Kirjoittaja Aihe: Viking Gracen mahdollinen sisaralus  (Luettu 160833 kertaa)

Pekka Laakso

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 4842
Vs: Viking Gracen mahdollinen sisaralus
« Vastaus #300 : 02.11.2016, 19:44:16 »
Lainaus
No, onhan Turun telakkakin sataprosenttisesti saksalaisessa omistuksessa...
Mutta Turun telakka on tilauskirjan täyttymisen vuoksi jo rajattu vaihtoehtojen ulkopuolelle. Siis tämän uutisoinnin perusteella...
Copyright © 2018 Hölynpöly. Kaikki oikeudet pidätetään.  :deal:

Ville Taavitsainen

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 1014
  • SPL Princess Anastasia
Vs: Viking Gracen mahdollinen sisaralus
« Vastaus #301 : 02.11.2016, 22:10:09 »
Pidemmän aikaa ollut itsellä ajatus että varsinkin noiden Gracen aallonmuodostusongelmien takia Vikingin pitäisi rakentaa uusi alus Gracen tilalle ja korjata sen muutkin puutteet sisustuksen osalta. EI missään nimessä laittaa mahdollista uutta alusta aamulähtöön. Ja koska Gracen tilalle tulisi uusi alus, saisi myös helsingin reittiä piristettyä siirtämällä Grace sinne. Tosin siitä muodostuisi aika eritasoinen pari. Ja sitten vapautuva Helsingin laiva olisi uusi lisälaiva Tallinnaan.
Silja Symphony 4-6.04.2018

Tauno Hermola

  • Försti
  • ****
  • Viestejä: 534
Vs: Viking Gracen mahdollinen sisaralus
« Vastaus #302 : 02.11.2016, 23:12:05 »
Uutisessa mainittiin myös optio toisesta laivasta:

Lainaus
Men vi har inte lagt någon beställning ännu. När och om vi gör det följs den troligen av en köpoption på ännu ett fartyg.

Eli mahdollisesti kohtuullisen lyhyellä aikavälillä Vikingille on tulossa kaksi uutta alusta. Tämä antaa tietysti aivan uusia mahdollisuuksia villeille reittispekulaatioille ;D

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3833
  • Liputuskysymys...
Vs: Viking Gracen mahdollinen sisaralus
« Vastaus #303 : 03.11.2016, 00:16:12 »
Mihin arvoisat keskustelijat perustavat näkemyksensä, että suunnitteilla oleva alus olisi matkustajatiloiltaan Kreisiä runsaampi risteilijä? Se voi toki sellainen olla, mutta laivan suuruutta ei mitata matkustajamäärissä vaan tonneissa -ja sellaisia tulee helpoimmin lisää, kun laajentaa rahtikapasiteettiä. Itse olisin taipuvainen epäilemään isompien raamien tarkoittavan nimenomaisesti isompaa rahtikapasiteettiä (3-4 km?) ja uutta päänavausta Kapellskärin uudistuvaan satamaan. Noin runsaiden kuormien vaihto kun ei onnistu käden käänteessä, eikä Turun ja Tukholman väliä nykyisten rajoitusten mukaan ja Ahvenanmaan pysähdyksen kera millään selvitä alle kymmenessä ja puolessa tunnissa -ja silloinkin saarimaakunnassa käynti olisi aina Långnäsissä.
Tämähän ei tietenkään tarkoittaisi sitä, ettei laivassa voisi olla myös parintuhannen matkustajan tarpeisiin runsaitakin palveluita, mutta hyttipaikkakapasiteetti voidaan jättää kevyesti jopa alle tuhanteen, jos kaikki yömatkustajat ovat ylimenijöitä ja vuorokauden kruisailijat menevät Turussa Kreisille ja Tukholmassa Cinderellalle (jonka uudistamisesta linkatussa artikkelissa myös mainitaan). Myös Kreisin satama Ruotsissa voidaan ainakin hiljaisempina arkiaamuina siirtää Kapellskäriin, varsinkin, jos aluksen ongelmat Furusundin väylän eroosion kanssa jatkuvat.
Turun aamulähdön nykyään merkittävimmät matkustaja-asiakasryhmät ovat Turun päiväristeilijät ja tarvematkustajat autoineen tai ilman. Vielä Amorellan valmistuessa suositut vuorokauden risteilytuotteet niin Turusta kuin Tukholmasta siitä pystyy feidaamaan aivan samaan tapaan kuin Tallink on Turussa toiminut Galaxyn kohdalla. Rahti sitävastoin tarvitsee merkittävästi Amorellaa enemmän kapasiteettiä jo siksi, että seuraavan kerran kysynnän kasvaessa Tallinkin ja etenkin Finnlinesin resurssit kasvattaa toimintasaumojaan tässä ovat Vikingiä ratkaisevasti paremmat.

Olennaisin perustelu oletukselleni ratkaisevasti nykyisiä ropaximmasta projektista on toki se, että tehokkaalle rahdinkuljettajalle löytyy helposti töitä muualtakin, eli aluksessa olisi kohtalainen jälleenmyyntiarvo. Sellaistahan ei Vikingin nykytonnistossa ole oikeastaan missään.

Ja oma suosikkini tulevaksi alussijoitteluksi olisi toki toisenlainen. Näkisin mieluusti XPRS:n Turun ja Kapellskärin ja uudisaluksen Helsingin ja Tallinnan välillä. Mutta jos Tallinnan linjalle saataisiin edes Amorellan verran lisää, on sekin toki parempi kuin ei mitään.
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Kalle Id

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 2353
    • kships.blogspot.com
Vs: Viking Gracen mahdollinen sisaralus
« Vastaus #304 : 03.11.2016, 11:53:54 »
Mutta Turun telakka on tilauskirjan täyttymisen vuoksi jo rajattu vaihtoehtojen ulkopuolelle. Siis tämän uutisoinnin perusteella...
Toki, mutta (jos kielitaitoni ei ole ihan väärässä) Hansesin argumentointi menee jotakuinkin "koska Turun telakalla ei ole tilaa, joudumme tilaamaan ulkomailta". Implisiittisesti Turun telakka on siis suomalainen, vaikka onkin ulkomaisomistuksessa (ja onhan se nyt ollut ulkomaalaisomistuksessa 90-luvun alusta asti, mutta silti mm. Graceä mainostettiin Suomessa rakennettuna).

Uutisessa mainittiin myös optio toisesta laivasta:

Eli mahdollisesti kohtuullisen lyhyellä aikavälillä Vikingille on tulossa kaksi uutta alusta. Tämä antaa tietysti aivan uusia mahdollisuuksia villeille reittispekulaatioille ;D
Tosin optiot olivat mukana myös Gracen ja XPRS:n tilauksissa, vaan silti jäivät toteutumatta.

Anyway, Mikko-Oskari nostaa esiin hyvän pointin: tähän mennessä saatujen tietojen perusteella uusi laiva on fyysisiltä mitoiltaan Graceä suurempi, mutta sen kapasiteetista ei ole kerrottu yhtään mitään. On aivan mahdollista, että siitä tulee enemmän rahtipainotteinen laiva. Tähän ehkä viittaisi myös tieto siitä, että Cinderellaan tulee isot uudistukset ensi vuonna; tuskin siihen olisi paljoa järkeä rahaa laittaa, jos mahdollisesti jo kahden vuoden päästä tulee omaan laivastoon Cinderellan kanssa kilpaileva uusi risteilylautta. No, mene ja tiedä. Ja saa nähdä, tuleeko tästä tilauksesta lopulta mitään...
"Europan fanithan on ihan innoissaan kun mikään ei muutu ja kaikki kulahtanut 90-luku löytyy edelleen alukselta."

Tauno Hermola

  • Försti
  • ****
  • Viestejä: 534
Vs: Viking Gracen mahdollinen sisaralus
« Vastaus #305 : 03.11.2016, 13:58:54 »
Anyway, Mikko-Oskari nostaa esiin hyvän pointin: tähän mennessä saatujen tietojen perusteella uusi laiva on fyysisiltä mitoiltaan Graceä suurempi, mutta sen kapasiteetista ei ole kerrottu yhtään mitään. On aivan mahdollista, että siitä tulee enemmän rahtipainotteinen laiva.

Äärimmäisen epätodennäköistä! Vikingillä alkaa olla lähes koko risteilylauttalaivasto uusimisen tarpeessa ja sittenkö menisivät tilaamaan jonkun RoPax:in, joka sopii vain yhdelle vuorolle, jos sillekään ::).

Kannattaa huomata, että vaikka uutinen puhuu melkein kaikista mahdollisista ja mahdottomista reittivaihtoehdoista, ei Hanses eikä toimittaja edes mainitse Kapellskäriä ;D. Tottakai sekin on pöydällä, mutta eiköhän sille reitille löydy tarvittaessa sopivaa kalustoa käytettynäkin. 

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3833
  • Liputuskysymys...
Vs: Viking Gracen mahdollinen sisaralus
« Vastaus #306 : 03.11.2016, 16:41:29 »
Vikingin risteilylauttalaivasto on tosiaan parhaat päivänsä nähnyt, mutta pitää myös muistaa, ettei nykyinen kysyntä aivan vastaa sitä, mikä tarjonnaksi -80-luvulla luotiin (ja samaan konseptiinhan perustuu suurin osa Tallinkinkin tonnistosta). Vuorokauden risteilyjä varten tarvitaan yksi alus Tukholmaan, toinen Turkuun ja kolmas Helsinkiin, muista satamista tämäntyyppistä tuotetta ei kannata edes yrittää tarjota. Helsingin ja Tukholman välinen linja on toki käypä työpaikka kahdelle parhaan uutuudenviehätyksensä menettäneelle, mutta vielä käyttökuntoiselle alukselle. Enemmän matkustaja- ja rahtimassoihin keskittyville linjoille alle kahden kilometrin autokansia ei kannata edes yrittää tarjota.
-80-luvulla Turun aamulähtökin oli kelvollinen vuorokauden risteilypaikka johtuen siitä, että lähtö oli vasta kymmeneltä ja palatessakaan ei tarvinnut könytä ulos aivan niin sikamaisen aikaisin kuin nykyään. Toki pitää muistaa, ettei silloin ollut päiväristeilyjä (tai Tukholmasta oli, mutta niiden asiakasmäärät eivät olleet likikään sellaisia kuin Turun piknikkien nykyään). Kolmenkymmenen vuoden takaisiin isoihin asiakasryhmiin kuuluivat myös ruotsinsuomalaiset, joille sama humppaorkesteri kelpasi oikein hyvin. Mutta nyt on aika toinen, ja vain totaalinen typerys voisi nykyään sijoittaa ratkaisevasti Amorellaa isomman matkustajahyttikapasitetin Turun aamu- ja Tukholman iltalähtöön. Yövuoron poka kun olisi viisainta laskea ylimenijöiden oletusarvon mukaan. Ja mitä enemmän kuormaa kyytiin saadaan kerralla, sitä vähemmän lähtöjä lopulta tarvitaan -Vikingillä on totisesti jopa motiivi korjata heikkoa rahtikapasiteettiään Turun suunnalla, sillä liian monesti eioota osakseen saanut ostaja valitsee hanakasti kilpailijan. Sekä Finnlinesilla että Tallinkilla kolmannen aluksen asettaminen liikenteeseen olisi vain järjestelykysymys, siksi Vikingin on omalla kapasiteettinostollaan pidettävä huoli siitä, että kynnys moisiin järjestelyihin nousee.

Kuten tuossa jutussakin todetaan, ei Suomen ja Ruotsin välillä ole matkustajamäärissä syytä odotta kasvua, joten uudisaluksen matkustajapalveluissa ero Amorellaan tuskin taitaisi kovin kummoinen olla. Tilojen sijoittelu voidaan toki tehdä samaan tapaan yläkansille kuin Kreisissäkin.
Ja mitä Kapellskäriin tulee, Viking on jo nyt saanut Furusundin eroosiokuvioista Kreisillä sen verran nenilleen, että saaristoväylästä vetäytyminen olisi sille pelkästään positiivista pr:ää. Kannattaa muistaa myös Tukholman ruuhkamaksut, jotka Kapellskärin kautta kulkemalla pystyy näppärästi kiertämään. Tukholman satamayhtiö saa maksunsa joka tapauksessa, se kun omistaa Kapellskärinkin, ja jos lng-polttoaineet on jatkossa haettava Nynäshamnin jakeluasemalta, on lopulta yhdentekevää, ajaako tankkausalus sieltä Tukholmaan vai Kapellskäriin.
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Johan Snellman

  • Puolimatruusi
  • *
  • Viestejä: 56
Vs: Viking Gracen mahdollinen sisaralus
« Vastaus #307 : 03.11.2016, 17:28:03 »
Sen verran täytyy kommentoida noita lastausaikoja että muutama vuosi sitten valmistuneet SPIRIT of BRITAIN/FRANCE ottavat n 2800 metriä lastia plus parisataa autoa erillisessä autotallissa. Kääntymisaika satamissa on lyhyimmillään 45 minuuttia. Vaaditaan tietysti kaksikansilastausta suoria ajolinjoja mutta myös itse sataman kykyä niellä ne 180 rekkaa. Niillä pitää olla etuajo-oikeus maantielle, eli ei kolmioita tai stop-merkkejä.