Kirjoittaja Aihe: Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa  (Luettu 91479 kertaa)

jimsmith

  • Vieras
« Viimeksi muokattu: 19.09.2006, 14:41:43 kirjoittanut Miran Hamidulla »

Kimmo Rantanen

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 2225
    • Laivakuvia!
Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
« Vastaus #91 : 19.09.2006, 14:07:28 »

http://www.fma.fi/palvelut/saaristoliikenne/pdf/eivor_talvi_2006.pdf

Mikäs paikka tuo Berghamn on oikein ? Oletettavasti joku saari sekin  ;D

JEP! Se on yllättäen Saaristomeren kansallispuistoon kuuluva saari yllättäen Nauvon pääsaarten eteläpuolella.
Nämät kuvat ovat oletettavasti samasta Berghamnista.

Museovirasto kertoo näin:

Berghamn/Saaristomeren kansallispuisto

Kuvaus: Berghamnin saari on ollut asuttu ainakin 1500-luvulta. Vanha asutus sijaitsee saaren itärannalla. Neljän talon rakennukset muodostavat kiinteän asutuksen saaren keskiosassa. Saaren etelä- ja pohjoispäässä on erillisiä taloja.


KARTTA

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3528
  • Liputuskysymys...
Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
« Vastaus #92 : 19.09.2006, 17:02:27 »
Berghamneja on pitkin saaristoa useampiakin, mutta Nauvon ja Houtskärin Berghamneissa on vielä sellainen sekoittava yhteys, että molemmat kuuluvat yhteysliikenteen piiriin. Nauvon Berghamn (nykyään lähinnä Eivorin, joskus myös Fiskön reitin varrella) on kansallispuistokohde ja siellä vaikuttaa myös Strandbo. Houtskärin Berghamn (Finnön reitillä) Kihdin laidassa tunnetaan puolestaan parhaiten luotsituvastaan, joka näkyy yli horisontinkin.
Kummassakin Berghamnissa on muutama ympärivuotinenkin asukas, joten liikenne niille on vakituista.

Edellä paljon puhuttu Eivorin lastausproblematiikka ilmenee nyt lopulta myös kuvallisesti, kun aluksen on käynyt bongaamassa Olav Klemets. Pullokuorman ylilaidanveto tapahtuu traktorin peräkärryyn Nötössä ja kuormurinlavalle Utössä.
http://www.faktaomfartyg.se/baldur_1990.htm
« Viimeksi muokattu: 25.09.2006, 15:52:37 kirjoittanut Mikko-Oskari Koski »
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Juha-Matti Harjumäki

  • Försti
  • ****
  • Viestejä: 576
Saaristoliikenne on kriisin partaalla. Kilpailutuksen piti tehostaa toimintaa ja laskea hintoja, mutta yhteysalusliikenteen kustannukset ovat nousemassa ensi vuonna 20-30 prosenttia nykyisestä. Käytännössä kilpailua ei ole, sillä ainut palveluntarjoaja on Finstashipin Saaristovarustamo.

- Sen lisäksi että Finstaship on korottanut tarjouksiaan, meidän kontollemme tulevat kohonneet polttoainekustannukset, sanoo Merenkulkulaitoksen yhteysalusyksikön apulaispäällikkö Timo Vähämaa, jonka mukaan ilman lisärahoitusta ollaan mahdottoman edessä.

Finstashipin yhteysalusliikenteestä vastaava johtaja Veijo Hiukka huomauttaa, että nykyisellä kilpailutusmallilla tarjousten hinta kohoaa väkisin, sillä sopimukset ovat kovin lyhyitä. Merenkulkulaitoksen ehtoihin sisältyy muitakin epävarmuustekijöitä kuten se, että tilaaja voi muuttaa reittiä kesken kauden.

- Malli on erinomaisen kehno, sillä siinä ei ole jatkuvuutta, Hiukka huomauttaa.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän marraskuussa valmistuvan mietinnön pitäisi tuoda ratkaisuja kilpailutuksen kehittämiseen. Rakennusneuvos Mikko Ojajärven johtamassa työryhmässä on esitetty myös luopumista kilpailutuksesta kokonaan, vaikka kilpailutus on valtionhallinnon yleinen kehityssuunta.

Useiden yhteysalusreittien jatko on katkolla vuoden vaihteessa. Merenkulkulaitos saa vasta joulukuun alussa tiedon siitä, heruuko lisäbudjetista rahaa yhteysaluksille.

- Sopimuksia ei voi tehdä, ennen kuin tietää paljonko rahaa on käytettävissä, Vähämaa huomauttaa.

Saaristokuntien päättäjät kävivät vastikään eduskunnassa vaatimassa 1,6 miljoonaa euroa lisää yhteysalusliikenteeseen.

Nyt valtion ensi vuoden talousarvioon on varattu suhteessa yhtä suuri määräraha kuin tänä vuonna, kun otetaan huomioon Auran ja Auroran siirtyminen Tiehallinnon alaisuuteen. 1,6 miljoonan euron lisäpotti kattaisi lisääntyneet kustannukset sekä turvaisi ison ja pienen rengastien jatkon.

Tiehallinnon puolella kilpailutus ei päässyt alkua pidemmälle, sillä kilpailun puutteessa prosessi laitettiin jäihin. Turun tiepiirin suunnittelupäällikkö Toivo Javanainen kuitenkin sanoo, että kilpailutukseen tähdätään vakavissaan. Tiepiiri on suunnitellut varaavansa perustienpidon rahoituksesta ensi vuonna kolme miljoonaa euroa lossikaluston hankintaan. Kolmella miljoonalla eurolla saataisiin yksi lossi vuodessa. Tiehallinto ei aio kuitenkaan hankkia lauttoja itselleen.

- Voitaisiin perustaa esimerkiksi firma, joka hallinnoi lauttoja ja joita muut voivat vuokrata, Javanainen sanoo.


Turun Sanomat 29.9

Koko juttu
« Viimeksi muokattu: 29.09.2006, 11:13:48 kirjoittanut Juha-Matti Harjumäki »
2010

Silja Europa 9.10-10.10.

2008 Isabella 26.1-27.1  XPRS 29.6-30.6.
2007         Gabriella 3-5.4.
Rosella 18-19.6.  Isabella 22-23.9

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3528
  • Liputuskysymys...
Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
« Vastaus #94 : 02.10.2006, 11:37:28 »
Valtion instanssi on varovainen, syystäkin. Rahaa on vähän ja sen polttaminen johonkin turhanaikaiseen kokeiluun (valtio-operaattorin näkökulmasta) on vähintäänkin riskaabelia. Jos oletetaan, ettei kuljetusmaksuista kuitenkaan saada mitään tuloja, on aika epätodenäköistä, että tuotetta olisi mielekästä hirvittävästi ruveta kehittämäänkään.
Tällä hetkellä Saaristomeren alueella on aika monta yhteysaluspalvelua, joissa pyörii aikamoinen ylikapasiteetti -ja jotka siten polttavat huimasti valtion varoja. Tarkoitan ennen kaikkea Fiskön jatkuvia rundeja muutaman asukkaan takia Gullkrona-Berghamn-akselin eteläpuolelle, Rosala II:n päivittäisiä runsaskapasiteettisiä vetoja autottomiin Vänöhön ja Tunnhamniin ja Rymättylän-Velkuan alueen jakamista Kaitan ja Kivimon sektoreille -tosin jos nämä alueet ajettaisiin vanhaan tapaan vain yhdellä laivalla, se olisi täystyöllistetty.
Jos "mörököllilaitoksen" määräraha on ensi vuonna ratkaisevasti nykyistä pienempi, todennäköisesti siitä kärsivät nimenomaan haja-asutussaaret, Fiskön reittialue etunenässä.

Välttämätön saaristoliikenne on tietysti hoidettava, mutta joissakin tapauksissa olisi MKL:nkin syytä miettiä rohkeampia ratkaisuja, että vuoroille edes kesäaikana saataisiin nykyistä laajempi asiakasmarginaali. Airiston poikittaisvuoron liittäminen jollain tavoin Rymätylän reittialueeseen ja Parainen-Kasnäs-kesälinjan voimavarojen hyödyntäminen osana Rosala II:n nykyistä toimialaa voisivat olla hyvinkin mielenkiintoisia päänavauksia -ainakin järkevämpiä, kuin tyhjän Antonian ajeleminen edestakaisin Mossalan ja Dalenin välillä pitkin syksyä... ::)

Rohkeammat "irtiotot" luutuneista kuvioista saattaisivat saada jonkun saaristoliikenteestä orientoituneen yksityisvarustamonkin innostumaan kilpailuttamiseskuviosta, jolloin asetelma pakottaisi Stasinkin parantamaan alustensa palveluvalmiutta. Uudisrakennusten perään tässä ei ole syytä haikailla, kuten ehkä TLLL:n kohdalla; kaikki MKL:n ostoliikenteessä ajava tonnisto on varsin hyväkuntoista, vaikkakin joillakin reiteillä ajava alus ei ole mainitulle linjalle sopivin mahdollinen. Tosin Stasillakin olisi mahdollisuus kierrättää aluksiaan jonkin verran niin halutessaan... 8)
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

2709

  • Vieras
Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
« Vastaus #95 : 13.10.2006, 07:57:01 »
Matkailututkimus, yöpyminen saaristossa muuttaa käsityksiä. Matkailija kaipaa näkymää merelle, joustavampia lauttayhteyksiä ja kala-aterioita.

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-10-13,104:2:411650,1:0:0:0:0:0:


Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3528
  • Liputuskysymys...
Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
« Vastaus #96 : 17.11.2006, 14:02:25 »
Viimeisimmän aikataulupäivityksen mukaan Jurmo II ei enää käy Mossalassa, vaikka sille alunperin olikin sinne jokin viikottainen keikka merkitty. Ilmeisesti EU on tosiaan ruvennut kyselemään Antonian ajoon sijoittamiensa summien katteiden perään ja Iniön ja Houtskärin todelliset asiakasmäärät ovat valjenneet... ::)

Eivorin liikenne on Utössä siirtynyt viranomaislaituriin, eli ilmeisestikin entisellä armeijan alueella sijaitsevaan ramppiin, johon Kalat, Valaat ja Pansiotkin aikoinaan ajoivat:
http://www.fma.fi/s/tjanster/skargardstrafik/Ms_Eivor_talvilaituri.pdf
Lisäksi huomattakoon, että Eivorin poikkeamiskoodi välisaarissa on nyt aina x. Miten se käytännössä eroaa aiemmasta y:stä, onkin mielenkiintoisempi kysymys, sillä todennäköisesti välisaarista kyytiin pyrkivät kuitenkin kilauttavat laivalle sen lähestyessä kysyäkseen mahdollisimman tarkan käyntiajan, ettei tarvitse värjötellä suotta kylmällä laiturilla.. 8)

Kaita näyttää operoivan lähinnä Haapalan laiturista -tosin viikonloppuisin edelleen Röölästä- ja osa sen "normaaleistakin" vuoroista on merkitty tilausvuoroiksi. Kivimolla ei ihan näin isoihin ratkaisuihin päästä, vaikka sielläkin on jokunen x muutettu y:ksi, Vikenin taulu puolestaan on jokseenkin ennallaan (näissä tapauksissahan maitoautoa on kuitenkin joka toinen päivä kierrätettävä). Näkyykö säästönä, jää nähtäväksi, mutta ilmeisesti MKL:llä ei ole mitään sitä vastaan, että Stasi vähentää tyhjää ajoa.

Katkolla olevia liikennesopimuksia ovat tietääkseni nyt suurinpiirtein kaikki Stasin operoimat linjat, sillä Auran ja Auroran siirtyminen TLLL:n hoitoonkin lienee jossain määrin jäljellejäävien alusten (niukasti budjetoituun) sopimuspolitiikkaan vaikuttava tekijä. Hanko-Västanfjärd- ja Parainen-Kasnäs-linjojen kohdalla on tällä hetkellä MKL:n sivuilla merkintä liikenteen lopettamisesta, mikä saattaa tosiaan sitä jopa tarkoittaa... ::)
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3528
  • Liputuskysymys...
Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
« Vastaus #97 : 15.12.2006, 12:12:32 »
27.11.2006:
Tämänpäiväinen HS vahvisti tässä esittämäni arvelut. Ei ollut yllätys; edes se, että rahat ovat nyt niukemmat kuin koskaan.
Liikennepolitiikasta pitäisi nyt pystyä käymään laaja-alisempaa keskustelua. Älytön, kallis ja turha kilpailutus pitäisi purkaa ja tutkia kaikki mahdollisuudet saada aikaan edes jotain tulonlähteitä. Sellainen onkin äärimmäisen relevanttia täällä verkossa, mutta eipä hirvittävästi käytännönläheisempää Turun konttorissakaan...  ::)

***
4.12.2006:
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-12-04,104:2:423543,1:0:0:0:0:0:

Operatiiviselta kannalta erityisen mielenkiintoinen on väite Paraisten ja Nauvon reittialueiden yhdistämisestä. Kun huomioidaan, että Paraisten alueen ms.Vikenin välittömässä naapuruudessa ei muita yhteysaluslinjoja ole, herää väkisin ajatus, että yhdistämässä oltaisiinkin Nauvon eteläistä ja Hiittisten lisäreittejä (nyk.Fiskö&Rosala II). Ajatuksena tämä olisi sikäli kiva, että se loisi linjan Kasnäsin ja Kirjaisin välille. Muita hyviä puolia tällaisesta uudistuksesta en tähän hätään kyllä keksi... ::)

***
15.12.2006:
Sain postia Sirpa Vanhalalta; vastauksia suoriin kysymyksiin:
Tällä hetkellä valtion TAE 2007 on 0,5 M€ vajaa nykypalvelutasoon verrattuna. Budjetti lyötäneen lukkoon ensi viikolla. Budjettivaje johtuu kilpailuttamisen seurauksena Finstashipin kohonneista rahtauskustannuksista. Auran ja Auroran siirto rahtausrahoineen Tiehallinnolle on LVM:n päätös. Yhdistämis- tai reitin lopettamisratkaisut tehdään vain siinä tapauksessa, että emme pääse sopimukseen Finstashipin kanssa. EU-rahoitetut Karin ja Antonia eivät rasita meidän budjettia. Karinin liikenne loppui tähän kesään samoin Antonian EU-kokeilu liikennekauden jatkamisesta. Antonia liikennöi ensi kesänä vain sesonkikautena eli juhannus-elokuu.
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Kimmo Rantanen

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 2225
    • Laivakuvia!
Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
« Vastaus #98 : 22.12.2006, 18:56:35 »
Iniön ja Hiittisten lautat muuttuvat maksuttomiksi. Sopimukset on solmittu tänään.

Hiittisten ja Iniön lautat tiehallinnolle
22.12.2006

Iniön ja Hiittisten lauttareitit muuttuvat maksuttomiksi. Finstaship saaristovarustamo ja Merenkulkulaitos solmivat perjantaina kaksivuotisen liikennöintisopimuksen sekä Hiittisten että Iniön reiteistä.

Lautat muuttuvat tiehallinnon alaisiksi maantielautoiksi. Muutos ei vaikuta alusten liikennöintiin, eikä se muuta alusten ulkonäköä tai henkilöstön asemaa.

Sopimusneuvottelut yhteysalusliikenteen kuudesta kilpailutettavasta reitistä jatkuvat edelleen.

Veijo Hiukka saaristovarustamosta arvelee neuvottelujen venyvän luultavasti ensi vuoden puolelle.


YLE Turun Radion uutiset 22.12.2006

Enemmän aiheesta täällä Turun Sanomissa

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3528
  • Liputuskysymys...
Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
« Vastaus #99 : 28.12.2006, 16:58:01 »
Uudet, edellämainittujen budjettiraamien mukaiset aikataulut ovat ilmestyneet sivulle www.fma.fi (jo oli aikakin, voimassaolo kun alkaa neljän päivän kuluttua!). Suuria muutoksia ei näy, esim.Rosala II:n ja Eivorin aikataulut ovat suunnilleen ennallaan ja Finnön ja Satavan välistä työnjakoa Norrskatan ympäristössä on täsmennetty. Fiskö ajaa neljä viikottaista kokonaislenkkiä ja viettää la-su-yön Borstössä. Jurmo II:n tiistainen huoltovuoro Norrbystä Mossalaan ajetaan, jos iniöläisillä tilaajilla on kyydille tarvetta. Kaita operoi Rymättylässä ainakin kevättalven yksinomaan Haapalasta.
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Kimmo Rantanen

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 2225
    • Laivakuvia!
Vs: Re: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
« Vastaus #100 : 12.02.2007, 22:00:41 »
Rengastien tulevaisuus osittain hämärän peitossa, Turun Sanomat tänään
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-04-27,104:2:374750,1:0:0:0:0:0:

Saariston yritykset pyörivät onnesta rengasteillä

12.2. 15:42 Merenkulkuhallitus lupaa valmistella Saariston rengasteiden pysyvän rahoituksen valtion budjettiin, jos kunnat takaavat osan rahoituksesta vielä tulevalle kesälle. Lupaus on helpotus rengasteistä eläville kymmenille yrityksille.

Turunmaan saariston yrittäjät huokaisivat maanantaina helpotuksesta.

Yhä useamman saaristolaisen elättävä matkailuelinkeino saa valtiolta kannatusta, kun vuosia hankerahoituksin ylläpidetyt Saariston rengastiet saavat vakituisen rahoituksen valtion budjettiin ensi vuodesta alkaen. Asiasta kertoi tänään Varsinais-Suomen liitto.

Käytännössä asiaa valmistelee Merenkulkulaitos. Lopullisen päätöksen tekee aikanaan uusi eduskunta.

Saaristoasiamies Tapio Penttilä Varsinais-Suomen Liitosta pitää asiaa kuitenkin varmana.

– Olen kuullut Merenkulkulaitoksen pääjohtajan Markku Myllyn omin sanoin lupaavan valmistelun aloittamisen. Jos Merenkulkulaitos ei valmistelisi, ei mitään tapahtuisi.

Hän ei usko poliittisen suhdanteiden enää onnistuvan torppaamaan hanketta.

Kesäturistien suosimaa Turunmaan saaristoa halkoo 250 kilometrin pituinen Suuri rengastie sekä sen sisällä kiertävä Pieni rengastie.

Suuren rengastien varrella on kymmenkunta lossiyhteyttä. Osa niistä toimii vain kesäkaudella vajaan puolen vuoden ajan. Saariston kunnat ja Merenkulkulaitos ovat vääntäneet kättä kesäreittien rahoituksesta lähes vuosikymmenen ajan.

– Olemme juosseet liikenneministeriössä parikymmentä kertaa parin vuoden aikana, jotta he budjetoisivat riittävästi rahaa saariston ainoan maantien pitämiseen käynnissä. Energiaa voisi käyttää kyllä toisinkin, kritisoi Varsinais-Suomen liiton saaristolautakunnan puheenjohtaja Lars Nummelin.

Vielä äskettäin näytti siltä, että Pieni rengastie Rymättylästä Seilin saaren kautta Nauvoon jäisi ilman rahoitusta tänä kesänä.

– Nyt olemme saavuttaneet väliaikaisratkaisun. Merenkulkulaitos on lupautunut esittämään lisäbudjettiin puuttuvat noin 80 000 euroa sillä edellytyksellä, että Rymättylä ja Nauvo antavat takuut tämän vuoden rahoituksesta, Nummelin kertoo.

Rymättylän kunnanjohtajan Kauko Kankaan mukaan Rymättylän kunnanhallitus on hyväksynyt takuun antamisen. Nauvo pohtii asiaa kunnanhallituksen voimin lähipäivinä.

Matkailuelinkeino on saaristolaisten mukaan ainoa ilman tukirahoja kasvava elinkeino saaristossa. Saariston rengastie elättää kymmeniä tyypillisesti pieniä ja monialaisia yrityksiä.

Kirjoittaja: Mari Schildt, Turku


http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=99&news_id=20073741

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3528
  • Liputuskysymys...
Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
« Vastaus #101 : 14.02.2007, 14:53:28 »
Saaristokuntien takaama, yksityisvarustamojen hoitama liikenne saattaisi toimia jopa ilman mörököllilaitoksen "suojelua", jolloin kuljetusmaksut voitaisiin määritellä hieman korkeammiksi ja myös markkinointiin panostaa. Tämä kuulostaa kuitenkin minusta kovasti toiveajattelulta.
Tosin jos tulee sateinen kesä, linjasta tulee takkiin sen operaattorista ja liikenteenhoitotavasta sekä markkinoinnista riippumatta... ::)
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Kimmo Rantanen

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 2225
    • Laivakuvia!
Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
« Vastaus #102 : 14.02.2007, 15:32:30 »
Nauvo pienen rengastien maksutalkoisiin

Nauvon kunta sitoutuu pienen rengastien liikennöinnin maksumieheksi täksi kesäksi, jos eduskunta ei myönnä puuttuvaa määrärahaa lisätalousarviossaan.

Nauvon, Seilin ja Rymättylän Hangan välisen yhteyden jatkamiseksi tarvitaan tälle vuodelle lisää 82 000 euroa. Nauvon kunnanhallitus esittää valtuustolle 41 000 euron takuun myöntämistä Merenkulkulaitokselle liikennöinnin turvaamiseksi. Rymättylän kunnanvaltuusto on jo päättänyt laittaa likoon toisen puolen. Merenkulkulaitos maksaa kustannuksista loput eli 50 000 euroa.

Julkaistu 14.2.2007 1:32:48 Turun Sanomat

Mika Peltonen

  • Matruusi
  • **
  • Viestejä: 119
Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
« Vastaus #103 : 24.02.2007, 00:24:11 »
Satava ajoi Eivorin iltavuoron Utöhön
« Viimeksi muokattu: 26.02.2007, 17:39:44 kirjoittanut Mika Peltonen »

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3528
  • Liputuskysymys...
Vs: Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne Turun saaristossa
« Vastaus #104 : 26.02.2007, 16:59:31 »
Satava ei liikennöi omalla reitillään toistaiseksi. Tarkoittanee sitä, että jäät kantavat Norrskatan ympäristössä.
Myös Fiskö liikennöi tällä hetkellä vain Kirjaisin eteläpuolisiin saariin poikkeusaikataulun mukaan. Cheri ei liikennöi jääaikana ollenkaan.
Karolinaa korvaa Houtskärin vesillä ilmatyynyalus Leiju.
Myös Rosala II:n ja Finnön aikatauluissa on ilmoitettu mahdollisista poikkeuksista. Mitä se käytännössä tarkoittaa, lienee vain alusten asiakaspiirille tarkoitettua tietoa.

Tiistaina 13.3.Eivorin mukana kulkee vaaliorganisaatio ennakkoäänestyksen merkeissä. Alus pysähtyy mainittuna päivänä Utössä, Jurmossa ja Aspössä puoleksi tunniksi, jotta väestö voi käydä suorittamassa kansalaisvelvollisuutensa ilman pakkoa matkata kauemmas.
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950