Kirjoittaja Aihe: Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys  (Luettu 390101 kertaa)

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3803
  • Liputuskysymys...
Vs: Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys
« Vastaus #1050 : 20.03.2018, 01:35:49 »
Kiintoisaahan noissa Tallinkin FIN-SWE-lukemissa ei oikeastaan ole muu kuin se, että rahdin toteutumavaje aiempaan verrattuna on suunnilleen se, mikä kapasiteettivajekin. Alusten käyttökate on siis ollut suunnilleen normaali, matkustajavaje jopa pienempi, koska Tukholman ilta- ja Turun aamulähtö ei selvästikään sen paremmin oikeiden matkustjien kuin risteilijöidenkään parissa ole niin tärkeä, eivät ilmeisesti myöskään Ahvenanmaan päiväristeilyt.
Paljon kiinnostavampaa olisikin nähdä Vikingin ja Grimaldin lukemat ajalta, jolloin Galaxy ajoi yksinään Tallink Siljan mandaattia Turussa -jos niilläkään ei ole ihmeempää ahtautta ollut havaittavissa, voidaan varsin aiheellisesti ruveta keskustelemaan siitä, kuinka paljon liikavuoroja nykyään ajetaan, ja kuka mistäkin rupeaa vähentämään. Oikeastaan vähennystarve jatkuvaan kolmen firman kahden lautan ajoon on ilmeinen, jos Vikingillä tai Finnlinesilla on ollut kummallakin päiviä, joina autokannen täyttöprosentti on jäänyt alle 80:een siitäkin huolimatta, että Baltic Princess oli poissa. Vähennyksen pitää kuitenkin olla sillä tavoin tasaista, että jokainen lopettaa jonkun tietyn vuoron, eikä tällaisilla poistoilla saada aikaan tilannetta, ettei jonain päivänä mikään kolmikosta olisi menossa.

Varmaan Turun risteilyjen puuttuminen ohjasi jonkun verran ruotsalaisia Baltian suuntaan. Tallinnan reitin vuorokohtainen matkustajakeskiarvo oli tammikuussa 1160 ja helmikuussa 1396 matkustajaa, josta luvusta tietysti pitää vähentää Regal Starilla kulkeneet kuskit. Rahtiyksikköjen keskiarvon laskin siten, että lisäsin tiedossa olleisiin Vickanin ja BQ:n lähtömääriin 50 lähtöä kuukaudessa (se ei varmaan mene ihan tasan Regal Starin todellisten kulkemisten kanssa, mutta on riittävän lähellä sitä), ja sain vuorokohtaiseksi keskiarvoksi kumpanakin kuuna noin 37 yksikköä. Puheet BQ:n ylikapasiteetistä ovat siis aiheellisia sekä matkustaja- että rahtipuolella.
Latvian linjalla vartaavat matkustajaluvut olivat tammikuussa 782,5 ja helmikuussa 902,7 henkilöä/lähtö. Rahtia taas 20,5 ja 22,8 yksikköä. Kaikki olisi mahtunyt hyvin Regina Balticallekin, ja varmasti Festari olisi ollut Isabellelle Romskua sopivampi ja yhteismitallisempi pari. Tai jos joskus on ollut täydenpuoleisia pokia, on välillä sitten ollut todella hiljaista (ja niistä vähistäkin asiakkaista puolet 85 kruunun risteilyllä olijoita, kenties balttikeikkalaisia pelkällä kotimatkalla. Ja jos Stenalla on ollut kovin täyttä, voidaan taas pohtia sitä, mikä osa Tallinkille päätyneestä kuormasta on vain sieltä yli jäänyttä...

Sen verran olen valmis perumaan aiempia puheitani idän suunnasta tulevien asiakkaiden vilkaisemattomuudestakaan myymälän suuntaan, että luonnollisesti virolaiset nuuskaajat hakevat varastoihinsa täydennyksen Vickanilta tai BQ:lta. Nuuskakauppahan on ainoa motiivi poiketa reitiltä niinkin pahasti. Ja sen on kyllä pakko vetää, eli tuottaa ainakin paremmin kuin mitä muuten turhasta visiitistä tulee löpökuluja. Viinapuolellahan virolaiset maahinnatkin riittäisivät ruotsalaisasiakkaille (ja olisivat varmaan jopa taxfree-tuotteita edullisemmat), ja sen puolen idän asiakkaat hoitavat kotikaupassaan, mutta nuuskan myynti maahinnoin ei ilmeisesti muissa kuin Ruotsiin liputetuissa laivoissa onnistuisi, joten jotta mällikaappi on ylipäätään virolaislaivaan saatu, vuoro pitää kierrättää Ahvenanmaan kautta. Kyllä siat aina porsaanreiän löytävät...
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Joonas Kortelainen

  • Perämies
  • ***
  • Viestejä: 417
Vs: Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys
« Vastaus #1051 : 20.03.2018, 13:24:01 »
Ohhoh, on sulla jutut. Reban lähdöstä on 9 vuotta ja Festarin lähdöstä 5.

Jos low season aikaan pystyt myymään keskiarvolla 1400 matkustajaa joka lähdöllä, se tarkoittaa n 900 hytin laivalla, jolle ei kansipokaa myydä, että ollaan jo lähellä double occupancyä. Moni matkaa kuitenkin autollaan yksin.

Kyllä ne kuule kassakoneet laulaa siellä Victorian ja Baltic Queenin parfyymi- ja vaateputiikeissa ihan samalla tavalla kuin muillakin reiteillä. Empiria sen todistaa ja tyypillinen asiakas on nuorehko venäjää tai viroa puhuva nainen. Suosittelen avaamaan suhteellisen jämähtänyttä maailmankuvaa naapurikansoista vaikkapa varaamalla vapaavalintaisen risteilyn ko. reitillä. Jos nuuskaratsut ja suihkua karttavat duunarit olisivat todella se ainoa näiden reittien asiakaskunta, niin siinä tapauksessa ei tarvittaisi kuin Regal Star ja ehkä se ReBa ja Vana Tallinn. Mutkun mutkun asiat ovat menneet eteen päin, oikeasti. Anekdoottina ”jo” 2014 syksyn 25 vuotta Tallinkin synttäribileissä oli ysäriartisteja ja varsin nimekkäitä sellaisia Tallinnan ja Tukholman välillä jokaisena viikonloppuna. Laivat täysiä ja lähinnä perheitä, olipa isovanhempiakin raahattu mukaan. Mukavat paardit, kaikki tanssivat eurodiskoa niillä kahdella reissulla millä olin mukana. Ja mutta pointtina siis se että kyllä varsin vakiintunut harrastus se Ruotsiin risteileminen myös Tallinnan suunnasta on. Ja ollut vuosikausia.
« Viimeksi muokattu: 20.03.2018, 14:23:07 kirjoittanut Joonas Kortelainen »

Joonas Kortelainen

  • Perämies
  • ***
  • Viestejä: 417
Vs: Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys
« Vastaus #1052 : 20.03.2018, 14:19:23 »
Tulosjulkistuksesta pureskeltavaa:

Miljoonia euroja vuodessa, liikevaihto ja liikennealuekohtainen tulos
FIN-EST 2016 353,3 75,4 2017 354,5 77,9
SWE-EST 2016 110 11,5 2017 117,2 10,6
SWE-FIN 2016 337,4 15,3 2017 344,8 18,5
SWE-LAT 2016 44,6 6,9 2017 66,5 1,2

Lippumyynti 2016 236 2017 242,7
Rahtimyynti 2016 103,9 2017 117,7
Myynti laivoilla 2016 521,5 2017 536,7

Matkustajia samaan aikaan miljoonia
FIN-EST 2016 5,07 2017 5,06
SWE-EST 2016 0,98 2017 1,03
SWE-FIN 2016 2,89 2017 2,92
SWE-LAT 2016 0,53 2017 0,74

Noista jos vähentää rahdin osuuden, joka keskimäärin 2016 oli 12% noista kolmesta tuloluokasta ja 2017 13%, saadaan seuraavat matkustajakohtaiset tulot:

FIN-EST 2016 61€ 2017 61€
SWE-EST 2016 99€ 2017 100€
SWE-FIN 2016 103€ 2017 103€
SWE-LAT 2016 74€ 2017 78€

Toki ne ovat suuntaa-antavat, koska rahtitulojen määrä voi vaihdella reittien mukaan jonkin verran, mutta koska niitä ei ole erikseen pureskeltu reiteittäin tulostiedoissa, tuosta saa varmaan jonkinlaisen kuvan matkustajien rahankäytöstä. SWE-EST on huomattavan lähellä Siljaa, joten voisi sanoa että niillä reiteillä ostoskäyttäytyminen lienee melkolailla samansuuruista, vaikka siinä olisikin eroa mistä raha tulee. Joka tapauksessa Silja ja SWE-EST tienaavat suhteessa eniten, kun HEL-TLL tuottaa absoluuttisesti parhaiten. Huomattavaa on myös, että vaikka Isabelle teki yksinään kovan tuloksen 2016, Romantikan tulo nosti matkustajakohtaista tuloa. Ja koska rahtitulot myös paranivat, se tarkoittaa että lisäkapasiteettia todella kannattaa tarjota. Viidellä laivalla ajo Helsingin ja Tallinnan välillä toi saman liikevaihdon 2016 kuin neljällä 2017 ja vähentyneiden kulujen takia tulos oli reippaasti parempi, vaikka matkustajakohtainen tuotto pysyi samana.
« Viimeksi muokattu: 20.03.2018, 14:25:26 kirjoittanut Joonas Kortelainen »

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3803
  • Liputuskysymys...
Vs: Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys
« Vastaus #1053 : 20.03.2018, 14:49:16 »
Kuten sanottu, risteilytarjonnan kokonaismäärän vähentyminen Tukholmassa on varmasti ohjannut ruotsalaisasiakkaita Tallinnan ja Riian lähdöille. Hyvä niin, harmi vain, että perilläoloajat ovat kohteiden kiinnostavuuteen nähden kovin lyhyet.
Kuten sanottu, ovat kauppamyynnit kohdillaan. Kuten kaikki hyvin tiedämme, sovelletaan verovapaalla linjalla Siljan hinnastoja. Ovathan ne kuitenkin ruotsalaisasiakkaille kohtalaisen edullisia. Kukaan Baltian suunnalta tulija ei tee laivalla sellaisia ostoksia, jotka saa kotoa halvemmalla, ja nuuska on ainoa tuote, joka tämän määreen täyttää.
Oikeastaan ongelma Viron ja Ruotsin välillä on se, että Tallinkilla on siinä kovin monen kulkijan kannalta monopoliasema. DFDS:n vuoro olisi edullisempi, ja monilta muiltakin ominaisuuksiltaan parempi, mutta minkäs teet, jos ei varustamo varovaisuuttaan halua volyymejaan kasvattaa. Viking taas ei ilmeisestikään halua koukata Tallinnan kautta ympärivuotisesti, koska asiakasmarginaali sieltä länteen on niukka -siinäkin tapauksessa, että tuote myytäisiin järjestäen Tallinkia edullisemmin. Jos Tallink haluaisi ottaa niskalenkin ainoasta todellisesta kisaajastaan, se luonnollisesti lisäisi Kapellskärin linjalle volyymejä eli toisi reitille Atlantic Visionin heti, kun sen nykyrahtauksesta irti saisi, mutta tuskin Tallinnan konttorilla resurssit näin järkevään ratkaisuun riittänevät. Tai saattaisivat riittääkin -ja tietoisina siitä, että todellisten matkustajien pako pikalinjalle saattaisi kyseenalaistaa päivittäisen risteilylinjan olemassaolon tarpeellisuuden, eivät edes halunneet ottaa riskiä. Mahdollisuuksiahan tähän olisi ollut niin fastereiden kuin Superstarinkin kohdalla, jotka siis mieluummin annettiin pois kuin pidettiin omassa liikenteessä.

Ja kuten sanottu, tämän alkuvuoden matkustaja- ja rahtilukemat ovat oikeasti kiinnostavia vain FIN-SWE-linjoilla poikkeuksellisen pitkään vallinneen poikkeustilan johdosta, ja ennen kaikkea muiden kuin Tallinkin kohdalla.

Suosittelen avaamaan suhteellisen jämähtänyttä maailmankuvaa naapurikansoista vaikkapa varaamalla vapaavalintaisen risteilyn ko. reitillä.
Laajennan tajuntaani veljeskansastamme mieluummin nauttimalla korkeatasoisesta virolaisesta kulttuurista niin teatterin, oopperan, kuoro- ja orkesterimusiikin kuin kansanmusiikinkin sektoreilla. Olen kulttuurijournalistina erittäin iloinen siitä, että noin monipuolinen runsaudensarvi on noin lähellä meitä. Näissä kuvioissa en tosiaan ole tavannut itämafian kätyreitä ja heidän naikkosiaan, joten ilmeisesti käsitykseni naapureista on rajallinen. Mutta miksi joku normaali, ei-uusrikas virolainen lähtisi kalliille laivamatkalle ostamaan tuotteita, jotka sieltä Tallinnan keskustastakin kaiketi (?) edelleen saa laivahintoja halvemmalla?
Baltian ja Ruotsin elinkustannusindeksien välinen kuilu on fakta, jonka soisi muuksi muuttuvan. Samalla soisi sen kehittyvän siten, että Baltiassa tienaaminen olisi mahdollistakin vain rehellisellä tavalla.
« Viimeksi muokattu: 20.03.2018, 22:58:06 kirjoittanut Mikko-Oskari Koski »
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Joonas Kortelainen

  • Perämies
  • ***
  • Viestejä: 417
Vs: Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys
« Vastaus #1054 : 20.03.2018, 21:02:54 »
Ja taas hakataan päätä samaan seinään. Kyllä se hintaero mm. vaatteissa ja parfyymeissä on välillä ihan yhtä merkittävä kuin Ruotsin, Suomen ja Siljan hintojen ero. Eli kun ostaa vähän enemmän kerralla verottomasti, niillä bonuspisteillä tekeekin sitten taas seuraavan matkan. Miksi ostaa Stockalta tai Kaubamajasta, kun sen saa laivalta?

Sami Penttilä

  • Puolimatruusi
  • *
  • Viestejä: 62
Vs: Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys
« Vastaus #1055 : 21.03.2018, 10:18:55 »
Siljaltahan Hel-Sto saa halvemmalla juotavaa, kun Tallinnan laivalta.
Olut laatikko ja Litra viinaa alle 10€  :)

Kai Heino

  • Matruusi
  • **
  • Viestejä: 122
Vs: Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys
« Vastaus #1056 : 21.03.2018, 17:43:26 »
Tallink ei ole vielä 2017 presentaatiota eikä Factsheettiään julkaissut.
2016 ilmoittivat markkinaosuudeksi Hel-Sto 58 %. Viikkarilla oli matkustajia 994046 ja silloin Siljalle saadaan 1372730 eli pyöristettynä prosentttiluvun mukaan noin 1,4 miljoonaa matkaajaa. Toisaalla Tallink ilmoittaa Suomi-Sverige (Tku-Sto ja Hel-Sto) matkaajien kokonaismääräksi 2886383.
Tästä saadaan Tku-Sto matkaajien määräksi noin 1,5 miljoonaa. Kertovat myös markkinaosuutensa olevan yli 50 %.
Viikkarin vuosikertomuksessa on taas luku 1884441 linjalla Turku-Maarianhamina-Tukholma. Tässä vissiin åålannin risteilijät puolin ja toisin aiheuttavat mukavan poikkeaman.
Aika vaikea on vertailla yhtiöiden matkustajamääriä .
 

Joonas Kortelainen

  • Perämies
  • ***
  • Viestejä: 417
Vs: Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys
« Vastaus #1057 : 10.04.2018, 13:46:57 »
Jonkin verran Princessin telakkareissu näkyy ekan neljänneksen luvuissa, mutta ainakin matkustajia on saatu aika hyvin ohjattua vaihtoehtoisille matkoille.

https://cns.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=831985&messageId=1046092

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3803
  • Liputuskysymys...
Vs: Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys
« Vastaus #1058 : 23.05.2018, 12:24:05 »
Tallink on tulossa pörssiin myös Suomessa. Ehkäpä jokin osa historiallisen FÅA:n omistuksesta palaa tällä konstilla takaisin oikeaan kotimaahansa... 8)
https://www.tallinksilja.fi/medialle/-/cision/expanded-release/0c06b231e05f608b
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Kalevi Lehto

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 1450
Vs: Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys
« Vastaus #1059 : 23.05.2018, 17:31:26 »
Tallink on tulossa pörssiin myös Suomessa. Ehkäpä jokin osa historiallisen FÅA:n omistuksesta palaa tällä konstilla takaisin oikeaan kotimaahansa... 8)
https://www.tallinksilja.fi/medialle/-/cision/expanded-release/0c06b231e05f608b
Pitäisiköhän sortua ostamaan pieni "nippu" ihan periaatteesta. Kurssikehitys ei tosin tämän vuoden puolella ole ollut oikein luottamusta herättävää, nousevien polttoainekulujen pelko varmaan painaa. Toki pienet laskut aina joskus kuuluvat kuvioon, mutta pidemmällä tarkastelujaksolla, vaikka viimeisen kolmen vuoden aikana on nousua tullut aika mukavasti.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964