Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 ... 7 8 [9] 10
82
Matkustaja-autolautat / Vs: Finnlines suunnittelee uusia matkustaja-autolauttoja
« Uusin viesti kirjoittanut Kalle Id 31.10.2018, 16:28:50  »
Kuten toki kaikki hyvin muistammekin, Vikingin lähtö Kapellskäristä -90-luvulla johtui kahdesta toisistaan riippumattomasta tekijästä, eikä ollut ns.oma valinta. Ensinnäkin sataman silloinen omistaja ei ollut kiinnostunut kunnostamaan sitä uusien alusten tarpeiden mukaiseksi (mikä edelleen tuntuu todella omituiselta, eihän satamalla muita asiakkaita tuolloin edes ollut) ja sitten Myrstenin konkurssin jälkeen Eklundin oli pakko siirtää Rosella korvaamaan menetettyä Kalypsoa.
Oliko Kapellskärin omistaja muuten jo tuolloin 80-luvulla Stockholms Hamnar? Lueskelin nimittäin tässä juuri vanhoja lehtijuttuja 70-luvulta ja kiinnitin huomiota siihen, että 70-luvun puolivälissä oli tehty päätös Kapellskärin muuttamisesta Suomen-suunnan lauttaliikenteen keskussatamaksi, jonne oli tarkoitus siirtää Siljan Norrtäljen-liikenne sekä ilmeisesti jossain vaiheessa myös Tukholmaan suuntautunut liikenne. Tukholman kaupunki ja satama kuitenkin vastustivat suunnitelmaa jyrkästi eikä se oikein missään muodossa toteutunut. Kun Silja vielä meni lopettamaan Norrtäljen-liikenteen kannattamattomana ennen suursataman valmistumista, jäi Kapellskäriin vain siellä jo ollut Vikingin liikenne. Mutta siis jos Kapellskär oli 80-luvun lopulla Stockholms Hamnarin omistuksessa, saattoi siellä olla pelko tästä vanhasta visiosta ja halu varmistaa, että Vikingin pääsatama Ruotsissa on edelleen Tukholma (missä ansiokkaasti onnistuttiinkin).

Itse näkisin kuitenkin, että visiot Vikingin tai Siljan liikenteen siirtämisestä osittain tai kokonaan Kapellskäriin ovat lähinnä menneisyydessä elämistä ja muistoja niiltä ajoilta, jolloin uskottiin kaikkien tulevaisuudessa ajavan autolla ja täten lauttasatamien ideaalin sijainnin olevan kaukana kaikesta. Niin kauan kuin matkustajat näyttelevät Siljalle ja Vikingille Turun-linjalla merkittävää roolia, on järkevintä pitää satamat Turussa ja Tukholmassa. Jos kumpikaan haluaa muuttaa tuotettaan rahtipainotteisempaan suuntaan, on tilanne eri. Mutta minun on jotenkin vaikea uskoa näin käyvän, kun tiedetään Finnlinesin suunnittelevan linjalle vielä nykyistäkin isompia rahdinkuljettajia.
83
Matkustaja-autolautat / Vs: Finnlines suunnittelee uusia matkustaja-autolauttoja
« Uusin viesti kirjoittanut Marko Manninen 31.10.2018, 14:25:33  »
Finnlines on kiistattomasti markkinajohtaja lounaisen Suomen ja Ruotsin välillä, kun mittarina käytetään sitä mahdollisten kiristyvien ympäristömääräysten kannalta olennaisinta tekijää eli rahtia. Jos kuorma ei mahdu kyytiin, olisi huolitsijalla kuitenkin oltava velvollisuus reitittää se uudelleen, ja tässä mielessä olisi perusteltua, että Kapellskär olisi satamana myös Vikingillä ja Tallinkilla, jos ei muuten, niin siten, että niillä olisi valmius ottaa F:n ylijäämärahtia kyytiin, jos on tilaa. Viikonpäivien mukaan tuleva säätely vuorotiheyteen saattaa olla odotettavissa varustamoista riippumattomista syistä, mutta syytä on kuitenkin varmistaa sekin, että aina edes joku kolmesta kulkee (eli myös Finnlinesin olisi mahdollistettava ajoneuvottomien matkustajien kyytiin pääsy ainakin päivävuoroilla).
Ei huolitsija tarvi velvotteita rahdin muuttamiseen. Sillä on paineet saada se laivaan. Itsekkin olen ollut tilanteessa, että olen ollut kaikkiin kolmeen ventalla ja viikkarilta siunautu paikka 17 metriselle.
Säätely kuullostaa vapaiden markkinoiden tuhoamiselta. Ei varmaan mene läpi. Kyllä sitä seurataan kokoajan mihin laivaan kuorma saadaan. Turhaan sitä on ajaa Kapellskäriin jos on tilaa Tukholman laivoissa. Ei sen takia tarvi laivaa pysäyttää laivoja vieraaseen satamaan. Olisi mielenkiintoista tietää Tukholmaan kulkevien laivojen täyttöaste. 56 lähtöä on viikossa, niin monta niistä on täynnä. Veikkaan lähemmäs 50 on täyteen lastattu. Ahvenanmaan palveleminen tekee sen laivan täyttämisen vaikeammaksi, mut kuitenkin ei niiden tarvi ottaa lisärahtia enää mistään.
90 luvun alusta on liikenteen profiili muuttunut oleellisesti rahdissa ja matkustamisessa. Kapellskärin painopiste on rahdissa mielestäni ja satamat joihin sieltä kannattaa ajaa ovat Naantali ja Paldinski. Nämä linjat sopivat parhaiten Finnlinesin ja DFDS:n operoitavaksi. Ei kannata unohtaa Maarianhaminan linjaa myöskään.
Ennemmin lähtisin kehittämään Naantali - Långnäs linjaa paremin paremmin matkustajille ja autoilla kulkeville. Tämänkin reitin laivalla on oltava avokansi IMO kuljetuksia varten. Tämänkin linjan kehittämisellä saataisiin Ruotsin ja Suomen välille lisää kaistametrejä. Ruotsin ja Ahvenanmaan välillä ei taida hirveästi kulkea porukkaa muilla kun Rosellalla ja Eckerön kilpailevalla linjalla.
Mut aiheeseen niin Finnlines ei mielestäni tarvi reitille ku sen kaksi suurta laivaa.
84
Matkustaja-autolautat / Vs: Finnlines suunnittelee uusia matkustaja-autolauttoja
« Uusin viesti kirjoittanut Janne Malmberg 30.10.2018, 21:37:05  »
Itse veikkaan että Finskin supereiden valmistuttua Tallink siirtää Seren ja Symffan Helsinki-Tallinna reitille, Viikkari Gabben, Cindyn ja Gracen Maarianhamina-Kappelskär reitille ja Mariellan Kaskinen-Sundsvall reitille. Rosella varmaankin siirtyy Helsinki-Travemunde linjalle, Baltic Princess ja Galaxy lihoiksi taikka Narva-Primorsk-Hamina rengaslinjalle.
85
Muu merenkulku / Suuri uiva telakka uponnut Murmanskissa
« Uusin viesti kirjoittanut Tuomas Romu 30.10.2018, 17:09:00  »
Murmanskissa on uponnut yksi maailman suurimmista uivista telakoista, Rosneftin omistuksessa oleva kantavuudeltaan 80000 tonnin PD-50 (ПД-50). Telakka on 330 metriä pitkä ja 88 metriä leveä, ja se on valmistunut vuonna 1980 Ruotsissa Götaverkenillä. Ilta-Sanomien artikkelissa on kuva uppoavasta telakasta. BBC:n venäjänkielisen artikkelin mukaan telakka-allasta oltiin syvyyttämässä kun sähköt katkesivat ja telakka painui veteen epätasaisesti upoten lopulta kokonaan (kuvia paikalta). BarentsObserverin mukaan yksi ihminen kuoli onnettomuudessa ja neljä loukkaantui, yksi heistä vakavasti.

Telakalla oli uppoamishetkellä Venäjän laivaston ainut lentotukialus, Admiral Flota Sovetskogo Sojuza Kuznetsov, joka vaurioitui kun toinen telakan nostureista kaatui sen lentokannelle (kuva). Alus ei kuitenkaan uponnut telakan mukana, vaan se onnistuttiin hinaamaan laituriin.

Toisen BarentsObserverin artikkelin mukaan syvyys uppoamispaikalla on yli 60 metriä, eikä ole varmaa, voidaanko telakka nostaa.
86
Muut alukset / M/S Regal Star ajautui karille
« Uusin viesti kirjoittanut Peetu Mäkelä 30.10.2018, 16:56:48  »
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005882580.html

Tallink Siljan rahtilaiva M/S Regal Star päätyi tiistaiaamuna karille. Pohjakosketus tapahtui, kun laiva oli lähtenyt Kapellskäristä Ruotsista kohti Viron Paldiskia.
87
Kuten toki kaikki hyvin muistammekin, Vikingin lähtö Kapellskäristä -90-luvulla johtui kahdesta toisistaan riippumattomasta tekijästä, eikä ollut ns.oma valinta. Ensinnäkin sataman silloinen omistaja ei ollut kiinnostunut kunnostamaan sitä uusien alusten tarpeiden mukaiseksi (mikä edelleen tuntuu todella omituiselta, eihän satamalla muita asiakkaita tuolloin edes ollut) ja sitten Myrstenin konkurssin jälkeen Eklundin oli pakko siirtää Rosella korvaamaan menetettyä Kalypsoa. Mutta nyttemmin olisi ollut mahdollisuuksia kehittää edes joku ropax-tuote tuonnekin, Suomen satamana kuitenkin tietenkin Turku.
Finnlines muutti Östhammarin Hargshamnista Kapellskäriin siinä vaiheessa, kun junalauttaliikenne Ahvenanmaan pohjoispuolelta hiipui. Tukholman satamayhtiölle remontti ei ollut epämieluisa toteutettava, ja ainakin sataman nykyinen autokentän koko ja laituripaikkojen määrä viittaisivat siihen, että se olisi tehty silmälläpitäen mahdollisuutta saada sinne lisää laivaliikennettäkin. Onneksi edes Baltian suuntaan siellä on kasvua ilmennyt.

Finnlines on kiistattomasti markkinajohtaja lounaisen Suomen ja Ruotsin välillä, kun mittarina käytetään sitä mahdollisten kiristyvien ympäristömääräysten kannalta olennaisinta tekijää eli rahtia. Jos kuorma ei mahdu kyytiin, olisi huolitsijalla kuitenkin oltava velvollisuus reitittää se uudelleen, ja tässä mielessä olisi perusteltua, että Kapellskär olisi satamana myös Vikingillä ja Tallinkilla, jos ei muuten, niin siten, että niillä olisi valmius ottaa F:n ylijäämärahtia kyytiin, jos on tilaa. Viikonpäivien mukaan tuleva säätely vuorotiheyteen saattaa olla odotettavissa varustamoista riippumattomista syistä, mutta syytä on kuitenkin varmistaa sekin, että aina edes joku kolmesta kulkee (eli myös Finnlinesin olisi mahdollistettava ajoneuvottomien matkustajien kyytiin pääsy ainakin päivävuoroilla).
Finnlinesin uudisalusten jälkeen tuon liikennealueen seuraava kysymysmerkki onkin Tallink. Jos molempien kilpailijoiden kummatkin alukset ovat lng/flettner-sähkölatauspurkkeja, voi kahdella jatkoromantikalla olla hieman ongelmallista vakuuttaa asiakkaita juuri mistään, ainakaan ympäristökysymyksissä.
88
Matkustaja-autolautat / Vs: Finnlines suunnittelee uusia matkustaja-autolauttoja
« Uusin viesti kirjoittanut Marko Mäkelä 30.10.2018, 09:42:48  »
Plastik Rinsessan”
Se on kuule Baltic Princess. Siinä olet oikeassa että Naantalin linja voidaan hoitaa kahdella isolla yksiköllä missä runsaat rahtitilat. Viking Line varmaan ihan hyvistä syistä aikoinaan vetäytyny Naantalista.
89
Matkustaja-autolautat / Vs: Finnlines suunnittelee uusia matkustaja-autolauttoja
« Uusin viesti kirjoittanut Marko Manninen 29.10.2018, 21:16:42  »
Itse henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Siljan tai Vikingin siirtyminen Kapellskärin on itsemurha. Mitä tulee katuverkossa ajamiseen niin se on mennyttä aikaa. Kummatkin satamat vetää hienosti tunnelien kautta.

Mitä tulee vanhojen laivojen kaistametrien riittävyyteen niin kyllä ne vkl riittävät. Viikolla tilanne on aivan toinen. Finnswan ottaa kuitenkin lähes ”Kalataksin” tai Plastik Rinsessan” enemmän rahtia ku edeltäjä. Reittiä on ajettu Finnlinesin puolesta kahdella, kolmella ja neljällä laivalla tällä vuosituhannella. Oma näkemykseni on, että luontoa kuormitetaan kahdella isolla laivalla paljon vähemmän kuin 3-4 laivalla operoidessa. Vaikka laivat olisi pienempiä ja vkl voidaan joku lähtö jättää ajamasta.

Naantali - Kapellskär välillä varmasti piisaa kaksi suurta laivaa
Travemünde - Malmö välille kaksi suurta ja 1-2 pienempää laivaa
Travemünde - Helsinki välille kolme suurempaa laivaa

Täytyy muistaa aina, että vaikka ei turisteja ole laivalla, niin rahti tuo sen rahan silloin ja reittien lopettaminen tietyiltä päiviltä olisi itsemurha ja siirtää rahan toiselle yritykselle. Kuljetusliikkeillä ja huolitsijoilla on kuitenkin ostettuna paljon vakimetrejä esim. Vikingille. Ja jos jonain päivänä tarvii mennä toisella yhtiöllä niin se on kalliimpaa ja jos saa edes paikkaa sieltä.
90
ESL Shipping ja saksalainen Nauticor ovat solmineen monivuotisen sopimuksen Viikin ja sen portugalilaisen sisaren LNG:llä bunkraamisesta Oxelösundissa. Virallinen tiedote aiheesta:
https://www.eslshipping.com/en/news/esl-shipping-and-nauticor-sign-long-term-lng-supply-contract-for-the-worlds-greenest-bulk-carriers-haaga-and-viikki

Lisäksi:
https://www.sjofartstidningen.se/esl-bunkrar-lng-oxelosund/

Erikoisennäköisestä Kairos-bunkkerilaivasta:
https://www.sjofartstidningen.se/kairos-levererar-lng-ostersjon/
Sivuja: 1 ... 7 8 [9] 10