Kirjoittaja Aihe: Ex-Bore I:n uudet seikkailut  (Luettu 26360 kertaa)

Eerik Laine

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 1355
    • Laivakuviani...
Vs: Ex-Bore I:n uudet seikkailut
« Vastaus #45 : 18.06.2010, 16:21:25 »
Optima Shipbrokerssin tuoreimman viikkotiedotteen mukaan Rigel on myyty tuntemattomille omistajille. Ventouriksen aikataulu Rigelillä on ainakin vielä voimassa syyskuun loppuun Barin ja Durresin välillä. Jää nähtäväksi onko tämä joku varustamon sisäinen omistusjärjestely, vai onko alukselle jälleen odotettavissa uusia töitä.

Teijo Niemelä

  • Försti
  • ****
  • Viestejä: 623
    • www.cruisebusiness.com, twitter.com/cruisebusiness
Vs: Ex-Bore I:n uudet seikkailut
« Vastaus #46 : 24.06.2010, 09:28:40 »
Sain viime viikolla Arberian ja Rigelin jonkinlaiseen yhteiskuvaan:

www.cruisebusiness.com
Risteilyuutiset osoitteesta www.cruisebusiness.com
2/2015 Costa Serena; 3/2015 Wind Surf; 4/2015 Viking Star; 5/2015 Star Breeze; 10/2015 Norwegian Escape; 11/2015 Anthem of the Seas. Tulevaa: 1/2016 Veendam; 4/2016 Koningsdam.

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3880
  • Liputuskysymys...
Vs: Ex-Bore I:n uudet seikkailut
« Vastaus #47 : 31.12.2016, 12:55:25 »
Ventouris on kuulemma ostanut Regina della Pacen eli ex-Turellan, Stena Nordican, Fantaasian ym., ja nimeämässä sitä Rigel kolmoseksi. Entinen Bore I sai Rigel-nimensä perään ykkösen vuonna 2013, kun Barin ja Durresin välille tuli myös entisestä Visbystä, Stena Felicitystä ja Scandinaviasta uudistunut Rigel II.
Vaikka Italian ja Albanian välillä tunnetusti on liikenteen kasvupaineita, on tässä kuviossa syytä varautua siihenkin, ettei entisellä Bore I:llä ole enää kovin pitkää operatiivista aikaa edessään. Aluksella on aiemminkin ollut makuutusjaksoja. Toisaalta noilla vesillä tunnetusti saattaa tapahtua dramaattisia toimenkuvan muutoksia lyhyelläkin varoitusajalla.

Kiintoisa kysymys Rigel I:n kohdalla on myös se, mihin laivassa on tungettu kotisivuillaan ilmoitetut noin sata lisävuodepaikkaa Siljan aikoihin verrattuna. Tallinkilla ja Rigas Jurasilla laivassa taisivat olla hytteinä myynnissä ainoastaan autokannen yläpuoliset kämpät, enkä oikein usko snorkkelihyttien tehneen paluuta uusien solaksien aikana, mutta olisiko yläkansien henkilöstöhyttejä muutettu matkustajakämpiksi, jos henksan majoitustiloiksi katsotaan vedenalaistenkin loukkujen piisaavan?
http://ventourisferries.com/en/about/fleet.html
 
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Petri Nummijoki

  • Pursimies
  • **
  • Viestejä: 216
Vs: Ex-Bore I:n uudet seikkailut
« Vastaus #48 : 01.01.2017, 11:13:54 »
Kiintoisa kysymys Rigel I:n kohdalla on myös se, mihin laivassa on tungettu kotisivuillaan ilmoitetut noin sata lisävuodepaikkaa Siljan aikoihin verrattuna. Tallinkilla ja Rigas Jurasilla laivassa taisivat olla hytteinä myynnissä ainoastaan autokannen yläpuoliset kämpät, enkä oikein usko snorkkelihyttien tehneen paluuta uusien solaksien aikana, mutta olisiko yläkansien henkilöstöhyttejä muutettu matkustajakämpiksi, jos henksan majoitustiloiksi katsotaan vedenalaistenkin loukkujen piisaavan?

Tai sitten olemassa oleviin hytteihin on asennettu lisävuoteita. Siljan 70-luvun ja vielä 80-luvun alkupuolenkin lautoissa oli alle 2,5 vuodetta hyttiä kohden, vaikka merkittävä osa hyteistä oli riittävän tilavia neljääkin vuodepaikkaa varten. Finlandialla ja Silvia Reginalla kaikki hytit olisivat voineet olla neljälle hengelle, jos näin olisi haluttu. Siten tuon ajan Silja-laivoissa hyttikapasiteetin nosto vuodepaikoissa laskettuna onnistuu helposti.

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3880
  • Liputuskysymys...
Vs: Ex-Bore I:n uudet seikkailut
« Vastaus #49 : 01.01.2017, 17:48:28 »
Vähän uudempien alusten kohdalla näin voisi ollakin, mutta tässä tapauksessa ei. B1:n kämpistä kun suurin osa oli kahden hengen ylä- ja alavuoteellisia, ja neljän hengen hyteiksi rakennetut olivat sellaisia jo Siljan aikana. Muistelisin, että snorkkeliosasto oli jonkintyyppisenä camping-majoitustilana jo Rigas Juras Lineasin aikana, mutta nykyisten standardien mukaan niihin sokkeloihin ei matkustajia kaiketi enää saisi edes päästää.
B1 ja Turella edustivat standardihyttiensä osalta samantyyppistä ajattelua, joten niiden sijoittaminen toistensa linjapareiksi voi kapasiteettieroista huolimattakin olla hyvinkin järkevää. Näin siitäkin huolimatta, että Turellan garage rakennettiin Tallinkin aikana astetta parempien kämppien osastoksi, nelosen keulan ja kuutosen keskilaivan ja ahterin alkuperäiset kahden hengen hytit ovat yhä olemassa.
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Petri Nummijoki

  • Pursimies
  • **
  • Viestejä: 216
Vs: Ex-Bore I:n uudet seikkailut
« Vastaus #50 : 01.01.2017, 22:01:25 »
Vähän uudempien alusten kohdalla näin voisi ollakin, mutta tässä tapauksessa ei. B1:n kämpistä kun suurin osa oli kahden hengen ylä- ja alavuoteellisia, ja neljän hengen hyteiksi rakennetut olivat sellaisia jo Siljan aikana.

Olet oikeassa siinä, että hyttipaikkojen määrän todella tuntuva lisääminen onnistuisi helposti vasta Bore I:stä uudemmilla laivoilla mutta Bore I:n osaltakin on merkitty kansien 7-8 hytit alun perin 2 hengen hyteiksi, vaikka ovat selvästi standardihyttejä suurempia. Siten hyttipaikkojen määrän lisääminen joillain kymmenillä onnistunee silläkin pelkästään lisävuoteiden avulla.

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3880
  • Liputuskysymys...
Vs: Ex-Bore I:n uudet seikkailut
« Vastaus #51 : 02.01.2017, 13:53:03 »
Mutta jos alkuperäisestä hyttipaikkamäärästä (hieman alle 450) on jo poistettu snorkkelit (puolentoistasataa), ei 550 pelkillä paikkalisäyksillä isoimpiin yläkansihytteihin selitä mitään. Eikä tässä paljoa apua tule edes siitä, jos 7.kannen henksakämpät on tosiaan muutettu matkustajahyteiksi. Sitten on toki eri asia, jos alhaalla tosiaan on yhä matkustajatilojakin.
Itse veikkaisin laivaan toteutetun jonkinlaisen camping-lepotilan, jonka vuodepaikkamäärä laskettuna yhteen hyttipaikkojen kanssa olisi tuo 550. Kiintoisampi kysymys sitten tietysti on, mihin se on sijoitettu, jos autokannen alapuoliset tilat eivät enää ole matkustajakäytössä.
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Kalevi Lehto

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 1484
Vs: Ex-Bore I:n uudet seikkailut
« Vastaus #52 : 02.01.2017, 20:02:57 »
Rupesi oikein kiinnostamaan nuo Rigel 1:n "divers club"-luokan hytit, eli ovatko matkustajakäytössä vai ei. Pienen "salapoliisityön" jälkeen väittäisin, että ilmeisesti edelleenkin ovat. Rigelin kansikarttaa, tai edes kuvaa laivan infotaulusta en löytänyt, mutta RSL:n aikaisen laivaesitteen vuodelta 2004, jossa 1.ja 2. kannen C-luokan hytit ovat käytössä. Myös oheisessa matkustajapalautteessa "Holidays in Albania" 2014 vuodelta mainitaan hytti ilman kylpyhuonetta, eli täytyi siis olla C-luokkaa, koska muissa hyttiluokissa on suihku ja WC hytissä. C-hytit sijaitsevat puolestaan kaikki autokannen alapuolella kansilla 1.ja2. Eli, lienevät siis edelleenkin matkustajakäytössä, ainakin ajoittain.
www.hhvferry.com/balkris2004_obg.html
www.directferries.com/ventouris_ferries_rigel.htm
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3880
  • Liputuskysymys...
Vs: Ex-Bore I:n uudet seikkailut
« Vastaus #53 : 19.03.2020, 23:23:36 »
Monesti on tässäkin keskustelussa oltu toivottamassa viimeistä aitoa Boren Turku-Tukholma-linjalaista viimeiselle rannalle, mutta nyt taitaa olla tosi kyseessä: Kreikan Aigionissa viime syyskuusta asti levännyt lautta on saanut kovasti viimeisen matkan siirtonimeltä vaikuttavan nimen Bigeli, ja tiettävästi lähitulevaisuudessa suuntaamassa... :'(

”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950