti operoitava Rengastie nousisi jonkinlaiseksi hittituotteeksi. Satunnaisia matkailijoita kummempia liikkujia saaristossa kun ei talviaikaan yksinkertaisesti ole. Keväänkin osalta lienee pakko siteerata itseäni...  ::)
Tulipa tässä lauantaina avattua kesäkausi Saariston Rengastiellä. Ei todellakaan mistään hirvittävästä yleisöryntäyksestä ole kysymys, sillä Antonian 17.30 lähdöllä Dalenista olimme minä ja kaverini sekä VW Golf viikonlopun ensimmäiset asiakkaat...
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Ari Leskinen - 31.01.2009, 16:19:52
Muuten olemme kai yhtämieltä siitä, että Saariston Rengasie on ainutlaatuinen, huippuhieno ja omalta osaltaan verrannollinen Suomen sydäntälven Lapille.

Tarkoitan tässä sitä, että palveluja edelleen kehittämällä saadaan fiksuja matkailijoita lisää saaristoon luonnnonarvoja kunnioittaen.
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 10.02.2009, 13:42:26
Totta, mutta sitä ei suoranaisesti edistä mahdollisuus huristella saariston teillä autolla ilmaiselta lautalta toiselle. Vaan mieluummin siten, että laiva kulkee pidemmän matkan ja kohteisiin jaksetaan kävellä.
Taannoin esitettiin näkemys Turunmaan yhteysliikenteen uudistamiseksi Tukholman mallin mukaan. Se voisi tietyillä alueilla toimiakin, mutta Iniön suunta taitaa jo olla hukattu mahdollisuus -ellei tapahdu sellaista ihmettä, että saaristoon tavalla tai toisella liittyvät henkilöt oikeasti tajuavat auton eksistenssin mielettömyyden meren joka puolelta ympäröimässä saaressa... 8)
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 02.07.2009, 14:45:01
MKL etsii tarjouksentekijöita saaristoliikenteeseen. Kaavake, joka löytyy pikalinkin takaa osoitteesta http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/yhteysalusliikenne , on sikäli kummallinen, että siinä tarjoajan on suunnilleen itse luotava tuote ja määriteltävä sille hinta. Kaiketi nyt siis ei ole kyse ns.välttämättömimmästä mahdollisesta liikenteestä -ellei MKL ole päättänyt kerrankin tutkia sitäkin mahdollisuutta, voisiko saaristoliikenteessä saavuttaa synergiaetuja muuttamalla jotain olemassaolevaa konseptia.
Käytännössä isoa muutosta kuitenkaan tuskin tulee. Liikenteen tarjoajan kun olisi esiteltävä jo hakuvaiheessa vedenpitävä suunnitelma -johon kuuluu myös liikenteen hoitava alus... ::)

Kun valtion budjettia rustatessa nyt kuulee väitettävän, että "valtion investoinnit mm.liikenteessä lisäävät työllistämismahdollisuuksia", niin mieli tekisi muistuttaa nykyministereitä siitä, että enää ei uusia saaristoliikennekuljettimia tehdä syytämällä MKL:lle tietty rahasumma, jolla nämä sitten voivat tilata tarpeelliseksi katsomansa määrän uusia aluksia sopivimmaksi katsomaltaan telakalta. Nyt on kilpailutettava ja tilattava sieltä, mistä halvimmalla saa -vaikka kuinka haluaisi teettää aluksen Uudessakaupungissa, on purkki tilattava tanskalaisilta, jotka sen Puolassa tai Liettuassa halvalla teettävät, jos tarjous on halvempi.
Yksityisvarustamot eivät olisi kilpailutukseen sidottuja, mutta niillä on myös järki päässä -uusia yhteysaluksia ei ruveta rakentamaan, jos nykyisilläkin pärjätään...
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 20.08.2009, 21:29:47
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Saariston+kaikki+yhteysalukset+ilmaisiksi/1135248672917
Kerrankin valtionhallinnolta nopea ja yllättävä päätös. Siitä en mene takuuseen, onko uudistus askel parempaan suuntaan, mutta keventäähän se täkkärien työtaakkaa, kun ei tarvitse rahastusrepun kanssa käydä kaikkia matkustajia tervehtimässä...
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kalevi Lehto - 21.08.2009, 15:32:12
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Saariston+kaikki+yhteysalukset+ilmaisiksi/1135248672917
Kerrankin valtionhallinnolta nopea ja yllättävä päätös. Siitä en mene takuuseen, onko uudistus askel parempaan suuntaan, mutta keventäähän se täkkärien työtaakkaa, kun ei tarvitse rahastusrepun kanssa käydä kaikkia matkustajia tervehtimässä...
Mutta varsinkin yhteysaluksille pyrkivien autojen määrää saattaa nostaa jopa räjähdymäisesti, tähän asti nimittäin on ollut suht´ arvokasta tuo auton kuljettaminen yhteysaluksella, mikä varmaan on ollut monessa tapauksessa mökkiläisille jarruttavana tekijänä.
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 25.08.2009, 21:56:49
Niinpä, pahimmassa tapauksessa tämä uudistus tukkii alukset pahastikin. Tosin sen paremmin uutisesta kuin FMA:n sivuiltakaan ei ilmene, koskeeko ilmaisuus vain henkilökuljetuksia vai myös ajoneuvoja ja rahtia. EU-tuettu liikenne (Antonian ja Lintan nykyiset linjat) on varmuudella jatkossakin maksullista.
Tuo lause "Maksujen poistaminen myötä yhteysalusreittejä saatetaan joutua tarkastelemaan uudelleen" on hyvin mielenkiintoinen jo siksi, että mikäli yhteysaluksen ilmaisuuden ehtona on, ettei sillä ole mahdollista mennä läpi jotain kiertoreitin osaa, on ainakin Kivimon sinällään erittäin kiva Hakkenpään sekä Kaitan Norrskatan käynti historiaa.

Fiskön taannoinen laiturikiista on muuten johtanut siihen, että 18.8.2009 alkaen alus on liikennöinyt kaikki vuoronsa vain Kirjaisista etelään. Kutsutaksiliitynnällä... OK, kuvio saattaa pidemmän päälle olla jopa kokonaan uuden liikennemallin päänavaus, mutta maksuttomuuden osuminen samoihin aikoihin ei kyllä sen kehittämistä ainakaan helpota.
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Janne Koskinen - 03.09.2009, 16:35:46
Ja pienempää alusta kehiin Iniöön?:

http://www.abounderrattelser.fi/au/2060890.php

"Protest mot mindre båt i Iniö
Ohållbart, anser skärgårdsbor om ny upphandling där Sjöfartsverket söker mindre fartyg till Iniörutten.

Det fortsätter att storma kring förbindelsebåtstrafiken.
    Sjöfartsverkets kontrakt med Finstaship som sköter trafiken på Iniö tilläggsrutt går ut vid årsskiftet. I sin anbudsförfrågan söker Sjöfartsverket nya intressenter för rutten. Kraven som Sjöfartsverket ställer på tonnaget är följande: Plats för tre bilar och femtio passagerare.
   Det är betydligt mindre än Jurmo II:ans kapacitet. Jurmo II har plats för sju personbilar och 153 passagerare. Ju mindre båt, desto billigare trafik. Bildäcket är ofta fullbokat och Iniöborna har svårt att förstå hur trafiken skall kunna skötas med en mindre farkost.
   
   – Det är så tokigt som det bara kan bli. Med ett så litet fartyg får man inte ut lastbilar eller grävmaskiner till öarna, säger Torvald Söderlund. Han är skeppare ombord på Jurmo II och bosatt på Åselholm.
   Enligt honom har konkurrensutsättningen av skärgårdstrafiken inte fört något gott med sig.
   – Det är rena rama tjänstemannadiktaturen som strävar till att få bort människorna från skärgården.
   
    Staten har garanterat att den nuvarande servicenivån på trafiken bibehålls. Det löftet rimmar illa med Sjöfartsverkets anbudsförfrågan.
   Väståbolands trafikchef Christjan Brander i Iniö är mycket förvånad.
   – Jag förstår inte hur man ska klara av att sköta det växande behovet av i synnerhet biltransporter. Det är ofattbart.
   I fjol transporterade Jurmo II 3 650 fordon inklusive cyklar och 9 587 passagerare.
   
   Sjöfartsverket räknar med att en mindre båt uppfyller servicekraven.
   –  Vi skall inte ha större kapacitet än vad behovet är. Enligt statistiken så räcker det med en mindre båt, säger upphandlingschef Kari Höglund vid Sjöfartsverket.
   Han medger att gratistrafiken kan medföra överraskningar i form av flera bilar.
   – I så fall måste tidtabellerna göras om så att trafiken löper.
   
   I anbudsförfrågan ingår också trafiken för Houtskärs ruttområde. Avtalet med den nuvarande operatören JS Ferryway går ut den sista december 2012. Det är inte meningen att ett och samma fartyg skall sköta båda rutterna.
   – Det är praktiskt omöjligt. Den som vinner offertrundan måste kunna erbjuda flera fartyg, säger Höglund.
   Det rederi som tar hand om trafiken ansvarar för underhållet av bryggor.Trafikanten gör också upp tidtabellerna.
   Eftersom förhandlingarna är på hälft avslöjar Höglund inte hur många anbud han har tagit emot. Men de är flera än ett, går han med på att säga.
   Sjöfartsverket fattar beslut om Iniö-Houtskärtrafiken inom september. "
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 04.09.2009, 14:39:41
Ei voi väittää, että MKL:ssäkään oltaisiin nyt ihan ajan tasalla tämän liikennealueen suhteen. Siellähän pitäisi nimittäin tämän tapahtuneen kuntauudistuksen takia panna koko liikennealue uusiksi, siirtää osa vuoroista kutsuliikenteeksi ja keskittää kaikkien pääsatamaksi Roslax (ellei peräti Galtby tai Verkan), jotta yhteys Iniön suunnasta kunnan keskustaajamiin toimisi edes jotenkin. Nykyisenkaltaisen Jurmo II:n liikenteen jatkaminen olisi sulaa hulluutta, vaikka se toisaalta onkin taannut mm.Kolkon, Själön ja Åselholmin yhteystason varsin hyvänä.
Stasilla tuskin on tarjota linja kokopäivätoimiseksi alukseksi muuta, kuin JII:a tai sen sisaralusta Falkötä. Ellei ajatuksena ole, että Finnö irrotettaisiin Korppoon suunnalta ja Norrskatan-Houtskärin alueen saaret yhdistettäisiin Satavan nykyään hoitamaan reittiin. Keikat Berghamniin harvenisivat ja kesävuorot Korppoon eteläpuolisiin saariin olisi pakko ostaa jostain muualta.

Niin tai näin, noille vesille kaivattaisiin kipeästi uutta tonnistoa. Ainakin Houtskärin-Iniön vesille suunnilleen JII:n kokoista, pari solmua nopeampaan marssivauhtiin kykenevää ja myös jäissä kulkevaa uuden aikakauden saaristomatkustajalaivaa. Ja jotta sellainen saadaan kunnolla suunniteltua ja myös kotimaassa rakennettua, olisi jonkin yksityisen operaattoriyhtiön tilattava se muka omaan käyttöönsä, jotta valtiollisen sektorin vaatimaa, liettualaisten takuuvarmasti voittamaa telakoiden kilpailuttamista ei tarvita (tietysti varustamolla pitäisi myös olla varmuus siitä, että reittialueen kilpailutus voitetaan, ennen kuin uusi alus on ehtinyt valmistua, ettei sitä kenenkään mielestä ole rakennettu turhaan)...
Uusia lauttoja tarvittaisiin tietysti Saaristotiellekin, mutta sellaisen toteutuminen lienee toiveajattelua niin kauan, kuin valtioinstanssi näistä asioista yksiselitteisesti päättää.
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: JNordman - 04.09.2009, 20:53:15
Aspö tai Kökar?
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 07.09.2009, 14:54:45
Mitäpä niistä? Aspö, Laaksosen hotellibisneksen yhdysliikenteessä nykyään, ei riittänyt täyttämään niitä ehtoja, jotka MKL taannoin Utön linjaa kilpailuttaessaan asetti. SSL ei ole kovinkaan näyttävästi yrittänyt Kökaria myydä, koska ei halua myydä sitä Jensenille -joka oikeasti tarvitsisi Eivorille varalaivaa...

Brunnskär-Kälö-Österskär-lenkki saattaisi muuten oikeasti olla passeli jonkin turistivetoisemmankin aluksen lisäduuniksi, keikkojahan sinne ei tarvitse tehdä, kuin 2-4 kertaa viikossa vapusta lokakuulle. Etsimättä mieleen tulee pari vuotta sitten kokeiltu ja ymmärtääkseni aika pahasti pieleen mennyt BlueLine-hanke Turun ja Korpoströmin välillä -siihenhän tuon linjan voisi ainakin periaatteessa yhdistää.
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Janne Koskinen - 30.09.2009, 22:40:10
Tarjouskilpailun toinen tarjoaja ei täyttänyt ehtoja, joten turvauduttiin hankintamenettelyyn:

"Brander nöjd då
   Jurmo II fortsätter köra
Väståbolands trafikchef Christjan Brander hoppas på sunt förnuft vid nästa anbudsförfrågan.

– Det var bra att Sjöfartsverket retirerade och lät Jurmo II fortsätta köra Iniö tilläggsrutt.
   Så kommenterar Väståbolands trafikchef Christjan Brander nyheten om att Sjöfartsverket avbröt sin anbudsrunda och tog i bruk den option som gjorde det möjligt för Finstaship att trafikera rutten till utgången av år 2010.
   Sjöfartsverket fick två anbud på rutten. Det ena anbudet förkastades eftersom det inte uppfyllde de krav som Sjöfartsverket ställde.
   – Med endast ett anbud kvar fanns det ingen konkurrenssituation och anbudstävlingen måste avbrytas, säger upphandlingschef Kari Höglund vid Sjöfartsverket.
   
   Anbudsförfarandet väckte en proteststorm i skärgården. I förfrågningen sökte Sjöfartsverket ett mindre fartyg än Jurmo II. Efter att ÅU skrivit om saken kontaktade Kimitoöns och Väståbolands gemensamma utskärsdelegation Sjöfartsverket. Enligt delegationen är däckskapaciteten redan nu i minsta laget. Med plats för färre bilar skulle situationen bli ohållbar ansåg delegationen.
   – Det är bra med konstruktiv kritik och respons. Vi beaktar den inför nästa års anbudsrunda, säger Höglund.
   Sjöfartsverket slår fast de nya kriterierna beträffande bilplatser och däcksutrymmen nästa år. Då konkurrensutsätts också Nagu norra och södra rutter.
   – Det viktiga är att man verkligen tittar på de villkor och förutsättningar som behövs för att upprätthålla trafiken på minst samma nivå som i dag, säger Christjan Brander.
Kim Lund | 465 1022/kim.lund@fabsy.fi "
Otsikko: Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 17.01.2010, 13:06:00
Iniössä on noussut meteli siitä, että mikäli rengastien Dalen-Mossala-yhteydestä tehtäisiin ympärivuotinen, se rikkoisi jäätieyhteyden Dalenin ja Keistiön välillä. Ratkaisuksi esitetään uutta satamapaikkaa Keistiön eteläpäähän, josta matka Mossalankin olisi ainakin 5-10 minuuttia lyhyempi kuin Dalenista.
Pieniähän nämä säädöt täältä mantereelta katsottuna ovat. Kuvio pitäisikin ajatella huomattavasti laajemmassa mittakaavassa: Norrbystä voisi avata suoran (tai Norrskatassa poikkeavan) linjan Galtbyhyn, jolloin Iniö olisi mukana Länsi-Turunmaan sisäisessä liikenneverkossa. Toinen mahdollisuus olisi Jurmo II:n ja Karolinan korvaaminen noin Kaita/Kivimo-kokoluokan aluksella, joka olisi kuitenkin merkittävästi niin JII:a kuin K/K:akin nopeampi ja voisi ajaa Iniön pääsaarelta läntisen saariston (Åselholm, Själö, Nåtö ym.) kautta Roslaxiin jopa 3-4 kertaa päivässä. Jos siis runsas liikenne koetaan itseisarvoksi...

Iniön suunnalla, kuin myös Norrskatan suunnalla, on joka tapauksessa edessä yhteysaluskaluston uusiminen niin JII:n kuin Satavankin ikääntyessä. Uuden sukupolven yhteysalus heittäisi haasteita myös reittisuunnitteluun.
Otsikko: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 24.01.2010, 15:24:10
Kun nyt vuodenvaihteessa MKL:n status siirtyi yhteysliikenteessäkin historiaan ja se instanssi, jolta rahat kuvioon saadaan, on Liikenne-ja Viestintäministeriö, lienee paikallaan päivittää tämän topicinkin otsikkoa. Pyydän siis ylläpitoa korjaamaan otsikon myös topicin ensimmäiseen viestiin, koska tällaisen taustajoukoissa tapahtuneen instanssimuutoksen takia ei kuitenkaan liene aiheellista avata uutta keskustelulankaa.

Jutellessani Hanna Kovasen kanssa matkamessuilla ilmeni, että Eivorilla on taas ongelmia. Tällä kertaa ne ovatkin perusteellisempia, kuin tavanomaisesti -matalan vedenkorkeuden johdosta alus ei pääse Jurmon laituriin. Nötössäkin on ollut ongelmia, mutta siellä alus on päässyt pohjoisesta tullessaan lähisaaren kiertäen kuitenkin kylänlahteen.
Ikävä vain erityisesti niiden kannalta, jotka Jurmossa asuvat tai jotka sinne olisivat matkailullisia rahojaan viemässä... ::)
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Janne Koskinen - 27.01.2010, 21:48:00
Eivor nyt myynnissä:

"Small ferry , classed BV for Unrestricated
Navigation, for sale:

m/f EIVOR
FINNISH FLAG GEARED DAY-FERRY
645GT 243NT 250DW ON 3.25M
DIM 38.8/35.0 X 9.2M
BUILT ICELAND 1990
Class: BV +I3/3 E +HULL +MACH PAX FERRY UNRESTRICTED NAVIGATION F ICE III
AUT-MS
SS JUST PASSED
COMPLIANCE EC 98/18 FOR 'C'-ROUTES

(FOR SOLAS-90 INTERNATIONAL SERVICE, A WATER-TIGHT SECTION NEED TO BE
INSTALLED AT FRAME 34)

CURRENTLY CERTIFIED FOR 196 PASSENGERS + 4 CREW
LOWER RESTAURANT 80 SEATS
UPPER SALOONS (1 EACH SIDE) 40 + 40 SEATS
SUN DECK 100 SEATS
6 CREW BERTHS
CENTRAL HEATED ACCOMMODATION
MECHANICAL AIR CONDITIONING
DECK CRANE: MKG HMC420 1 X 24 TONS
WEATHER DECK HATCH TO HOLD
STERN DOOR 4.50 X 3.45M FHXW
HYDR STERN RAMP 5.0 X 3.45M LXW
SIDE DOOR
34 TRAILER LANE METERS (CENTRE LANE)
2 TRAILER 16M PLUS 12 CARS OR 20 CARS
100TS ROLLING FREIGHT PLUS 15-20TS ON DECK
RORO DECK 225 SQM
FREE HEIGHT: CENTRE LANE 5.0M
BELOW FIXED (1 EACH SIDE) CAR RAMPS 2.27M

CATERPILLAR 3508 2 X 705BHP @ 1200RPM
(10 YEAR OVERHAUL/SURVEY COMPLETED 2009)

10.5-11.0 KNOTS SERVICE SPEED AT 80% MCR ON 140/150 LIT/HR MDO
2 X CPP ULSTEIN
SHAFT GENS 2 X NEWAGE 270KVA
EMERGENCY GEN CATERPILLAR 3306 1 X 190HP
BOW THRUSTER ULSTEIN 24T 140KW
BIOLOGICAL WASTE WATER TREATMENT/CLEANING SYSTEM (NEW 2009)
FUEL 70 CBM

Trading coastwise WC Finland on contract to Finnish Board of Trade but she
can now be released for a fairly prompt delivery.

Official price ideas euro 3,700,000 but believe will conclude at euro
3,000,000 with special survey, drydocking and full 10-year machinery
overhaul completed! She was recently inspected and reportedly found in
tip-top condition!

Photos attached.

All details are given in good faith but without guarantee."
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 29.01.2010, 17:23:55
Kappas! Onkohan Jensenillä kiikarissa liikenteeseen paremmin sopiva ja samalla kilpailutuksen ehdot täyttävä uusi alus..?
Sopimuskauttahan Utön linjalla on kuluvan vuoden loppuun asti, joten jos vastaus tähän kysymykseen on ei, ei Eivoria ainakaan ennen vuodenvaihdetta uuden omistajan liikenteeseen saa millään.
Toisaalta kaiken sen pilssiveden, mitä Rosita oy:n niskaan on Eivor-projektin tiimoilta viime vuosina pumpattu, jälkeen olisi täysin ymmärrettävää, että varustamolla olisi halukkuutta ainakin vaihtaa operoivaa alusta ellei peräti luopua koko linjasta.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Ari Leskinen - 29.01.2010, 19:24:15
Kyllä kai myyntiin voi/kannattaa laittaa ajoissa. Eivor on hyvässä kunnossa ja huollettu.
 
Hinnoittelua ja tunnusteluahan se vissiin on tässä tapauksessa (Stefanin tuntien)
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 21.02.2010, 15:43:00
Jäätilanne on hyydyttänyt osan saariston yhteysliikenteestä kokonaan, osan osittain. Vain avovesiliikenteeseen soveltuvien Cherin, Karolinan ja Taxenin lisäksi myös Fiskö on hyytynyt kokonaan rantaan, Finnön kohdalla on mahdollisia ajoja koskeva merkintä "kysy laivalta" ja Rosala II hoitaa vain Kasnäs-Tunnhamn-Vänö- sekä Jurmo II Kannvik-Åselholm-Själö-reittiosuudet poikkeusaikataulun mukaan. Satavan tilapäisreitti on mielenkiintoinen Åselholm-Maskinnamo-Innamo-Järvsor-Pärnäs ja Viken operoi vain Granvikin ja Heisalan välillä. Eivorilla on aikaistettuja lähtöjä ja Berghamn jää aina väliin, ilmeisesti myös Jurmon vedenkorkeusongelmat ovat yhä vallitsevia.
Karolinaa tuuraa kaksikko Linta ja Leiju. Jälkimmäisestä olisi mukava tietää, mikä se on. Vaikuttaa nopealta menijältä (ilmatyynykö?), kun Själön ja Roslaxin väli useilla pysähdyksillä menee rapiassa tunnissa.
Yllättävää on, ettei Kaitalle ja Kivimolle ole ilmoitettu mitään poikkeusjärjestelyjä. Ainakin maitoauton roudauksen takia molemmat ovat varmasti liikenteessä, mutta pystyvätkö ne todella normaaleihin kulkuvuoroihinsa?

Saaristossa on ilmeisesti pitkästä aikaa käytössä myös jääteitä, ainakin Paraisten ja Nauvon eteläpuolisella alueella ne pystyvät korvaamaan yhteysliikenteen -jo silläkin perusteella, että Fiskön tuuraajatiedoiksi oli annettu nauvolaisen taksiyrittäjän puhelinnumero...
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mika Peltonen - 21.02.2010, 20:02:51
Kaita stoppasi eilen. Saariin kuljetaan jäitse, kevyemmällä kalustolla... maitovuorojen hoidosta ei tietoa
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kalevi Lehto - 22.02.2010, 08:46:16
Yllättävää on, ettei Kaitalle ja Kivimolle ole ilmoitettu mitään poikkeusjärjestelyjä. Ainakin maitoauton roudauksen takia molemmat ovat varmasti liikenteessä, mutta pystyvätkö ne todella normaaleihin kulkuvuoroihinsa?
y/a Kivimo liikennöi tällä hetkellä vain Teersalo-Rauhala reitillä, muut reitit on seis.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kari Nummela - 22.02.2010, 12:20:39
On todella sikamaista lopettaa yhteysalusliikenne ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta ja jättää kymmenet taloudet enemmän kuin pulaan.
Järjetöntä. >:(
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 22.02.2010, 20:55:13
Eiköhän se asiakasryhmä, joka yhteysliikennettä aktiivisesti todella tarvitsee, ole koko sen ajan, mitä meren jäätymisprosessi on kestänyt, ole hyvin tarkkaan tiedostanut, missä mennään. Ulkopuolisillekin on jakelussa ollut informaatiota mm.täällä: http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/yhteysalusliikenne/aikataulut
Puhelinkin on jo keksitty.

Ja jokainen, joka on säätilaa seurannut, on voinut olla varma siitä, että ainakin jotain poikkeusjärjestelyjä on.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Ari Leskinen - 22.02.2010, 21:06:44
Merivartiosto pelasti epäonnisen
ilmatyynyaluksen matkustajat Nauvossa

Turun Sanomat

Nauvon merivartijat pelastivat kaksi matkustajaa ja ilmatyynytaksin kuljettajan kylmettymiseltä maanantaina Nauvon eteläpuolella. Turun meripelastuskeskus sai iltapäivällä ilmoituksen hajonneesta aluksesta Fårön ja Bodön välisellä jääalueella. Ilmatyynyalus oli kuljettamassa kahta matkustajaa saaristosta mantereelle kun siitä oli kesken kaiken rikkoutunut moottori.

Paikalle hälytettiin saaristossa partioinut Nauvon merivartioaseman ilmatyynyalus. Se ehti hätiin vasta kahdessa tunnissa, mutta sai matkustajat ja kuskin turvaan ennen paleltumista. Kolmikko evakuoitiin Nauvon Pärnäisiin. Tapahtuma-alueella oli pakkasta noin 14 astetta ja sen purevuutta lisäsi ankarahko lounaistuuli.

Moottorivikainen ilmatyynyalus sai jäädä jäälle odottamaan sopivia varaosia ja korjaajia.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kari Nummela - 23.02.2010, 13:47:38
Mikko-Oskarin kommentti on varmaan henkilöltä joka ei koskaan ole asunut talvea saaressa.
Asiantuntematon.
Viime lauantai aamuna soittaessani laivalle sanottiin, että normaalisti ajetaan. Kahden tunnin päästä kun saavuin laiturille sanottiinkin, että liikenne lopetettu. Soitto tuli.
Tutki tässä sitten jäätilannetta ja aikatauluja Mikko-Oskari !
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Ville Walden - 23.02.2010, 20:19:56
Itse yli 20-vuotta saaressa asuneena, ja yhteysaluksia ajaneena (ja korjanneena), voin sanoa Karille, että olosuhteet ovat nykyiselle kalustolle ylitsepääsemättömät, ja ihme, että ovat näinkin kauan pystyneet ajamaan. Eräänäkin päivänä olin "pilkillä" Iniön eteläpuolella, kun Jurmo II yritti ajaa reittiänsä. Alus meni 20m eteen, 10m taakse, 20m eteen jne jne. Ja eräältä toiselta saaristolaiselta kuulin, että Jurmo, Rosala ja Falkö vuotaa jo vettä hitsaussaumoista kun jäät ovat runnelleet runkoa  :o
Pitäisikö sen miehistön sitten laivaansa jäätä pitkin työntää vai???
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kari Nummela - 25.02.2010, 11:00:34
En suinkaan ole ollutkaan yhteysalusliikenteen pysäyttämistä vastaan kun olosuhteet käyvät liian vaikeiksi nykyiselle kalustolle.
Purnaan vaan sitä, että päätös pysäyttämisestä tehdään yht'äkkiä ilman ennakkovaroitusta.
Kyllä virkamiehen pitää osata ennakoida olosuhteita muutaman päivän varoitusajalla.
Ei saaristolaisia saa kohdella kuin elukoita. :(
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 25.02.2010, 14:18:41
Sitaatti oli tainnut eksyä vähän väärään ympäristöön. Ei se mitään, yhtyealus löytää kuitenkin aina perille... 8)
"Eivor får hjälp av bogserbåt
Bogserare kompletterar Eivor på Utörutten. Suomen Saaristolaivat erbjuder Kökar.

Bogserbåten Kalkke från Vasa inleder trafik på Utörutten i dag.
   Fartyget har plats för tolv passagerare och är i första hand tänkt för de fast bosatta längs rutten. Fredagar och söndagar sköts trafiken av Eivor.
   –  Vi kör upp rännan med Kalkke och bryter is vid vändplatserna. På det här sättet försäkrar vi oss om att trafiken fungerar, säger skeppare Stefan Jensén.
   Han tror att Kalkke kan hålla tidtabellen. Men isläget varierar från dag till dag. I bland måste förbindelsebåten vänta på mötande fartyg i rännan och resan kan dra ut på tiden.
   – Man får agera enligt situationen. Det är ett ständigt pusslande.
   
   Samtidigt frågar sig den förra trafikidkaren Suomen Saaristolaivat varför inte NTM-centralen anlitar Kökar.
   Enligt Eero Laaksonen vid SSL är fartyget av isklass A1 och skulle klara sig bra i rådande isförhållanden.
   – Vi är tankade och i full beredskap att börja köra. Jag förstår inte var skon klämmer,säger Laaksonen.
   Upphandlingschef Kari Höglund vid NTM-centralen säger att de inte kan bryta kontraktet med den nuvarande trafikanten på Utörutten.
   –  Det är en fråga mellan rederierna om man vill ta in en ersättande farkost.
   SSL och rederi Rosita som äger Eivor förde förhandlingar i december men kunde inte komma överens om trafikarrangemangen."

(ÅU)

Eivorin jäissäkulkuominaisuudet ovat nyt ensi kertaa joutuneet koetukselle. Näyttää siltä, että Laaksosen parin vuoden takaiset epäilykset pitivät paikkansa -helpoista talvistahan ei tuolloisessa debatissa ollutkaan kyse. Pikku-Kökar olisi linjalle oikein hyvä talvilaiva, mutta eri asia on, suostuuko Laaksonen operoimaan Jensenin (siis valtion alihankkijan) alihankkijana. Ainakin silloin, kun aiheesta juttelimme, sanoi ettei kiinnostusta moiseen ole.

Kari Nummelalle: kiitos kritiikistä. Olet sikäli oikeassa, etten ole talvea asunut saaressa, vaikkakin olen kaikkina vuodenaikoina hyödyntänyt yhteysalusten palveluita useilla eri reittialueilla. Huonoja kokemuksia niistä ei ole, vaikka monesti aikataulut ovat olleet vähintäänkin viitteellisiä. Yhteyden olemassaolon tärkeys on kuitenkin siinä, että saarissa ylipäätään voi asua tai käydä. Minkä reitin käyttäjä olet?
Virkamiehen on helpoo istua konttorissaan ja päättää, miten alus milloinkin kulkee. Onneksi aikatauluja suunnittelevat henkilöt ovat ainakin tähän asti ymmärtääkseni kuunnelleet laivahenkilöstöjen ja saaristolaisten näkemyksiä melko hyvin. Sen kaikki osapuolet hyvin tietävät, että talviolosuhteet ovat usein poikkeukselliset.

Äskettäinen tapaus, kun Norrskatassa jäihin upposi kaivinkone kuskeineen, oli varsin ikävä ja liittyi juurikin tähän yhteysalusten liikennöinnin välttämättömyyden kannalta olennaiseen kysymykseen jäiden kantavuudesta. Jos jään yli voi ajaa esim.moottorikelkalla tai autolla, ei yhteysalusta tarvitse, kuin raskas liikenne. Tiedossani ei kylläkään ole, oliko tuo kaivuri ollut matkalla johonkin sellaiseen saareen, johon se avovesiaikana olisi roudattu Satavalla -tai siis olisi nytkin, jos olisi mennyt kiertotietä Pärnäsin kautta.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Janne Koskinen - 27.02.2010, 15:50:38
ÅU:n vieraskirjoitus 27.02.2010:

"Hela konkurrensutsättningen av trafiken måste ses över

ÅU skrev 25.2.2010 om Utöruttens problem.

Eero Laaksonen på Suomen Saaristolaivat berättar inte rakt ut var skon
klämmer, men jag tänkte göra det.

Närings-, trafik- och miljöcentralen har anlitat ett fartyg (Eivor) som inte
kan sköta trafiken på Utörutten under en normal vinter. Suomen
Saaristolaivat skötte om trafiken tidigare i 10 år med Aspö under isfria och
Kökar under isbelagda tiden.

För 4 år sedan konkurrensutsatte Sjöfartsverket Utörutten på nytt och då
vann Stefan Jensens Eivor tävlingen, fastän den inte är duglig för normal
vintertrafik. Nu säger Närings-, trafik- och miljöcentralen som tagit över
Sjöfartsverkets ansvar för förbindelsetrafiken, att man inte kan bryta
kontraktet med nuvarande trafikanten.

Varför skulle man inte kunna bryta kontraktet? Bogserbåten Kalkke som tagits
på rutten uppfyller inte kapacitetskraven som man har för rutten. Den tar
endast 12 passagerare och kravet är mycket större. Inte kan man acceptera i
någon annan bransch heller att man gör en halvmesyr. Varför godkänner man
det inom förbindelsetrafiken?

På torsdagen 25.2. blev det ett 30-tal personer på landbacken som skulle
till Jurmo hyrstugor, samt Utö Havshotell. De må kanske vara turister och
inte skärgårdsbor i Närings-, trafik- och miljöcentralens ögon, men det är
en näringsverksamhet för Klas Matsson på Jurmo samt Utö Havshotell.

Enligt Närings-, trafik- och miljöcentralens hemsidor så hör bland annat
följande uppgifter till dem: Utveckling av näringslivet, regional närings-
och arbetskraftspolitik, främjande av kultur och kreativ ekonomi. Man frågar
sig ifall detta stämmer ihop med att förbindelserna till yttre skärgården
har skurits ner till en oacceptabel nivå av samma central, fastän alternativ
skulle finnas?

Sjösäkerheten får inte äventyras

Bogserbåten Kalkke var på torsdagen fullsatt och avsedd endast för
skärgårsdbor i första hand, men Utö Havshotells köksmästare fick komma med
på Kalkke för han ”mönstrades” på Kalkke som diskare, då räknades han inte
med i 12 personers passagerarkvot. Det är kanske inte riktigt så som
säkerhetsmyndigheterna hade tänkt sig att en 12 personers passagerarkvot
fungerar. Det är nämligen så att alla som är mönstrade ombord ett fartyg
skall ha säkerhetsskolning (Basic Training) och personen innehar en uppgift
vid en eventuell nödsituation ombord på ett fartyg. Nu är man ute på svag is
och äventyrar säkerheten.

Varför Laaksonen inte hyr Kökar åt Stefan Jensen som äger Eivor är
uppenbart. Varför skulle Laaksonen hyra ut sitt fartyg åt konkurrenten? Inte
kan förbindelsetrafiken fungera på lösa boliner så att seriösa aktörer som
har det rätta tonnaget för vintertrafiken kommer endast in då det är
besvärligt, och sommartid får de ligga vid kajen.

Det är Närings-, trafik- och miljöcentralen som bär ansvaret för att
trafiken löper denna vinter och påföljande vintrar. Det kan man inte göra
med en bogserbåt.

Man skall komma ihåg att vi har en normal vinter, tjänstemännen har glömt
att vi haft onormalt milda vintrar de senaste 7 åren. Närings-, trafik- och
miljöcentralen vill inte erkänna sitt misstag med Eivor och därför får
skärgårdsborna och deras turismnäring lida.

Kökar är ledig och kan starta omedelbart enligt Laaksonen. Därför måste
Närings-, trafik- och miljöcentralen ta skeden i vacker hand och förhandla
med Laaksonen. Hittills lär man inte ens ha frågat Laaksonen vad Kökar
kostar att hyra.

Detta är inte Stefan Jensens fel, han gör sitt bästa i en för honom pinsam
situation. Hela konkurrensutsättningen av förbindelsetrafiken är usel och
måste ses om. Företagare måste få längre kontrakt än 5 år för att kunna
erbjuda rätt tonnage året runt. Med tillräckligt långa kontrakt (15 år) kan
Jensen och Laaksonen och andra företagare, samt statens
förbindelsefartygsbolag OY Arctia Shipping AB utveckla och bygga
förbindelsetrafiken till den standard skärgården behöver. Nu har vi fallit
tillbaka till tiden före Utö båten på 1970 talet.

Joakim Håkans

Sjökapten"
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kalle Kiirala - 27.02.2010, 21:59:33
ÅU:n vieraskirjoitus 27.02.2010:

Sjösäkerheten får inte äventyras

Bogserbåten Kalkke var på torsdagen fullsatt och avsedd endast för
skärgårsdbor i första hand, men Utö Havshotells köksmästare fick komma med
på Kalkke för han ”mönstrades” på Kalkke som diskare, då räknades han inte
med i 12 personers passagerarkvot. Det är kanske inte riktigt så som
säkerhetsmyndigheterna hade tänkt sig att en 12 personers passagerarkvot
fungerar. Det är nämligen så att alla som är mönstrade ombord ett fartyg
skall ha säkerhetsskolning (Basic Training) och personen innehar en uppgift
vid en eventuell nödsituation ombord på ett fartyg. Nu är man ute på svag is
och äventyrar säkerheten.

Joakim Håkans

Sjökapten"

Mielenkiintoinen tapa kiertää määräyksiä. Palkataan tiskaajaksi ja otetaan ulosmaksu perillä. Mitenkähän aluskohtaiset tutustumis- ja turvallisuuskoulutukset noiden yllämainittujen lisäksi???
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 28.02.2010, 13:02:33
Varför Laaksonen inte hyr Kökar åt Stefan Jensen som äger Eivor är
uppenbart. Varför skulle Laaksonen hyra ut sitt fartyg åt konkurrenten? Inte
kan förbindelsetrafiken fungera på lösa boliner så att seriösa aktörer som
har det rätta tonnaget för vintertrafiken kommer endast in då det är
besvärligt, och sommartid får de ligga vid kajen.

Kökar är ledig och kan starta omedelbart enligt Laaksonen. Därför måste
Närings-, trafik- och miljöcentralen ta skeden i vacker hand och förhandla
med Laaksonen. Hittills lär man inte ens ha frågat Laaksonen vad Kökar
kostar att hyra.

Detta är inte Stefan Jensens fel, han gör sitt bästa i en för honom pinsam
situation. Hela konkurrensutsättningen av förbindelsetrafiken är usel och
måste ses om. Företagare måste få längre kontrakt än 5 år för att kunna
erbjuda rätt tonnage året runt. Med tillräckligt långa kontrakt (15 år) kan
Jensen och Laaksonen och andra företagare, samt statens
förbindelsefartygsbolag OY Arctia Shipping AB utveckla och bygga
förbindelsetrafiken till den standard skärgården behöver. Nu har vi fallit
tillbaka till tiden före Utö båten på 1970 talet.

Joakim Håkans

Sjökapten"
Tuohon kysymykseen on helppo vastata, että Laaksonen on niin huono häviäjä, ettei halua tulla avuksi edes akuutissa hätätilanteessa. Pikku-Kökar on jo monen vuoden ajan ollut SSL:lle ylimääräinen laiva ja Jensen on jopa varsin tunnetusti osoittanut kiinnostusta sen ostamistakin kohtaan juuri tällaisia tilanteita (vaikka epäilemättä myös jotain nyt olemassaolematonta kesäliikennettä) ajatellen.
Toisaalta jos laiva on varustajan mukaan lähtövalmiudessa ja asiakkaita olisi tulossa, voisi Laaksonen aivan hyvin lähteä Kökarilla matkaan ominkin päin. Valtiontukiaisia sellaiseen liikenteeseen ei tulisi, mutta pyörisihän siinä oma bisnes ja epäilemättä välisaartenkin asukkaat vieraineen mieluummin kulkisivat meren yli matkustajalaivalla kuin hinaajalla... ::)
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Lassi Liikanen - 10.03.2010, 16:53:55
Kappas! Onkohan Jensenillä kiikarissa liikenteeseen paremmin sopiva ja samalla kilpailutuksen ehdot täyttävä uusi alus..?
Sopimuskauttahan Utön linjalla on kuluvan vuoden loppuun asti, joten jos vastaus tähän kysymykseen on ei, ei Eivoria ainakaan ennen vuodenvaihdetta uuden omistajan liikenteeseen saa millään.
Toisaalta kaiken sen pilssiveden, mitä Rosita oy:n niskaan on Eivor-projektin tiimoilta viime vuosina pumpattu, jälkeen olisi täysin ymmärrettävää, että varustamolla olisi halukkuutta ainakin vaihtaa operoivaa alusta ellei peräti luopua koko linjasta.
Kestääkö Utön linjan sopimus neljä vai viisi vuotta kerrallaan? Eikös Eivor nimittäin otettu liikenteeseen 2006 alkupuoliskolla, muttei ihan 05-06 vuodenvaihteessa? Vai oliko Rositan sopimus voimassa jo vuoden alusta, mutta SSL vuokrasi Aspöä linjalle tai jotain..?

Saapa nähdä, miten Eivorin kanssa käy. Voihan hyvin olla, että Rositan kiinnostus Utön-linjaan väsähti, nyt myydään Eivor pois ja Utön-seikkailu oli historiaa. Jos näin käy, on kiva tietää, miten tästä eteenpäin. Jos Eivor myydään pois (lue: muille kuin SSL:lle tai muille suomalaisille meriliikenteen tahoille, joilla on mahdollisuus liikennöidä kyseisellä aluksella Utöseen), mikäs alus sitten otetaan linjalle? Eikös Aspö ollut "vanhentunut" linjavaatimusten suhteen jo viime kilpailutuksessa? Vai jos parempaa ei ole tarjolla, otetaan se mitä tarjottavissa on (Aspö, ei taida Arctialta löytyä sopivaa kalustoa tuolle linjalle).

Loppujen lopuksi, onko Eivor niin kovin paha laiva? Siinä on rahtitilaa, joka voidaan hyödyntää tarvittaessa rahtitilana. Aluksihan autokannelle vinguttiin hyttejä, mutta eikö ole parempi, että majoitustoiminta keskittyy saaristoon (enemmän rahavirtaa saariston majoitusliikkeille)? Kahvila aluksesta löytyy, se on erittäin merikelpoinen, uudehko ja hyväkuntoinen. Ainoa, joka aluksessa on huonoa, on aneemiset matkustajatilat. Mutta nekin on varmasti muokattavissa, jos omistajalla on intressejä uudistaa alusta. Yhteysalushan sen on tarkoituskin olla, eikä mikään miniversio Tallinnan-lautasta..
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Markus Takala - 10.03.2010, 17:57:32
Kestääkö Utön linjan sopimus neljä vai viisi vuotta kerrallaan? Eikös Eivor nimittäin otettu liikenteeseen 2006 alkupuoliskolla, muttei ihan 05-06 vuodenvaihteessa? Vai oliko Rositan sopimus voimassa jo vuoden alusta, mutta SSL vuokrasi Aspöä linjalle tai jotain..?

Kyllä, pitää paikkansa, Eivor aloitti liikenteensä huhti-toukokuun vaihteessa 2006. Muistaakseni sopimus alkoi samasta päivästä kun Eivor aloitti liikenteen, eli tuota jälkimmäistä en ainakaan kyllä muista. En toki nyt tästä tiedosta mene päätäni pantiksi laittamaan, mutta en ainakaan koskaan ko. firman palkkalistoilla olleena muista moisesta kuulleeni.

Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 11.03.2010, 13:13:30
Sopimuskausi on viisi vuotta ja huhti-toukokuun vaihde tosiaan sen vaihtumisajankohta. Eli vaikka Eivor myytäisiin tänään, sen -tai vastaavan Rosita oy:n aluksen, jollaista ei kyllä tietääkseni ole- olisi kyettävä liikenne hoitamaan 30.4.2011 asti.
Kannattaa muistaa myös, että kun edellinen kilpailutus vuonna 2006 käytiin, liikenteen kapasiteettiehdot olivat muuttuneet aiemmasta nimenomaan rahdin kohdalla. Aspö ei siis enää olisi ollut reitille rahdinkuljetuskykynsä puolesta riittävä alus, Kökar ei sellainen olisi ollut muutenkaan (siis sen jälkeen, kun uusi matkustamotila rakennettiin ex-autokannen etuosaan), mutta se kelpasi aikanaan varalaivaksi hyvien jäissäkulkuominaisuuksiensa ansiosta ja kelpaisi sellaiseksi edelleen. Syy, miksi reitin vaatimukset muuttuivat, oli armeijan säännöllisen yhteyden loppuminen.
Eivor on kuitenkin osoittautunut reitille sikäli huonoksi laivaksi, että sillä on vaikeuksia pitää aikataulua, päästä matalan veden aikana Jurmoon ja nyt tänä talvena myös ongelmia jäissä etenemisen kanssa. Näitä voitaisiin pitää sopimusrikkomuksina, joiden perusteella sopimus voitaisiin purkaa, mutta sitä LVM tuskin tekee, koska jäät ja vedenkorkeudet voidaan tulkita forcemajeureiksi. Ja jos purkupykälää ruvettaisiin todella soveltamaan, olisi edessä uusi kilpailutus ja uudet ongelmat, koska rahdinkuljetuskapasiteetiltään riittävää alusta muilla operaattoreilla tuskin olisi tarjolla (Arctialla tosin saattaisi ehkä olla joku pidennetyistä Rosaloista, mutta olisiko sekään välttämättä parannus nyt vallitsevaan tilanteeseen?).

Eivorissa on oikeastaan rahtitilaa ihan liikaakin reittialueen tarpeisiin nähden, mutta se on kaikilta kapasiteettiosiltaan tähän liikenteeseen riittävä alus. Jenseneillä olisi jopa varaa nipistää autokannesta 3-kannen keulapuoli rakentamalla sivumatkustamot yhteen ja sulkemalla keulavisiiri -tällainen suunnitelmahan aluksen matkustamotilojen mukavoittamiseksi on tehty, mutta ilmeisesti joko siksi, ettei se kuitenkaan olisi taloudellisesti kauhean järkevä investointi tai siksi, ettei varustamolla ole reitille satunnaiskeikkoja vakituisempaa väliaikaislaivaa (Lilyn rahtikapasiteetti on olematon, eli se voi ajaa vain muutaman päivän telakointituurauksia), ei remonttia ole päästy tekemään.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Markus Takala - 11.03.2010, 13:29:50
Eivor on kuitenkin osoittautunut reitille sikäli huonoksi laivaksi, että sillä on vaikeuksia pitää aikataulua, päästä matalan veden aikana Jurmoon ja nyt tänä talvena myös ongelmia jäissä etenemisen kanssa. Näitä voitaisiin pitää sopimusrikkomuksina, joiden perusteella sopimus voitaisiin purkaa, mutta sitä LVM tuskin tekee, koska jäät ja vedenkorkeudet voidaan tulkita forcemajeureiksi. Ja jos purkupykälää ruvettaisiin todella soveltamaan, olisi edessä uusi kilpailutus ja uudet ongelmat, koska rahdinkuljetuskapasiteetiltään riittävää alusta muilla operaattoreilla tuskin olisi tarjolla (Arctialla tosin saattaisi ehkä olla joku pidennetyistä Rosaloista, mutta olisiko sekään välttämättä parannus nyt vallitsevaan tilanteeseen?).

Eivorissa on oikeastaan rahtitilaa ihan liikaakin reittialueen tarpeisiin nähden, mutta se on kaikilta kapasiteettiosiltaan tähän liikenteeseen riittävä alus. Jenseneillä olisi jopa varaa nipistää autokannesta 3-kannen keulapuoli rakentamalla sivumatkustamot yhteen ja sulkemalla keulavisiiri -tällainen suunnitelmahan aluksen matkustamotilojen mukavoittamiseksi on tehty, mutta ilmeisesti joko siksi, ettei se kuitenkaan olisi taloudellisesti kauhean järkevä investointi tai siksi, ettei varustamolla ole reitille satunnaiskeikkoja vakituisempaa väliaikaislaivaa (Lilyn rahtikapasiteetti on olematon, eli se voi ajaa vain muutaman päivän telakointituurauksia), ei remonttia ole päästy tekemään.

Totta. Avovedessä Eivor menee oikeinkin mukavasti, onhan se rakennettu Atlantin aalloille, mutta tämänhetkisitä ongelmista minulla ei ole sen kummempaa tietoa, kuin ne mitä olen lehdistä lukenut, enkä asioita mitä tietäisinkin halua kunnioituksesta entistä, hyvää, työnantajaani kohtaa täällä levitellä, eli siksi en ota sen enempää kantaa Eivorin väitettyihin ongelmiin.

Mielenkiintoinen skenaario, jos joku vanhoista Rosaloista tulisikin Utön reitille. Rahtitilaa löytyisi kyllä, mutta muuten tuntuu koko ajatuskin aika hurjalta, spekuloidahan aina saa.

Eli ajatellaan reitille nyt vaikka Jurmo II. Soiva peli varmasti, leveä rahtitila, kraanat jne, eli pystyy kyllä varmasti hyvin hoitamaan rahtiliikenteen. Vaan taitaa tulla kelirajat ja aluksen ominaisuudet vastaan? Onko esimerkiksi sinulla Mikko-Oskari tietoa, onko tuon sarjan aluksilla joku oikein asetettu keliraja? Kun ovat kuitenkin sisäsaariston reiteille rakennettuja, niin voisivat olla aika mielenkiintoisia Utön myrskyissä? Toisaalta taas jäätalvena ovat tuon sarjan alukset aika kovia menijöitä, tai ainakin ovat olleet, toki ikä on tehnyt tehtävänsä niissäkin, ja rupeaa paikat vanhuuttaan hajoamaan...

Totta on, että Kökar olisi tuolle reitille vielä varmasti hyvä laiva. Ja jäihän siihen kuitenkin perään jonkunnäköinen rahtitila, muutoksen jälkeenkin.  Kraanakin löytyy, ja jäissä on kova menijä.

Mutta, mutta. Mielenkiinnolla odotamme mitä tapahtuu 30.4.2011. Kuka ajaa? Millä ajaa? Tuleeko kenties ihan uusi liikennöitsijä?
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Lassi Liikanen - 11.03.2010, 13:45:09
Tietysti, jos Rosita aikoo jatkaa liikennettä ja tahtoo uudistaa Eivorin, luulisi että Liikenneviraston kanssa voidaan sopia korvaavasta laivasta telakoinnin aikana. Muutoksethan voisi tehdä vaikka uuden sopparin alkaessa, ja LV vuokraisi SSL:ltä Aspöä siksi aikaa.

Kaikenlisäksi, voihan uudessa sopimuksessa rukata matka-aikaa hieman lisää, jos myöhästely on säännöllistä ja jatkuvaa. Konetehojen nosto taitaa olla kallis projekti Rositalle. Mutta jokatapauksessa Eivor on muuten ihan mukava alus, kestää isommatkin tyrskyt ja kapasiteetiltaan ihan riittävä.

Kiinnostaisi vaan tietää, onko SSL todella niin vakavarainen yritys, että on varaa nirsoilla ja pihdata Kökäriä itsellään? Ylipäätään ei taida Kökär kovin montaa viikkoa, vai puhutaanko peräti päivistä, olla vuodessa liikkeellä. Kun Utön-linjan sopimus menikin Rositalle, silloinhan veikkailtiin jo Suomen Saaristolaivojen tarun olevan lopussa.. tuottaako Utön majoitusbisnes yritykselle niin paljon, että sillä on varaa pitää kahta laivaa liikenteesssään (okei, yhtä laivaa säännöllisemmin ja toista vähän vähemmän säännöllisemmin)? :P

EDIT: "M/S Eivor telakalla

M/S Eivor telakalla 19.4.-23.4.2010.  M/S Lily hoitaa liikennöinnin tuona aikana. www.rosita.fi"

http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/yhteysalusliikenne/aikataulut/eivor

Eipä vaan taideta neljässä päivässä huoltotelakointia suurempaa saada aikaiseksi.  :(
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Timo Selkälä - 11.03.2010, 14:37:46
Mielenkiintoinen tapa kiertää määräyksiä. Palkataan tiskaajaksi ja otetaan ulosmaksu perillä. Mitenkähän aluskohtaiset tutustumis- ja turvallisuuskoulutukset noiden yllämainittujen lisäksi???


Tätä tapaa on muuten hyvinkin menestyksekkäästi käyttänyt Tanskalainen Vognmandsruten, joka keksi "kahvimatruusit" - eli rekkakuskit mönstrattiin yhdelle matkalle ja heidän työtehtävänsä oli litkiä kahvia messissä. Yhtiö oli myös sekaantunut Scandinavian Star-tapaukseen - eli omistajat olivat samoja.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 13.03.2010, 13:44:09
Ainakin joku Rosaloista -en tosin mene sanomaan, mikä eli pidennetty vai peräti Satava- on joskus ollut Utön reitillä tilapäistuuraajana. Alustyypin mahdollisista kelirajoista en tiedä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että niin JII Iniönaukolla kuin RII tai Falkö Högsåran länsipuolella ovat varmasti vuosien mittaan joutuneet Utön reitin kanssa yhteismitallisiin olosuhteisiin.
Siltikään en pitäisi mainittuja aluksia millään sektorilla parannuksina Eivoriin verrattuna. Varsinkaan näissä talviolosuhteissa, joissa yksikään niistä ei liiku... ::)

Iniössä on ensi keskiviikkona liikehdintää kevään suuntaan: Idäntie/hinaaja Ajax avaa väylän Kannvikista Åselholmaan ja Kvarnholmaan 17.3.2010 aamupäivällä. Arctia Saaristovarustamo on luvannut tänään, että liikenne väylällä aloitetaan heti väylän avaamisen jälkeen. Liikenne hoidetaan m/s Falköllä, puh. 0400 320 097.
Satavan tuuraajana jatkaa toistaiseksi ilmatyynyalus Leiju I lähinnä Lavarnin ja Åvensorin välillä, poiketen tarvittaessa Maskinnamoon ja Järvsoriin. Kivimo ja Viken palvelevat aiemmin ilmoitettujen aikataulujen mukaan kahden laiturin välisiä, ilmeisesti painotetusti raskaskuljetuksia.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 06.01.2011, 23:14:50
Vuoden vaihteessa tapahtuu ainakin yksi operaattorimuutos kilpailutuksen seurauksena. JS-Ferryway tuo voittamalleen Nauvon eteläiselle reitille Norjasta ostamansa entisen armeijan yhteysaluksen ms.Nordepin. Fiskö jää toimettomaksi.
Nordep on ÅU:n tietojen mukaan rakennettu vuonna 1987 ja kuljettaa 50 matkustajaa sekä 2-4 autoa. Aluksen jäissäkulkuominaisuuksia parannetaan Virossa.

Voisipa sanoa, että jo on aikoihin eletty, kun yhteysalukselta muka edellytettäisiin, että jonkun pitäisi aina olla kyydissä:  ::)
http://www.ts.fi/online/kotimaa/186425.html

Jos oletetaan, että joku siellä saaristossa asuukin, niin silloin yhteysaluksen tärkein ominaisuus on taata mahdollisuus moiseen. Ja postipaketteja tietääkseni elintarvikelähetyksetkin ovat.
Mutta jos "matkustajavaatimus" tulee, niin kyllä sellainen keikka minullekin kelpaisi -varsinkin, jos yhteysaluksen kyydissä olemisesta vielä saisi liksaakin!

Tämäkin asia ilmeni taas kilpailutuksen myötä tapahtuneen liikennöitsijänvaihdoksen myötä, kun edellämainittu Nordep ei ollutkaan vienyt lehtinippua joka saareen. Eli kultapossukapitalistien juonia koko homma..!
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Lassi Liikanen - 07.01.2011, 00:17:26
No, miten tuon nyt sitten ottaa. Ymmärrän kyllä valtiovarainministeriön kiukun siinä tilanteessa, kun kalliille yhteysalusreissulle lähtee pari hassua postikirjetta/-pakettia. Toisaalta postipalvelut on ehdoton peruspalvelu, ja postinjakelu kerran viikossa kuulostaa aivan käsittämättömän huonolta palvelulta. Onhan se typerää tilata vaikka sanomalehteä, jos ne tulee kerran viikossa perinne seitsemän numeron nippuna? Eipä tämä saariston asukkeja riemastuta, eikä houkuttele ihmisiä mantereelta saaristonkaan suuntaan.

Säännösten ja lakien kiertäminen taas menee aivan hölmöilyksi. Kaikkien osapuolien, eli saariston asukkaiden "edustajien", Itellan, saaristokuntien eli lähinnä Länsi-Turunmaan päättäjien sekä valtion/VM:n edustajien pitäisi istua samaan pöytään ja keskustella tilanteesta. Mites olisi yhteinen posti-yhteysalus, nimeksi voisi tulla vaikka Itella?  ;D
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 07.01.2011, 18:25:42
Postilla on aikanaan ollut omia jakeluveneitä, joilla pystyttiin menemään jonkinlaisessa jäässäkin. Jakelukierrokset olivat pitkiä ja matkustaminenkin kävi laatuun, kun ei kiirettä ollut. Muistaakseni isoimmat näistä postin yhteysaluksista olivat sittemmin MKL:n liikenteessäkin olleet Velkua- ja Pietari Brahe-malliset. Ainakin Selkälän Timolla on hallussaan kirja, jossa tämä asia todetaan faktuaalisesti.
Postin yhteysalukset olivat toimintaidealtaan samanlaisia, kuin maanteillä kiitäneet keltaiset postibussit (toisaalta jakeluidea lienee aika pitkälti sama yhteysaluksilla muutenkin). Huonoa bisnestä, joo, mutta elinehto niille, jotka yhteyden takana asuivat. Sitä en tiedä, maksaako Itella nykyään jakelun toteuttamisesta yhteysaluksen operaattorille jotain, kaiken järjen mukaan näin pitäisi olla. Yksityisiäkin jakelijoita (suoralla kahdenvälisellä sopimuksella Itellan kanssa) on, sellaisilla seuduilla, joilla yhteysalusta ei ole.

Isoimmista yhteysaluksista ainakin ennen sotia itäisellä Suomenlahdella kulkeneella ss.Suursaarella oli oma postileima ja erillinen postin virkailija laivakonttoria pyörittämässä. Turunmaalla näin ei ole tainnut koskaan olla ainakaan millään muiden instanssien operoimilla aluksilla, vaikka esim.Nötön postikonttorin lakkauttamisen (-90-luvun puolenvälin tienoilla) jälkeenhän saarten postiosoitteissakin on mainittu aluksen nimi.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Ville Walden - 07.01.2011, 18:39:13
Hyvin alkoi sitten Ferrywayn liikennöinti....

http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=205211 (http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=205211)

Suomeksi Turun Sanomissa:

http://www.ts.fi/online/kotimaa/186823.html (http://www.ts.fi/online/kotimaa/186823.html)
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Petri Lahti - 08.01.2011, 17:58:29
Hyvin alkoi sitten Ferrywayn liikennöinti....

Yhteysalus Nordep herättää epäluuloja saaristossa. Nordepissa on peräramppi ja sekin liian jyrkkä.

http://www.ts.fi/online/kotimaa/187014.html
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Juhani Mehto - 08.01.2011, 21:00:24
Satava näyttää AIS:in mukaan vaikuttaneen tänään Nordepin liikennealueella - sattumaa vai ei? Nordepilla ei näemmä AIS:ia olekaan.

EDIT: ÅU:n mukaan Satava korvaa Nordepin viikonlopun ajan ja ilmatyynyaluksen tulevan maanantaina.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 09.01.2011, 12:23:08
Autojen lastaustilan sijoittelu hipoo taivasta:
http://www.ts.fi/online/kotimaa/187014.html

Paperi-TS:ssa oli tämän jutun jatkoksi mielenkiintoinen kommentti ELY-keskukselta, joka ei kertomansa mukaan ole kiinnostunut ostamiensa liikennepalveluideen toteuttajien teknisistä valmiuksista.
Sillä lailla! Kun vain raha (tai siis sen vähäisyys) ratkaisee...  ::)

Kuvasta päätellen Nordep taitaisi olla toimeensa soveliain ihan perinteisellä raanalastauksella. Autojahan liikennealueen saariin harvemmin tarvitsee viedä ja traktori kestää rajummankin kuormaustyylin. Matkustajien kannalta Nordep lienee sikäli parannus Fisköhön verrattuna, että sen matkustajatilat ovat olennaisesti suuremmat. Fisköhän oli varsinkin vilkkaimmilla vuoroillaan keskellä kesää usein varsin täysi, joskin pääsääntöisesti erinomaisen sopiva laiva juuri tälle reitille.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 23.02.2011, 20:57:36
Jäätalvi on nyt pyäsyttänyt suurimman osan saariston yhteysalusliikenteestä. Houtskärissä leijuu ilmatyynyalus Leiju, Nauvon eteläisellä Leiju I. Hiittisissä Auran ulkopuolisen liikenteen puolestaan hoitaa SubSea Ålandin ilmatyynyalus. Viken ajaa vain Granvikista Heisalaan, Kivimo Teersalosta Rauhalaan. JII, RII, Kaita ja Finnö ovat hyytyneet laitureihinsa ja Eivor kulkee jääaikataulun mukaan.

ELY-keskus on säätänyt noita kilpailutusaikatauluja uusiksi. Pdf-linkki löytyy täältä:
http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/varsinaissuomenely/Saaristoliikenne/Sivut/Saaristoliikenne.aspx

En tiedä miksi, mutta joka tapauksessa näin on nyt käynyt, että Nauvon eteläinen sisältäen Nauvon poikittaisen on uudessa kilpailutuksessa. Ilmeisesti Nordep ei siis täytä liikenteelle asetettuja vaatimuksia. Toivottavasti tämä seikkailu jää lajissaan ainoaksi ja jatkossa ELY-keskuksen kriteeristössä painaa aina tarjouksen halpuutta enemmän se, että tarjotun aluksen tiedetään olevan linjalle paras mahdollinen. Saamme nähdä, tuoko tämä ratkaisu Fiskön takaisin Nauvon vesille.
Tämän vuoden viikolla 11 (siis pe 18.3.mennessä) jätetyillä hakemuksilla saadaan operointi vuosille 2013-21. Kolme viikkoa myöhemmin katkeaa haku Houtskärin alueelle sisältäen Iniön lisäreitin -onko tässä siis niputuksessa tähän asti Karolinan ja Jurmo II:n hoidossa ollut liikennealue ja haetaanko siihen uutta säätöä..? Tuo liikenne olisi kuitenkin kyettävä aloittamaan jo ensi vuoden alusta ja sitä olisi jatkettava samalla sopparilla vuoteen 2021 asti.
Korppoon (nykyinen alus Finnö) ja Paraisten (Viken) reitit ovat kilpailutuksessa vuodesta 2013 ja Utön (Eivor), Nauvon pohjoisen (Falkö) ja Rymättylän (Kaita) vuodesta 2014 alkaville kymmenvuotiskausille (Paraisten alue tosin vain vuoden 2015 loppuun). Nämä skabat käydään ensi talven aikana -kuin myös Velkuan (Kivimo) kilpailutus vuosille 2015-24.


Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 30.03.2011, 16:22:54
Rosala II on eilen aloittanut liikennöinnin Holmaan, Vänöhön ja Tunnhamniin. HS:n artikkelin kuvatekstissä oli tapahtunut mielenkiintoinen merenkulullis-freudilainen tms.lipsahdus, kun kuvassa esiintyneen täkkärin laivan sanottiin olevan Rosella...
Edelleen on epäselvää, mihin tarkoitukseen Lintan operaattorifirma Archipelago Lines on ostanut norjalaisen vuonolautan, kuinka käy JS-Ferrywayn liikennöinti Nauvon eteläisellä, jos Nordep ei liikennöintiehtoja jatkossakaan kykene täyttämään sekä se, mikä on Hiittisten reitin operoiva alus vapusta eteenpäin. Mutta mitä ilmeisimmin nämä asiat selkiintyvät samaan tahtiin jäiden sulamisen kanssa.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Juhani Mehto - 08.04.2011, 16:16:32
Edelleen on epäselvää, mihin tarkoitukseen Lintan operaattorifirma Archipelago Lines on ostanut norjalaisen vuonolautan...
Päivän Turun Sanomat kertoo, että ko. alus, eli Værøy, tulee kesäksi Lintan tilalle Östern-nimisenä. Alus ajetaan Bergenistä Nauvoon lähiviikkoina ja sen ramppeihin tehdään muutoksia ennen liikenteen aloittamista. Ylempään salonkiin sisustetaan myös baari. Liikenne aloitetaan toukokuun lopussa. Kantavuus on 67 t ja kyytiin mahtuu 17 henkilöautoa - nykyistä matkustajakapasiteettia, 126 hlöä, aiotaan anoa korotettavan 200:aan Trafilta. Archipelago Lines selvittää myös Hankan sataman vaihtamista Röölään.

Tuleva Östern (http://www.digital-seas.com/fleetmon/images/thumbnails/54087.800x600.jpg)
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Juhani Mehto - 28.06.2011, 19:52:53
Eilinen Turun Sanomat tietää kertoa, että Östern aloittaa liikennöinnin lähipäivinä.

Turun Sanomien juttu (mukana kuva) (http://www.ts.fi/online/kotimaa/234003.html)
Otsikko: Re: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Petri Lahti - 09.08.2011, 20:44:51
m/s Eivorin Facebook-sivu (https://www.facebook.com/pages/MS-Eivor/135875319810107) kertoo:

M/S Eivor lähtee telakalle tänään illalla ja palaa aikaisintaan lauantaina. Syy telakointiin on jäähdyttimen rikkoontuminen joka on melkoisella varmuudella jäiden aiheuttama. Vara-alus M/S Lily hoitaa liikenteen kunnes Eivor on korjattu.
M/S Eivor åker till docken i kväll och är tillbaka tidigast på lördag. Orsaken till dockningen är kylaren som gått sönder troligtvis p.g.a. isarna. Reservfartyget M/S Lily sköter trafiken tills Eivor är reparerad.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 11.01.2012, 22:41:55
Vaikka vuodenvaihteessa kaiketi tapahtui Iniön reittialueella sopimuskauden vaihdos, ei Jurmo II:n aikatauluissa ole havaittavissa muutoksia. Varmaan ihan hyvä niin, onhan paatti vuosien mittaan todettu toimeensa kohtuullisen sopivaksi.
Nordepin aikataulua on muutettu siten, että suuri osa aiemmista x-vuoroista on nyt y-vuoroja. Varmaan kännykkäaikakaudella ihan käypä uudistus. Tämäntyyppisiä säätöjähän on nähty muuallakin.

Sattuneesta syystä eräillä aluksilla on tällä viikolla poikkeamia aikatauluissaan niiden toimiessa ennakkoäänestyspaikkoina presidentinvaalissa. Ainakin Nordep ja Eivor tarjoavat tämän palvelun yhtenä päivänä hidastetun aikataulun puitteissa ja Aura toimii vaalihuoneistona myös matkan aikana.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 09.03.2012, 17:51:26
Paperisessa Turun Sanomissa tänään lähes koko sivun juttu Turun saariston yhteysalusliikenteestä. Jutussa oli kaikkien 14 aluksen kuvat, nykyisten sopimusten päättyminen, kilpailutusajankohdat ja reittikartat. Ei löytynyt ts.fi-sivulta.
Reittejä yhdistetään, mutta aluksien lukumäärä säilyy ennallaan. Satavaa jatketaan ja korjataan ja se korvaa Jurmo II:n. Nauvon poikittaisen reitin Cheri korvautumassa Myrskylinnulla. Olisikohan tuo: http://www.strandbo.fi/fi/laivasto/myrskylintu (http://www.strandbo.fi/fi/laivasto/myrskylintu) Lisäksi K. Mattssonin näkemyksiä saaristomatkailun huomioimisesta aluksissa.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Juhani Mehto - 09.03.2012, 18:26:47
Eilisessä TS:ssa oli puolestaan juttu Östernin liikenteestä ja muutetaanko linja kulkemaan Hankan laiturin sijaan Röölään vai ei. Saaristolautakunta on esittänyt aluksen pitämistä Hankassa, mutta Röölän rannan yrittäjä on tehnyt päätösesityksestä valituksen ja asiaa katsotaan ilmeisesti vielä uudelleen. Östernin liikennöinti alkaa tänä vuonna jo toukokuun puolivälin kieppeillä.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 09.03.2012, 18:52:06
Eilisessä TS:ssa oli puolestaan juttu Östernin liikenteestä ja muutetaanko linja kulkemaan Hankan laiturin sijaan Röölään vai ei. Saaristolautakunta on esittänyt aluksen pitämistä Hankassa, mutta Röölän rannan yrittäjä on tehnyt päätösesityksestä valituksen ja asiaa katsotaan ilmeisesti vielä uudelleen. Östernin liikennöinti alkaa tänä vuonna jo toukokuun puolivälin kieppeillä.

Östernin yrittäjä haluaisi myös reittiä jatkettavan, mikä mahdollistaisi ruokatarjoilun matkalla. Tosin Östernin ravintolassa on sama vika kuin Eivorissa eli autokannen alla, eli maisemia ei joudu syödessä katsomaan.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Juhani Mehto - 03.04.2012, 15:42:11
Päivän TS kertoo, että Naantalin kaupunginhallitus on päättänyt suositella ELY-keskukselle, että mahdollisuudet Östernin sataman muutokselle Rymättylän päässä selvitetään. Röölää perustellaan mm. turvallisuudella huonolla säällä.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 03.04.2012, 19:19:57
Siinä on monta muutakin hyvää syytä. Röölä on Hankaan verrattuna "ihmisten ilmoilla" eli bussilinjan ympärivuotinen päättäri ja sillä on vanha perinne saaristoliikenteen risteyssatamana, minkä kunta varmaan mieluusti elvyttäisi. Röölästä operoitavaan linjaan voidaan myös liittää Maisaaren ja ehkä Samsaarenkin liikenne, jotka nykyään ovat Kaitan hoidossa, mutta kovin pahasti sivussa sen omalta linjalta, eikä merimatka Nauvoon kuitenkaan pitene niin dramaattisesti, että päivittäistä vuorotiheyttä pitäisi ruveta karsimaan.

Tosin saattaa mennä Östernistä puhuminen ylisummaan vähän otsikon ohi -valtio kun ei tietääkseni ole ostanut Pikku Rengastietäkään, vaikka sitä moneenkin otteeseen on yritetty sille kaupata...
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Juhani Mehto - 16.05.2012, 16:07:21
Paikallinen ELY-keskus on nyt päättänyt, että Östern ajaa tänäkin vuonna Hankaan, eikä Röölään.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Janne Koskinen - 28.05.2012, 17:01:11
No niin:

"Valtioneuvoston viestintäyksikkö

Tiedote 167/2012
28.5.2012 14.30

Arctia Saaristovarustamo siirtyy Suomen Lauttaliikenteelle

Valtio-omistaja yhdistää Arctia Saaristovarustamo Oy:n ja Suomen Lauttaliikenne Oy:n. Järjestelyn myötä saman katon alle saadaan kaksi maantielauttojen ja lossien sekä yhteysalusten operaattoria. Järjestelyn jälkeen valtio omistaa yhden alan toimijan, mikä selkeyttää kilpailutilannetta ja edistää kilpailullisuuden toteutumista.

Järjestelyn on käsitellyt talouspoliittinen ministerivaliokunta. Se järjestetään niin, että Suomen Lauttaliikenne ostaa Arctia Shipping Oy:ltä Arctia Saaristovarustamon osakkeet. Järjestelyllä ei ole henkilöstövaikutuksia, koska yhtiöillä ei ole alueellisesti päällekkäisiä liiketoimintoja. Yhtiöt ovat aiemmin kuluvana vuonna tiedottaneet, että neuvotteluja asiasta käydään.

Lisätietoja: Pekka Timonen, ylijohtaja, valtioneuvoston kanslia, puhelin 160 23000"

Arctia pienenee taas kuin pyy sen maailmanlopun alla.

Arctia:

"Arctia myy Saaristovarustamon
28.5.2012
Arctia Saaristovarustamo Oy:n koko osakekanta on myyty Suomen Lauttaliikenne Oy:lle (Finnferries). Kauppasopimus allekirjoitettiin 28.5.2012 Turussa. Omistajavaihdoksella ei ole vaikutusta Saaristovarustamon toimintaan tai henkilökuntaan.
 -”Saaristovarustamon kehittämismahdollisuudet paranevat. Skaalaedut jäänmurtoluokan alusten kanssa jäivät pienemmiksi, kuin mitä ne voivat olla vastaavantyyppisiä aluksia laajemmin operoivassa yhtiössä,” toteaa toimitusjohtaja Tero Vauraste.
Kaupan jälkeen valtion omistuksessa on enää yksi yhteysalus- ja maantielauttaliikennettä harjoittava yhtiö."

Mikähän oli kauppasumma? Yksi euro? Kaksi euroa? "Hienosti" palvelee kilpailua alalla.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 29.05.2012, 00:10:29
Tämä on hyvä uutinen, ensimmäinen järkevä ratkaisu valtio-operaattorilta saaristoliikenteessä pitkiin aikoihin. Kun vielä muodostaisivat tästä varustamostaan kalustonhoitoyhtiön, joka sitten pitäisi huolen myös kalustoinvestoinneista.
Pieni positiivinen ongelmahan tässä on meille se, miten jaamme keskustelun tämän sekä FinFerriesiä käsittelevän langan kesken, mutta eiköhän siihenkin jokin ratkaisu muodostune. Ainakaan keskusteluja ei kannata yhdistää, on saaristoliikenne näiden kummankin arvoinen... 8)
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 02.06.2012, 14:34:05
Kyllä taas ELY-keskuksen kilpailutuspolitiikka tuotti varsinaisen kukkasen. Vanha tuttavamme Nordic Jet Line on siirtymässä uudelle toimialalle:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/353296/Kilpailutus+toi+liikenteeseen+53vuotiaan+yhteysaluksen

Lotta II on ikäisekseen kelpo menopeli, mutta aika vaikea on uskoa sen olevan liikenteessä mikään huomattava parannus tähän asti vallinneeseen asetelmaan.  :P
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 03.06.2012, 16:36:17
2.6. Turun Sanomien mukaan Lotta II:n sopimus on vuosiksi 2013-2015.

Korppoon reitin tarjouskilpailun voitti Archipelago Lines, joka vuokraa reitille Arctian Fiskön, Finnön toimiessa vara-aluksena. Korppoon reitin sopimus on vuosiksi 2013-2020.

Nauvon pohjoinen ja Rymättylän reitit kilpailutetaan yhdistettynä vielä kesäkuun aikana ja Utön reitti myöhemmin syksyllä.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 08.06.2012, 10:19:59
Hiittisten reitin uusi toimija on Kuljetus Savolainen, joka tuo reitille vanhan norjalaisperäisesta aihiosta tehdyn aluksen.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/355400/Uudet+oljyntorjuntayhteysalukset+valittu (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/355400/Uudet+oljyntorjuntayhteysalukset+valittu)

Sattumalta samainen Kuljetus Savolainen osti viime syksynä Pikkurengastieltä aiemmin kesällä vapautuneen Lintan, joka on ollut Ukissa koko talven seisomassa.

Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 11.09.2012, 10:48:19
^Teijon telakan eli WSY:n sivulta: 

M/S Stella
Hiittisten linjalla 1.1.2014 aloittava yhteysalus M/S Stella peruskorjataan ja uudistetaan WSY:n telakalla Teijolla.


M/S Linta on ajamassa parhaillaan Uudestakaupungista ilmeisestikin juuri Teijolle.

Uusi FinFerries:in Korppoo-Houtskäri lauttakin sai nimikilpailussa nimen Stella, joten varsin suosittu nimi on kyseessä.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 12.09.2012, 23:54:20
Kun Viking olisi tehnyt Kreisistään Stellan, olisi tämäkin ongelma ratkaistu. Ruotsinlaivan kaimaa kun tuskin saaristolinjalle tulisi, vaikka siitäkin on kokemusta ajalta, jolloin Tukholman linjalla ajoi "Iso-Wellamo" ja Rymättylän, Norrskatan, Houtskärin ja Iniön saariston mullikoita kuskasi Oskar Hantun "Pikku-Wellamo"...
Valtion operaattori-instanssit antoivat aikanaan joillekin aluksilleen sikäli kummallisia nimiä, että ne olivat kovin samankaltaisia jonkun muun saaristotoimijan kanssa. Tökeröimpinä esimerkkeinä tästä tietenkin Viken (sekoittui ahvenanmaalaisten ja hetken myös velkualaisten Viggeneihin) ja Falco (joka kääntyi saaristolaisen suussa Falköksi).
Takavuosina myös tiettyjen saarten mukaan nimetyt alukset aiheuttivat hämminkiä, erityisesti Iniön ja Houtskärin reitillä operoinut Velkua ja Fiskötä Nauvon eteläisellä reitillä edeltänyt Inijo. Tämän nimikummajaisen uskoisin ruokkineen takavuosina entistä Korpo-lauttaa nimenneitä Rengastien käynnistäjiä, heidän kehittäessään Iniöstä ja Mossalasta sinällään ihan järkeenkäyvän Inimon.

No, ehkäpä Stellojen kohdalla pystytään välttämään isommat sekaannukset, kunhan kumpikaan ei osoittaudu linjalleen täysin epäonnistuneeksi investoinniksi.  8)
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Petri Lahti - 13.10.2012, 12:05:15
Hiitisten reitille on tulossa vuodeksi 2013 m/s Fjordgar. Aluksesta lisäinfoa

http://no.wikipedia.org/wiki/MF_%C2%ABFjordgar%C2%BB_(1967) (http://no.wikipedia.org/wiki/MF_%C2%ABFjordgar%C2%BB_(1967))
http://www.fjordfaehren.de/no_f/torulf1967.htm (http://www.fjordfaehren.de/no_f/torulf1967.htm)
http://www.marinetraffic.com/ais/fi/shipdetails.aspx?MMSI=230633000 (http://www.marinetraffic.com/ais/fi/shipdetails.aspx?MMSI=230633000)
http://www.youtube.com/watch?v=goZxZe0lJ6g (http://www.youtube.com/watch?v=goZxZe0lJ6g)

Turun Sanomat kertoo 13.10.2012:

Hiittisten liikenteeseen 46-vuotias alus
Turun Sanomat, Kemiönsaari

JONNA LANKINEN

Varsinais-Suomen ELY-keskus on valinnut Kasnäsistä lähtevälle Hiittisten yhteysalusreitille väliaikaisen toimijan ensi vuoden ajaksi. Tällä hetkellä reitillä liikennöi Rosala II vielä vuoden loppuun.

Tammikuun alusta reitillä alkaa liikennöidä entinen norjalainen vuonoalus m/s Fjordgar. Alus on rakennettu vuonna 1967 eli se täyttää ensi vuonna 46 vuotta.

Liikennöinnin toteutuksesta vastaa sama Euro Work Finland Oy, joka tuo Paraisten Vikenin reitille myös 53-vuotiaan yhteysalus Lotta II:n.

Vuoden kestävästä väliaikaisesta sopimuksesta on tehty tässä vaiheessa hankintapäätös, josta voi vielä valittaa.

Tammikuun alussa vuonna 2014 reitille astuu uutena toimijana Kuljetus Savolainen Oy. Se tuo liikenteeseen yhteysalus Stellan. Alus on rakennettu kokonaan uusiksi vanhan, norjalaisen aluksen aihion ympärille ja siinä on myös öljyntorjuntavalmius. Stellan kymmenvuotinen sopimus kestää vuoden 2023 loppuun.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Ari Leskinen - 13.10.2012, 14:23:12
Mikähän hinku on keskisuomalaisella roskakuskilla ryhtyä varustajaksi??

Suutari pysyköön lestissään.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Samu Rautiainen - 13.10.2012, 14:37:17
Mikähän hinku on keskisuomalaisella roskakuskilla ryhtyä varustajaksi??

Suutari pysyköön lestissään.
Mitäpä se meitä liikuttaa, jos hoitaa hommansa hyvin. Jokainen tehköön elämällään mitä haluaa.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 13.10.2012, 15:21:21
Jos ELY-keskusksella olisi vähäistäkään mielenkiintoa liikenteen laadun suhteen, se olisi laatinut väliaikaisen kilpailutuksen ehdoiksi joko sen, että reittiä operoivan aluksen olisi oltava Rosala II tai tätä uudempi tai muuten jotenkin selkeästi modernimpi alus. Kierrätysmateriaalistahan pystyy tekemään vaikka mitä ja Stella saattaa olla hyvinkin järkevä investointi, mutta tällainen vuodeksi hommattava väliaikaisratkaisu ei taatusti sitä ole.
Eikö näissä kilpailutuksissa voitaisi ensisijaisesti hakea operaattoria olemassaolevalle tonnistolle tai jos jotain muutosta haluttaisiin, uudisrakennukselle? Vanhahkon, mutta toimivan aluksen korvaaminen ulkomailta hankittavalla vielä vanhemmalla aluksella tuskin lopulta lienee ainakaan se kauaskantoisin ratkaisu?

No, toivottavasti Fjordgar kestää liikenteen rasitukset. Seuraavana vuonnahan se voikin sutjakasti siirtyä Paraisten reitille Lotta II:n varalaivaksi. Tai päinvastoin.. ::)

ELY-keskusksen kompetenssi päättää näistä asioista on asettunut monesti lievästi kyseenalaiseen valoon. En tarkoita tällä Vikenin ja RII:n joutumista väistymään vahhempien alusten tieltä, vaan sitä, että hyväksi havaitulle ja liikenteen ehdot täyttävälle tonnistolle ei ole olemassa vaihtomotiivia. Kuntatasolla tällaiset asiat pystyttäisiin päättämään valtionhallinnon yksikköä paremmin. Sitäpaitsi yhteysaluslinjat voitaisiin aivan hyvin katsoa kunnan sisäiseksi joukkoliikenteeksi, jolloin kunta voisi olla osakkaana myös kaluston omistavassa yhtiössä, joka sitten vain kilpailuttaisi operaattorit.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 13.10.2012, 16:46:36
Hyvinhän se Fjordgar avovedessä näyttää pyörivän, mutta 2013 alkuvuosi voi olla hankala.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Ari Leskinen - 13.10.2012, 19:43:20
Mitäpä se meitä liikuttaa, jos hoitaa hommansa hyvin. Jokainen tehköön elämällään mitä haluaa.
Olen seurannut näitä "laivoja" joita saaristomerelle hommataan. Mikko-Oskari on oikeilla jäljillä siinä, että myös laatuun ja sopivuuteen olisi satsattava. Nyt alalle pyrkii toimijoita jotka eivät ymmärrä, että saariston vakituisia asukkaita tulee arvostaa siinä kuin kaupunkilaisiakin metroineen.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Kalle Id - 13.10.2012, 20:23:35
Tämähän on ongelma lähes kaiken kilpailutuksessa Suomessa: tuijotetaan vain tarjouksen halpuutta mutta ei laatua. Toisaalta lauttaliikenteessäkin puhutaan sen verran suurista sijoituksista suhteessa voittoihin, että uuden kaluston hankkiminen ei kaupalliselta pohjalta (todennäköisesti) ole kannattavaa. Jos kilpailuttaa halutaan, olisi paras vaihtoehto nähdäkseni kunnallisesti tai jopa valtiollisesti omistettu lauttaliikenteen kalustoyhtiö, joka omistaisi lautat ja tilaisi uusia liikennetarpeiden mukaan ja kilpailuttaisi vain lauttojen operoinnin. Vähemmällä byrokratialla (ja todennäköisesti myös vähemmillä kuluilla) päästäisiin jos julkinen sektori hoitaisi koko roskan itse, mutta sehän ei nykymaailmassa ole sallittua...
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Aleksi Salo - 14.11.2012, 08:21:58
ELY-keskus ei näytä ainakaan vielä virallisesti asiasta tiedottaneen, mutta kylillä puhutaan että M/S Linta olisi tulossa Rymättylän reittialueelle Kaidan tilalle.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 14.11.2012, 08:35:54
Itse olen käsityksessä, että Lintaa ollaan kunnostamassa Teijon telakalla "uudeksi öljyntorjunta-yhteysalus" Stellaksi, joka aloittaa Hiittisten reitillä 1.1.2014
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Aleksi Salo - 14.11.2012, 09:14:21
Toivottavasti asia on näin, Kaitaan on jo ehtinyt niin hyvin tottua.

edit. Ja nyt kun tätä viestiäketjua taas luen läpi, kaikki faktat tosiaan viittaa siihen että Linta muuttuisi Stellaksi. Ajatus Kaidan menettämisestä sokaisi minut hetkiseksi!
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Rami Kristian Wirrankoski - 14.11.2012, 10:16:51
Tässä nyt näyttää olevan puurot ja vellit sekaisin. Linta on nykyisin ISLA ja STELLA-nimen sai Norjasta ostettu Vengsöy II...
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 14.11.2012, 11:21:21
Tässä nyt näyttää olevan puurot ja vellit sekaisin. Linta on nykyisin ISLA ja STELLA-nimen sai Norjasta ostettu Vengsöy II...

Eli sekä Linta/Isla, että Vengsöy II/Stella molemmat Kuljetus Savolaisen aluksia ja molemmat kunnostetaan Teijossa ? Mikä sitten on Lintan/Islan tuleva käyttö, jos Vengsöy II:sta tulee Hiittisten reitin Stella ?
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Aleksi Salo - 14.11.2012, 13:00:51
No se olisi sitten varmaan tuo Rymättylän reitti. Paikallislehti Rannikkoseudun viimeisimmässä numerossa on nähtävästi ihan uutinen aiheesta. En tiedä mainitaanko itse uutisessa, mutta puheiden mukaan Linta kävisi ison remontin läpi. "Yläkerran" matkustustilat puretaan ja moottori, vaihteisto, akselisto kaikki tyynni uusitaan. Saarelaisten huolta aiheuttavat Kaitaa huonompi jääluokitus kun noita kunnon jäätalvia vuosikymmeneen kuitenkin muutama mahtuu.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Rami Kristian Wirrankoski - 14.11.2012, 14:16:50
Tällä hetkellä kaksi vaihtoehtoa. EN tiedä ovatko jo tehneet päätöksensä: varalautaksi jollekin reitille tai sitten lautaksi/varalautaksi Hiittisten reitille.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 14.11.2012, 14:52:58
Rymättylän reitin kilpailutus on käyty vuosiksi 2014-18 tänä vuonna viikolla 31 eli elokuun alussa. Selvähän se, että ELYt tuijottavat kokonaisuuden kannalta epäolennaisia asioita, eikä kustannustasoltaan kallis FinFerries pysty alkuunkaan kisaamaan ajokustannuksiltaan (ainakin paperilla) edullisempien roskakuskien kanssa. Eli vaikka tämä ei vielä julkista tietoa olisikaan, Kaita todennäköisesti joutuu väistymään, kuten muutkin valtioyhtiön alukset sitä mukaa kuin linjoja kilpailuitetaan.
Pientähän tämä Varsinais-Suomen ELYn sekoilu on kainuulaiseen sisarorganisaatioonsa verrattuna, mutta jotenkin tuntuu siltä kuin saaristoliikenteeseen kaivattaisiin jotain perusteellista uudistusta Waxholmsbolagetin tai Ålandstrafikenin malliin. Siis linjoille suunniteltujen ja rakennettujen alusten operointi kilpailutettaisiin ja missään tilanteessa kelvolliseksi osoittautunutta alusta ei oltaisi vaihtamassa pois.

Mitä tuohon Rymättylän reittialueeseen tulee, sinne saattaisi olla paikallaan tehdä linjasäätöjäkin. Oikeastaan sen, Norrskatan, Korppoon ja pikku-Rengastien liikenteet voisi hoitaa kolmella aluksella siten, että yksi pyörisi Norrskatan ympärillä ja poikkeaisi kerran-pari päivässä myös Kihdin Berghamnissa, toinen keikkailisi aamuin illoin Pakinaisten linjalla ja kävisi päivällä Nauvossa ja kolmas ajaisi aamuisin Turusta Maisaaren kautta Röölään, illalla takaisin ja kävisi välillä sekä Norrskatassa että Nauvossa. Sesonkien ulkopuolisina aikoina läpimenoja olisi tietysti vähemmän ja Turun keikat jäisivät pois. Tässä yhdistelmässä olisi sellainenkin mielenkiintoinen piirre, että sitä voitaisiin operoida kolmella identtisellä aluksella, joista yksi sitten talvella voisi olla kahden muun varalaiva. Mutta näin järkevät ja kauaskantoiset investointiajatukset ovat tietysti ELYlle ihan liian kalliita toteutettavia -vaikka voidaan muistaa, että -90-luvun alun talouslamassa Kaita ja Kivimo rakennettiin pitkälti siksi, että kotimaiselle telakkateollisuudelle oli kriisitilanteessa pakko repiä jostain töitä. Nyt, jos päädyttäisiin toteuttamaan uudisrakennuksiakin, nekin luultavasti toteutettaisiin tanskalaisten alihankkimina paketteina Liettuassa tai Puolassa...
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Aleksi Salo - 15.11.2012, 09:33:29
Pääsin asian tarkastamaan, ja tosiaan 9.11 ilmestyneessä Rannikkoseudussa kirjoitetaan, että Linta/Isla on tulossa vuonna 2012 Rymättylän reitille Kaidan tilalle. Laiva odottaa parhaillaan Teijossa joulukuussa alkavaa remonttia jolloin matkustajatilat siirretään alakannelle painopisteen parantamiseksi ja konetehoa nostetaan jotta pärjäisi paremmin jäissä.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Ralf Karlson - 15.11.2012, 12:01:31
Ely keskus on purkanut sopimuksen Hiittisten osalta; Rosala II jatkaa ainakin ensuvuoden. Joku on ilmeisesti osannut ajatella että Fjordgar ehkä ei sittenkään vakuutuksista huiolimatta kulje oikein jäissä. Ikä ei sinänsä tarvitse olla rasite, mutta alus on levämpi kun Rosala II ja koneteho noin puolet! Lisäksi Rosala II on rakennettu näihin olosuhteisiin.
Linta/Isla, tai mikä lieneekään, on maannut jo useamman viikon Strömmassa, sahan vanhassa laiturissa.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 13.12.2012, 12:40:25
Rannikkoseudun marraskuinen pääkirjoitus Islan tulosta Rymättylän reitille 2014:

http://www.rannikkoseutu.fi/cs/Satellite?c=CT_Content_C&childpagename=RKS_newssite%2FAMLayout&cid=1194625054703&packedargs=packedargs%3DAMDefaultBlogPage%25253AblogEntryId%253D1196225395807&pagename=RKSWrapper (http://www.rannikkoseutu.fi/cs/Satellite?c=CT_Content_C&childpagename=RKS_newssite%2FAMLayout&cid=1194625054703&packedargs=packedargs%3DAMDefaultBlogPage%25253AblogEntryId%253D1196225395807&pagename=RKSWrapper)
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Aleksi Salo - 19.12.2012, 09:04:08
Ylen paikallisuutisten pätkä kilpailutuksesta. Alkaa kohdassa 01:25.

http://areena.yle.fi/tv/1774291
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 29.12.2012, 15:47:53
Nordic Coast Linen alus Nordic Duck ex. Lotta II harjoittelemassa Paraisten reittiä, jossa alkaa liikennöimään 1.1.2013.
http://ncl.fi/ (http://ncl.fi/)
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 14.01.2013, 02:05:13
Vuoden vaihteessa tapahtui toinenkin laivavaihdos, eli JS-Ferrywayn sopimuskausi Iniön-Houtskärin lisäreitillä astui voimaan ja peruskorjattu ja pidennetty Satava korvasi sisaraluksensa Jurmo II:n, joka rahdattiin Viroon, kuten tiedämmekin.
JSF:n diili näillä vesillä saattaa olla ihan hyväkin asia. Nythän sekä tämä raskaskuljetuksia myös Houtskärin saariin sekä Torsholma Bryggalle hoitava vuoro ja nopea vesibussilinja Roslaxista ovat saman operaattorin hoidossa. Vaikka en silti tiedä, millä tavoin JSF on saanut kustannuspolitiikkansa valtionyhtiötä edullisemmaksi. No, ainakin ovat tasan tarkkaan tienneet, mihin ovat ryhtymässä...
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 14.01.2013, 08:02:07
Vuoden vaihteessa myös Korppoon reittialue siirtyi Lintasta ja Östernistä tutun Archipelago Lines:n http://www.saaristolinjat.fi/ (http://www.saaristolinjat.fi/) vuokraaman Fiskön hoidettavaksi. Finnö ajettu seisomaan Paraisten Lillmälöön.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 17.01.2013, 23:02:48
Ely keskus on purkanut sopimuksen Hiittisten osalta; Rosala II jatkaa ainakin ensuvuoden. Joku on ilmeisesti osannut ajatella että Fjordgar ehkä ei sittenkään vakuutuksista huiolimatta kulje oikein jäissä. Ikä ei sinänsä tarvitse olla rasite, mutta alus on levämpi kun Rosala II ja koneteho noin puolet!
Fjordgar on ehditty nimetä Nordic Eideriksi ja alus on tällä hetkellä Pörtössä. Ei kuitenkaan liene Pörtölinen rahtauksessa. Ehkäpä tuo on edullinen paikka kytätä seuraavaa mahdollisessa kilpailutuksessa vapautuvaa saaristolinjaa...

Finnön lisäksi myös Viken lojuu Lillmälössä. Alusten makuutuspaikka on vuonna -83 käytöstä poistettu maantielauttojen vanha laituri, joka ei näy sen paremmin tielle kuin nykyiseen lauttasatamaankaan. V:lle saattaisi ainakin teoriassa olla mahdollista saada ainakin keikkaa Ahvenanmaan puolelta, sillä Lotta II:n poistuminen vei Spovenilta, Doppingenilta ja Frida II:lta huoltotuuraajan.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Aleksi Salo - 18.01.2013, 14:07:34
Kuljetus-Savolaisen edustaja Vesa Savolainen kävi Naantalin kaupungintalolla kertomassa yrityksestään:

http://www.kaupunkiuutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=3389%3Aisla-yhteysalus-liikennoei-rymaettylaen-reitillae-ensi-vuoden-alusta-&catid=43%3Amuut&Itemid=59
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 26.01.2013, 11:30:51
Vuoden vaihteessa tapahtui toinenkin laivavaihdos, eli JS-Ferrywayn sopimuskausi Iniön-Houtskärin lisäreitillä astui voimaan ja peruskorjattu ja pidennetty Satava korvasi sisaraluksensa Jurmo II:n, joka rahdattiin Viroon, kuten tiedämmekin.
JSF:n diili näillä vesillä saattaa olla ihan hyväkin asia. Nythän sekä tämä raskaskuljetuksia myös Houtskärin saariin sekä Torsholma Bryggalle hoitava vuoro ja nopea vesibussilinja Roslaxista ovat saman operaattorin hoidossa. Vaikka en silti tiedä, millä tavoin JSF on saanut kustannuspolitiikkansa valtionyhtiötä edullisemmaksi. No, ainakin ovat tasan tarkkaan tienneet, mihin ovat ryhtymässä...

Päivän TS:n mukaan Satava ei vieläkään aloittanut liikennettä vaan se on hoidettu JSF:n Nauvon eteläisen reitin Nordepillä. Yhtiöllä on maanantaihin asti aikaa saada alus liikenteeseen tai sopimus voidaan purkaa. Toisaalta liikenne on loppumassa kuun vaihteessa jäätilanteen takia: http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/441800/Houtskarin+raskaskuljetusliikenne+loppuu+jaatilanteen+vuoksi (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/441800/Houtskarin+raskaskuljetusliikenne+loppuu+jaatilanteen+vuoksi)
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Matti Holmström - 26.01.2013, 22:51:33
Tämähän on ongelma lähes kaiken kilpailutuksessa Suomessa: tuijotetaan vain tarjouksen halpuutta mutta ei laatua. Toisaalta lauttaliikenteessäkin puhutaan sen verran suurista sijoituksista suhteessa voittoihin, että uuden kaluston hankkiminen ei kaupalliselta pohjalta (todennäköisesti) ole kannattavaa. Jos kilpailuttaa halutaan, olisi paras vaihtoehto nähdäkseni kunnallisesti tai jopa valtiollisesti omistettu lauttaliikenteen kalustoyhtiö, joka omistaisi lautat ja tilaisi uusia liikennetarpeiden mukaan ja kilpailuttaisi vain lauttojen operoinnin. Vähemmällä byrokratialla (ja todennäköisesti myös vähemmillä kuluilla) päästäisiin jos julkinen sektori hoitaisi koko roskan itse, mutta sehän ei nykymaailmassa ole sallittua...

Täysin samaa mieltä. Mutta miten saataisiin aloite oikealle taholle ja vieläpä toteutukseen tämä idea, ja viittaan osittain kirjoitukseen http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=4647.msg138849#msg138849 (http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=4647.msg138849#msg138849)   ja tilanne on se että Valas-luokan alukset ovat pahimpaan hätään parhaimmat mitä voidaan tyrkkää niille reiteille jossa talvikulku pitää saada hoidettua. Siis hoidettua säännöllisesti ja siten että saariston asukkaat voivat luottaa liikenteeseen.  Nykymalli on vain niin sekavaa ja näyttää epäjohdonmukaiselle.  Puhutaan kuitenkin täysin erittäin tärkeästä perusasiasta kuin säännöllinen ja luotettava liikenne.  Ja aina vedotaan ettei ole fyrkkaa... joo ei varmaan ole... mutta on monta juttua tässä valtakunnassa mitä voi siirtää oikealla ohjauksella oikeaan paikkaan? Nyt on pakko pysäyttää itseni... 
Sen verran vielä että Vaarlahti tai sen systerit tietty vaativat aikas paljon muutosta ja huoltoa, nyt ja jatkossakin mutta eikö noi Raumalla rakennetut vasta reilu kolmikymppiset kuitenkin aja ohi 45 tai yli 50 vuotiaat.    Onhan niissäkin puutteita ja omia hankaluuksia mutta se on toinen juttu.  Ideaa lähdin tässä heittää.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 27.01.2013, 01:05:08
Valas-luokan kelirikkoyhteysalukset olisivat saariston talviliikenteeseen hyvinkin sopivia, joskin niillä saattaisi olla ongelmia joissakin väylissä ja ehkä myös laiturit saattavat asettaa omat haasteensa, koska ahteriramppi on selvästi korkeammalla kuin esim.Rosala- tai Kaita-tyyppien yhteysaluksissa. Mutta tällaiset probleemat pystytään aina selvittämään.
Itse kannattaisin ratkaisua, että yksi mainitun sarjan aluksista rempattaisiin ensin siviilien talviliikenteeseen sopivaksi (edellyttää ainakin "matkustajatilojen" täydellistä muutosta!) ja katsottaisiin, miten se käytännössä toimii. Jos hyvin, olisi toisenkin aluksen kunnostaminen perusteltua. Kovina jäätalvina ainakin Eivorilla on ongelmia Utön linjalla ja epäilemättä Hiittisten ja Iniön rinnakkaisreiteilläkin saattaisi olla jäälaivalle töitä. Rymättylän, Velkuan ja Norrskatan alueilla jäälaivaa tarvitaan nykyäänkin vain raskaskuljetuksiin erikseen määritellyillä vuoroilla, joita varten avattava uoma ei riko jääteitä.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Laakso - 27.01.2013, 19:32:56
Yhteysaluksella tulipalo Turun saaristossa:

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/442975/Yhteysaluksella+tulipalo+Turun+saaristossa

Nordep kyseessä.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Matti Holmström - 27.01.2013, 21:57:26
Yhteysaluksella tulipalo Turun saaristossa:

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/442975/Yhteysaluksella+tulipalo+Turun+saaristossa

Nordep kyseessä.

Samaan aiheeseen toinen linkki:  http://www.raja.fi/tietoa/tiedotteet/1/0/tulipalo_yhteysaluksen_konehuoneessa_taivassalon_edustalla

Miten sattuikaan että tästä(kin) paatista oli Turun Sanomissa lauantain lehdessä juttua ison kuvan kera ja hieman kriitteseen sävyyn... ja maanantaihin mennessä pitäisi saada asiat kuntoon. Näyttää huonolle.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Laakso - 28.01.2013, 17:51:19
Turun Sanomien jutun mukaan Nordep on tulipalon takia pois liikenteestä ainakin muutaman viikon.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/443435/Vaurioitunut+Nordep+Korppoossa
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Juhani Mehto - 16.02.2013, 07:47:30
Eilisen Turun Sanomien paperiversion mukaan Nordepin korvaa 62-vuotias Viggen. Aluksessa ei ole matkustajatiloja (kyytiin mahtuu 2-3 henkilöautoa ja on lisäksi varustettu nosturilla) ja henkilökuljetuksessa käytetäänkin Hitis-alusta.

ÅU:n nettijutussa (http://www.abounderrattelser.fi/news/2013/02/viggen-kom-till-nagu.html) (ruotsiksi) on aluksen kuvakin.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Ralf Karlson - 16.02.2013, 10:23:19
jos lukee ÅU:n jutun Wallinin kyselystä yhetsalusliikenteen järjestelystä, niin siinä on linkki liikenneministerin vastaukseen(suomeksi). loistavat perusteet, tekniseen tasoon ei saa kiinnittää liikaa huomiota jottei se vääristäisi kilpailua, ja suosisi joitain palveluksen tarjoojia.........
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Ari Leskinen - 16.02.2013, 15:25:55
Olen seurannut näitä "laivoja" joita saaristomerelle hommataan. Mikko-Oskari on oikeilla jäljillä siinä, että myös laatuun ja sopivuuteen olisi satsattava. Nyt alalle pyrkii toimijoita jotka eivät ymmärrä, että saariston vakituisia asukkaita tulee arvostaa siinä kuin kaupunkilaisiakin metroineen.

No niin, syksyllä arvostelin yhteysaluslikennettä tähän malliin. Joskus tulee vielä pää vetävän käteen näissä ihme säästö- ja tasa-arvovouhottamisissa. Laadulle pitäisi antaa vertailuissa paljon enemmän painoa.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Ari Leskinen - 06.03.2013, 23:44:33
Eivoriin ainakin luotetaan, koska Rosita-varustamo voitti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen järjestämän kilpailutuksen reitin hoidosta myös seuraavalle viisivuotiskaudelle.

TS:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/459329/Eivor+jatkaa+Uton+reitilla
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Juha Paulavuo - 15.03.2013, 20:27:03
Yhteysalus Falkön aikataulu Nauvon pohjoisella reitillä muuttuu sunnuntaista alkaen vallitsevan jäätilanteen vuoksi. Aluksen reitiltä jää pois Seilin saarella ja Nauvon kirkonkylän rannassa käynnit. Nauvossa Falkö rantautuu Pärnäisten yhteysaluslaituriin.

Seilin ja Nauvon välinen matkustajaliikenne hoidetaan maanantaista alkaen ilmatyynyaluksella.

turun sanomat (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/463024/Jaatilanne+muuttaa+Nauvon+lauttaliikenteen+ilmatyynyliikenteeksi)
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 15.03.2013, 20:55:55
Kuluneella viikolla moni muukin linja supisti liikennettään tai vaihtui kokonaan ilmatyynyalukseksi. Yöpakkaset tekevät tehtävänsä.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Juhani Mehto - 05.05.2013, 22:50:44
Nordep on näemmä palannut vasta nyt liikenteeseen, eli poissa reilut kolme kuukautta.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 06.05.2013, 10:24:36
Nordep on näemmä palannut vasta nyt liikenteeseen, eli poissa reilut kolme kuukautta.

Tosin hajonnut jo kahdesti ensimmäisellä liikennöintiviikollaan.  :-X
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Markus Myllymäki - 26.05.2013, 19:01:56
Nordep on ajanut karille Lökholmissa, Nauvon saaristossa.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/490089/Yhteysalus+ajoi+karille+Nauvon+saaristossa++matkustajia+evakuoitiin+siviilivoimin
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Juhani Mehto - 26.05.2013, 19:39:07
Nordep on ajanut karille Lökholmissa, Nauvon saaristossa.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/490089/Yhteysalus+ajoi+karille+Nauvon+saaristossa++matkustajia+evakuoitiin+siviilivoimin

"Meripelastuskeskus sai onnettomuudesta tiedon matkustajalta" - ei kovin ammattitaitoisen oloista toimintaa...
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 26.05.2013, 19:44:55
Taannoisesta tulipalosta joutuivat itse ilmoittamaan, kun ei ollut matkustajia kyydissä.  ;D
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Matti Holmström - 27.05.2013, 16:32:48
Nordep on ajanut karille Lökholmissa, Nauvon saaristossa.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/490089/Yhteysalus+ajoi+karille+Nauvon+saaristossa++matkustajia+evakuoitiin+siviilivoimin

eilen Baltic Princessan kyysissä ollessani tuo kuvan partiovene PV...jotain, tuli täysillä vastaan ja ajattelinkin että joku taas tötöillyt kun niin kovaa ajetaan tehtävälle.  No tietty taas Nordep.   Toi purkki pitäisi saada oikeasti pois liikenteestä.  Touhu alkaa  oleen jo aika hurjaa kun jatkuvasti jotain hässäkkää.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Markus Myllymäki - 28.05.2013, 17:33:17
Nordep on nyt irroitettu karilta. Aluksen potkuriin on tullut lieviä vaurioita ja edessä on alustavasti 2-3 päivää vievä korjausurakka.

http://ts.fi/uutiset/kotimaa/490928/Nordep+saatiin+irrotettua+karilta++potkurivaurioita+korjataan+paivia
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 31.05.2013, 13:57:38
Nordep palaa uusin potkurinlavoin liikenteeseen tänään klo 17.

http://www.ferryway.fi/uutiset.html?26 (http://www.ferryway.fi/uutiset.html?26)
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Tuomas Honkala - 31.05.2013, 22:49:54
"Meripelastuskeskus sai onnettomuudesta tiedon matkustajalta" - ei kovin ammattitaitoisen oloista toimintaa...

Käpälä aikakaudella usein käy näin eikä se kerro mitään ammattitaidosta ennemminkin matkustajien ammattitaidottomuudesta. Huolestutavampaa olisi jos mrcc olisi saanut tiedon esim. facesta.
 Itse tilanteen kulusta tai sen hoitamisesta lehtijuttu ei kerro mitään. Aluksen päälliköllä on kuitenkin aika iso kynnys aloittaa hätäliikenne ennen kuin tilannekuva on selvillä.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 01.06.2013, 15:22:16
Käpälä aikakaudella usein käy näin eikä se kerro mitään ammattitaidosta ennemminkin matkustajien ammattitaidottomuudesta.

Matkustajilta ei tosin vaadita mitään pätevyyttä matkustajiksi, päinvastoin kuin aluksen päälliköltä.  :deal:
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Juhani Mehto - 01.06.2013, 20:03:43
Käpälä aikakaudella usein käy näin eikä se kerro mitään ammattitaidosta ennemminkin matkustajien ammattitaidottomuudesta. Huolestutavampaa olisi jos mrcc olisi saanut tiedon esim. facesta.
 Itse tilanteen kulusta tai sen hoitamisesta lehtijuttu ei kerro mitään. Aluksen päälliköllä on kuitenkin aika iso kynnys aloittaa hätäliikenne ennen kuin tilannekuva on selvillä.

Lehden paperiversiossa oli kyseinen kohta laitettu "ensitieto tapahtumasta", mikä antaa ymmärtää että ilmoitus tuli myös laivalta itseltään.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 16.07.2013, 14:56:39
Paraisten reittialueen Nordic Duck (ex. Lotta II) ollut muutaman päivän Paraisilla telakalla ja Nordic Eider tuuraa.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Laakso - 17.12.2013, 23:16:02
Yhteysaluksella tulipalo Turun saaristossa:

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/442975/Yhteysaluksella+tulipalo+Turun+saaristossa

Nordep kyseessä.

Tämän tutkinta on valmistunut:

http://www.turvallisuustutkinta.fi/Etusivu/1368803339001

Lainaus
Tulipalon todennäköisin syy on kuumalle pinnalle joutunut poltto- tai voiteluaine.

Tutkintaselostus käsittelee paitsi itse tulipaloa, myös sen pelastustoimia ja yhteysalusliikenteen järjestämistä ylipäätään.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Matti Holmström - 02.01.2014, 11:24:00
Tällä kertaa yhteysalus Satava pääsi lehteen,

"Iniön vesillä liikennöivän yhteysalus Satavan huonokuntoisuudesta on tehty ilmianto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille. Ilmiannossa listataan parikymmentä vikaa.

Virasto aikoo nyt tutkia kaikki esiintuodut epäkohdat kuten painolastitankkien täyttymisen itsestään tai voiteluöljyn runsaan vuotamisen mereen. Trafin yksikönpäällikön Esa Saaren mukaan mikään Satavan oletetuista vioista ei ole itsestään katastrofaalinen, mutta kokonaisuutena ne ovat huolestuttavia."


Lisää tästä linkistä        http://ts.fi/uutiset/kotimaa/579201/Yhteysalus+Satavasta+ilmianto++Trafi+tutkii+viat (http://ts.fi/uutiset/kotimaa/579201/Yhteysalus+Satavasta+ilmianto++Trafi+tutkii+viat)
ja painetussa sanassa (02.01.)  Painetussa lehdessä mainittu se että alus läpäisi katsastuksen rimaa hipoen vuosi sitten ja maininta että jos jos potkuriöljyä kuluu isoissa laivoissa kaksi litraa päivässä, siellä oltaisiin huolissaan ja Satavassa keskimääräinen kulutus on noin 10-30 litraa ajopäivän aikana, ym asioita...

Se että konepäällikkö lopetti hommat aluksella varustamon laiminlyöntien takia, alkaa olemaan huolestuttavaa.
Ja parasta on se että hän toi asiat esille omalla nimellä eikä nimettömänä.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Juha Paulavuo - 22.01.2014, 20:39:07
Liikennöinti Norrbyhyn päättyy jäätilanteen vuoksi. Norrbyn sijaan m/s Satava ajaa satamiin Jumo G tai Kannvik tarpeen mukaan.

turun sanomat (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/586835/Liikennointi+Norrbyhyn+paattyy+jaatilanteen+vuoksi)
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Juha Paulavuo - 31.01.2014, 18:15:18
Huono sää on keskeyttänyt Paraisten Iniössä toimivan Vikare-lossin liikennöinnin. Skagenin lossi kulkee väliä Iniö–Jumo, eikä pysty tällä hetkellä rantautumaan Jumon lauttapaikkaan.

Lauttarannan uomaan on kerääntynyt liikaa jäämassaa, joka estää rantautumisen.
Paikalle on tilattu kaivinkone raivaamaan jäälohkareita pois. Vikare yrittää toistaiseksi rantautua omin voimin, mutta liikenne saattaa olla keskeytettynä useita tunteja.

turun sanomat (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/590057/Huono+saa+keskeytti+Inion+Vikarelossin+liikennoinnin)
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 24.09.2014, 09:13:58
Utön-linjan Eivor on Teijon telakalla 3 viikkoa keularampin asennuksessa. Jatkossa on läpiajettava. Lily tuurasi tuulisena maanantaina, mutta tästä aamusta alkaen tuuraja onkin SSL:n Kökar, joka on käytettävissä myös, jos tulee kova jäätalvi. Lähteenä Eivorin facebook-sivu.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 28.11.2014, 10:48:12
Nordic Eider tuurasi lokakuussa ensin Rymättylän reitin Islaa, Stellan ja Islan telakointien ajan. Oli jo Hangon kohdalla palaamassa Porvooseen ?, kun kääntyi takaisin tuuraamaan teknisen vian saanutta Paraisten reitin Nordic Duckia. Nyt matkalla Bergeniin ja nimeksi vaihtunut/vaihtumassa Rosesund. Myyty takaisin Norjaan ?
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 30.11.2014, 17:19:30
Näin sopii toivoa tapahtuneen. Kenties järki on voittamassa yhteysalusten kilpailutuskysymyksissä, eli jatkossa kalustovaatimuksiakin on.
Mitä Kökariin tulee, sekin on nykyään Rositan alus, kuten toisaalla on mainittukin. Luultavasti se on hankittukin ennen kaikkea mahdollisten jäätalvien varalle Eivorin tuuraajaksi.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 03.12.2014, 15:34:26
Ei valtion ostamaa, mutta tukemaa yhteysalusliikennettä Turun saaristossa eli pienen rengastien Östern myyty Hankoon, mutta tulee silti ensi keväänä pienelle rengastielle. Turussa tuttu troolari eli Hankolaisen Marine Linesin Anna on puolestaan tullut talveksi Aurajokeen ja on myynnissä.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Ari Leskinen - 08.12.2014, 22:39:13
Anna ei ole koskaan ollut troolari. Kalaa se on kuljettanut ainoastaan tynnyreissä.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 17.02.2015, 22:44:47
HS sai provosoivan otsikon, mutta ei niin eksyksissä, ettei jotsain asiaakin. Ainakin keskustelun herättäminen siitä, pitääkö yhteysalusliikenteeseen suhtautua tien jatkeena vai julkisena liikenteenä, olisi paikallaan -ennen kuin ELY-keskus onnistuu tuhoamaan tuotteen lopullisesti.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1423982785270
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 26.05.2015, 01:00:29
Ahvenanmaan puolella operaatiokilpailutuksia voittanut Nordic Jet joutuu Turunmaan puolella vetäytymään. Paraisten reittialueen äskettäisessä kilpailutuksessa oli nostettu vaatimustasoa liikenteen hoitavan tonniston suhteen, eikä Nordic Duck (Eideristä puhumattakaan) näitä täyttänyt.
Sattuuko joku tietämään, kuka, millä aluksella ja miten pitkäksi ajaksi Paraisten liikenteen voitti?
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Anders Isaksson - 26.05.2015, 07:12:09
Sattuuko joku tietämään, kuka, millä aluksella ja miten pitkäksi ajaksi Paraisten liikenteen voitti?
Viken palaa reitille, operaattorina Finnferries. Sopimuksen kesto oli muistaakseni 5 vuotta.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pete Lehto - 26.05.2015, 23:47:08
Tarkat faktat puuttuu, Viken ehkä sopii paremmin pienelle kalustolle, mutta molemmat on tullut kuitenkin työn puolesta edes hiukan tutuksi ja Nordic Duckilla muistaakseni 10t akselipaino, ja Vikenillä 7t akselipaino. Eli raskasliikenne kärsii kun pitää melkein tyhjällä autolla viedä jotain saareen.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 10.06.2015, 08:52:44
Utön reitin Eivorin keulavisiiri avattu kulussa. Lähteenä Eivorin omat Fb-sivut.

Tietoomme on tullut että yhteysaluksella M/S Eivor on keulavisiiri avattu kulussa aluksen päällikön toimesta kaikkien sääntöjen vastaisesti.
Varustamon turvallisuuspäällikkö Stefan Jensen on jättänyt Trafin merenkulkuosastolle tutkintapyynnön asiasta.
Vahinkoa ei ole tullut, alus on kunnossa ja liikenteessä. Asia saanee julkisuutta.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Jyrki Tuominen - 10.06.2015, 22:00:13
http://www.ts.fi/uutiset/turun+seutu/780711/Suuronnettomuus+lahella+saaristossa++kapteeni+avasi+keulavisiirin+merella (http://www.ts.fi/uutiset/turun+seutu/780711/Suuronnettomuus+lahella+saaristossa++kapteeni+avasi+keulavisiirin+merella)
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Tauno Hermola - 13.06.2015, 00:10:40
Myös Onnettomuustutkintakeskus on käynnistänyt tutkinnan vaaratilanteesta: http://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/ajankohtaista/aloitetuttutkinnattiedotteet/m2015-02yhteysaluseivorinkeulaviisirinavoinnaoloaluksenollessakulussaturunsaaristossa20.5.2015.html
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Laakso - 10.08.2015, 21:08:01
Taas Eivor otsikoissa:

Lainaus
Yhteysalus Eivorin kipparia epäillään ruorijuoppoudesta

Yhteysalus M/S Eivor jäi maanantaina päivällä useiksi tunneiksi Paraisten Nötön saaren laituriin aluksen päällikön ruorijuoppousepäilyn vuoksi. Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.

Merivartiosto oli vastassa alusta, kun se rantautui laituriin. Varustamo Rosita Oy:n toimitusjohtajan Stefan Jensenin mukaan kyseessä oli Merivartioston tavallinen ratsia, ja koko aluksen henkilökunta puhallutettiin.

...


http://www.ts.fi/uutiset/turun+seutu/803997/Yhteysalus+Eivorin+kipparia+epaillaan+ruorijuoppoudesta
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 21.08.2015, 20:17:02
Verikokeen tulos oli 0.
https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=953770474687250&id=135875319810107&notif_t=notify_me_page (https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=953770474687250&id=135875319810107&notif_t=notify_me_page)
http://www.raja.fi/tietoa/tiedotteet/1/0/yhteysalus_m_s_eivorin_paallikkoa_ei_epailla_vesiliikennejuopumuksesta_61786 (http://www.raja.fi/tietoa/tiedotteet/1/0/yhteysalus_m_s_eivorin_paallikkoa_ei_epailla_vesiliikennejuopumuksesta_61786)
Otsikko: Re: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Petri Lahti - 22.08.2015, 09:37:29
Eivorilla ja Aspöllä vaaratilanne Utön edustalla noin viikko sitten. Aspö oli tilanteessa väistämisvelvollinen, mutta ei väistänyt Eivoria. Vaaratilanteesta selvittiin, kun Eivor alensi nopeutta.

Aspön päällikkönä oli nyt sama henkilö, joka on aiemmin ollut Eivorin päällikkönä. Henkilö irtisanotiin Rosita-varustamosta, kun tämä avasi merellä Eivorin keulaportin.

Viranomaiset selvittävät nyt, rikkoiko Aspön päällikkö merenkulkumääräyksiä.

http://www.abounderrattelser.fi/news/2015/08/eivor-och-aspo-i-incident-utanfor-uto.html kertoo

Aspö och Eivor i incident utanför Utö

Publicerat 19:11, 21 augusti, 2015 av Jan-Ole Edberg

En farosituation uppstod när fartygen möttes strax norr om Utö förra veckan. Trafik-säkerhetsverket utreder om Aspös skeppare brutit mot sjövägsreglerna.
Samma skeppare körde i maj med öppet bogvisir då han var befälhavare ombord på Eivor som trafikerar mellan Pärnäs och Utö.

Jan-Christian Welander, enhetschef vid Trafi i Åbo, bekräftar att man fått in en rapport från rederiet Rosita om incidenten utanför Utö.
– Vi ser allvarligt på händelsen. Det är uppenbart att det förekommit en närsituation som skapat osäkerhet. Det finns all anledning att utreda saken, säger Welander.

Enligt Rositas redare Stefan Jensen som sänt in rapporten vägrade befälhavaren på Aspö att väja trots att fartyget hade väjningsplikt. I stället tvingades Eivors befälhavare att sakta farten och väja för Aspö för att undvika en kollision.
– Vi hamnade helt klart i en farosituation, säger Jensen.

Trafiksäkerhetsverket kommer nu att begära en skriftlig redogörelse av befälhavarna på fartygen.
– Vi måste höra båda parterna innan vi kan börja analysera händelsen i detalj. Sedan ser vi om det finns anledning att föra saken till åklagaren, säger Welander.
Enligt Welander finns det nu redan klara indikationer på att befälhavaren på Aspö brutit mot sjövägsreglerna då han vägrat väja trots att han hade väjningsplikt.
– Det agerandet i sig räcker för att föra saken till åklagaren.

Närsituationer i sjötrafiken är ofta knepiga fall som är svåra att avgöra, säger Welander.
– Det brukar inte var endast den ena partens fel. Den andra parten kan också på ett eller annat sätt medverka till att en närsituation uppstår, säger han.

Stefan Jensen tycker att befälhavaren ombord på Aspö reagerar märkligt, inte bara i det här fallet.
– Nyligen var han också nära att kollidera med fartyget Ukkopekka i Aura å, säger Jensen.

Att det handlar om samma skeppare som i våras körde med öppet bogvisir då han jobbade ombord på Eivor gör inte situationen bättre. Fallet ligger nu hos åklagaren och en förundersökning är på gång.
– Det är ofattbart att någon kan köra med öppet bogvisir på sjön, säger Jensen, som anmälde händelsen till Trafi.

Skepparen avskedades.
– Han hade ingen rimlig förklaring till den han gjorde. Vi ser personen som en säkerhetsrisk ombord. Vi är skyldiga att anmäla sådana här händelser och garantera passagerarnas säkerhet, säger Jensen.

Händelsen har nu fått ett efterspel. Den uppsagda skepparen kräver, uppbackad av facket, rederiet på ersättning för olaglig uppsägning.
– Det känns inte bra att bli trakasserad av facket när det handlar om så här grova förseelser. Förseelserna är så grova att uppsägningen är helt på sin plats, säger Jensen.
– Det är tråkigt när sådant här händer. Och det är tungt att börja kämpa mot facket.

Fallet med befälhavaren som åkte fast i blåstest har också gett rederiet en del negativ publicitet.
– I nio år har vi trafikerat utan problem, men nu verkar allt hopa sig på en gång, säger Jensen.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 04.12.2015, 09:48:33
Tämän päivän paperisen TS:n mukaan Eivor oli saanut viime maanantaina Utössä pienen pohjakosketuksen. Kova tuuli oli painanut laituriin kääntyessä pois väylältä. Pohjassa naarmuja, mutta ei muita vaurioita.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 21.01.2016, 15:36:56
Varsinais-Suomen ELY on ilmeisesti tajuamassa, että yhteysalusliikenne on julkista palvelua ja joukkoliikennettä. Eli kun keskus epätoivoisesti selittää "uudistavansa ja luovansa uusia palveluita" saaristoon, se vihjaa myös palveluiden maksullisuudessa käyttäjille olevan jotain ideaa.
Artikkelin sisällössä ei sinällään ole mitään ennen kuulumatonta, mutta maksullisuuden poistamisenkin ELY onnistui junailemaan aivan käsittämättömän nopeasti, joten mikään ihme ei olisi, vaikka sama onnistuisi toisinkin päin. Ajatus pienempien ja nopeampien yksikköjen lisäämiseksi avovesikaudella varsinkin niillä seuduilla, joilla asutusta on, on sinällään hieno ja toivottava, ja kaiken tämän palvelun mahdollistamisessa käyttömaksutkin olisivat pieni, mutta sikäli olennainen lisä, että niiden avulla pystyttäisiin kontrolloimaan palveluiden todelliset käyttäjämäärät.

http://svenska.yle.fi/artikel/2016/01/18/stora-forandringar-pa-gang-inom-skargardstrafiken-avgifter-kan-inforas
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 01.09.2016, 15:15:46
Hiittisten reitin Stella Turussa telakalla ja Rymättylän reitin Isla tuuraa. Islaa taas tuuraa Tuuli ex. Jonn tai Jönn, joka ainakin 2013 kuvauspaikan perusteella ollut Pärnussa. Rakennusvuosi -55. Islan Fb-sivun mukaan Tuuli on Kuljetus Savolaisen vara-alus.

http://www.marinetraffic.com/fi/ais/details/ships/shipid:889423/mmsi:230090460/imo:8962369/vessel:JONN (http://www.marinetraffic.com/fi/ais/details/ships/shipid:889423/mmsi:230090460/imo:8962369/vessel:JONN)
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 01.09.2016, 15:27:24
Kiintoisaa. Tämä Kihnun ensimmäinen uuden ajan yhteydenpitäjähän saapui Liivinlahdelle -90-luvun alussa Ruotsista ilmeisesti lahjoituksena. Nyt sitten Kihnu Veeteed on napannut aluksesta viimeisen pennosen saamalla sen kaupaksi. Mainittakoon, että Jõnn oli monen vuoden ajan makuutettuna Kihnulla tai Pärnussa, eli jos Romu-Savolainen on sen ostanut, on ainakin linjansa pitänyt... ::)
Taitaisi olla varustamolle liian kova paikka kysyä apuun Finferriesin vara-alusta Kaitaa, joka ainakin muutama päivä sitten -matkatessani privaattikyydillä Kivimolla Hakkenpäähän- näytti olevan Teersalossa.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 17.11.2016, 23:42:31
ELYn yhteysalusliikenteen maksulliseksi palauttaminen etenee.
http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/2997660/Saariston+yhteysalusliikenne+muuttuu+maksulliseksi++koskee+kymmenta+reittia

Nyt olisi historiallinen hetki rakentaa Turunmaalle yhtenäinen joukkoliikenneverkko, jossa jokaisen yhteysalusvuoron kohdalle olisi taattu bussiyhteys kunnan keskukseen (Kasnäsistä ja Taalintehtaalta Kemiöön, Granvikista, Nauvosta, Kirjaisista, Pärnäsistä, Verkanilta ja Roslaxista Paraisten Malmille ja Haapalasta ja Teersalosta Naantaliin) sekä päinvastoin. Lippujärjestelmäksikin voitaisiin myydä Föli.
Mutta tuskin mikään ELY-kirjainyhdistelmällä toimiva näin järkevästi pystyisi asioita kehittämään.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 18.11.2016, 09:22:34
ELYn yhteysalusliikenteen maksulliseksi palauttaminen etenee.
http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/2997660/Saariston+yhteysalusliikenne+muuttuu+maksulliseksi++koskee+kymmenta+reittia

Nyt olisi historiallinen hetki rakentaa Turunmaalle yhtenäinen joukkoliikenneverkko, jossa jokaisen yhteysalusvuoron kohdalle olisi taattu bussiyhteys kunnan keskukseen (Kasnäsistä ja Taalintehtaalta Kemiöön, Granvikista, Nauvosta, Kirjaisista, Pärnäsistä, Verkanilta ja Roslaxista Paraisten Malmille ja Haapalasta ja Teersalosta Naantaliin) sekä päinvastoin. Lippujärjestelmäksikin voitaisiin myydä Föli.
Mutta tuskin mikään ELY-kirjainyhdistelmällä toimiva näin järkevästi pystyisi asioita kehittämään.

Taitaisi aika pieni bussi riittää useimmiten...
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 20.11.2016, 23:45:29
Ei välttämättä. Ulkosaarissa asujat eivät mitenkään välttämättä tarvitse omaa autoa, eikä mökkiläisenkään kannata sellaiseen investoida, jos ei mitään hirvittäviä kuormia ole vietäväksi.
Naantalissa (eli Velkuan ja Rymättylän alueilla) yhteysliikenteen yhdistäminen Föli-liikenteeseen saattaisi olla omiaan lisäämään ainakin Teersalon bussivuoroja, jotka nykyään ovat suhteellisen niukat. Rymättylän bussin koukkaus Haapalan kautta laivan kulkuaikaan ei isoa mutkaa tekisi.
Paraisten kunnan puolella Saaristobussi ja Nauvon yhteyslinjat olisi mahdollista panna komppaamaan Pärnäsissä, Korppoon linjat Galtbyssä ja Houtskärin-Iniön rinnakkaisreitti Roslaxissa. Kannvikissa rinnakkaisreitille vaihto tapahtuu Kustavista tulevalla yhteydellä, johon bussi Turusta taitaa jo nykyisellään aina näillä vuoroilla yhdistää. Paraisten keskustan ja Granvikin välinen bussi voisi joko jatkaa Vikenillä (tai sen korvaavalla aluksella) Kirjaisiin, josta yhteys Nordepin (tai sen korvaavan aluksen) vuorolle toimisi joustavasti, ellei vaihtoehtoisesti Gullkronan ja sen eteläpuolisten alueiden linjaa määriteltaisikin kulkemaan Granvikista.
Kemiönsaarella yhteyksiä Kasnäsiin olisi joka tapauksessa syytä parantaa.

Kesäaikaan myös laivayhteys Turusta ainakin joihinkin saaristosatamiin voisi olla hyvin kehityskelpoinen idea.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 16.12.2017, 08:17:16
Aurajokeen on ilmestynyt talvehtimaan viimeksi Rosefjord-nimellä Norjassa seilannut lautta. Nimi on nyt ylimaalattuna. Paikka on sama, jossa Östern on seissyt talvet. Onko jollain tietoa, kuka sen on ostanut ja mihin käyttöön ja liittyykö se Turun saariston yhteysalusliikenteeseen jotenkin ?

http://www.fjordfaehren.de/no_f/hareid1973.htm (http://www.fjordfaehren.de/no_f/hareid1973.htm)
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Janne Malmberg - 16.12.2017, 08:59:48
Eiköhän tuo ex. norjalainen rimpula liene Rederi Ab Vitharunin uudishankinta.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Folke Österman - 20.12.2017, 09:38:22
Tässä eräs vastaus:
https://sysla.no/maritim/finne-slo-fjord1-med-norskbygd-ferge-fra-1974/
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 29.12.2017, 15:12:34
Eiköhän tuo ex. norjalainen rimpula liene Rederi Ab Vitharunin uudishankinta.

Ei kai. Tuohan on lautta-alus, jonka tuleva toimipaikka lienee juuri Pikku-Rengastie (ja Östern väistyvä alus). Vitharunin hankkima Norrskär on pienempi, oikeastaan enemmän vesibussi, eikä se markkinaehtoisia Örön vuoroja ajamaan tarkoitettuna mitenkään liity valtion ostamaan yhteysliikenteeseen.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 03.02.2018, 14:52:55
Utön reitin Eivor ja vara-alus Kökar vaihtaneet omistajaa. Ostaja on Saariston Meritie, jonka takana ovat Utön hotellin juuri ostanut Archipelago Lines Oy ja Kuljetus Savolainen.

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3824347/Yhteysalus+Eivorille+ja+Kokarille+uusi+omistaja++Uton+liikenne+jatkuu+normaalisti (http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3824347/Yhteysalus+Eivorille+ja+Kokarille+uusi+omistaja++Uton+liikenne+jatkuu+normaalisti)
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Tauno Hermola - 06.04.2018, 21:13:35
Eivor näyttää AIS:in mukaan olevan Teijon telakka-altaassa. Mahtoiko päästä sinne ilman avustusta? Varma tosin avasi Teijon väylän muutama viikko sitten.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Hannu Sarell - 07.04.2018, 20:40:37
Eivor näyttää AIS:in mukaan olevan Teijon telakka-altaassa. Mahtoiko päästä sinne ilman avustusta? Varma tosin avasi Teijon väylän muutama viikko sitten.

Kyllä siinä hinaaja Ulla oli apuna.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Tauno Hermola - 09.04.2018, 22:47:54
Kyllä siinä hinaaja Ulla oli apuna.

Taitaa kuitenkin Ullakin olla telakoitavana, koska sekä Eivor että Ulla ovat edelleen telakka-altaassa! ;)
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 22.05.2018, 13:49:16
Saariston Meritie on julkistanut kesäaikataulut Utön linjalle myös Turusta Nauvon kautta ms.Kökarilla ajettavien vuorojen osalta (nämä siis eivät ole valtion ostoliikennettä, eli matkustajilta peritään maksu toisin kuin Eivorilla). Kökar ajaa Turusta keskiviikkoisin ja lauantaisin ja Utöstä torstaisin ja sunnuntaisin. Välisaarissa ei poiketa, ja myös suunnitelmissa ollut linja Örön kautta jää vielä odottamaan realisoitumistaan mahdollisesti tulevaisuudessa.
Östern ei taida olla vaihtumassa Rosefjordiin, vaikka AISin mukaan sekin yhä on Turussa, ja Pikku-Rengastien kulkijamäärät huomioiden vaihdokselle voisi olla jopa tarvetta.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 27.07.2018, 16:21:02
Entinen Utön linjan M/S Aspö myyty toukokuussa Helsinkiin ja on nyt M/S Isosaari. Myyjä Suomen Saaristolaivat ja ostaja Suomen Saaristokuljetus. Väritys ainakin toistaiseksi entinen ja löytyy Marinetrafficistakin paremmin vanhalla nimellä.
Otsikko: Vs: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa
Kirjoitti: Hannu Sarell - 27.07.2018, 19:34:32
Isosaari ajelee useamman vuoron päivässä kauppatorin rannasta Suomenlinnan lauttojen laiturin vierestä Isosaareen. Näkyy kartalla uudella nimellä, mutta haku ei löydä. Hienoa, kun pääsi tosihommiin. Viime vuosina ajanut vain Turku -Utö välillä kesäsesongin aikaan pari viikkovuoroa + extrat.