Kirjoittaja Aihe: Viking Grace  (Luettu 724670 kertaa)

Kalevi Lehto

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 1493
Vs: Viking Grace
« Vastaus #30 : 15.12.2009, 08:52:33 »
Hinta vaikuttaa varmasti erittäin paljon 23 tunnin risteilyissä Turun ja Tukholman välillä. Hinnan nostaminen on haaste, koska ihmiset ovat tottuneet alhaiseen hintaan. Käytännössä hinnan nostamiseen vaaditaan jotain aivan muuta kuin yksikään Turun ja Tukholman välillä seilaava nykypurkki tarjoaa (Galaxy mukaan lukien). Siihen ei vaadita "Karibian-risteilijöitä", pelkkä tervejärki riittänee.    
Näin asia kyllä todennäköisesti lienee. Jos risteilymatkojen hintaa lähdettäisiin nykyisestä mitenkään radikaalisti nostamaan, niin matkustajamäärä epäilemättä laskisi selkeästi, mikä tuskin olisi laivayhtiön kannalta mitenkään toivottavaa. Ovathan varsinaiset lipputulot risteilymatkustajilta kuitenkin vain suhteellisen pieni osa yhtiön kassavirtaa ja kaikenlainen myynti laivalla siksi varsin tärkeää, joten sitä oksaa en kyllä uskoisi Viking Linen ryhtyvän altaan sahaamaan, jollei sitten konseptia ole tarkoitus muuttaa enemmän rahdinkuljetusta ja vain tarvematkustusta palvelevaan suuntaan, mutta sitä pitäisin kyllä tässä tilanteessa varsin epätodennäköisenä, kun se yksinään tuskin laivayhtiötä elättäisi. Onhan tällä konseptilla toimiva Finnlines tällä hetkellä tietääkseni aika tiukoilla.
Jos liikennettä sitten taas lähdettäisiin kehittämään siihen "karibianristeilyn" suuntaan, niin aika vähäiseksi varmaan jäisi kysyntä tällaiselle pienellä Turun ja koko Suomenkin markkina-alueella, joten aika epätodennäköisenä pitäisin kyllä tätäkin. Mutta pystyttäisiinkö sitten uusia kalustohankintoja kuolettamaan nykyisellä kassavirralla? Aika hankalaa varmaankin? Tietysti käytettyä kalustoa maailmalta varmaankin tällä hetkellä saisi ihan sopuhintaan, mutta millainen olisi sitten sen uutuusarvo kiinnostavudessaan asiakkaiden keskuudessa on tietysti toinen asia, mutta ainakin kapasiteettia voisi näin lisätä kohtuullisemmin kustannuksin.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Santeri

  • Vieras
Vs: Viking Grace
« Vastaus #31 : 15.12.2009, 10:44:16 »
Näin asia kyllä todennäköisesti lienee. Jos risteilymatkojen hintaa lähdettäisiin nykyisestä mitenkään radikaalisti nostamaan, niin matkustajamäärä epäilemättä laskisi selkeästi, mikä tuskin olisi laivayhtiön kannalta mitenkään toivottavaa. Ovathan varsinaiset lipputulot risteilymatkustajilta kuitenkin vain suhteellisen pieni osa yhtiön kassavirtaa ja kaikenlainen myynti laivalla siksi varsin tärkeää, joten sitä oksaa en kyllä uskoisi Viking Linen ryhtyvän altaan sahaamaan, jollei sitten konseptia ole tarkoitus muuttaa enemmän rahdinkuljetusta ja vain tarvematkustusta palvelevaan suuntaan, mutta sitä pitäisin kyllä tässä tilanteessa varsin epätodennäköisenä, kun se yksinään tuskin laivayhtiötä elättäisi. Onhan tällä konseptilla toimiva Finnlines tällä hetkellä tietääkseni aika tiukoilla.
Jos liikennettä sitten taas lähdettäisiin kehittämään siihen "karibianristeilyn" suuntaan, niin aika vähäiseksi varmaan jäisi kysyntä tällaiselle pienellä Turun ja koko Suomenkin markkina-alueella, joten aika epätodennäköisenä pitäisin kyllä tätäkin. Mutta pystyttäisiinkö sitten uusia kalustohankintoja kuolettamaan nykyisellä kassavirralla? Aika hankalaa varmaankin? Tietysti käytettyä kalustoa maailmalta varmaankin tällä hetkellä saisi ihan sopuhintaan, mutta millainen olisi sitten sen uutuusarvo kiinnostavudessaan asiakkaiden keskuudessa on tietysti toinen asia, mutta ainakin kapasiteettia voisi näin lisätä kohtuullisemmin kustannuksin.
Jos katsoo Vikingin vuoden 2007/2008 vuosikertomusta niin siitä selviää seuraavat asiat. Liikevaihto:
Matkustajatoiminnan tuotot 441,73
Rahtitoiminnan tuotot 29,16

Eli matkustajatoiminta on varsin suurta, mutta kyllä siihen myös vaaditaan suuria resursseja. Puolestaan ilman rahtitoimintaa Vikingin tulos painuisi heittämällä mitättömäksi ja tappiolliseksi. Näillä on siis toisiaan tukeva vaikutus, mutta eihän tämä mikään uusi asia todellakaan ole.

Heitto ettei Karibian-risteilijöitä tarvita tulee siitä, että Vikingin uusi tj. Backman tulee Karibian risteilijöiden parista:
http://www.ts.fi/online/talous/55496.html

Lisättäköön, että ideoita voi kyllä tuoda soveltaen niitä Turku-Tukholma välille vaadittavien kokorajoitusten puitteissa.

Veikkaan vahvasti, että uusi laiva tullaan näkemään vuosien 2013-2014 aikana. Laivojen poistot tehdään 20-25 vuoden tasapoistoina ja Amorella saavuttaa tuon 25-vuoden iän vuonna 2013. Täytyy kuitenkin muistaa, että vanha laiva pitää saada myytyä ja vanhoille laivoille on varmasti paremmat markkinat muutaman vuoden kuluttua. Mariella saavuttaa tuon 25 vuoden iän jo ensi vuonna, mutta se on kaiketi pysymässä laivastossa vielä jonkun aikaakin. Vaikka Viking Linen puheet uusien laivojen tilaamisesta ovat olleet julkisuudessa varsin epämääräisiä niin kyllä Vikingin kuvioista on tulkittavissa äärimmäistä suunnitelmallisuutta.  
  
« Viimeksi muokattu: 15.12.2009, 11:19:57 kirjoittanut Santeri Lahdensalo »

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3887
  • Liputuskysymys...
Vs: Viking Grace
« Vastaus #32 : 15.12.2009, 13:05:00 »
Uusien alusten tilaushalukkuutta hillinnee kuitenkin tieto siitä, että nykyiset laivat ovat todella vaikeasti kaupaksi meneviä, eli niiden myynnillä ei hankintoja täydellisesti kateta. Pitää siis saada sitä Timon mainitsemaa innovaatiotukea, mikä edellyttää, että aluksissa tosiaan on jotain ratkaisevaa uutta. Mitä se sitten olisi, onkin mielenkiintoisempi kysymys. Maakaasupoltto, uudenlainen ravintola-kylpylä-ilotalo-yhdistelmä tai ratkaisevasti aiempia tehokkaampi rahdinkuljetuskapasiteetti eivät riitä vastauksiksi.

Turun reitin aikataulutus on myös ongelma, joka heijastuu aluksen ominaisuuksia sanelevana tekijänä -tai päinvastoin; jos tietoisesti halutaan ratkaisevasti nykyisiä kookkaammat alukset, on selviö, että vuorojen määrä vähenee. Mikä sekin saattaa olla päästökauppaan liittyen varustamon suunnitelmissa, mahdollisimman ison kertapokan kuskaaminen harvemmilla vuoroilla on varmasti tavoitelistan kärkipäässä.
Tätä taustaa vasten voidaan sitten katsella niitä todellisen tarvematkustuksen ja rahdin määriä, mitä reittialueella (Tallinkin ja etenkin Finnlinesin alukset mukaanluettuna) kulkee ja jos tavoitteena edelleen on operoida kahdella aluksella vuorokauden matkoja nykyisten Turun ja Tukholman satamien välillä, ollaan aika lailla umpikujassa. Ratkaisevasti nykyisiä isommat alukset vaativat pidemmät satama-ajat, eikä nopeuksia voi nostaa, koska saaristossa ajetaan jo nyt olosuhteisiin nähden monesti aivan liian lujaa (jos Europa olisi peräsinvikansa myötä ajautunut Bänön rantaan, kuten hyvin olisi voinut käydä, tästä asiasta keskusteltaisiin nytkin aivan toisessa mittapuussa, tässä ei liene tarpeen tämän enempää). Myöskään satamien nykyisenmalliset autokentät eivät vedä mitenkään hirvittävästi nykyisiä suurempia kuormia -Turussa tosin on mahdollista laajentaa odotusaluetta Vuoksenniskan laiturin suuntaan eli Patterihakaan päin, mutta Tukholmassa kaupunki-infrastruktuuri on tiellä melkein joka puolella. Rahtikapasiteetiltään merkittävästi nykyisiä isomman aluksen satamaksi Ruotsissa saattaisikin siis tästä syystä määräytyä Kapellskär -mikä ei olisi ollenkaan huono ratkaisu siinä tapauksessa, jos halutaan pitää kiinni kerran vuorokaudessa kumpaankin suuntaan tapahtuvasta lähdöstä.
Jatkoajatuksena tälle voisi "linjapariksi" toteuttaa myös matkustajatiloiltaan pienemmän päivälautan, jonka toimenkuvana olisi aamulähtö Turusta ja iltapäivälähtö Kapellskäristä, molemmat sivut Långnäsin kautta, jolloin matka-aika yhteen suuntaan olisi vain seitsemisen tuntia. Tällaisessa aluksessa ei tarvittaisi niin paljoa hyttipaikkoja kuin vuorokauden risteilijässä ja se saattaisi hyvin järjestellyn liityntäliikenteen ja riittävän edullisen hintatason avulla olla jopa varteenotettava kilpailija lentoliikenteelle. Tällaisen aluksen matkustajakonseptin mallina voisi käyttää Rosellaa -riippuen tietysti siitä, millainen se nyt viimeisimmän säätönsä jälkeen on.
Vuorokauden risteilyille Tukholmasta saattaisi olla mielekkäintä tyytyä vain kunnostamaan Cinderellaa niin kauan, kun se vielä ruotsalaiskruisailijoille kelpaa. Toinen mahdollisuus sinne voisi olla joku käytettynä hankittu isojen vetten kruisailija, sikäli kun niitä kaupan on...  8)

Summa summarum: Turun liikenteeseen tarvittaisiin ekotehokas, matkustajapalveluiltaan monipuolinen ja rahtikansiltaan kookas uuden sukupolven lautta. Runkomallina VXPRS on aika hyvä (tietysti sitä pitää säätää saaristoajoon soveltuvammaksi), mutta yläkansien konsepti on tietysti mietittävä erikseen. Tälle "perusratkaisulle" voidaan aivan hyvin toteuttaa useampiakin lähinnä juuri ylimpien eli matkustajakansiensa osalta toisistaan eroavia kehitelmiä, joista kaksi viimeistä sisaraluksina HEL-STO-reittiä varten. Saaristomeren linjojen saattaminen tämän vuosituhannen asuun on kuitenkin kiireellisempi projekti.
« Viimeksi muokattu: 15.12.2009, 13:15:19 kirjoittanut Mikko-Oskari Koski »
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Timo Kaskinen

  • Messikalle
  • *
  • Viestejä: 48
Vs: Viking Grace
« Vastaus #33 : 16.12.2009, 06:25:13 »
En kyllä ymmärrä Mikko-Oskarin puheita aikatauluongelmista lainkaan. Eihan tänne varmastikaan olla hankkimassa mitään 300 metristä alusta! Suurin piirtein samaa kokoluokkaa Galaxyn kanssa, todennäköisesti. Aikataulu Turusta on suorastaan ihanteellinen rahdille, 2 lähtöä päivässä, illalla perillä- yötä vasten kohti Eurooppaa tai aamulla perillä Pohjoismaat. Useat pääkaupunkiseudun kuljetusyritykset ja huolintayritykset varaavat matkan ensisijaisesti Turusta lähteville laivoille, juuri aikataulun vuoksi. Ne jotka eivät paikkaa saaneet lähtevät Helsingin laivoilla. Rahdin aikataulu kusee usein jo siinä vaiheessa. (Faktaa on, itse joudun tekemisiin asian kanssa silloin tällöin)

Raine Taponen

  • Siiffi
  • *****
  • Viestejä: 680
  • Meri/kuljetuslog.,kiinteistöt
    • Merikuljetukset, matkailu,kiinteistöt
Vs: Viking Grace
« Vastaus #34 : 16.12.2009, 09:46:55 »
En kyllä ymmärrä Mikko-Oskarin puheita aikatauluongelmista lainkaan. Eihan tänne varmastikaan olla hankkimassa mitään 300 metristä alusta! Suurin piirtein samaa kokoluokkaa Galaxyn kanssa, todennäköisesti. Aikataulu Turusta on suorastaan ihanteellinen rahdille, 2 lähtöä päivässä, illalla perillä- yötä vasten kohti Eurooppaa tai aamulla perillä Pohjoismaat. Useat pääkaupunkiseudun kuljetusyritykset ja huolintayritykset varaavat matkan ensisijaisesti Turusta lähteville laivoille, juuri aikataulun vuoksi. Ne jotka eivät paikkaa saaneet lähtevät Helsingin laivoilla. Rahdin aikataulu kusee usein jo siinä vaiheessa. (Faktaa on, itse joudun tekemisiin asian kanssa silloin tällöin)

Kirjoitat täyttä asiaa alus kokoluokka (Galaxy sopivin / http://www.faktaomfartyg.se/galaxy_2006.htm) ja vahva brändin muutos on mahdollisten uusien (2) matkustaja-autolauttojen myötä tulossa (värinvaihto- ja vanhojen alusten saneerausohjelma palvelukonseptin muutoksineen kehitteillä).

Lainaus: "Jaffan lisäksi Backmanilla on jo muitakin muutoksia mielessä. Hän haluaa poimia Karibian risteilijöiltä ideoita ruotsinlaivoille.

– Minulla on monta ideaa, jotka ovat vasta aivan suunnitteluvaiheessa. Mutta on hyvä heittää pohdittavaksi vähän villejäkin asioita, ne herättävät sitten keskustelua, Backman sanoo." Näin kommentoi Viking Linen uusi toimitusjohtaja.

Parhain terveisin R.T
« Viimeksi muokattu: 16.12.2009, 10:23:21 kirjoittanut Raine Taponen »
INFO HELSINKI: VR-transpoint / TURKU: MKK-Pori:SPC Finland / RIIHIMÄKI: R.T

Jaakko Keränen

  • Puolimatruusi
  • *
  • Viestejä: 99
Vs: Viking Grace
« Vastaus #35 : 16.12.2009, 10:59:43 »
Fantasy/magic kopio tilaukseen!!! Siinä olis upea autolautta jolle ei näillä vesillä vertaista.

-todellisuus lienee kuitenkin se että saadaan odottaa xprs kopiota lisääntyneillä hyttipaikoilla. max 120meur. max.150crew
pihejä nuo ahvenanmaalaiset ;D


Teemu Ahonen

  • Försti
  • ****
  • Viestejä: 457
  • Gabriellan korsteeni heinäkuussa 2007.
Vs: Viking Grace
« Vastaus #36 : 16.12.2009, 12:03:43 »
Eli Turun linjalle parasta lienee juuri rahtipitoisemmat lautat, ja Helsingin linjalle taas risteilypitoisemmat, jos uusia laivoja aletaan tilaamaan. XPRS-tyylinen ratkaisu Turkuun, ja jotain uutta Helsinkiin. Tiedä sitten mitä. Kaipa ne hommansa osaavat siellä Viikkarilla, kun uusia laivoja alkaavat tilaamaan, ja siinä vaatimuksia pynäämään.
Daa daa daa dalalalala, dalalalala, daa daa daa dalalalalala, dalalalala, daa daa daa dalalalala, dalalalala, daa daa daa daa daa dum daa daa daa.

Timo Selkälä

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 2061
  • Punainen ristipä se siinä...
Vs: Viking Grace
« Vastaus #37 : 16.12.2009, 12:10:30 »
Ei Turun-linjan aikataulutus helppoa ole, ja vaatii alukselta aika reipasta konetehoa, siinä Mikko-Oskari on käsittääkseni oikeassa. Jos ajattelee asiaa enemmänkin siltä kantilta että uudisrakennukset pitäisi pystyä kääntämään nykyisiä nopeammin, niin näemme että Galaxy ei ole ihanteellinen alus linjalle. Mitäkö tarkoitan? No, kyllä Oasis of the Seaskin saadaan käännettyä tunnissa satamassa. Se vaatii vain niin helsingisti (anteeksi kirosana) työvoimaa, mikä siis tarkoittaa rahaa. Eli, aluksesta pitäisi saadaa työvoimaa säästävä, ja se tarkoittaa kompromisseja. Annan pari esimerkkiä:
1. Konttijärjestelmä: Finnjetinkaltainen konttijärjestelmä olisi paras tapa hoita proviantin ja myytävien nosto laivalle. Niin ei häiritä satamassaoloaikana autokannen liikennettä. Se taas tarkoittaa sitä että ainakin osa varastoista päätyy alueelle josta laiva saa tulonsa, eli yläkansille. Siksi parempi sijoittaa varastot autokannen alapuolelle, sinne kun on vaikea sijoittaa rahtia (B/5-raamien myötä ne kaistametrit eivät anna paljoa ja voi olla hitaita lastata. Henkilöautojen lastaus voisi tietenkin olla nopeampaa). Näin ollen proviantit tulevat olemaan kompromissi.

2. Rahtikannet. Minkätahansalaisen aluksen tilaavatkin, uskon siinä olevan ainakin autoja ylemmällä kannella. Vaatii kahdelta kannelta lastaamisen, mikä on kertainvestointi satamissa. Sen sijaan satamienkin päässä tarvittaisiin muutoksia jotta kapasiteettia voitaisiin hyödyntää. Tukholman pääty on ahdas, sinne on vaikea saada lisäkaistametrejä - ellei rakennetta "kakkostasoa" osalle terminaalialuetta. Se taas tuskin tulee tapahtumaan. Tämä rajoittaa aluksen mahdollisuuksia tienata autokannella. Saisihan sitä lastattua kolmekin kilometriä rahtia laivaan, mutta se vaatii lisäaikaa koska kaikki rahti ei mahdu kerralla kentälle. Tämä johtaisi harvempiin vuoroihin.

3. Turun linjan aluksilla on se ongelma että halutaan antaa monipuoliset palvelut lyhyessä ajassa. Se vaatii ison miehistön, kuten nopea aikataulukin. Silti, halutaan mieluummin vähentää väkeä kuin lisätä sitä. Color Fantsyn konsepti, joka perustuu pitkälti moneen pieneen palvelupisteeseen ei siis ole varustamon intessissä, vaatii liika väkeä. Se ei tarkoita sitä etteikö näyttävyyttä saisi alukseen jollakin muulla tavalla, mutta Promenade tuskin tulee olemaan se ratkaisu. Isommat ikkunapinta-alat? Korkealle sijoitetut yleiset tilat jotka ovat nykyisiä monikäyttöisempiä? Birka Paradisen kylpylädisco lienee yksi ajatus. Jos siihen samalla lisää vaikka pikaruokalan? Kahvila jossa lasten leikkimaailma? Mitä tahansa keksitäänkin, sitä verrataan sen kanssa että montako työntekijää se vaatii toimiakseen.

4. Maatrendit ja laivatrendit eivät helposti kohtaa lautalla. Laivoilla on yleensä muutama iso ravintola, maissa ne ovat usein pienempiä. Syynä megaravintoloihin lähinnä kustannustehokkuus. Maissa mennään pieneen viihtyisään ja intiimiin kuppilaan, laivalla tarjolla megasuuri ravintola jossa samanaikaisesti 600 muuta nälkäistä. Tämä ei siis ole paras mahdollinen yhdistelmä. No, Vikingillä on jo nyt yritetty saada aikaan pienempiä osia entiseen a la carteen, nykyiseen Food Gardeniin, Ellaan ja niin edelleen. Tämä on ratkaistava hyvin sijoitetuilla palvelutiloilla, jotta muutama tarjoilija pystyisi hoitamaan mieluiten parikin ravintolaa samalla. Se taas voi vaikuttaa palvelun tasoon. Joka tapauksessa, puhuu Viking Fantasya vastaan.

5. Hyttien siivousta on luultavasti nopeutettava. Se voi tarkoittaa että siirrytään laminaattilattioihin tai enemmänkin muovimattoihin joissa laminaatinkaltainen kuvio. Kokolattiamatot hyteissä saattavat lähteä - Cruise Roma ja sisaret tästä esimerkki. Niillä kokolattiamatot puuttuvat kokonaan hyteistä ja ainakin osasta käytävistäkin. (Hyvä, saatiin tännekin matot mukaan!)

Samalla uskoisin että jos Vikingin kannattaisi puhaltaa johonkin hiileen, se olisi ympäristöystävällisyys. Se voi vaatia tuon FlettnerELLAn, vaikka kyseinen varustamo ja huipputekniikka eivät koskaan ole kävelleet käsi kädessä. Lisäksi, jotta innovaatiotukea saataisiin, se vaatinee jotakin ennen kokematonta vesillämme. Puhun siis teknologiasta, en palveluista. Eiköhän kuvio selkene parin vuoden sisällä.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3887
  • Liputuskysymys...
Vs: Viking Grace
« Vastaus #38 : 16.12.2009, 14:02:03 »
En kyllä ymmärrä Mikko-Oskarin puheita aikatauluongelmista lainkaan. Eihan tänne varmastikaan olla hankkimassa mitään 300 metristä alusta! Suurin piirtein samaa kokoluokkaa Galaxyn kanssa, todennäköisesti. Aikataulu Turusta on suorastaan ihanteellinen rahdille, 2 lähtöä päivässä, illalla perillä- yötä vasten kohti Eurooppaa tai aamulla perillä Pohjoismaat.

Jos Finnlines, Viking ja Tallink pääsisivät noissa rahdinkuljetuksissa jonkinlaiseen työnjakosopimukseen, olisi kaikilla helpompi hengittää. Jokaisella olisi viikonpäivästä riippuen 1-3 lähtöä Turusta/Naantalista ja Kapellskäristä/Tukholmasta. Painotetusti aamuin illoin, mutta ellen ole ihan väärin asioita ymmärtänyt, on varsinkin tuo kahden aikaan yöllä Kapellskäristä lähtevä vuoro Suomeen päin kulkevalle rahdille aika näppärä. Sensijaan iltapäivälähdöt lienevät parempia matkustajapainotteisempaan liikenteeseen, koska aamuyön hiljaisina tunteina tiet eivät välttämättä houkuttele niin paljoa, kuin lakanoiden välitilat.
Jos jollekin päivälle ei riittävästi kuormaa ole tulossa, voitaisiin jokin laiva jättää rantaan ilman kyyneleitä ja siirtää sen poka niille, jotka kulkevat. Faktaa on nimittäin sekin, että alukset harvoin ovat kaikilla matkoillaan täysiä. Tähän pitäisi saada korjaus -ja kun rahdin määrä kuitenkaan ei välttämättä ole kasvava, niin on mietittävä muita ratkaisuja.
Harmi vain, että EU:n kilpailulainsäädäntö kieltää kartellit. Jokaisen on markkinoitava omaa tuotettaan ja jos ei täyttä pokaa satu tulemaan, lähdettävä merelle vajaalla kuormalla -eli kilpailulainsäädäntö omalla tavallaan taistelee ilmastotavoitteita vastaan, kun useamman vajaita pokia ei voi yhdistää yhteen alukseen...
Mutta pitää huomioida sekin, että tiettyinä viikonpäivinä rahtia kulkee vähemmän kuin toisina ja silloin on Vikingin tai Tallinkin kaltaisen toimijan revittävä matkustajapaketista se, mitä siitä irti on mahdollista saada.

Aikatauluongelmia ei ole, jos nykyisenkaltainen systeemi pitää, mutta niitä tulee, jos rahtikapasiteetiltään ratkaisevasti nykyisiä isompia aluksia yritetään kääntää nykyisten aikataulujen suomien satama-aikojen puitteissa. Raameiltaan ratkaisevasti nykyisiä isompia aluksia ei edes teoriassa Saaristomerelle hahmotella, sillä väylät asettavat omat rajoituksensa. Galaxykin pärjää linjalla pääasiassa siksi, että se voi kohtalaisen hyvän konetehonsa ansiosta avomerellä ajaa mahdolliset satamatoiminnoista johtuneet myöhästymisensä kiinni.

1. Konttijärjestelmä: Finnjetinkaltainen konttijärjestelmä olisi paras tapa hoita proviantin ja myytävien nosto laivalle. Niin ei häiritä satamassaoloaikana autokannen liikennettä. Se taas tarkoittaa sitä että ainakin osa varastoista päätyy alueelle josta laiva saa tulonsa, eli yläkansille. Siksi parempi sijoittaa varastot autokannen alapuolelle, sinne kun on vaikea sijoittaa rahtia (B/5-raamien myötä ne kaistametrit eivät anna paljoa ja voi olla hitaita lastata. Henkilöautojen lastaus voisi tietenkin olla nopeampaa). Näin ollen proviantit tulevat olemaan kompromissi.

2. Rahtikannet. Minkätahansalaisen aluksen tilaavatkin, uskon siinä olevan ainakin autoja ylemmällä kannella. Vaatii kahdelta kannelta lastaamisen, mikä on kertainvestointi satamissa. Sen sijaan satamienkin päässä tarvittaisiin muutoksia jotta kapasiteettia voitaisiin hyödyntää. Tukholman pääty on ahdas, sinne on vaikea saada lisäkaistametrejä - ellei rakennetta "kakkostasoa" osalle terminaalialuetta. Se taas tuskin tulee tapahtumaan. Tämä rajoittaa aluksen mahdollisuuksia tienata autokannella. Saisihan sitä lastattua kolmekin kilometriä rahtia laivaan, mutta se vaatii lisäaikaa koska kaikki rahti ei mahdu kerralla kentälle. Tämä johtaisi harvempiin vuoroihin.

Satamaongelma, johon Timo 2-kohdassaan viittaa, saattaa Tukholmassa kaatua Vikingin sormille, koska autokenttiä on paha laajentaa mihinkään suuntaan. Siksi näkemykseni Kapellskäristä pikalinjan Ruotsin satamana on perusteltu -ja tietysti siksikin, että turhaa vatkaamista Furusundin väylältä olisi muutenkin vähennettävä.

Samalla uskoisin että jos Vikingin kannattaisi puhaltaa johonkin hiileen, se olisi ympäristöystävällisyys. Se voi vaatia tuon FlettnerELLAn, vaikka kyseinen varustamo ja huipputekniikka eivät koskaan ole kävelleet käsi kädessä. Lisäksi, jotta innovaatiotukea saataisiin, se vaatinee jotakin ennen kokematonta vesillämme. Puhun siis teknologiasta, en palveluista. Eiköhän kuvio selkene parin vuoden sisällä.

Samoilla linjoilla. Itse tarjoaisin ensimmäisen oikeasti ympäristöystävällisen laivan (olipa se sitten maakaasupolttoinen, akkulatauksella valaistu, ravintoloidensa kalat itse troolaava tai ainakin kaukomailta lennätettyjen soijatofujen sijasta rehellistä ahvenanmaalaista naudanlihaa tarjoava) nimeksi FLORELLAa. Itämeren paratiisia, joka antaa kukkien kukkia (kuin Fauna-margariini konsanaan, kuten Pertti Jarla tätä täydentäisi)... 8)
« Viimeksi muokattu: 16.12.2009, 14:06:30 kirjoittanut Mikko-Oskari Koski »
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Santeri

  • Vieras
Vs: Viking Grace
« Vastaus #39 : 16.12.2009, 15:04:58 »
Samoilla linjoilla. Itse tarjoaisin ensimmäisen oikeasti ympäristöystävällisen laivan (olipa se sitten maakaasupolttoinen, akkulatauksella valaistu, ravintoloidensa kalat itse troolaava tai ainakin kaukomailta lennätettyjen soijatofujen sijasta rehellistä ahvenanmaalaista naudanlihaa tarjoava) nimeksi FLORELLAa. Itämeren paratiisia, joka antaa kukkien kukkia (kuin Fauna-margariini konsanaan, kuten Pertti Jarla tätä täydentäisi)... 8)
Aurinkoenergialla valaistu olisi kyllä helmi. -Nauti vuorokausi aurinkoenergialla valaistussa laivassa ja säteilet risteilyn jälkeen :)

Se vaan, että Suomessa ei tahdo talvisin tuo aurinko paistaa kovinkaan pitkään. Saksassa olen kyllä nähnyt jonkun verran aurinkokennoja ihan omakotitaloissa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinkoenergia

Lisäys: tuulivoimahan on huomattavasti helpompi tuottaa, joten: Nauti vuorokausi tuulivoimalla valaistussa laivassa ja uudet tuulet puhaltavat risteilyn jälkeen :)
« Viimeksi muokattu: 16.12.2009, 15:15:25 kirjoittanut Santeri Lahdensalo »

Kalevi Lehto

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 1493
Vs: Viking Grace
« Vastaus #40 : 16.12.2009, 16:57:18 »
Jos Finnlines, Viking ja Tallink pääsisivät noissa rahdinkuljetuksissa jonkinlaiseen työnjakosopimukseen, olisi kaikilla helpompi hengittää. Jokaisella olisi viikonpäivästä riippuen 1-3 lähtöä Turusta/Naantalista ja Kapellskäristä/Tukholmasta.
Tällainen sopimus kyllä haisisi aika vahvasti kartellilta, joka nykyisenä EU-aikana tuskin menisi läpi. Itse uskoisin kuitenkin kunnon tiukan kilpailutilanteen pitävän parhaiten hinnoittelun kohtuullisena ja myös asiakaspalvelukonseptit kunnossa niin matkustajien, kuin rahdinkin näkökulmasta.
« Viimeksi muokattu: 16.12.2009, 17:05:45 kirjoittanut Kalevi Lehto »
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Reima Metsäranta

  • Pursimies
  • **
  • Viestejä: 281
Vs: Viking Grace
« Vastaus #41 : 16.12.2009, 18:25:36 »

3. Turun linjan aluksilla on se ongelma että halutaan antaa monipuoliset palvelut lyhyessä ajassa. Se vaatii ison miehistön, kuten nopea aikataulukin. Silti, halutaan mieluummin vähentää väkeä kuin lisätä sitä. Color Fantsyn konsepti, joka perustuu pitkälti moneen pieneen palvelupisteeseen ei siis ole varustamon intessissä, vaatii liika väkeä. Se ei tarkoita sitä etteikö näyttävyyttä saisi alukseen jollakin muulla tavalla, mutta Promenade tuskin tulee olemaan se ratkaisu. Isommat ikkunapinta-alat? Korkealle sijoitetut yleiset tilat jotka ovat nykyisiä monikäyttöisempiä? Birka Paradisen kylpylädisco lienee yksi ajatus. Jos siihen samalla lisää vaikka pikaruokalan? Kahvila jossa lasten leikkimaailma? Mitä tahansa keksitäänkin, sitä verrataan sen kanssa että montako työntekijää se vaatii toimiakseen.

4. Maatrendit ja laivatrendit eivät helposti kohtaa lautalla. Laivoilla on yleensä muutama iso ravintola, maissa ne ovat usein pienempiä. Syynä megaravintoloihin lähinnä kustannustehokkuus. Maissa mennään pieneen viihtyisään ja intiimiin kuppilaan, laivalla tarjolla megasuuri ravintola jossa samanaikaisesti 600 muuta nälkäistä. Tämä ei siis ole paras mahdollinen yhdistelmä. No, Vikingillä on jo nyt yritetty saada aikaan pienempiä osia entiseen a la carteen, nykyiseen Food Gardeniin, Ellaan ja niin edelleen. Tämä on ratkaistava hyvin sijoitetuilla palvelutiloilla, jotta muutama tarjoilija pystyisi hoitamaan mieluiten parikin ravintolaa samalla. Se taas voi vaikuttaa palvelun tasoon. Joka tapauksessa, puhuu Viking Fantasya vastaan.


Seren ja Sympan hohdokkuuden kariseminen on yksi osoitus tästä kustannustehokkuuden tärkeydestä laivayhtiölle - pikkuliikkeistä ja baareista on siirrytty suurempiin.
Olen itsekkin pohtinut tuota tilojen monikäyttöisyyttä - tyyliin ikean wanhat mainokset joissa sisustukset vaihtuivat nappia painamalla. Esimerkiksi Buffettin osaa - tai jotankin muuta ravintolatilaa - voisi käyttää yöllä discona melko pienelle muokkauksella. Buffet vie kummikin ison määrän tilaa laivasta, joten sille voisi keksiä jotain hyötykäyttöä yöksi. Esimerkkiä voisi ottaa vaikka Hard Rock Cafe-ravintoloista. Niissä on viihtyisä syödä ja illan tullen baareilla.

Itsekkin uskon että promenadelaivaa ei Viking rakennuta - vaikka Sereä ja Symppaa olisi ilmeisesti Siljan myynnin yhteydessä himonneet. Vikingin juttu voisi olla enemmän juuri nuo ikkunapinnat, kuten Cinderellassa.

Ravintoloiden suuruuden puolesta puhuu tietysti kustannustehokkuuskin, mutta veikkaampa että suurena syynä suurien ravintoloiden puolesta puhuu se, että matkustajat pitävät hyvin suurilta osin samanlaisista ravintoloista. Olisihan se ikävää jos ei Ruotsinristeilyllä pääsisikään buffettiin tai syömään pippuripihviä - ois reissu pilalla monella jos buffettiin ei mahtuisi "kuin" 100 ihmistä kerralla.

Kalle Id

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 2498
    • kships.blogspot.com
Vs: Viking Grace
« Vastaus #42 : 16.12.2009, 20:50:43 »
Olen itsekkin pohtinut tuota tilojen monikäyttöisyyttä - tyyliin ikean wanhat mainokset joissa sisustukset vaihtuivat nappia painamalla. Esimerkiksi Buffettin osaa - tai jotankin muuta ravintolatilaa - voisi käyttää yöllä discona melko pienelle muokkauksella. Buffet vie kummikin ison määrän tilaa laivasta, joten sille voisi keksiä jotain hyötykäyttöä yöksi. Esimerkkiä voisi ottaa vaikka Hard Rock Cafe-ravintoloista. Niissä on viihtyisä syödä ja illan tullen baareilla.
Minun nähdäkseni avain monikäyttöisyyteen olisi kokoustilojen rakentaminen helpommin muuteltaviksi. Kokoustilojen käyttöaste on ymmärtääkseni suurimmillaan alkuillasta, kun taas myöhemmin illasta (jolloin baareille on eniten kysyntää) kokoushuoneet makaavat tyhjillään. Useimmissa kokoushuoneissa täytyy olla AV-laitteet sekä helposti siirreltävät tuolit ja pöydät; mikään ei estäisi tekemästä kokoushuoneita, jotka voidaan illan tullen muuttaa baar(e)iksi, diskoksi, etc. Auditoriot puolestaan voitaisiin rakentaa muistuttamaan enemmän oikeiden risteilijöiden showloungeja, joissa voitaisiin oikeiden risteilöiden tapaan esittää jokailtainen tanssi/laulu/taikuri/trapetsi/veitsenheittäjä/etc esitys.

Itsekkin uskon että promenadelaivaa ei Viking rakennuta - vaikka Sereä ja Symppaa olisi ilmeisesti Siljan myynnin yhteydessä himonneet. Vikingin juttu voisi olla enemmän juuri nuo ikkunapinnat, kuten Cinderellassa.
Minä olen jäänyt sellaiseen käsitykseen, että Sere ja Symppa olisivat itseasiassa olleet Vikingin myyntilistalla jos Viking olisi Siljan saanut. Ymmärtääkseni mahdollisen Viking-Silja -kaupan toteutuessa Helsingin linjan olisivat hoitaneet Cinderella ja Europa.
"Europan fanithan on ihan innoissaan kun mikään ei muutu ja kaikki kulahtanut 90-luku löytyy edelleen alukselta."

Timo Selkälä

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 2061
  • Punainen ristipä se siinä...
Vs: Viking Grace
« Vastaus #43 : 16.12.2009, 21:01:04 »
Minä olen jäänyt sellaiseen käsitykseen, että Sere ja Symppa olisivat itseasiassa olleet Vikingin myyntilistalla jos Viking olisi Siljan saanut. Ymmärtääkseni mahdollisen Viking-Silja -kaupan toteutuessa Helsingin linjan olisivat hoitaneet Cinderella ja Europa.

Tällainen kuva jää ainakin muistaakseni Vikingin historiikista.

Kokoustilojen monitoimikäyttö on sikäli hivenen hankalaa että niissä pitää olla aika monikäyttöinen kalusto. Ehkä olisi mahdollista tehdä kokousosastosta osittain kahvilan tapainen tai ravintolan osa, mutta kovinkaan kaunista siitä tuskin tulisi. Muuten idea on hyvä. Turun linjalla kun kokoustiloja käytetään koko päivän (paitsi kesäisin) niin niiden muuttaminen päivätoimintaan ei ehkä ole niin helppoa. Illalla tietenkin voisi jotakin tehdä, mutta mitä - no, se buffetidea voisi sikäli toimia että ravintolaan saisi jonkun verran lisätilaa illan viimeiseen kattaukseen, mutta muuten sen varsinainen hyöty voisi jäädä vähäiseksi.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Petri Moilanen

  • Pursimies
  • **
  • Viestejä: 267
Vs: Viking Grace
« Vastaus #44 : 16.12.2009, 22:09:33 »
Mikäköhän on muuten nykypäivänä Helsingin tai Turun linjojen kokoustilojen käyttöaste..?

Tallinnan linjalla on helppo järjestää nopeita päivän mittaisia kokousmatkoja, mutta jotenkin tuntuu että kokousristeilyt Tukholmaan ovat turhan 80-lukulainen juttu.. ? Onko noille tiloille nyt tai tulevaisuudessa sellaista käyttöä että niihin kannattaa varata jopa yhden kannen tilat vai onko tulevissa laivoissa kokoustiloja (ainakaan nykyisessä mittakaavassa) lainkaan ?  ::)

esim. nykyisissä laivoissa kokoustilat vievät saman verran kuin buffa tai yökerho.. aika monta hukkaneliötä jos käyttöaste on pieni.
« Viimeksi muokattu: 16.12.2009, 22:15:21 kirjoittanut Petri Moilanen »