Kirjoittaja Aihe: Finnjet romuksi  (Luettu 371460 kertaa)

Jesse Saarimäki

  • Puolimatruusi
  • *
  • Viestejä: 71
Vs: Finnjet romuksi
« Vastaus #960 : 24.08.2009, 16:06:19 »
Tässä voisi kai lopullisesti jo todeta, että enää Finnjet ei lepää edes Alangin hietikolla vaan tämän laivan sielu on muistoissamme ja "laivojen taivaassa"  :'(

Tavallaan mahtavaa että laiva oli loppuun asti tyylilleen uskollinen. Moni omistajahan on tuosta paatista saanut melkoisen murheenkryynin eikä Rishi Ship Breakers tuottanut poikkeusta.

Edit: muutama kirjoitusvirhe

Juhani Gronlund

  • Pursimies
  • **
  • Viestejä: 229
Vs: Finnjet romuksi?
« Vastaus #961 : 03.03.2010, 21:36:59 »
Taisit olla ironisella mielellä. Jetin rahtikapasiteetti - tai oikeammin sen puute kun oli yksi syistä sen kannattamattomuuteen.


Mihinköhän Selkälän näkemys Finnjetin rahtikapasiteettin puutteesta perustuu liittyen aluksen kannattavuuteen. Tuttavani Siljan myyntipuolella ei muista tilannetta että olisi ollut koskaan sellaista ongelmaa että rahtipalveluiden kysyntä olisi yli laivan kapasiteettin eli rahdin osalta eivät olleet joutuneet myymään ei oota HKI _TRAVE vällillä aluksen toiminnan aikana. Autokansi koskien kulkuneuvoja oli kyllä myyty useasti  loppuun ,mutta yleensä vain heinä / elokuussa sekä suomalaisten hiihtolomaviikoilla. Kannatavuus ongelmien pääasiallinen syy oli korkeista polttoaineikustannuksista johtuva aluksen kokonaisoperointikustannus suhteessa matkustajamäärään sekä matkustajien liaan pieni keskiostos koskien palveluita ja myytäviä tuotteita. Risteilyasiakkaiden lisäämisen vaikeus johtui siitä että varsinkin talvisin + kevät ja syksynä risteilyt olivat potentiaalisten asiakkiden mielestä liaan pitkäkestoisia ja kalliita ja Saksalaisia asiakkaita taas ei oikeastaan perinteiset edestakaisin risteilyt kiinnostanut matkustaja-autolautalla  ollenkaan pimeässä kylmässä Suomenlahdella.

Tämän takia Finnjetin uudistussuunnitelmissa ja toteutuneissa uudistuksissa keskityttiin matkustajatiloihin eikä rahtikapasiteetin lisäämiseen. Finnjetiin  jälkikäteen  autokannelle  asennetut  "lisäautoparkki rampit/ hyllyt" perustui siihen että autokansi kapasiteettia tarvittiin muutamina sesonki vuoroilla Esim:kesäloma ja hiitolomavuorot. Jos rahtikapasiteetti olisi ollut oikeasti ongelma ,niin se olisi korjattu rahtikapasiiteetti lisäämisellä tai ainakin siitä olisi tehty  paljon suunnitelmia. Rahtikapasiteettin lisääminen autolauttaan on moninkertaisesti yksikertaisempaa ja halvempaa kuin matkustajatilojen uudistaminen lisähytteineen jne.

Eli mihin perustuu tämä täällä foorumilla monesti esitetty väite Finnjetin rahtikapasiteetin puuttesta sekä kovasta rahtipalveluiden kysynnästä Finnjetin reitillä sen toiminnan aikana sekä rahdin merkityksestä laivan kannattavuuteen.
« Viimeksi muokattu: 03.03.2010, 23:10:41 kirjoittanut Juhani Gronlund »

Miran Hamidulla

  • Luotsi
  • *****
  • Viestejä: 5093
Vs: Finnjet romuksi?
« Vastaus #962 : 03.03.2010, 21:56:31 »
Eli mihin perustuu tämä täällä foorumilla monesti esitetty väite Finnjetin rahtikapasiteetin puuttesta sekä kovasta rahtipalveluiden kysynnästä Finnjetin reitillä sen toiminnan aikana?

Vastauksen tähän kysymykseen saat tutustumalla esimerkiksi kalustoon jolla Finnjetin alkuperäinen tilaaja nykyisin operoi Helsinki-Travemünde linjaa...
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

Juhani Gronlund

  • Pursimies
  • **
  • Viestejä: 229
Vs: Finnjet romuksi?
« Vastaus #963 : 03.03.2010, 23:28:15 »
Vastauksen tähän kysymykseen saat tutustumalla esimerkiksi kalustoon jolla Finnjetin alkuperäinen tilaaja nykyisin operoi Helsinki-Travemünde linjaa...

Ensiksi huom:: Muokkasin lainaamasi lausetta selkeämmäksi. Pointti siis oli risteilyautolauttat ja niiden kannatavuus tai kannattamattomuus ei ole mitenkään  merkittävästi riippuvainnen rahdin määrästä ,hinnasta ja kapasiteetista . Risteilyautolautat on Risteilyautolauttaja eikä rahtiraivoja tai pelkkiä rahti roro aluksia. kaikkein suurin investointi risteilyautolauttassa liittyy matkustaja infrastructuuriin.Finnjetiin rahtikapasiteetin omaavan RoRo aluksen saa telakalta 25-50 mil euroa ( hinta  riippuu hirveän paljon siitä kuinka kovaa roro alus pitää kulkea) Finnjetin kokoinen risteilyautolautta maksaisi 170- 220 mil euroa (21 - yli 30 solmua) Eli kun puhutaan rsiteilyautolautoista ja niiden kannatavuudesta  niin pitää muistaa että risteilyautolautta on kustannusrakenteeltaan ja liiketoimintana paljon lähempänä perinteistä risteily liiketoimintaa kuin rahdinkuljetus liiketointaa.

Timo Selkälä

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 2061
  • Punainen ristipä se siinä...
Vs: Finnjet romuksi
« Vastaus #964 : 04.03.2010, 15:58:37 »
Jos kerran puhutaan risteilylauttojen kannattavuudesta niin sanotaan ensin että periaatteessa kaikki mitä sanot täsmää. Siitä puuttuu vain yksi seikka, jota valaisen seuraavassa:

Jo höyrylaivaliikenteen aikana samoilla aluksilla kuljetettiin sekä matkustajia että rahtia - ja tämä oli osasyy siihen miksi aikatauluista silloin tuli mitä tuli. Kun ss Per Brahe aikoinaan alkoi ajaa kolme viikkovuoroa suuntansa Turku-Tukholma reitillä kesäisin (talvisin makuutettu) tämä aikataulu vaati 16-solmun laivalta sen että rahti jätettiin huomioimatta. Sitä ei silloin kuljetettu suuremmissa määrissä vaan se jätettiin De Samseglanden haltuun. He totesivatkin että se oli yksi syy miksi eivät talviliikennettä pysty ylläpitämään - matkustajamäärät liian pienet ja postisopimus oli De Samseglanden käsissä. Rahtiliikennettä ei voinut huomioida vain osan vuodesta - siksi he erikoistuivat. Jo silloin kesäisin matkusti pelkästään yhden kuukauden aikana usein enemmän väkeä kuin koko talvikauden aikana. Ja jo silloin huvimatkailijat olivat hyvin tärkeä asiakasryhmä. Ilman heitä, ei liikennettä. Silloin ruotsalaiset Maarianhaminassakävijät olivat suurin ryhmä.

Kun autolautat tulivat vesillemme huomattiin pian että automatkailunkin suhteen oli samankaltainen epätasapaino. Kesäisin saatiin laivat täyteen, mutta talvisin ne olivat matkustajista tyhjiä. Tätä kompensoitiin monella tavalla. Risteilytuotetta kehitettiin, ja sehän olikin jo alkanut jo höyrykaudella. Toinen ryhmä joka toi tuloja oli rahtiliikenne. Se ei ehkä tuonut suuria voittoja, mutta se auttoi peittämään kuluja. Matkustajalaivaliikenne kun on aina ollut sesonkiluontoista.

Miten tämä siis liittyy risteilylauttojen kannattavuuteen? Ne ovat yhäkin sesonkiherkkiä. Siksi ne tarvitsevat lisätuloja sesongin ulkopuolella, ja siihen on vain rajattuja mahdollisuuksia. Yksi sellainen on yhäkin rahti, ja tuolla reitillä sitä olisi riittänyt. Siinä on se hyvä puoli että se kulkee lähes ympäri vuoden - ja kesäisin se usein hivenen rauhoittuu, mikä taas vapauttaa sitä kapasiteettia henkilöautoille. Syy miksi Finnjetillä ei paljoa kulkenut rahtia on kaksiosainen: Toisaalta se ei sitä matalan ja ahtaan autokantensa takia pystynyt paljoa kuljettamaan, ja toisaalta ei sitä juuri markkinoitu kuin pikarahdilla ja käsittääkseni IHAN eri hintaan kuin Finnlinesin varsinaisilla rahtilautoilla. Toiseksi niin Finnjetin pidentäminen ei olisi edes auttanut rahtikannen suhteen - se olisi ollut yhäkin liian matala ja ahdas, eikä sen casingien takia asialle olisi mitään järkevää voinut tehdä halvalla.

Se on kyllä totta että Finnjetin surkean autokannen omaava rahtilaiva ei paljoa maksa. Mutta olisi sitä ollut ainakin minun mielestäni sopivampaakin vertailukohdetta: Eli Grimaldin Cruise Roma ja sisaret, jotka yhdistävät Finnstar-luokan rungolla (kyllä, samoja piirustuksia hyödynnetty koskien rungonmuotoilua) yli 3000 LM ja noin 500 hyttiä, sekä kulkien noin 27,5 solmua. Hintalappu oli 150 MEUR. Alukset eivät juuri Ruotsinlautoillemme häviä, tosin he ovat pienentääkseen miehistöä korvanneet kokolattiamatot muovimatoilla. Silti, sieltä löytyy mm kylpyläpalvelut.

Miten on sitten sen rahtiliikenteen ja risteilylauttaliikenteen kannattavuuden laita? Niin, tiedämmekin jo että Finnjet ei kannattanut risteilylauttana Suomen ja Saksan välisessä liikenteessä. Tiedämme samalla että Superfastit lähes samassa liikenteessä pystyivät muutamassa vuodessa tulemaan niin kannattaviksi että yhtiö tunnusti niiden olevan konsernin kannattavimmat laivat. Niillä oli kuitenkin Finnjetiin nähden vastakohtainen ongelma: Matkustajatilat oli puolestaan liian pienet. Silti, näitäkään tiloja ei talvella saatu täyteen (emmekä koskaan saaneet nähdä miten se kolmen laivan ajo olisi vaikuttanut matkustajaliikenteeseen, kun Tallink meni muuttamaan koko konseptin). Rahtikannet riittivät peittämään aluksen kulut, mutta ei tuottamaan voittoa talvisinkin. Miksi he sitten myivät? Ei ole enää mikään salaisuus että tämän päivän Superfast ja Attika ei ole sama firma kuin 2000-luvun alussa. Panagopoulokset vetäytyivät pikkuhiljaa koko varustamotoiminnasta, lähinnä siksi että isä oli vakavasti sairas - ja on käsittääkseni yhäkin vaikka onkin vielä kituuttanut hengissä. Tallink tuli kysymään heiltä hyvänä aikana, eli ennen kuin Finnlinesin uudisrakennukset ehtivät kuvioihin - ja he ymmärsivät että kilpailusta tulisi verinen ja epävarma - eli niiden kannattavuus olisi laskenut.

Pointti on joka tapauksessa se että ei ole typerää käyttää 200 MEUR risteilylauttaa myös osittain rahdinkuljettimena jos se tarkoittaa sitä että aluksen sesonkien ulkopuoliset tappiot pienenevät ja mieluiten katoavat.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Juhani Gronlund

  • Pursimies
  • **
  • Viestejä: 229
Vs: Finnjet romuksi?
« Vastaus #965 : 01.06.2010, 14:52:02 »
Nykyaikaiset kaasuturbiiinimoottorit kuluttavat noin 25-30% vähemmän, mutta se kannattaisiko niitä uusia on toinen juttu. Autokansi on varmaan tämänpäivän mittapuun mukaan pieni.

Ei nykyiset turbiinit niin paljon vähemmän näytä kuluttavan jos esim: Queen Mary 2 .ssa on nykyaikaiset kaasuturbiinit.

Finnjet turbiinit max teholla 274 g / kw ( 27500 kw)
QM2 turbiinit max teholla 244 g/kw (25000 kw)

QM2 turbiinit siis kuluttaa 11 % vähemmän

Finnjet kulutus nopeassa ajossa 90% max teholla   (24500 kw)  118 kg min = 257 gr / kw eli vain 13 g /kw enemmän kuin QM2 turbiinit kun otetaan Finnjet turbiineista lähes sama teho irti kun QM" turbiineista saa täydellä teholla.

Offtopic uteluna lopuksi sellainen kysymys että onko joku foorumilainen ollut QM2.sella aurinkokannella kun alus on käyttänyt turbiineja ja millaista  ja kuinka kovaa ääntä aurinkokannelle sijoitetut turbiinit pitävät?

wanvil

  • Vieras
Vs: Finnjet romuksi?
« Vastaus #966 : 01.06.2010, 17:08:24 »
Offtopic uteluna lopuksi sellainen kysymys että onko joku foorumilainen ollut QM2.sella aurinkokannella kun alus on käyttänyt turbiineja ja millaista  ja kuinka kovaa ääntä aurinkokannelle sijoitetut turbiinit pitävät?

Kysymykseni ei liity aiheeseen, mutta silti kun kiinnostaa erittäin paljon, miksi ihmeessä ne olisivat aurinkokannella, ylhäällä siis? Ei oikeen loogista :o

EDIT:

Unusually, Queen Mary 2's gas turbines are not housed along with her diesels in the engine room deep in her hull, but instead reside in a soundproofed enclosure directly underneath the funnel. This arrangement allowed the vessel's designers to supply the oxygen hungry turbines with air intakes without having to run air ducts the entire height of the ship, which would have wasted valuable interior space.
(Wikipedia)


Onhan se sitten uskottava.
« Viimeksi muokattu: 01.06.2010, 17:25:45 kirjoittanut Ville Wanhatalo »

Tuomas Romu

  • Luotsi
  • *****
  • Viestejä: 1622
Vs: Finnjet romuksi
« Vastaus #967 : 01.06.2010, 23:32:07 »
Tuohan on nimenomaan loogista ottaen huomioon kaasuturbiinien vaatimat ilmakanavat. Dieselsähköisen voimansiirron hienous, moottoreiden sijoittaminen ties minne vietynä äärimmilleen, totta tosiaan!
All information and details given in good faith but not guaranteed!

tporko

  • Vieras
Vs: Finnjet romuksi
« Vastaus #968 : 03.06.2010, 21:29:51 »
Jos joku sattuu Google Earthia selailemaan, niin nyt vasta päivittyneiden, viime vuoden lopulta olevien Alangin kuvien joukosta löytyy myös se Finnjetin raatokin vielä...

Mika Liinamaa

  • Puolimatruusi
  • *
  • Viestejä: 55
Vs: Finnjet romuksi
« Vastaus #969 : 07.06.2010, 03:53:20 »
Missä kohtaa Alangin rannalla raato näkyy? Ei osunu silmiin ainakaan Google Mapsin kautta, vaikka kävin Alangin rannan läpi kahteen kertaan.

Vähän of topic, mutta vanhemmasta Google maps versiosta löytyi Vaasanlaivojen entinen Fenno Express eli entinen Prinsessan Desiree. Tuon laivan romutuksestahan nousi myös aikoinaan kohua.

Ville Halonen

  • Pursimies
  • **
  • Viestejä: 239
Vs: Finnjet romuksi
« Vastaus #970 : 07.06.2010, 09:12:31 »
Ilmeisesti tuo tuossa keskellä Google Earth Community:n jäsenen fin_bluschip:n mukaan:

http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=alang,+intia&sll=62.593341,27.575684&sspn=15.828331,57.084961&ie=UTF8&hq=&hnear=Alang,+Bhavnagar,+Gujarat,+Intia&ll=21.420612,72.211024&spn=0.001938,0.004506&t=h&z=19

Googlen kuva otettu 3.11.2009 eli kuinkahan paljon Finnjettiä oli purettu tuohon päivään mennessä? Löytyykö jostain kuvaa niin voisi varmistaa asian?

http://bbs.keyhole.com/ubb/ubbthreads.php?ubb=showflat&Number=1145295
« Viimeksi muokattu: 07.06.2010, 09:18:21 kirjoittanut Ville Halonen »

tporko

  • Vieras
Vs: Finnjet romuksi
« Vastaus #971 : 07.06.2010, 15:52:10 »
Sitä samaa tuli katseltua myös... Oikealla toinen alus keula merelle päin jne...

Tuolla Midshipcenturyssä pari kuvaa ja hieman suuntaa, tosin viimeisin kuva heinäkuun alusta 2009 mut kuitenkin näyttäis olevan marraskuullakin tunnistettavissa...

Juha Pitkänen

  • Siiffi
  • *****
  • Viestejä: 952
Vs: Finnjet romuksi
« Vastaus #972 : 07.01.2011, 17:58:27 »
Mikkelin Anttolassa asuva Pentti Montonen toimi legendaarisen GTS Finnjetin konemestarina kolmen vuosikymmenen ajan. Montonen oli mukana niin ensimmäisellä matkalla vuonna 1977, kuin viemässä sitä vuonna 2006 Bahamallekin.


Lisää:YLE/ Etelä-Savo

http://www.yle.fi/alueet/etela-savo/2011/01/gts_finnjetin_konehuoneessa_kolme_vuosikymmenta_2261172.html

http://areena.yle.fi/audio/1586148