Meripelastuksen hälytys numerolla rahastetaan

[Teemu Knuutila]

Operaattorit epätietoisia siitä kuka numeron omistaa
Meripelastuksen hälytysnumeron maksullisuudesta kiistelty jo vuosia

RAMI NIEMINEN

Rajavartiolaitoksen mukaan teleoperaattorit rahastavat merenkulkijoille tarkoitetulla hälytysnumerolla. Laitos on vuosikaudet yrittänyt saada maksullista numeroa maksuttomaksi, mutta teleoperaattorit hangoittelevat vastaan.

Meripelastusasiantuntija Petteri Leppänen kertoo, että meripelastuksen hälytysnumero ei ole tarkoituksellisesti maksullinen. Rajavartiolaitos olisi valmis maksamaan numeroon tulevista puheluista koituvat kulut.

- Rajavartiolaitos on yrittänyt lähestyä operaattoreita tässä asiassa jo useita vuosia. Vuosi-pari sitten operaattorit viestittivät, että numeron muuttaminen maksuttomaksi onnistuisi, mutta nyttemmin he sanoivat selvittäneensä, ettei se onnistukaan.

- Kun viimeksi käsittelimme tätä epäkohtaa, päätimme että kaikki teleoperaattorit kutsutaan kahdenkeskiseen tapaamiseen selvittämään mistä oikein on kyse. Rajavartiolaitoksessa emme ole halunneet lähteä siihen, että veneilijöiden hyvin tuntema numero vaihtuisi johonkin uuteen.

Leppäsen mukaan numero palvelee pääasiassa kokeneita merenkulkijoita.

- Hälytysnumero on niin kaupallisille merenkulkijoille kuin huviveneilijöille tarkoitettu erityispalvelunumero. Se on suunnattu lähinnä valistuneille merenkulkijoille, jotka tietävät, minne heidän pitää saada yhteys.

- Satunnainen vesilläliikkuja voi soittaa myös 112-hätänumeroon. Kummassakin tapauksessa avunsaanti ja pelastustoimet ovat ihan samanlaiset, mutta soitto hätänumeroon kiertää hätäkeskuksen kautta, josta se ohjataan oikeaan meripelastuskeskukseen, Leppänen sanoo.

Uudistukset jättivät rahareiän

Rajavartiolaitoksen mukaan numeroa hallinnoi Sonera. Yrityksestä kuitenkin kerrotaan, että numero on siirtynyt Elisan ylläpidettäväksi. Elisan viestinnässä taas väitetään, että numero kuuluu edelleen Soneralle.

Rajavartiolaitoksen tietoturvapäällikkö Veli-Pekka Rajajärvi kertoo, että laitos otti kyseisen numeron käyttöön vuonna 1996. Samaan aikaan toteutetun suuntanumerouudistuksen vuoksi laitos päätyi hankkimaan silloisen Telen markkinoiman valtakunnallisen yritysnumeron. Puhelumarkkinoiden tiimellyksessä meripelastajat joutuivat väliinputoajiksi.

- Yleinen kehitys ohjasi kansalaiset matkaviestinten käyttäjiksi ja kyseisen palvelun hintarakenne ei seurannut yleistä hintakehitystä, vaan operaattorit tekivät siitä itselleen rahasammon, Rajajärvi moittii.

Nykyään numeroon soitettu puhelu maksaa 8,21 senttiä ja minuuttien mukaan perittävän verkkomaksun.

Viestintävirasto vastustaa

Ongelma olisi kierrettävissä julistamalla hälytysnumero hätänumeroksi, jolloin sen kustannukset koituisivat operaattoreiden kontolle. Rajavartiolaitos anoi Viestintävirastolta hätänumerostatusta 2000-luvun alkupuolella.

Vuonna 2003 antamissaan lausunnoissa operaattorit ja Viestintävirasto asettuivat tätä vastaan. Operaattorit perustelivat kantaansa esimerkiksi sillä, että maksuttomuutta ei olisi voitu teknisesti toteuttaa silloisissa kolikkopuhelimissa.

Operaattoreiden mielestä numero on myös liian pitkä muistettavaksi eikä sitä voi ohjelmoida kännyköihin siten, että numeroon voisi soittaa ilman sim-korttia.

Yli-insinööri Timo Leppinen Viestintävirastosta muistuttaa, että yleisten hätänumeroiden määrää on pyritty karsimaan. Tällä hetkellä hätänumerona toimii 112:n ohella vain poliisin numero 100 22, jota ei enää virallisesti mainosteta.

- Se on käytössä toistaiseksi, eikä lakkauttamisesta ole virallisesti päätetty. Muistaakseni esimerkiksi poliisiautojen kyljessä sitä ei enää näe.

Julkaistu 2.4.2009 2:30:55 TS