Merenkulku > Matkustaja-autolautat

Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa

(1/53) > >>

Miran Hamidulla:
Lueskelin reilu vuosi sitten Turun Sanomia eräässä amerikkalais-turkulaisessa pikaravitsemusliikkessä, kun olin tulossa m/s Silja Festivalilta. Siinä oli  juttu, jossa kerrottiin, että MKL suunnittelisi joidenkin reittiensä hintakilpailuttamista yksityisyrittäjien ja MKL:n kesken(jossa MKL:n miljoonaluokan autolautat luonnollisesti häviävät joillekin surkeille yksityisille vesibusseille :( ). Jutun mukaan ensimmäinen tämän idioottimaisuuden uhri olisi ollut hiljattain myyty m/s Bastö, joka Houstkärin pohjoispuolella kulkevalla reitillä korvattiin pienellä jäävahvisteettomalla ja autokapasiteetittomalla m/s Katarina vesibussilla(johon mahtuu "huikeat" 28 matkustajaa). Seuraavaksi tulilinjalla kuulemman olisivat Houstkarin eteläpuolella liikennöivät m/s Bergö ja m/s Finnö alukset. Jutun mukaan tämä suunnitelma tietäisi sitä, että reitit 9 ja 11 yhdistettäisiin, ja niitä alkaisi hoitaa joku pieni vesibussi. Auton omistaville saaristolaisille olisi tämän operaation jälkeen tarjolla joko jäätie(talvisin) tai vain etukäteistilauksesta kulkeva lautta. Tästä jutusta on kulunut nyt reilu vuosi, ja nuo äsken mainitsemani alukset ovat edelleen MKL:n tulevan kesän aikataulussa, joten tietääkö kukaan onko tästä järjettömästä suunnitelmasta luovuttu vai vieläkö joku idiootti suunnittelee m/s Bergön ja m/s Finnön poistamista?

laivat:
En tiedä mitä tuolle idioottimaiselle hankkeelle kuuluu tällä hetkellä, mutta toivottavasti se lojuu roskakorissa. En kyllä ymmärrä mitä höytyä olisi korvata autolauttoja joillakin pienemmillä autokapasiteettittomilla vesibusseilla. Onko se sitten muka kannattavempaa... Ihmetyttää se, miten saaristolaiset sen jälkeen pääsee mantereelle, jos ja kun saariston idioottimainen vesibussiliikenne alkaa. FST:ltä tuli pari viikkoa sitten dokumentti, joka kertoi hankkeesta nimeltä "saariston postivene pois, helikopteri tilalle". En ymmärrä mitä päättäjillä oikein liikkuu päässä, kun olisivat valmiit jakaan postinkin Saaristomeren saariin helikopterilla, jolle ei varmasti löydy laskeutumispaikkoja pienillä ja tiheillä saarilla - ja eikö tuollainen helikopterikin tule kalliimmaksi liikennöidä, kun postivene?

Mikko-Oskari Koski:
Postivene Korpoströmin eteläpuolella korvattiin tosiaan helikopterilla, mikä jo ideana kuulostaa hölmöltä, puhumattakaan, mitä se lopulta maksaa. :o
Bergötä on vähän vaikea korvata vesibussilla, sen reitin varrella on sen verran monta ympärivuotisesti asuttua saarta, joista on päivittäisliikennetarvetta ainakin lähimmän tien päähän. Maskinnamo, Åvensor, Innamo ja varsinkin Seili, jonka Saaristomeren tutkimusasemalla on paljonkin sanottavaa liikennesuunnitteluun.
Olen kuullut ideatasolla pohditusta hankkeesta, jossa Finnön reitin Norrskatan puoleiset saaret jollain tavalla liitettäisiin Bergön reittiin. Samalla Nauvon suunnalla etsittäisiin "muuta vaihtoehtoa". Seilin kuljetustarpeet tuntien sinne tarvitaan kuitenkin vähintään B:n kokoinen alus, joka kuljettaa myös autoja ja pystyy menemään jäissä.
Finnö on ongelmallisempi. Berghamn/Storlandet on talviaikana sen ainoa kohde Verkanin länsipuolella. Sinänsä reitin (pl.B/S:n talvivuorot) voisi antaa yksityisen jäävahvistamattoman aluksen hoidettavaksi, mutta viimeistään lokakuun kelit Kihdillä mittaisivat tällaisen aluksen todelliset kyvyt.
On myös heitetty ajatus Brunnskärin liittämisestä Aspön reittiin. Mutta se ei tule toteutumaan, ainakaan mikäli liikennepäällikkö Veijo Hiukkaan on uskominen.

***

Jos ajatellaan esim.mahdollisuutta kiertomatkaan Saaristomeren kansallispuiston alueella, voisi olla ihan järkevä ajatus heittää vaikkapa Aspö ja Kökar ajamaan sellaista. Esim.päiväkierros kansallispuiston läntisissä osissa (Pärnäs-Nötö-Aspö-Jurmo-Utö-Österskär-Brunnskär-Pärnäs) voisi olla ihan mahdollinen. Mutta vain kesäisin.
Yhteysalusten muuttamista turistiliikenteen suuntaan hankaloittaa se, että liikennöitsijät eivät saa periä asiakkailtaan MKL:n taksoja isompaa kuljetusmaksua. Periaatteessa esim.SSL, joka ei ole myynyt MKL:lle Turku-Pärnäs- ja Utö-Kökar-osuuksia Aspön linjasta, voisi näillä reittiosilla periä todellisten kustannusten mukaisen hinnan. Se ei sitä tee, vaan ottaa ainoastaan ylimääräiset kolmekymppiä.
Keskisessä saaristossa voisi hyvin kuvitella jonkun yksityisen ottavan jonkun linjan hoitoonsa. Mutta esim.Bergön korvaajaksi ei taitaisi vesibussi kelvata juuri talviliikennesyistä. Sinänsä Nauvo-Seili-Hanka-välillä saisi olla kesäaikana huomattavastikin nykyistä enemmän vuoroja, jotta fillarointimahdollisuudet saaristossa lisääntyisivät.

***

MKL on taas hankkinut yhden ulkoistetun yhteyden, tosin täydentämään aiempaa kuviota: Taxivene Taxen (nimi tarkoittaa mäyräkoiraa ;D ) ajaa rinnakkaisvuoroja Högsåran-Vänön saariston alueelle arkisin ja taitaa palvella lähinnä koulumatkalaisia. Hyvä niin, sillä Rosala II on muutenkin kolmen linjansa (Kasnäs-Örö, Kasnäs-Dalsbruk ja Kasnäs-Vänö) ylityöllistämä. Eikä Taxenilla todellakaan ole tarkoitus korvata mitään...

MKL:n yhteysliikennepäällikkö Veijo Hiukka vastasi lähettämääni mailiin fillarointimahdollisuuksien parantamisesta. Hän ei pitänyt mahdottomana, että Viken voisi jollakin vuorolla poiketa Dragsfjärdin Ölmosissa, muttei uskonut Hanko-Kasnäs-linjalle ehdottamani ulkoistetun aluksen (siis Franz Höijerin lisäksi pelkästään tälle linjalle sijoitettavan) tulevan kysymykseen. Hiukka totesi kuitenkin, että oli mukava kerrankin lukea todellisia ehdotuksia, ikävystynyttä narinaa saa muutenkin kuulla joka päivä...

Attu-Tolfsnäs-lossilinja, niin tervetullut kuin se matkailullisessa mielessä olisikin, ei varmaan toteudu. Syitä on moniakin: Ensinnäkään linjaa ei kukaan VÄLTTÄMÄTTÄ tarvitse, toisekseen Tielaitos sitä tuskin rupeaisi ilmaispalveluna hoitamaan ja kolmanneksi jos asialle tulisi yksityinen liikennöitsijä (ja ylityksestä perittäisiin esim.2 euron maksu/suunta) ei linjasta varmaan tulisi ympärivuotista. Lossilinjan ainoa etu olisi edullinen kustannustaso: Vapaita vaijerilosseja löytyy kyllä ja jos linjasta saataisiin suora, se voitaisiin ajaakin vaijeriohjailtuna, jolloin henkilöstöksi riittäisi kuljettaja/koneenhoitajan papereilla varustettu kaveri. Tällaisen palkkataso olisi huomattavasti esim.Prostvikin ja Lillmälön välillä seilaavia merikapteeneita matalampi.
Itse kannattaisin kuitenkin Paraisten ja Kemiönsaaren välisten vuorojen liittämistä yhteysalus Vikenin ohjelmaan. Esim.kolme päivittäistä keikkaa Granvikista Heisalan ja Björkholmin ja ehkä myös Paraistenportin kautta joko Tolfsnäsiin tai Skinnarvikin eteläpuolella sijaitsevaan Ölmosiin takaisi sen liikennetarpeen, mitä alueella tarvitaan. Jos linjasta tulisikin megasuosittu, sille voisi ostaa lisää vuoroja yksityiseltä taholta, esim.joltain vesibussifirmalta, koska autojen kuljetus kaikilla vuoroilla tuskin olisi välttämätöntä.

Mikko-Oskari Koski:
Terveiset Saaristomereltä! Palasin vastikään pitkän viikonlopun vietosta erähengessä Nötön saaressa. Aspö-laivan palvelut ovat huimat Harun-vainaaseen verrattuna ja kippari sanoi pikku-Kökarinkin linjalla pärjäävän. Ovat kuulemma jopa suunnitelleet reitin operoimista vilkkaimpaan kesäaikaan kahdella laivalla, mutta valtio ei ole ollut halukas tukemaan kuin yhtä.
Varustamon oma bisnes pyörii kaiketi hyvin, hyttien täyttöaste to-pe, pe-la, su-ma ja varsinkin la-su-risteilyillä Utöhön on jatkuvasti yli 80%, eikä hintakaan ole huima: 72+180 mk (kyyti+hytti&aamiainen)=252 mk (=42,3 euroa) +muut sapuskat ja juomat... Aspön risteily on ainakin minulle hyvin harkinnanarvoinen talvilomakohde, sillä Utön reitti on kaikkina vuodenaikoina poikkeuksellisen upea.

Pärnäsin satamassa lojui vanha tuttavamme Satava. Selvittäkääpä nyt, kuka sen oikeastaan omistaa. Kesällähän kerrottiin, että aluksen olisi ostanut SSL:lta se kotkalainen liikennöitsijä, joka sen jo aiemmin oli Kaunissaaren linjalle rahdannut. Ulkoisesti Satava oli täsmälleen samannäköinen kuin SSL:n aikoina ja sen kotisatamaksikin oli yhä merkitty Turku. Onko kauppa siis purkaantunut? Aspön päällikkö ei aluksen nykytilaa tuntenut.  
Heräsi tietysti myös kysymys, kuka ja millä aluksella nyt hoitaa Kotka-Kaunissaari-linjaa.

Mutta itse Saaristomeri, hajanaisten pikkusaarten muodostama labyrintti, on kyllä autioitumassa. Tällä hetkellä kalan ja matkailun elinkeinoina yhdistäneitä (tai jollain muulla tavoin toimeen tulevia) ihmisiä asuu Gullkronalla 3, Stenskärillä 7, Brännskärillä 4, Berghamnissa 6, Nötössä 7, Aspössä 15 (!), Träskholmissa 4, Jurmossa 3-4 ja Lökholmissa 2. Mm.Trunsö, Borstö ja Kopparholm ovat talviaikaan täysin autioita ja on aika vaikea kuvitella, että kukaan sinne uudisraivaajaksi enää muuttaisi. Yhteysalusliikenteen on tarkoitus palvella näitä ihmisiä, mutta kun palveltavia ei ole, ei tarvita pidemmälti sitä alustakaan.
Tässä mielessä palvelun ulkoistaminen on perusteltua, onhan esim.SSL nostanut Utön reitin asiakasmäärät vuositasolla aivan uusille sataluksemille. Se voisi ehkä tehdä saman myös Finnön tai Fiskön reiteillä, mutta toisaalta: ylitarjonta voi kaivaa sudenkuoppia kannattavallekin liikenteelle.

Miran Hamidulla:
Laiva -lehden mukaan Satavan omistaa nykyisin joku RMR Merirakenne Oy(en ny oo tosta yhtiön nimestä 100% varma mut joku sen tapanen se kuiteski oli) niminen yhtiö.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

Siirry pois tekstitilasta