Matkustajamäärien kehitys

[Juha-Matti Harjumäki]

Laivayhtiöt menettivät päättyneenä kesänä matkustajia viime vuoden kesään verrattuna lähes kaikilla reiteillään. Menijöitä tosin riitti rutkasti Tallinnaan, mikä nosti kokonaismatkustajamääriä.

Suomesta Ruotsiin, Saksaan, Venäjälle ja Viroon matkusti kesä–elokuussa 4,4 miljoonaa matkustajaa eli 250 000 enemmän kuin viime vuoden kesällä.

St. Peter Line sai houkuteltua laivoille kesän aikana 100 000 matkustajaa.

Pahimman matkustajakadon koki Tallinkin Saksan-linja, josta väheni 20 prosenttia matkustajista.

Ruotsinlaivoilta katosi kesällä runsaat 7 000 matkustajaa.
Viking Line meni miinukselle, mutta Silja Line sai houkuteltua matkustajia laivoilleen hieman viime kesää enemmän.

Tallinnan-reitillä kulki kesällä 2,3 miljoonaa matkustajaa eli runsaat 169 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Tallink rohmusi 12 prosenttia, Viking sai seitsemän prosenttia ja Eckerö Linellekin riitti 3,5 prosenttia lisää matkustajia. Matkustajamäärät laskivat Linda Linella.
Viking tarvitsisi lisää kapasiteettia Tallinnan-linjalle. "Se voi olla seuraava paikka, jossa Viking kasvaa", Backman sanoo.


HS 23.9.

[Joni Huopana]

Kuten Joonas jo Landgångenilla totesi, viimeinen virke on kiintoisa. Saisiko Viking tuotua lisäkapasiteettia Tallinnan-linjalle? Paljon riippuu uusien laivojen tilauksista - tällöin vanhoja laivoja voisi kierrättää (jos Helsingin liikennejärjestelyt antavat myöten). Mitään käytettynä ostettua laivaa tuskin tulemme näkemään, vaikka kiva sekin olisi.

[Erkki Kangasviita]

Jokseenkin OT:
Mielenkiintoisia lukuja, mutta typerästi otsikoitu paperiversio "Matkustajakato Saksan-reitillä".

Typerästi siinä mielessä, että kun Tallinkin Helsinki-Rostock -reitin matkustajamäärä oli 35 000 ja koko vertailussa on mukana 4 400 000 matkustajaa, niin Saksan-reitin matkustajamäärien osuus vertailussa on 0,79 %. Selvästi suurempi uutisarvo on (esim.) sillä, että Helsinki-Tallinna -reitin matkustajamäärät kasvoivat n. 170 000. Tuntuu että toimittaja Takala on halunnut tietoisesti nostaa esiin Tallinkin/Saksan reitin luvut negatiivisessa valossa (eikä ole ensimmäinen kerta), vaikka kokonaisuuteen verraten se on yksi kärpäsen räkä. Otsikoinnilta vie pohjaa myös se, ettei selvityksessä ole mukana lainkaan Finnlinesin matkustajamääriä, mutta silti puhutaan matkustajakadosta Saksan-reitillä.

[Mikko-Oskari Koski]

Artikkelin paperiversion yhteydessä julkaistu tilasto tosin osoitti, ettei mitään katastrofaalista hävikkiä ollut siellä Ruotsinliikenteessäkään tapahtunut.

Kuten Joonas jo Landgångenilla totesi, viimeinen virke on kiintoisa. Saisiko Viking tuotua lisäkapasiteettia Tallinnan-linjalle? Paljon riippuu uusien laivojen tilauksista - tällöin vanhoja laivoja voisi kierrättää (jos Helsingin liikennejärjestelyt antavat myöten). Mitään käytettynä ostettua laivaa tuskin tulemme näkemään, vaikka kiva sekin olisi.

Vaihtoehdot HEL-TLL-reitin kasvattamiseen ovat niukat. Koska ahvenanmaalaisen aluksen operoiminen on vielä toistaiseksi ratkaisevasti kalliimpaa, kuin virolaisen, on uudisaluksen rakentaminen eli linjan kapasiteetin tuplaaminen käytännössä poissuljettu vaihtoehto. Paitsi tietysti siinä tapauksessa, että VXPRS päätettäisiin korvata kapasiteetiltään isommalla aluksella, jonka hankintaa rahoitettaisiin EU:n investointipankin tuella, kuten Tallink toimi BP:n kohdalla.
Löysiin vuoroihin Vikingillä ei ole varaa. Käyttökatteen on aina oltava paras mahdollinen. Aikataulut voisivat tietyiltä osin olla nykyisiä sopivampia, sillä aamulähtö Tallinnasta harvemmin on kovinkaan täysi, aamulähtö Helsingistä puolestaan vetäisi hyvin, kuten Tallink ja Eckerö ovat osoittaneet. Toinen alus ei kuitenkaan voisi olla BP:n tyylinen kruiseri, koska sillä sektorilla kilpailussa olisi aika rajallisesti pelimerkkejä eikä myöskään XPRS II, koska silloin löysää ajoa tulisi liikaa. Umpikujasta voisi päästä vain kahdella tavalla (tai OK, on kolmaskin, mutta banaaniliputuksiin Viking tuskin sortuisi):

1. HEL-MHQ-STO-laivan käynti Tallinnassa
2. XPRS:lle ja uudisalukselle vuoroja myös Tallinnasta Ruotsiin

Jälkimmäinen vaihtoehto tarkoittaisi sitä, että Viking tosissaan haluaisi kisata myös Baltian ja Ruotsin välisistä asiakkaista ja koska tuo nyt ei Tallinkillekaan ole miksikään erityiseksi kultakaivokseksi osoittautunut, en usko varovaisten ålanderien siihen lähtevän. Ensimmäinen puolestaan tarkoittaisi joko päiväkeikkaa Helsingistä aamu- ja Tallinnasta iltapäivällä (jolloin XPRS ajaisi suunnilleen nykyisen aikataulunsa mukaan) tai aamu- ja iltakäyntejä Tallinnassa Tukholman matkalla, mikä aiheuttaisi täydenpuoleisen meiningin alkuillasta, mutta vapauttaisi XPRS:n nykyistä varhaisempaan aamu- ja myös iltalähtöön Helsingistä ja iltapäivävuoroon Tallinnasta. Tällä foorumillahan on ennenkin ollut puhetta tästä, miten Viking voisi Vironlinjaansa tehostaa, joten sellaiset argumentit, kuin "ruotsalaiset risteilijät haluavat laivan olevan päivän Helsingin satamassa" tai "ei käy, kun EU:n sisäliikenteen ja tax-freen hinnat eivät ole samat" voidaan jättää huomioitta. Uudet turvamääräykset käsittääkseni vaativat joka tapauksessa tyhjentämää laivan aina määräajoin ja Viron maahinnat ovat numeraalisesti täysin yhteismitalliset Ahvenanmaan kautta kiertävien verovapaiden hintojen kanssa. Sisäänostothan hoidetaan joka tapauksessa yhdellä kassalla.

Lehtijutussa oli mielenkiintoinen myös Tallinkin johtoportaalta tullut toteamus "näillä laivoilla mennään nyt pitkään". Niin varmaan tapahtuukin, mutta hiukan tehokkaammin näitä voisi käyttää. Jos Saksan linjaa todella haluttaisiin kehittää, olisi koko tuote rakennettava uudelleen alusta. Myös Baltian ja Ruotsin välillä olisi syytä miettiä, kannattaako kahta alitehoista kruiseria ja yhtä rahtialusta pitää purkamassa kuormaa, joka tehostetusti mahtuisi kahteenkin laivaan.

St.Peter Linen lähtö on onnistunut paremmin, kuin esimerkiksi allekirjoittanut uskalsi odottaa. Se on myönteinen asia, sillä Pietarin markkinoissa on todellista kasvupotentiaalia –ja iloinen asia on, että venäläiset osaavat nimenomaan itse sitä kehittää.

[Jara Röksä]

Jokseenkin OT:
Mielenkiintoisia lukuja, mutta typerästi otsikoitu paperiversio "Matkustajakato Saksan-reitillä".

Typerästi siinä mielessä, että kun Tallinkin Helsinki-Rostock -reitin matkustajamäärä oli 35 000 ja koko vertailussa on mukana 4 400 000 matkustajaa, niin Saksan-reitin matkustajamäärien osuus vertailussa on 0,79 %. Selvästi suurempi uutisarvo on (esim.) sillä, että Helsinki-Tallinna -reitin matkustajamäärät kasvoivat n. 170 000. Tuntuu että toimittaja Takala on halunnut tietoisesti nostaa esiin Tallinkin/Saksan reitin luvut negatiivisessa valossa (eikä ole ensimmäinen kerta), vaikka kokonaisuuteen verraten se on yksi kärpäsen räkä. Otsikoinnilta vie pohjaa myös se, ettei selvityksessä ole mukana lainkaan Finnlinesin matkustajamääriä, mutta silti puhutaan matkustajakadosta Saksan-reitillä.

Joo mut. Ne laivat jotka on varattu tuohon linjaan, ei ole kärpäsen paska. Koska ne maksaa joka ikinen miúutti, Kun ne ei tianaa RAHAA, varustamolle. Ei pidä ajatella, et se ois jotain hyväntekeväystä...

[Repe]

Toinen alus ei kuitenkaan voisi olla BP:n tyylinen kruiseri, koska sillä sektorilla kilpailussa olisi aika rajallisesti pelimerkkejä eikä myöskään XPRS II, koska silloin löysää ajoa tulisi liikaa. Umpikujasta voisi päästä vain kahdella tavalla (tai OK, on kolmaskin, mutta banaaniliputuksiin Viking tuskin sortuisi):

Enpä kyllä näkisi tuollaista umpikujaa olevan olemassa. Viking voisi lisätä kapasiteettiaan hankkimalla XPRSin tyylisen aluksen(uutena tai käytettynä) ja lähteä kilpailemaan Tallinkin kanssa kovemmin. Jos XPRSin kapasiteetti ei meinaa riittää, on suorastaan huonoa bisnestä antaa ylijäävät asiakkaat kilpailijalle.

Toisaalta pitää muistaa myös Vikingin henkilökunnalle esitelty visio Isabellan tulosta Helsingin 24h-risteilymarkkinoille (http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=14645.msg122306#msg122306). Isabellan kokoinen lisäkapasiteetti, eli käytännössä yksi lähtö suuntaansa vuorokaudessa, voisi olla sopiva lisäkapasiteetin määrä. Isabellan kilpailukykyisyyttä Baltic Princessia vastaan voi kyllä epäillä esimerkiksi laivan iän puolesta, mutta kyllä Viking Cinderellakin pärjää ilmeisen mainiosti uutta Birka Paradisea vastaan Tukholmasta. Tuskin ihmisiä oikeasti kiinnostaa bilelaivan ikä vaan sen tarjoamat palvelut, hinnat laivalla, meininki ja matkan hinta. Vaikka suomalainen miehistö maksaisi enemmän kuin BP:n viroilainen, on Isabella mitä luultavimmin jo maksettu alus jonka käyttökuluja ei lisää sen ostamiseen tarvittujen velkojen korot, eikä laivan arvokaan enää kovin nopeasti putoa. BP:nhän on tuotettava vähintään aluksen arvon putoamisen verran, jotta liikennöinti olisi kannattavaa. Isabellan sijoittaminen Tallinnan reitille sitten jos/kun Turkuun tulee uusi laiva on Vikingille loppupeleissä melko riskitöntä.


St. Peterin 100 000 matkustajaa on kyllä todella positiivinen yllätys  :thumb:.

[Teemu Knuutila]

Viking Linen matkustajamäärä pysyi ennallaan

Keskiviikko 5.1.2011 klo 12.21

Varustamoyhtiö Viking Linen matkustajamäärä pysyi viime vuonna edellisvuoden tasolla.

Yhtiön mukaan kasvun esti viime vuoden vaikea jäätilanne, joka pudotti matkustajamäärää viisi prosenttia Turun ja Tukholman välisellä reitillä.

Sen sijaan Helsingin ja Tallinnan välillä seilasi yli kahdeksan prosenttia enemmän matkustajia kuin vuonna 2009. Helsinki-Tukholma -reitillä kasvua kertyi prosentin verran.

Kaikkiaan Viking Line kuljetti viime vuonna 6,4 miljoonaa matkustajaa.

STT

[Juha Pitkänen]

Helsinki–Tallinna-reittiä liikennöivän Eckerö Linen liiketoiminta kehittyi myönteisesti erityisesti rahtiliikenteessä vuoden 2011 neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Eckerö Linen rahtialus m/s Translandian ja matkustaja-alus m/s Nordlandian kuljettaman rahdin määrä kasvoi 52 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan.

Kuljetetun rahdin ja matkustajamäärän kehitykseen alkuvuonna vaikuttaa 12 päivän telakointijakso tammikuussa, jolloin Nordlandia oli uudistus- ja huoltotöiden vuoksi pois liikenteestä.

Pitkästä telakointiajasta huolimatta Eckerö Linen matkustajamäärä oli tammi-huhtikuussa 227 851, kun vastaava luku oli edellisvuonna 226 877. Helmi–huhtikuussa, jotka ovat vertailukelpoiset kuukaudet edellisvuoteen verrattuna, matkustajamäärä kasvoi kahdeksan prosenttia.


http://www.eckeroline.fi/fi/document-Eckerö-Linellä-myönteinen-alkuvuosi.aspx?docID=2824

[Juhani Gronlund]

Viking Linen matkustajamäärä pysyi ennallaan

Yhtiön mukaan kasvun esti viime vuoden vaikea jäätilanne, joka pudotti matkustajamäärää viisi prosenttia Turun ja Tukholman välisellä reitillä.

Sen sijaan Helsingin ja Tallinnan välillä seilasi yli kahdeksan prosenttia enemmän matkustajia kuin vuonna 2009. Helsinki-Tukholma -reitillä kasvua kertyi prosentin verran.

STT

Jäikö Vikingillä siis monia rykäisyjä Turku -Tukholma välillä tekemättä talvella? Itse en tähän hätään muista että laivat olisivat jääneet satamaan ja vuoroja oltaisiin peruutettu. 30 -60 min myöhästymisiä  kyllä muutamia muistaakseni oli mutta eihän ne matkustajamääriin pitäisi millään tavalla vaikuttaa. Muistaako joku siis kuinka monta vuoroa Viking line perutti kyseisenä talvena jäätilanteen takia ?

[Joonas Kortelainen]

Jäikö Vikingillä siis monia rykäisyjä Turku -Tukholma välillä tekemättä talvella? Itse en tähän hätään muista että laivat olisivat jääneet satamaan ja vuoroja oltaisiin peruutettu. 30 -60 min myöhästymisiä  kyllä muutamia muistaakseni oli mutta eihän ne matkustajamääriin pitäisi millään tavalla vaikuttaa. Muistaako joku siis kuinka monta vuoroa Viking line perutti kyseisenä talvena jäätilanteen takia ?

Tammikuisessa viestissä viitataan vaikeaan jäätalveen helmi-maaliskuussa 2010 suhteessa vuoden 2009 lukuihin, eli kyseessä on yli vuoden vanhat peruutukset. Ja kyllähän noita silloin oli kun sekä Amorella että Isabella olivat Tjärvenillä kiinni pitkään, Amorella törmäili Finnfellowin kanssa ja Helsingin laivat kulkivat poikkeusaikataululla Sandhamnin kautta.

[Tiina Smit]

http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt+viking++laivayhtioilla+ennatysten+heinakuu/a662408?s=r&wtm=talouselama/-03082011
http://www.tallink.com/mainMenu/pressRoom/pressReleases/pr_finnish/pr_20110803_fi_JulyStat.htm
http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2011/08/03/helsinki-tallinna--ennatys-lahes-miljoona-matkaa/201110817/139

Matkustajaennätyksiä kaikilta laivayhtiöiltä. Tallinan liikenteessä suhteessa parhaiten näyttäisi menevän Viking Linellä, jolla on eniten matkustajia yhdellä aluksellaan. Toki kaikki alukset eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

Tallinkin Kapellalla ei ole ollut näköjään mitään vaikutusta Ruotsin ja Suomen rahtimäärien kasvuun Tallinkin osalta, sillä niiden määrä on pudonnut -0,3 prosentilla kapasiteetin kasvaessa. Lisäksi autojen määrä pudonnut -6,6 prosenttia Ruotsin ja Suomen välillä ja matkustajamäärä pysynyt samanlaisena eli ainoa Tallinkin reitistä, joka ei ole kasvanut.

Joku viisaampi voisi kertoa, lasketaanko yhtiöiden markkinaosuus eri reiteillä vain matkustajamäärän perusteella vai suhteutettuna laivojen kokoon ja kuljetettuihin matkustajiin yms.?

[Repe]

Joku viisaampi voisi kertoa, lasketaanko yhtiöiden markkinaosuus eri reiteillä vain matkustajamäärän perusteella vai suhteutettuna laivojen kokoon ja kuljetettuihin matkustajiin yms.?

Viisaammasta en tiedä, mutta kyllä markkinaosuus lasketaan kuljetetuista matkustajista/autoista/rahdista  :).

XPRSillä on kyllä todella täyttä kesällä. Keskimääräinen 1800 matkustajaa(/2500) lähdöllä on niin paljon että ei-oota on pakostakin myyty paljon... Ottaen näes huomioon, että tuohon lasketaan myös ilta-lähtö Helsingistä ja XPRSin vuodepaikkojen määrä on muistaakseni reilu 700. Eikä aikainen lähtö Tallinnastakaan mitään herkkua ole. Voisi siis päätellä että kaksi muuta lähtöä ovat olleet melko järjestelmällisesti täyteen varattuja.

[Mikko-Oskari Koski]

Jälkiviisas on aina helppo olla, mutta Vikingin olisi kyllä pitänyt ymmärtää XPRS:n kapasiteetin rajallisuus suhteessa varsin runsaaseen Baltian tarjontaansa ja lisätä Tallinnan linjalleen edes kesäksi ylimääräinen päivävuoro Tukholmanlaivalla. Tässä kohden ei ole syytä jupista siitä, että mainittu vuoro olisi muka pois HEL-STO-linjan "risteilymukavuudesta", sellaista kun ei muutenkaan ole ollut enää pitkään aikaan ja kesällä suurin osa tämänkin linjan kulkijoista on matkailijoita ja risteilijät vain marginaalissa. Eikä lisälauttaa Suomenlahdelle yksinkertaisesti mistään maailmankolkasta löydy.
Sinällään alusten maksimaalinen käyttökate on aina positiivista.

[Kalle Id]

Lisälaivojen tuonnille Helsinki-Tallinna -linjalle missään muodossa taitaa kuitenkin pääasiassa estää Helsingin kaupungin nuiva suhtautuminen potentiaaliseen lisääntyneeseen autoliikenteeseen keskustan suunnalla (josta minäkin olen tainnut useampaan kertaan mainita). Vaikka kelvollinen kesälaiva olisi jostain saatavilla, ei sitä välttämättä saataisi silti asettaa liikenteeseen... ainakaan ilman hirveää vääntöä kaupungin kanssa.

Mitä tulee Tukholman-laivojen Tallinnankiertoon, mahtuuko tuollainen visiitti järkevästi aikatauluun? Nykyisten HEL-STO -lähtöaikojen puitteissa Tallinnaan ei kovin kätevästi ehdi. Aikataulujen muuttaminen, jotta saadaan Tallinnan-visiitille aikaa aiheuttaa puolestaan omat ongelmansa. (Olisi myös ihan kiva saada joku lähde väitteelle, että risteiliymatkustajat olisivat kesäisin marginaalinen ryhmä linjalla).

Jos aletaan olemaan ihan kunnolla jälkiviisaita, niin Vikingin suurin virhe oli se, että XPeRSeestä tehtiin niin pieni. Jos laivasta oltaisiin tehty isompi, ei kapasiteettiongelmia nyt olisi.

[Joonas Kortelainen]

Tallinkin Kapellalla ei ole ollut näköjään mitään vaikutusta Ruotsin ja Suomen rahtimäärien kasvuun Tallinkin osalta, sillä niiden määrä on pudonnut -0,3 prosentilla kapasiteetin kasvaessa. Lisäksi autojen määrä pudonnut -6,6 prosenttia Ruotsin ja Suomen välillä ja matkustajamäärä pysynyt samanlaisena eli ainoa Tallinkin reitistä, joka ei ole kasvanut.

Tiina hyvä, viime vuonna Turku-Tukholma reitillä liikennöi Kapellaa paljon suurempi alus Regal Star - Sea Windin, Silja Europan ja Galaxyn ohella. Tämä tarkoittaa siis sitä, että tänä kesänä Kapellan tuonti reitille on vähentänyt lastikapasiteettia kun 2087 kaistametrin sijaan käytössä on ollut vain 590 kaistametriä lisäkapasiteettia Regal Star -10 vs. Kapella -11 lähtöä kohden. Lisäksi Kapella on liikennöinyt harvemmalla vuorotiheydellä, Regal Star ajoi vanhaa Sky Windin aikataulua vuosi sitten, eli lähtö Turusta Värtanille joka aamu. Toisin sanoen pudotus rahtiyksiköissä on marginaalinen ja oikeastaan täyttöaste lähtöä kohden on ollut parempi kun alusten välinen kokoero on niin suuri.

Toiseksi em. seikka on saattanut vaikuttaa siten, että kaikille lähdöille ei ole voitu myydä henkilöautopaikkoja enempää kun lastia on ollut mm. Galaxylle tai Silja Europalle riittämiin, eli se sama pointti miksi vuokrattuja rekkalauttoja on nähty näillä reiteillä jo -70 luvulla kesäisin.