Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 ... 3 4 [5] 6 7 ... 10
41
Varsinaisesti Vaasan-liikenne ei tainnut olla vaasalaisten omissa käsissä kuin 40–50-luvuilla; 1958 suurimmaksi omistajaksi tuli Enso-Gutzeit, joka sitten osti koko roskan 70-luvulla, ja myi sitten varustamon Sallylle 1982. Ja Sallyn mukana Vaasanlaivat sitten päätyi Silja-leiriin.

Silja Europa ei varmaan tule takaisin Turku-Kapellskär -reitille, koska se söisi Siljan omien Turku-Tukholma -laivojen matkustajia. Linjalle, jolla ei – ainakaan minulle kantautuneiden tietojen mukaan – mene kovin hyvin, ei varmasti haluta lisää kilpailua oman firman sisältä. Kuten olen varmaan ennenkin sanonut, Europa on Tallinkin ja Siljan reiteistä tällä hetkellä sillä, joka sille parhaiten sopii ja jos se korvataan uudisrakenteella niin seurauksena on Europan myynti (jos siis joku sen haluaa ostaa).

Oma Stetson–Harrison-metodilla tehty veikkaukseni on, että Megalomanian valmistumisen jälkeen Tallinkin seuraavat uudisrakenteet ovat joko kapasiteetiltaan Galaxy-sarjaa vastaava alus Tallinna–Tukholma-linjalle Baltic Queenin pariksi (mikä vapauttaisi Victoria I:n Romantikan pariksi Riian-linjalle, ja Isabelle voitaisiin myydä – näin sekä Tallinna–Tukholma että Riika–Tukholma -linjoille saataisiin kapasiteetiltaan samanlaiset alukset), tai sitten kaksi rahtipainotteista ropaxia, jotka korvaisivat Sea Windin ja Regal Starin.
43
Niin mää kanssa luulen että Vaasassa parhaiten pärjätään omin voimin eli Wasa Linen voimin ja tossa pohdeinkin jokupäivä että Vaasanliikenne on silloin parhaiten menestynyt kun se on ollut Vaasalaisten omissa käsissä,tällä tarkoitan aikaa ennen Siljan tuloa kuvioihin 80-90 lukujen taitteessa ja nyt nykyistä Tilaa. Siljankin aikana Vaasanliikenne menestyi mutta Siljalla on monasti ollu tapana laittaa nopeasti pillit pussiin kun on tullut takaiskuja eli just vaikka se kun Tax Free loppui merenkurkussa.
Mulla pyöri päässä hyvä joskin epärealistinen ajatus että Tallink voisi tilata cruiserin Helsinki-Tallinna välille mikä olisi paranneltu versio Galaxysarjalaisista ja siirtää Silja Europa takaisin Turkuun Silja Line brändille ja Turku-Ahvenanmaa-Kapellskär reitille vanhalla aikataulullaan mutta tuskinpa sekään toteutuu. Turku-Kapellskär voisi kesällä ja sesonkiaikoina olla kannattava ja fiilistelijät toki tykkäisi.
44
Niin ja sitten olisi tietysti Scandlines ja Forsea (entinen Scandlinesin Helsingborg–Helsingør-linja), jotka ovat molemmat isojen sijoitusrahastojen omistamia ja siksi varmasti myynnissä.
45
TT:stä liikkuu vahvoja huhuja, että se olisi myynnissä. Jos näin on, se voisi olla ihan potentiaalinen lisä Tallinkin toimintaan, vaikkakin bisnesmalli on rahtipainotteisempi kuin valtaosassa Tallinkin nykyliikenteestä.

Puolalaiset sen sijaan tuskin ovat myynnissä – Polferrieshän oli pari vuotta sitten myynnissä (ja Tallink jättikin siitä tarjouksen), mutta omistaja eli Puolan valtio päätti olla myymättä ja sen sijaan panostaa liikenteen kehittämiseen.  En jotenkin usko, että mieli olisi siellä näin nopeasti muuttunut (en tietenkään tiedä varmaksi). Ja koska Unity Linen omistaa sattumalta sama taho, tuskin sekään on markkinoilla.

Fjord Line ja Color Line saattaisivat olla ostettavissa jos tarpeeksi laittaa rahaa tiskiin. Finnlines, DFDS ja Stena sen sijaan varmasti eivät ole, ja ovat ihan liian isoja Tallinkille ostettaviksi. P&O Ferriesistä Tallink oli joskus kiinnostunut, mutta silloin eivät saaneet rahoja kasaan. Teoriassa P&O voisi olla potentiaalinen nykyäänkin, omistajalla ei kuulemma ole erityistä kiinnostusta liikenteen kehittämiseen... mutta luultavasti se ei lähde halvalla ja kaupan myötä Tallink saisi läjän ikäloppuja laivoja, jotka pitäisi korvata uusilla pikavauhtia.

Wasalinesta en usko, että Vaasan ja Uumajan kunnat ovat sitä valmiita myymään. Siellä on kuitenkin sen verran huonot kokemukset yksityisistä operaattoreista liikenteessä.
46
Virolainen Eesti Gaas tilaa Suomenlahden ensimmäisen LNG-bunkrausaluksen


Viron johtava energiayhtiö Eesti Gaas on tilannut nesteytetyn maakaasun (LNG) bunkrausaluksen, joka tarjoaa joustavan tankkausmahdollisuuden LNG:tä polttoaineena käyttäville aluksille Suomenlahdella.

Uuden aluksen rakentaa hollantilainen Damen Group -telakka ja se toimitetaan Eesti Gaas -yhtiölle syyskuussa vuonna 2020.

− Alus kuljettaa nesteytettyä maakaasua (LNG) Itämeren terminaaleista jakelua varten ja liikennöi pääasiassa Suomenlahdella, jossa on selkeä tarve siirtyä vähäpäästöiseen polttoainehuoltoon, Eesti Gaasin hallintoneuvoston puheenjohtaja Ain Hanschmidt sanoo.

Eesti Gaas liikennöi LNG-bunkrausalusta pitkäaikaisen rahtaussopimuksen puitteissa, jonka se on solminut emoyhtiönsä ja aluksen omistajan Infortar AS:n kanssa. Aluksen teknisestä hallinnoinnista vastaa Itämeren alueen johtava varustamo Tallink-konserni.

− Olemme erittäin iloisia siitä, että uusin laivamme, LNG-käyttöinen Megastar, on mahdollistanut Eesti Gaasille uuden bunkrausaluksen tilauksen. Uskon myös, että kokemuksemme niin laivanrakennuksen kuin LNG:n käytön suhteen auttavat tämän uuden bunkrausaluksen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, Tallink-konsernin Head of Ship Management Tarvi-Carlos Tuulik sanoo.

Uusi alus tulee tekemään Itämerestä puhtaamman palvelemalla kasvavaa määrää aluksia, jotka käyttävät LNG:tä polttoaineena. LNG on tällä hetkellä puhtain saatavilla oleva meriliikenteen polttoaine, jonka avulla alukset tuottavat 30 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä, 85 prosenttia vähemmän typen oksideja ja käytännössä 0 prosenttia rikkidioksidia ja hiukkasia verrattuna perinteisiin dieseliä tai raskasta polttoöljyä käyttäviin aluksiin.

−Eesti Gaas on vuodesta 2016 alkaen kasvattanut LNG:n kuljetus- ja bunkrauskapasiteettiaan solmimalla pitkäaikaisen bunkraussopimuksen Tallinkin kanssa. Eesti Gaasin viime vuosina kerryttämä kokemus LNG:stä ja tekninen asiantuntemus aiheesta ovat olleet erittäin arvokkaita uuden säiliöaluksen teknisen konseptin kehittämisessä. Olemme nykyään Itämeren alueen suurin LNG-bunkrauspalvelun tarjoaja, ja edistämme LNG:n käyttöä puhtaimpana meriliikenteen polttoaineena”, Eesti Gaasin johtokunnan jäsen Margus Kaasik sanoo.

Innovatiivisen runkomallin ja LNG-käyttöisyyden ansiosta aluksen päästöt ovat huomattavasti perinteisiä aluksia pienemmät.

Uuden bunkrausaluksen jääluokka tulee olemaan suomalais-ruotsalaisten jääluokkamääräysten mukaisesti 1A. Alus voi siten liikennöidä ympäri vuoden myös alueen haastavissa jääolosuhteissa. Uusi alus pystyy suorittamaan bunkraustoimia satamissa ja satamien ulkopuolella sijaitsevilla ankkuripaikoilla.

Uusi säiliöalus tulee olemaan tärkeä osa Suomenlahden ja Itämeren uutta liikkuvaa LNG-infrastruktuuria, jota EU rahoittaa Verkkojen Eurooppa -ohjelman kautta.

 


Thea Ekholm

thea.ekholm@tallinna24.ee


https://www.tallinna24.ee/artikkeli/708486-virolainen-eesti-gaas-tilaa-suomenlahden-ensimmaisen-lng-bunkrausaluksen

https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriliikenne-ja-varustamot/eesti-gaas-tilaa-suomenlahden-ensimmaisen-lng-bunkrausaluksen/
47
Eli suomeksi tämä on ihan normaali prosessi ja juuri nyt ei ole mitään erityisiä, poikkeuksellisia laajentumishaluja. Sen puoleen on vaikea myös keksiä, mihin Tallink voisi laajentua missä olisi kysyntää mutta ei julmetusti kilpailua. (Paitsi tietysti ostamalla jonkin olemassaolevan toimijan).
Jos äkkiä ajattelee lähi alueiden varustamo yhtiöitä, niin mihin Tallinkilla olisi mahdollisuuksia?
Finnlines, Viking Line, Stena Line, DFDS Seaways, Color Line ja TT-Line ovat kaiketi pois laskuista, jos jotain ostettaisiin. Kumpaakin Puolalaista varustamoa voisi pitää vaihtoehtona. Eckerö on varmaan laskuista pois ihan kilpailu sääntöjen takia. Vaasa-Uumaja reitti voisi olla? Ruotsin ja Tanskan sisäiset liikenteet tuskin on vaihtoehto.
48
Nõgene kertoo, että Tallink analysoi koko ajan uusia reittejä Itämerellä ja muillakin maailman merillä.
Eli suomeksi tämä on ihan normaali prosessi ja juuri nyt ei ole mitään erityisiä, poikkeuksellisia laajentumishaluja. Sen puoleen on vaikea myös keksiä, mihin Tallink voisi laajentua missä olisi kysyntää mutta ei julmetusti kilpailua. (Paitsi tietysti ostamalla jonkin olemassaolevan toimijan).
49
Minulle kerrottiin Kauppakorkeakoulussa jo 45 vuotta sitten, että yrityksen kannattaa pitäytyä omassa perusbisneksessään, eikä haalia ympärilleen erilaisia rönsyjä.
Rönsyjä on jo nyt ja se on poissa pääbisneksestä.
Onko asia muttunut?

Korjatkaa, jos olen väärässä.

SL
50
https://www.ilkka.fi/uutiset/talous/tallinkilla-on-isot-kasvuhalut-yhtio-tutkii-uusia-reitteja-ja-laajenee-myos-maissa-1.2788239

Tallinkilla on isot kasvuhalut – yhtiö tutkii uusia reittejä ja laajenee myös maissa

Uusi laiva Raumalta valmistuu 2021 ja se tulee Helsingin ja Tallinnan väliselle reitille. Kiinan telakat eivät olleet Tallinkille edes vaihtoehtojen joukossa, kun laivatilaus tehtiin. Nõgene sanoo, että jos Euroopassa on hyviä telakoita, niin ei ole syytä rakennuttaa laivaa Kiinassa.

–Ensisijainen asia oli saada hyvä tarjous Euroopasta.

Hän sanoo olevansa hyvin iloinen siitä, että Tallinkin uusi alus rakennetaan Raumalla, josta yhtiö on aiemminkin tilannut laivoja. Tilaushinta oli noin 250 miljoonaa euroa.

Tallinkin kilpailija Viking Line tilasi viime vuonna uuden laivan Kiinasta Xiamenin telakalta. Laivatilausta Kiinasta Viking perusteli muun muassa Suomen telakoita halvemmalla hinnalla.

Uuden tilauksen lisäksi Tallink uudistaa lähikuukausien aikana Helsingin linjan laivansa, Silja Serenaden ja Silja Symphonyn Naantalin korjaustelakalla. Uusia laivoja Siljan Helsingin linjalle Nõgene ei lupaa, koska Serenade ja Symphony ovat vielä nuoria rouvia ja sopivat reitille vielä 10-15 vuoden ajan.

Nõgene kertoo, että Tallink analysoi koko ajan uusia reittejä Itämerellä ja muillakin maailman merillä.

–Kun Rail Baltica seitsemän vuoden kuluttua valmistuu, niin rahtikapasiteettia Suomenlahden yli tarvitaan lisää.

Myös hotellibisnes Baltiassa voi kasvaa. Sen sijaan Suomen hotellimarkkinoille yhtiö ei ole tulossa.

Myös vähittäiskauppa kiinnostaa Tallinkia. Tänä vuonna yhtiö on tehnyt sopimuksen neljän vaatemerkin franchise-oikeuksista Virossa. Ne ovat Esprit, Vero Moda, Jack & Jones ja uusimpana Benetton.

Laivojen hiipuvaa alkoholimyyntiä pyritään myös korvaamaan muiden tuotteiden, kuten vaatteiden, kenkien ja korujen myynnillä.

Tunnelia ei huoleta

Suunnitelmia yhdistää Helsinki ja Tallinna tunnelilla toimitusjohtaja ei pidä uhkana laivoille. Nõgene sanoo, että jopa 16 miljardia euroa maksava tunneli ei tule ainakaan 20-25 vuoteen, jos silloinkaan. Lisäksi tulisivat vuotuiset jopa 260 miljoonan euron käyttökulut.

–Emme ole huolissamme tunnelista.
Sivuja: 1 ... 3 4 [5] 6 7 ... 10