Aihe: Stena ostaa osan Scandlinesin linjoista ja laivoista

[Marko Stampehl]

tässä Englanninkielisenä lehdistötiedote:

Stena Line is expanding on the Baltic Sea
Stena Line acquires five ferry routes between Sweden and Germany to Latvia. The three routes, Travemünde to Ventspils and Liepaja as well as the route Nynäshamn-Ventspils have been acquired from Scandlines GmbH. Moreover, Stena Line has acquired Scandlines GmbH's vessels and operation on the routes between Trelleborg to Sassnitz and Rostock, which makes Stena Line the sole owner. The acquisitions are part of Stena Line's strategy of expansion into growth markets.

"Through the acquisition of the routes from Germany and Sweden to the Baltic States, we are increasing our presence in the southern Baltic and expanding our offering for both freight and passengers. Our ambition is to continue developing the new operations in order to give our customers better service and capacity," says Gunnar Blomdahl, CEO for Stena Line.

The background to the acquisition is the strong growth in sea transports to and from the Baltic region, which is expected to show continued growth. Three vessels in total, of which two are chartered, operate the routes to the Baltic States.

"Through the new routes, we are supplementing our existing network and can offer transports to and from the Baltic States," says Gunnar Blomdahl.

Apart from the purchase of the three routes between Germany and the Baltic States, Stena Line is also acquiring the vessel “Sassnitz” and the operations on the routes from Trelleborg to Rostock and Sassnitz. These routes have previous been run jointly with Scandlines GmbH, via Stena Line's subsidiary Scandlines AB, under the Scandlines Hansa brand. Stena Line will now be the sole owner of the routes, which are currently operated by four ferries. The Trelleborg routes as well as the new routes to Latvia will operate under the Stena Line brand.

In total, the transaction concerns about 300 employees in Germany and the Baltic States. The staff that are employed with Scandlines in Germany, Lithuania, Denmark and Latvia and who work on the specified routes will be offered new positions with Stena Lines.

The deal is on the assumption of approval from the German competition authorities.

Stena Line
Gothenburg, 30/05/2012

For further information contact
Gunnar Blomdahl, CEO, tel +46 (0) 31-85 83 20 or
Joakim Kenndal, Communications Director, tel +46 (0) 704 85 85 55.

lähde: http://www.stenaline.com/en/stena-line/corporate/media/press-releases/expanding-on-the-baltic-sea/

[Mikko-Oskari Koski]

Ihan mielenkiintoinen tieto. Stenan luulisi tehostavan reittijakoaan ja sijoittavan myös Itämeren puoleisille reiteille ainakin nykyisiä Askia ja Urdia matkustajapainotteisempia aluksia. Ihmettelen myös, jos taloudellisista ratkaisuistaan tunnettu varustamo jatkaa elämäänsä Saksassa neljästä eri satamasta. Kielistä Göteborgiin ja Sassnitzista Trelleborgiin operoitavat linjat epäilemättä jatkavat entisellään, mutta Travemünden ja Rostockin kohdalla lienee edessä valinta. Ihme ei olisi sekään, jos Baltian vuorojen Saksan satamaksi tulisi Sassnitz -sieltä esim.Stena Feronian tyyppinen alus ehtisi ajaa Ventspilsiin kolme edestakaista matkaa viikossa.
Hiljaisessa mielessäni elätän taas kerran toivetta myös Saksasta joko suoraan tai Latvian kautta Hankoon ulottuvasta vuorosta. Ehkä jälleen kerran turhaan...

[Timo Selkälä]

Askin ja Urdin vaihto on kyllä todennäköinen, mutta reitti ei juuri houkuttele matkustajia, koska se on heille liian hidas. Nopeampi alus voisi tuoda muutosta tähän, mutta nostaa myös polttoainekuluja.

Suomen linjaa toivoisin minäkin, mutta sitä tuskin tulemme näkemään, varsinkaan kun Scandlinesin Hangon linja ei kauppaan kuulunut. Sitä huhutaan myytäväksi SOL:lle - ja ei se ei ole siivousfirma vaan sen verran kuuluisa varustamo että suurin osa teistä sen tunteekin. Loput saavat lähteä oppimisretkelle!

[Mikko-Oskari Koski]

Noinkohan kuitenkaan? Eikö DFDS:n Klaipedan ja Kielin välinen reitti kuitenkin ole matkustajakansiensakin osalta kohtuullisen hyvä bisnes ja linjanahan se olisi aika yhteismitallinen jonkun Saksan Itämeren sataman ja Ventspilsin/Liepajan (siis huom! vain jommankumman) välisen kanssa. Latvialaisia työskentelee keskisessä Euroopassa ja Brittein saarilla paljon ja autolla matka Puolan kautta on pitkä ja hankala, eli lauttalinja oikaisee mukavasti, vaikka sitten hetken kestäisikin. Venäläiset eivät Karaliauciaus/Królewiecin (jonka virallinen nimi yhä on yhden Stalinin assistentin) alueen läpiajoa salli, eikä Via Balticakaan ole varsinainen oikotie.
Watling Street on jo valmiiksi Stenan alus ja Scottish Vikinginkin varustamo varmaan Norfolk-säädöissä saa itselleen vaikka jonkun rollarin suoraan vaihtamalla.
Voisiko kuvioissa olla jopa jokin Irlanninmeren yhteisprojektin kaltainen Stena/DFDS-pooli? Juuttien alaisuudessa Liettuan lipulla linjat Klaipedasta Kieliin ja Karlshamniin, Stenalla latvialaisittain Ventspilsistä Traveen/Rostockiin ja Nynäshamniin ja jonkinlaisin poolisäädöin vielä jotkin linjat Paldiskia, Kapellskäriä, Nynäshamnia ja ehkä Hankoakin eteläisemmille vesille liittäen?

[Timo Selkälä]

Väite oli saksalaisista lehtitiedoista liittyen miksi Urdilla oli törmäyksen sattuessa niin vähän väkeä. Sen mukaan Ask ja Urd kuljettavat hyvin vähän matkustajia. En jaksanut kaivaa aikatauluja esiin, mutta Shippaxin mukaan Kiel-Klaipeda on 21 tuntia ja Rostock-Ventspils on 26 tuntia. Joten, kuten sanoin, nopeampi alus voi tuoda muutoksen tähän, mutta nostaa myös polttoainekuluja.
Poolissa voi olla tiettyä hankaluutta - kilpailuviranomaiset pitää saada suostutettua siihen.

[Mikko-Oskari Koski]

Linjoilla ei tosiaan kulje hirvittävästi matkustajia. Niiden markkinointikin on vaatimatonta. Syykin on selkeä, Askissa ja Urdissa on vain alun toistasataa matkustajapaikkaa ja niiden maksiminopeus on 17,5 kn. Watling Street kiidättää 24 kn:n nopeudella jopa 800 matkustajaa, joista tosin hyttipaikka löytynee vain noin puolelle -mikäli FoFin tietoihin on uskominen. Lienee selviö, että Stena ei Askia ja Urdia tule kaupassa edes huolimaan, jos sen on tarkoitus linjaa kehittää.
Olisin taipuvainen epäilemään, että Latvian liikenteen kolmanneksi laivaksi -siis Nynäsin linjalle- saatettaisiin palauttaa jopa makuutettu Stena Baltica. Ehkäpä tarjonta loisi kysyntää. Samalla Tallinkin paineet ajaa RIX-STO-linjaa päivittäisenä vaatimattomalla pokalla hellittäisivät hieman. Jos Scotish Viking ja Watling Street olisivat Saksanlinjalaiset, olisi Kuurinmaan lauttaverkosto ensi kertaa selkeästi linjakohtaisin tuottein varustettu.

Kilpailuviranomaisilla on aina miettimistä, niin varmasti tässäkin kohden. On kuitenkin erittäin toivottavaa ja nykyiset poliittiset ilmastot huomioiden jopa todennäköistä, että Itämeren liikennelupia tullaan vastaisuudessa tiukentamaan ympäristösyistä melko tuntuvastikin, vanhat romut pakotetaan jäämään satamiin, uudempiin tekemään mittavia remontteja ja kaiken tämän toteuttamiseen ryhtyvien varustamojen on oltava varmoja bisnestensä kannattavuudesta. Baltian ja Ruotsin vs.Baltian ja Saksan väliset linjat ovat myös sikäli mielenkiintoisia, että niiden kilpailuasetelma ei ole mitenkään yksiselitteinen. Onko esim.Tallinkin TLL-STO kilpailuasemassa DFDS:n Klaipeda-Karlshamn-reitin kanssa? Syökö Viking samaa kokonaiskakkua, jos suora tai vaihdollinen yhteys Helsingin kautta saadaan aikaan? Entä jos Saksasta avattaisiin linja Paldiskiin ja Hankoon (yksi käynti kummassakin), laskettaisiinko sen kakku kilpailijaksi Finnlinesille, Kuurin reiteille, sekä että vai ei kummallekaan?
Itämerellä tullaan varmasti näkemään sellaista sopupeliä, mistä kilpailuviranomaiset eivät pidä, mutta muukaan ei auta. Jos liikenne ei ole riittävän hyvää bisnestä, se ajetaan alas ja jos sen uudelleenkäynnistämiseen haetaan vaikka EU-tukia, ei sellaisia voi olla myöntämättä, vaikka asialla olisi toisaalla keskenään kilpailevien varustamojen yhteistyritys. Tässä mielessä DFDS/Stena-hankkeiden lisääntyminen Itämerellä olisi jopa toivottavaa.

[Timo Selkälä]

Linjoilla ei tosiaan kulje hirvittävästi matkustajia. Niiden markkinointikin on vaatimatonta. Syykin on selkeä, Askissa ja Urdissa on vain alun toistasataa matkustajapaikkaa ja niiden maksiminopeus on 17,5 kn. Watling Street kiidättää 24 kn:n nopeudella jopa 800 matkustajaa, joista tosin hyttipaikka löytynee vain noin puolelle -mikäli FoFin tietoihin on uskominen. Lienee selviö, että Stena ei Askia ja Urdia tule kaupassa edes huolimaan, jos sen on tarkoitus linjaa kehittää.

Outoa - miksi juuri Ask ja Urd sitten kuuluu kauppaan, kuten tiedotteistakin selviää? Watling Street on käytännössä noin 300 matkustajan alus, sillä siihen sen matkustajatilat riittää. Sillä on hiukan yli 100 neljän hengen hyttiä, muistaakseni lisäksi 2 2-hengen invahyttiä.

Olisin taipuvainen epäilemään, että Latvian liikenteen kolmanneksi laivaksi -siis Nynäsin linjalle- saatettaisiin palauttaa jopa makuutettu Stena Baltica. Ehkäpä tarjonta loisi kysyntää. Jos Scotish Viking ja Watling Street olisivat Saksanlinjalaiset, olisi Kuurinmaan lauttaverkosto ensi kertaa selkeästi linjakohtaisin tuottein varustettu.

Stena Baltican asettaminen sinne huonontaisi aikatauluja - hitaampana se tuskin ajaa sitä nykyisellä 11 tunnilla. Vaikka alus rahdin puolesta pystyy melkein samaan, sen matkustajapuoli on siihen ylimitoitettu. Lisäksi sillä ei ole sisäramppeja, joten vaatisi ramppien asentamisen joko satamiin tai laivaan. Ei mahdotonta - mutta maksaa.

[Mikko-Oskari Koski]

Eihän tuossa tiedotteessa mitään Askista ja Urdista ole puhuttu, ainoastaan Baltian liikenneoikeuksista ja Trelleborgin linjan saksalaisaluksista. Muistaa kannattaa myös, että Ask on Watling Streetin tulosta asti ollut pääasiassa makuutettuna ja tälläkin hetkellä se taitaa olla liikenteessä vain Urdin taannoisen onnettomuuden takia remonttisijaisena.
Stena Baltica kulkee max.kahtakymmentä solmua, eli 148 mailin matka Nynäsin ja Ventspilsin välillä kestäisi sillä rapian viidentoista solmun keskinopeudella elon laskuopin mukaan kymmenisen tuntia. Nämä laskutoimitukset ovat tosin sen verran perusteellisesti oikaistuja, että epäilemättä ne on mahdollista osoittaa vääriksikin.

[Jani Nousiainen]

Ruotsin kielisestä versiosta löytyy  tämä:

Linjerna till Baltikum trafikeras totalt av tre fartyg varav två är chartrade och fartyget ”Ask” köps av Stena Line.

[Pekka Laakso]

Huhut toteutuvat, sillä Hanko-Rostock reitti aluksineen on myyty juurikin SOL:lle eli Swedish Orient Linelle (joka muuten jo operoi rahtipuolella Traven ja Helsingborgin välillä näiden sisarella Vasalandilla ja vähän uudenmalla Antareksella). Linja aluksineen siirtyy Scandlinesilta SOL:lle syyskuun alusta.

Mutta mikä mielenkiintoiseksi asian tekee, on ylhäällä mainittu Urd myöskin kaupattu samalla SOL:lle. Sisaruksistahan vain Ask päätyi Stenalle. Toisin, kuten Hangon paatit, siirtyy Urd SOL:n hallintaan vasta lokakuun alusta.

Uutinen muuten poimittu SST:n uutiskirjeestä.

Lisätty: SOL:n virallinen tiedote

[Timo Selkälä]

Lisäys edelliseen: SOL suunnittelee kolmannen aluksen lisäämistä Hanko-Rostock-liikenteeseen. Liittyköhän URDin osto tähän?

[Mikko-Oskari Koski]

Varmaan -tosin siten, että saavat sisaralukset Hangon reitille. Urdin kaltaista hidasta ja heikkokapasiteettista rutkua ei varmasti kannata noin pitkälle reitille panna.

Luultavasti Stenakin on huolinut Askin Scandlines-kaupassa vain vaihtovälineeksi, sillä onhan se luvattoman pieni, hidas ja muutenkin epäkelpo tuohon liikenteeseen, varsinkin Watling Streetin pariksi mutta myös Nynäsin linjan ainoaksi hoitajaksi jos (kun?) WS ja Scottish Viking fixataan Saksan linjan lauttakaksikoksi.
Yksi mahdollinen kiinnostuja tällaisesta vaihdosta voisi olla jopa Tallink. Sea Windin korvaajaksi Askista ei hitautensa takia ole, mutta jos -todennäköisemmin kun- Baltian traileriliikenne pitää Helsingissä jatkossa hoitaa kokonaan Vuokin kautta, Ask saattaisi olla hyvinkin passeli korvaaja Kapellalle ja toinen Fastereista voisi samalla siirtyä Stenan omaisuudeksi ilman rahan kuisketta.

Watling Street on käytännössä noin 300 matkustajan alus, sillä siihen sen matkustajatilat riittää. Sillä on hiukan yli 100 neljän hengen hyttiä, muistaakseni lisäksi 2 2-hengen invahyttiä.

Eipä siihen sen isompaa matkustajakapasiteettiä varmaan tarvitakaan. Mutta vuorojen on syytä olla hiukan nykyisiä (Askin ja Urdin mukaan laskettuja aikatauluja) nopeampia. Scottish Viking on samojen raamien mukaan tehty kuin WS, joten kaksikon säätäminen Stena Curonicaksi ja Stena Latvicaksi olisi ihan kaikin tavoin ajateltuna suorastaan järkevää.

Stena Baltica... Vaikka alus rahdin puolesta pystyy melkein samaan, sen matkustajapuoli on siihen ylimitoitettu. Lisäksi sillä ei ole sisäramppeja, joten vaatisi ramppien asentamisen joko satamiin tai laivaan. Ei mahdotonta - mutta maksaa.

Tulemme taas EU:n sisäliikennetukikysymyksiin. Viisi viikottaista edestakaista vuoroa tällä reitillä nykyistä kunnollisemmalla matkustajakapasiteetillä olisi vahvuus. Lisäksi Scottish Vikingin nykyinenkin lippujen hintataso on osin suorastaan hätkähdyttävän edullinen, on siis perusteltua väittää tämän linjan jopa kykenevän kilpailemaan halpisflygareidenkin kanssa. Tallinkin kruisereista ei kannata puhua samana päivänäkään, ainakaan tarvematkustuskysymysten kohdalla.
Tarkistin Nynäshamnin ja Ventspilsin nykyisen aikataulun olevan sama, jonka mukaan Ask reittiä taannoin ajoi, joten Stena Balticalla ei siinä pysyäkseen pitäisi olla minkäänlaisia ongelmia, ellei joku sen koneista ole uinut.

[Mikko-Oskari Koski]

Lysekilin satamassa lojuvan Stena Baltican asentoa kerrotaan muutetun, mikä on herättänyt pohdintaa, olisiko alukselle mahdollisesti luvassa jotain aktiviteetteja. Jos lautta Stenan omaan liikenteeseen olisi tulossa, niin epäilemättä juurikin jollekin Baltian linjalle. Kaiken logiikan mukaanhan omalla operointi on edullisempaa kuin rahdatulla.

[Timo Selkälä]

Kaiken logiikan mukaanhan omalla operointi on edullisempaa kuin rahdatulla.

Periaatteessa joo, mutta kun kyseinen vuokrakalusto on taloudellisempi ja halvempi ajaa kaikin tavoin... Visentinin miehistöntarve on 31-40 henkeä, Stena Baltican taas 125. Polttoaineenkulutus niillä on suunnilleen sama, mutta Visentini on nopeampi. Sen sijaan Stena Balticaan on tehty iso muutos kaikessa hiljaisuudessa - se on saanut rampin autokansien välille, ilmeisesti joskus vuoden vaihteen tienoilla.

[Mikko-Oskari Koski]

Puhummekohan me nyt ihan samasta asiasta? Stena tuskin Scottish Vikingistä luopuu, ellei aluksen omistaja (DFDS) syystä tai toisesta halua sitä omaan liikenteeseensä, mutta sen sijaan olisi varmaan mieluusti siirtämässä sitä sisaralus Watling Streetin linjapariksi, jotta alusten tehoja päästäisiin Latvian ja Saksan välisellä reitillä hyödyntämään.
Stena Baltica isoine matkustajatiloineen olisi tietysti kalliimpi käyttää kuin pieni Ask, mutta koska Latvian ja Ruotsin välille eittämättä tarvematkustusta ja rahtia palveleva lauttalinjakin tarvittaisiin, se olisi siihen käypä ratkaisu.