Aihe: Jäänmurron tulevaisuus

[Tuomas Romu]

Saimaan irtokeula laskettu vesille:

https://vayla.fi/-/maailman-ensimmainen-moottoroitu-jaata-murtava-irtokeula-laskettiin-vesille#.XWfBEHtRUuV

[Aleksi Lindström]

Saimaan irtokeula laskettu vesille:

https://vayla.fi/-/maailman-ensimmainen-moottoroitu-jaata-murtava-irtokeula-laskettiin-vesille#.XWfBEHtRUuV

Artikkelista lainattua: Puskijana toimii Alfons Hakans AS:n hinaaja Calypso, johon tehdään tarvittavat modifioinnit, jotta siihen voidaan kytkeä irtokeula.

Noita modifiointeja ollaan mitä todennäköisimmin juuri tekemässä Teijon telakalla, missä Calypso on ollut 24.8. lähtien.

[Tuomas Romu]

Yksi jäänmurron edellyttämistä muutoksista oli myös Calypson suulakepotkureiden vaihtaminen pronssisiin avopotkureihin:

[Tuomas Romu]

Maailman uusin nelipotkurinen murtajakin ehti koeajolle:

http://vyborgshipyard.ru/ru/rubric/na-russkom?year=2019&month=9&novelty=655 (lehdistötiedote venäjäksi; sisältää kuvan)

Ei siitä kyllä kaunis tullut...

edit: Rosmorport taas on tilannut uuden 21900M2-tyyppisen murtajansa yllättäen Pellan telakalta, joka oli ainut tarjoaja. Itse olisin odottanut, että tuo tilaus olisi mennyt Viipuriin.

[Juhani Mehto]

Rosatom on esitellyt instagramissa tulevaisuuden Leader-atomimurtajakonseptia, joka olisi tulossa ajankohtaiseksi vuoden 2035 maissa. Aluksista tulisi 209 metrin mittaisia ja niiden pitäisi murtaa jopa neljä metriä paksua jäätä.

Vilkaise instagram-video täältä

[Tuomas Romu]

"Leader" on minun silmissäni eräänlainen valkoinen elefantti, josta on nyt puhuttu niin pitkään, ettei yksikään venäläinen uskalla Putinin vielä eläessä "perääntyä" hankkeesta. Todella kallis alus, joka sitoo paljon resursseja, mutta josta saatava hyöty on vähintäänkin kyseenalainen. Ne kauppalaivat, jotka pystyvät seuraamaan tuota 110-megawattista, nelipotkurista hirviötä vaurioitumatta itse ovat melko vähissä - itse asiassa alkuperäinen SA-15-sarjakin rakennettiin siksi, että aiemmat neuvostokauppalaivat vaurioituvat kun jäänmurtajan potkurivirta heitti jääkalikoita niiden keulaa vasten.

[Tuomas Romu]

Maailman suurin ei-ydinkäyttöinen jäänmurtaja Viktor Chernomyrdin on lähtenyt merikokeille Pietarista:

http://forums.airbase.ru/2019/07/t91301_8--mnogofunktsionalnyj-linejnyj-dizel-elektricheskij-ledokol-pr.html#p7928121

Alus on vuosia jäljessä aikataulusta ja sitä ovat piinanneet niin suunnitteluvirheet, sanktiot, ruplan arvon romahtaminen kuin tulipalokin.

[Tuomas Romu]

Toisaalta joskus Venäjältä valmistuu hyviäkin jäänmurtajia - Suomessa suunniteltu "vaikeiden olojen täsmämurtaja" Ob luovutetaan perjantaina:

https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriteollisuus/aker-arctic-on-vahvoilla-korkeiden-leveysasteiden-lng-pelissa/

[Tuomas Romu]

YLE: Suomi aikoo uusia jäänmurtajat – Päätös satojen miljoonien investoinnista tehdään vielä tällä hallituskaudella

Suomi aikoo uusia jäänmurtajat – Päätös satojen miljoonien investoinnista tehdään vielä tällä hallituskaudella

Valtio-omisteinen murtajayhtiö Arctia selvittää parhaillaan, mitkä aluksista on korvattava kokonaan uusilla ja mitkä voitaisiin modernisoida vastaamaan merenkulun nykypäivän vaatimuksia.

Samaan aikaan kun Suomen jäänmurtajia huolletaan ja valmistellaan tulevaa talvea varten, maan hallitus pohtii kaluston uudistamista. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) sanoo, että strateginen päätös murtajakaluston uusimisesta tehdään vielä tämän hallituskauden aikana.

Valtio-omisteisen murtajayhtiö Arctian kahdeksasta jäänmurtajasta vanhimmat ovat tulleet käyttöön jo 1950- ja 1970-luvuilla.

Tarvitaan leveämpiä väyliä ja ympäristökin on huomioitava aiempaa tarkemmin

Jäänmurtajien apua tarvitsevat rahti- ja matkustajalaivat ovat vuosikymmenten aikana tulleet suuremmiksi, joten murtajiltakin vaaditaan nyt ja jatkossa enemmän.

Jatkossa tarvitaan muun muassa leveämpiä väyliä ja ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän ahtojäitä. Myös alusten vaikutukset ympäristöön on säädösten kiristyessä huomioitava aiempaa tarkemmin.

– Laivat ovat leveämpiä ja laivojen konetehot ovat ympäristömääräysten myötä aiempaa heikompia, jolloin avustuksen tarve kasvaa, Arctian toimitusjohtaja Maunu Visuri sanoo.

Vielä ei ole aluskohtaista listaa siitä, mitkä jäänmurtajista pitää uusia kokonaan ja mitkä niistä mahdollisesti voitaisiin modernisoida.

– Pitää pohtia modernisoinnin kustannukset suhteessa tulevaan käyttöikään, Paatero selventää.

Suomen nykyisistä murtajista vain yksi pystyy tekemään jäähän 31 metriä leveän väylän, mikä on muodostumassa alan yleiseksi standardiksi.

Visurin mukaan meneillään oleva murtajaselvitys on tehtävä huolella ja yhdessä väyläviraston kanssa.

– Tulevaisuuden tarpeeseen vaikuttavat hyvin monet tekijät, Visuri sanoo.

Hänen mukaansa keskeisimpiä tekijöitä ovat avustettavien laivojen määrä, laivojen koko, ilmastonmuutoksen vaikutukset jääkenttään ja kaluston teknistaloudellinen elinikä.

Visuri toteaa, että vanhaakin kalustoa on paljonkin uudistettu vuosien saatossa, joten mihinkään paniikkiratkaisuihin ei suuresta uudistustarpeesta huolimatta ole järkevää lähteä. Hänen mukaansa on tärkeää varmistaa, että uusi kalusto on varmasti tulevaisuuden tarpeisiin sopivaa.

Hallitus selvittää myös mahdollisuudet tehdä yhteistyötä Ruotsin kanssa

Murtajakaluston uusiminen on iso investointi. Paateron mukaan kyse on sadoista miljoonista euroista.

Ministeri muistuttaa, että myös rajavartiostolla on tarpeita ja puolustusvoimilla on jo menossa isot laivahankinnat.

– Murtajat pitää aikatauluttaa näiden kanssa yhdessä.

Jäänmurtajahankinnassa selvitetään Suomen rannikon erityistarpeet ja myös se, miten Ruotsin kanssa voitaisiin tehdä tulevaisuudessa tiiviimpää yhteistyötä.

Myös Arctian toimitusjohtaja Maunu Visuri sanoo pitävänsä yhteistyökuvioiden kehittämistä järkevänä.

Paatero sanoo, ettei kyse ole kuitenkaan alusten yhteishankinnoista vaan käytännön yhteistyöstä Ruotsin kanssa.

– Esimerkiksi Perämeren osalta tilanne on se, että murtaja kannattaa tilata lähimmästä paikasta.

Paatero toteaa, että osaaminen murtajien rakentamisessa on Suomessa maailman huippua. Hänen mukaansa tätä on tarkoitus myös hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Suomalaistelakoiden tilauskirjat ovat kuitenkin jo nyt vuosiksi aika lailla täynnä, joten jos alukset halutaan lähivuosien aikana uudistaa, neuvottelut olisi syytä käynnistää pian.

[Mikko-Oskari Koski]

Onko Polaris niin onnistunut peruskonsepti, että sille voisi "mahdollisimman nopealla" aikataululla työstää sisaraluksen tai pari, tai parannetun version, jos prototyyppi ei ollut priima? Tai vaikka useammankin, jos osa menisi Ruotsiin?
Näin maallikon näkökulmastahan Suomessa korvattavaksi olisi varmuudella menossa Voima, ja jotenkin tuntuu siltä, ettei tehosekoittimillekaan katsota tarpeelliseksi enää tehdä sellaisia remontteja, joiden myötä ne muuttuisivat enemmän "jäänmurtajiksi". Urhon ja Sisun sekä Otson ja Kontion kohdalla voisi arvella teknistä käyttöikää vielä olevan jäljellä, koska aluksethan ovat varsin hyvin tehtyjä ja ylläpidettyjä, eikä niitä myöskään ole ajeltu ympäri maailmaa turhan takia.

[Tuomas Romu]

Polaris on mielestäni onnistunut perusratkaisu, mutta toisaalta olisi typerää olla hyödyntämättä sen jälkeen saatuja oppeja tai uusinta tekniikkaa mm. runkomuodon, polttoainetankkien ja voimalaitoksen osalta. Eihän Voimallekaan rakennettu täysin identtisiä sisaraluksia, koska kyseessä oli eräänlainen nelipotkurisen murtajan prototyyppi. Toki monia hyvin mietittyjä asioita voi myös toistaa sellaisenaan.

Näin lonkalta sanoisin, että perinteisen jäänmurtajan taloudellinen realistinen käyttöikä on noin 50 vuotta ilman suuria remontteja ja esimerkiksi voimalaitoksen uusimista. Voimalla tämä ylittyy 1970-luvun lopun laajan peruskorjauksen vuoksi (mm. pääkoneet vaihdettiin) ja jo nyt maailman vanhin käytössä oleva jäänmurtaja palvelee Suomenlahden talvimerenkulkua todennäköisesti vielä 70-vuotiaanakin 2020-luvun puolivälissä. Urholla ja Sisulla tuo rajapyykki alkaa kuitenkin tulla vastaan joten vähitellen olisi hyvä alkaa pohtia laivaston uusimista.

Nykyinen hallituskausi päättyy 2023 joten mikäli hankintapäätös tehdään lähivuosina tämän hallituskauden aikana, voisi ensimmäinen uusi murtaja valmistua suurin piirtein niihin aikoihin kun Urhon ja Sisun luovutuksesta tulee kuluneeksi tuo mainitsemani 50 vuotta. Uuden murtajan voi nopeimmillaan hankkia 3-4 vuodessa ja sisaralukset valmistuvat noin vuoden välein. Suomessa sijaitsevista telakoista ainakin Raumalla ja Helsingissä luulisi olevan slotteja vapaana 20-luvun puolivälin luovutuksille. Tämän jälkeen voisi harkita Voiman korvaamista, sillä taannoisen elinkaaren pidennyksen laskettiin antavan käyttövuosia ainakin ensi vuosikymmenen puoliväliin asti.

[Pekka Laakso]

Uuden Arktikan pitäisi aloittaa ensimmäiset koeajot Suomenlahdella joulukuussa:

http://portnews.ru/top_news/287731/

[Juhani Mehto]

Uuden Arktikan pitäisi aloittaa ensimmäiset koeajot Suomenlahdella joulukuussa:

http://portnews.ru/top_news/287731/

Jutussa kirjoitetun mukaisesti Arktika on tänään lähtenyt koeajolle ja on parhaillaan satamasta Kronstadtiin johtavalla kapealla väylällä.

Kas kun tästä ei ole nostettu meteliä - etenkin kun atomikäyttöinen rahtilaiva Sevmorput on sattumalta (?) myös Pietarissa tänään! 

[Pekka Laakso]

Kas kun tästä ei ole nostettu meteliä - etenkin kun atomikäyttöinen rahtilaiva Sevmorput on sattumalta (?) myös Pietarissa tänään! 

Sevmorput-jutut oheiseissa topicissa.

[Juhani Mehto]

Sevmorput-jutut oheiseissa topicissa.

Tarkoitin vain sitä, että Suomenlahdella on liikkeellä kaksi eri atomikäyttöistä laivaa yhden päivän sisällä, eikä missään ole (vielä) näkynyt juttua siitä. Tuskin Sevmorputin jokaista käyntiä tarvitsee tuohon topiciin laittaa.