Baltic Pilot Ltd Oy

Aloittaja Lauri Isberg, 16.08.2007, 09:15:11

« edellinen - seuraava »

Timo Lehtinen

KySa kertoo näin paljon nettisivuillaan, paperiversiossa kerrotaan huomattavasti enemmän ja haastatellaan erästä tältä foorumilta tuttua luotsia...

Luotsiliitto ärhentelee Finnpilotille
5.7.2010 16:11

Luotsiliitto arvostelee jälleen luotsausliikelaitos Finnpilotin henkilöstöpolitiikkaa. Liiton mielestä irtisanomiset ovat romahduttaneet luotsauksen palvelutason.

Työnantaja kiistää väitteet. Finnpilotin mukaan laivat joutuvat vain poikkeustapauksissa odottamaan luotsia yli lakisääteisen odotusajan.
Kaikki paitsi merivalvonta on turhaa! -Jenkkimenttaliteettiviranomaisbyrokratian sisäistänyt henkilö-


http://s100.photobucket.com/albums/m26/timolehtinen/

Antti Rautava

Kauppalehti uutisoi luotsaustoimialan kiemuroista eilen. Uutisointi perustui pelkästään Luotsiliiton tiedotteeseen, joka on myös tällä palstalla luettavissa. Lehti ei haastatellut artikkeliaan varten Luotsiliiton edustajia. Toimittaja teki omia päätelmiään kilpailutusasiassa, joka sittemmin oikaistiin. Alla oikaistu teksti.

"Rautava kritisoi liikelaitos Finnpilotia lähettämässään tiedotteessa myös sen monopoliasemasta, jota se on käyttänyt väärin huonontaessaan palvelutasoa. Luotsit eivät silti halua alalle kilpailua.

Liikenneministeriökään ei ole pitänyt luotsauksen yksityistämistä viisaana, koska yksityiset luotsausyhtiöt hoitaisivat todennäköisesti vain "kermankuorinta"-reitit.

Käytännössä Finnpilot rahoittaa ruuhkaisimpien väylien luotsausmaksuilla myös syrjäisempien reittien luotsaustoimintaa. Vapaassa kilpailussa tämä ei olisi mahdollista.

Rautava ei pidä liikelaitoksen yhtiöittämistä viisaana."

Ville Walden

Aamuset-lehti uutisoi seuraavaa:

14.7.2010
Lasse Virtanen
lasse.virtanen@aamuset.fi

Baltic Pilot aikoo valittaa EU-komissiolle uudesta luotsauslaista, joka
pysyttää luotsauksen valtion oman liikelaitoksen eli luotsausliikelaitoksen
yksinoikeutena.

Lakimuutos astuu voimaan 2. elokuuta, kun tasavallan presidentti Tarja
Halonen on sen vahvistanut.

- Meillä on ollut valitus valmiina jo pitemmän aikaa. Se lähtee
EU-komissiolle samalla hetkellä, kun laki tulee voimaan, sanoo Baltic
Pilotin toiminnasta vastaava merikapteeni Joakim Håkans.

Joakim Håkans omistaa Baltic Pilotista 90 prosenttia, Alfons Håkans Oy
kymmenen prosenttia.
Laki muuttuu niin, että muiden kuin luotsausliikelaitoksen luotsien käyttö
Suomen aluevesillä on rangaistavaa.

Liikenne- ja viestintäministeriön tulkinnan mukaan tilanne on ollut sama
tähänkin asti, vaikka Varsinais-Suomen syyttäjäviraston merioikeuden
kihlakunnansyyttäjä linjasi päätöksessään jo lokakuussa 2008, että
yksityinen luotsaus on sallittua ja lainmukaista.

- Näin pitkän ajan ministeriö on pystynyt vetkuttelemaan tätä asia,
ihmettelee Håkans.

Baltic Pilot, jonka toiminta on ollut ministeriön tulkinnan takia
keskeytyksissä jo usean vuoden ajan, on valittanut EU-komissiolle kilpailun
rajoittamisesta luotsauksessa myös aiemmin.

- Silloin se tuli bumerangina takaisin, koska prosessi oli kesken.

Håkans arvioi, että valitus viipyy komission käsittelyssä pari vuotta.

- Ihan varmasti katsotaan tämä asia loppuun asti. Tähän on satsattu niin
paljon taloudellisesti. Sen takia on katsottava viimeinenkin kortti, jotta
voidaan saada jotain korvausta.

Håkansin tietojen mukaan ministeriö on jo asettanut työryhmän pohtimaan
luotsaustoiminnan avaamista kilpailulle, vaikka lakimuutos, joka estää
kilpailun, astuu vasta voimaan.

- Luotsausliikelaitokselle on vain ostettu aikaa pistää toimintansa kuntoon,
jotta se pärjäisi kilpailussa, tulkitsee Håkans.

Ministeriö perustelee lainmuutosta sillä, että monopolilla varmistetaan
kohtuuhintaiset luotsauspalvelut myös Perämerelle ja Saimaalle.

- Se on ihan tuulesta temmattua. Luotsauksessa pystyttäisiin pitämään
tasahinta vaikka niin, että se ostettaisiin alihankintana ja samalla
määriteltäisiin taksat tasaisiksi koko maahan.

Käytännössä Finnpilot ei pysty hoitamaan Perämeren luotsauksia ilman, että
laivat joutuvat odottamaan. Laivanvarustajille aiheutuu odotuksista
huomattavia kustannuksia.

Håkansin mielestä valtio on epäonnistunut omistajaohjauksessaan, sillä
liikenne- ja viestintäministeriö on sekä luotsausliikelaitoksen omistaja
että alan säätelijä.

- Siinä on selvä intressiristiriita.
Lainmuutoksella hyväksytään lisäksi englanti kolmanneksi viralliseksi
luotsauskieleksi suomen ja ruotsin rinnalle linjaluotsauksessa.

Telakkamies on eri mies ja luotsi on luotsi ja satamapalvelija on äijä ja foorumi on foorumi!

Janne Koskinen

Saimaan tilanteesta Etelä-Saimaa:

"Etelä-Saimaan etusivun pääuutinen tänään:
Luotsit nääntyvät liiallisen työtaakan alle
2.8.2010 7:00

Saimaan kanavan ja eteläisen Saimaan luotsitilanne kiristyy. Kahden
irtisanotun luotsin työt loppuivat heinäkuussa, ja pari luotsia on
siirtymässä merialueille. Luotseja vähennettiin viime vuonna koko
luotsiliikelaitoksessa, koska laivaliikenne romahti laman seurauksena. Nyt
liikenne on taas kasvussa.

Luotseja ei ole varaa vähentää eteläiseltä Saimaalta yhtään, myöntää
luotsityönantaja Finnpilot. Sisäisellä haulla etsitään väkeä, ja
irtisanotuille saattaa tulla kysely töihinpaluuhaluista.

Saimaan luotsien puheenjohtajan Harri Heikkilän mukaan työtahti on
nykyisellään älytöntä.
Säädettyjä lepoaikoja, kahdeksan tuntia vuorokaudessa tai kaksi kertaa viisi
tuntia vuorokaudessa, alkaa olla vaikea noudattaa. Laivat ovat joutuneet jo
odottelemaan luotsauksia.

Uutisesta lisää maanantain Etelä-Saimaa"

Saimaan subventiosta ja luotsausthtiöstä:

" Liiketoiminta ja valtion yhtiöt

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva
Luotsausliikelaitos Finnpilot yhtiöitetään vuoden 2011 alusta lukien.
Yhtiöittäminen liittyy nykymuotoisen valtion liikelaitostoiminnan
uudelleenjärjestelyihin. Liiketoiminnan uudelleen järjestämisellä pyritään
muodostamaan uusi valtionenemmistöinen osakeyhtiö, joka omalta osaltaan
liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa tukee liikenteen toimialalle
asetettuja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteiden toteutumista.



51. Luotsauksen hintatuki (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Saimaan alueen luotsaukseen luotsauslain (940/2003)
mukai-sen luotsauksen hintatuen maksamiseen.

Selvitysosa: Luotsausmaksutaso on tarkoitus pitää edelleen noin 74 %
alempana kuin yleinen luotsausmaksu. Tämän johdosta liiketaloudellisesti
kannattamattoman Saimaan alueen lakisääteistä luotsausta varten on tarkoitus
maksaa momentin mukais-ta hintatukea luotsauspalveluja tuottavalle yhtiölle.


Luotsausmatkat ovat Saimaan alueella huomattavasti pidemmät kuin
meriliikenteessä. Yleisen luotsausmaksun ja Saimaan luotsausmaksun välistä
erotusta korvataan siten, että se on enintään Saimaan alueen (ml. kanava)
alijäämän suuruinen.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen
luotauslain muuttamiseksi siten, että luotsausmaksuista säädettäisiin
jatkossakin valtioneuvoston asetuksella. "

Finnpilotille luodaan uudella LVM virkamiesten luomalla lailla monopoli ja sen jälkeen siitä tehdään
osakeyhtiö. Samalla Finnpilotille annetaan liiketoimintatukea 4,2 miljoonaa
Euroa, ilman että kyseinen liiketoiminta kilpailutettaisiin. Saimaan
luotsauksessa voitaisiin tehdä suuria säästöjä mikäli se kilpailutettaisiin.

Onko tämä se mitä Liikenneministeriöllä ja monopolin puolustajilla oli
tarkoitus kun ajoivat uutta luotsauslakia? Osakeyhtiömonopoli joka saa
subventioita valtiolta ilman että sen toimintaa oikeasti mitenkään
kyseenalaistetaan tai kilpailutetaan.

"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Janne Koskinen

TS aiheesta:

"Miksi valtion monopoli

Turun Sanomat Pääkirjoitus 4.8 2010 02:31:12

Yksityisen luotsausyrityksen kolme vuotta kestänyt taistelu alan monopolia
vastaan on päättynyt ainakin toistaiseksi turkulaisen Baltic Pilotin
tappioon. Elokuun alussa voimaan tullut lainmuutos sinetöi valtiollisen
Finnpilotin yksinoikeuden luotsaustoimen harjoittamiseen.

Valtion luotsausliikelaitos tarvitsi eduskunnan apua ennen kuin sen onnistui
karkottaa tunkeilija reviiriltään. Vanhassa lainsäädännössä oli pieni, mutta
vikkelän kilpailijan mentävä aukko, joka tukittiin Finnpilotin eduksi.
Parempaa starttiapua piakkoin osakeyhtiöksi muuttuva valtion liikelaitos
tuskin voisi saada.

Lakiremontin valmistellut liikenne- ja viestintäministeriö katsoi, että
laivojen luotsaus on valtion julkista palvelua. Siksi toimialaa ei voi avata
kilpailulle, mitä muun muassa Kilpailuvirasto on ehdottanut.

Parinsadan jäsenen Luotsiliitosta ministeriö sai perusteluilleen jo varhain
innokkaan tukijan. Liitto jätti aikoinaan oikeuskanslerille kantelun
yksityisen luotsaustoiminnan laillisuudesta. Nyttemmin into lienee
viilennyt, kun Finnpilot on joutunut säästösyistä vähentämään väkeä.

Yhtiöittämiseen valmistautuva valtion liikelaitos on reagoinut taantuman
aiheuttamaan 30 prosentin kysynnän vähennykseen aivan samoin kuin mikä
tahansa liikeyritys, jonka on sopeuduttava markkinoiden muutokseen.

Herää kysymys, miksei luotsaustointa avattaisi vapaasti kaikille palvelujen
tarjoajille, jotka täyttävät lain edellyttämät koulutus-, kokemus- ja
ammattitaitovaatimukset. Jos pelätään kilpailun vääristymistä,
määriteltäköön toimilupien ehdot niin, ettei kukaan pääse kuorimaan vain
kermoja päältä.

Alalta verissä päin vetäytynyt Baltic Pilot aikoo valittaa EU:n komissiolle
uudesta luotsauslaista, jota se pitää unionin kilpailusäädösten vastaisena.
Hyvä niin. Asialla on siksi iso periaatteellinen merkitys, että riita
kannattaa katsoa loppuun asti."

HBL aiheesta:

"Lotsmonopolet blir EU-fråga

Det privata lotsningsbolaget Baltic Pilot överklagar statens lotsmonopol
till EU-kommissionen. I måndags trädde den nya lagen i kraft som entydigt
ger statliga Finnpilot ensamrätt till lotsningar längs Finlands kuster.

Det var för tre år sedan som kapten Joakim Håkans på bärgninsgbolaget Alfons
Håkans utmanade statliga Finnpilot med att grunda det privata
lotsningsbolaget Baltic Pilot. Plötsligt fanns konkurrens om
lotsningsuppdragen.
Tre och en halv månad och 82 lotsningar senare var det roliga över.
Kommunikationsministeriet gjorde tolkningen att staten har monopol på
lotsningar och genomdrev en ny lag som entydigt förhindrar konkurrens. Lagen
trädde i kraft i måndags.
- Eftersom lagen strider både mot EU:s direktiv och mot
kommunikationsministeriets uttryckliga strävan efter att privatisera olika
tjänster för vi frågan vidare till EU-kommissionen, säger Joakim Håkans.
Även om han räknar med att handläggningen kan ta flera år tror han att en
snabbare lösning är möjlig.
- Det ohållbara är att Finnpilot underlyder kommunikationsministeriet som
samtidigt vill göra en god affär på lotsuppdrag som man talar om att
privatisera branschen och skriva om lagen. Här uppstår en konflikt.
Ministeriet talar om att privatisera men menar inte det.
- Den här frågan måste komma upp i regering och riksdag efter valet då
privatisering av också andra branscher blir aktuellt, till exempel
isbrytning.
För två år sedan hann Baltic Pilot anställa tio lotsar och köpa dyr
utrustning. Nu är alla lotsar utom en uppsagd och utrustningen till salu,
berättar Joakim Håkans.
- Vi har en lots kvar som för tillfället arbetar utanför Grönland med
islotsning. Vi fortsätter i liten skala. Ute på Östersjön får vi fortfarande
ta emot uppdrag, det är bara på finskt vatten vi tillfälligt är stoppade."

Staffan Bruun



"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Janne Koskinen

Aiheesta ÅU:

"Baltic Pilot läggs i malpåse

Av <http://www.abounderrattelser.fi/news/author/joe/> Jan-Ole Edberg | Publicerad: 04 augusti 2010

I fortsättningen är det straffbart att anlita andra lotsar än lotsar från det statliga lotsverket Finnpilot. En ändring av lotsningslagen som gäller från början av augusti ger nämligen Finnpilot ensamrätt på lotsningsverksamheten.
Lagändringen försätter det privata lotsningsföretaget Baltic Pilot ur spel i kampen om vem som har rätt att lotsa fartyg i finländska farvatten. Företaget tvingas nu sälja sina lotsningsfartyg. Ett tiotal båtar är till salu, hälften av båtarna är nya som företaget hunnit beställa från Holland. Totalt handlar det om investeringar på tre miljoner euro.
 Vi har inter råd att ha båtarna att stå still längre, säger VD Joakim Håkans.
Baltic Pilots verksamhet har varit avbruten sedan 2007 då kommunikationsministeriet stoppade lotsningsverksamheten med motiveringen att den var olaglig. Då tvingades företaget avskeda största delen av personalen.
I samma veva förbereddes en ändring av lotsningslagen för att göra den tydligare gällande vem som har rätt till lotsning.

Håkans tycker att det är orimligt att man stiftar en ny lag som ger monopol på lotsningsverksamheten åt statliga Finnpilot. Han anser att lotsningslagen strider mot EU:s konkurrenslagar.
Baltic Pilot tänker nu föra tvisten till EU-kommissionen. De väntas dröja flera år innan kommissionen fattar sitt beslut. Under tiden läggs Baltic Pilot i malpåse.
 Vi ger inte upp trots att vi tvingas sälja våra båtar, man kan köpa nya. Vi hoppas på EU-kommissionens beslut. Förr eller senare kommer lotsningsverksamheten att konkurrensutsättas. Och då är vi beredda att återuppta verksamheten.
Vad händer nu?
 Vi fortsätter i mindre skala med en del lotsningsuppdrag på internationella vatten. Själv åker jag snart i väg på ett lotsningsuppdrag på Östersjön.
 Vi har också en isnavigering utanför Grönland som väntar."
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Sami Saarinen

Tämmöinen tiedonanto eli ei tuolla LVM:ssä kovinkaan paljon järki päätä pakota. Henkilökohtaisella tasolla haluaisin paiskata tassua ajatuksen isän / äidin kanssa ja vieläpä niin että tuntuu.

http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/1180150

Joakim Håkans

Lainaus käyttäjältä: Sami Saarinen - 24.08.2010, 11:39:44
Tämmöinen tiedonanto eli ei tuolla LVM:ssä kovinkaan paljon järki päätä pakota. Henkilökohtaisella tasolla haluaisin paiskata tassua ajatuksen isän / äidin kanssa ja vieläpä niin että tuntuu.

http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/1180150

Mitä sinä SS valitat?

Tämähän on erinomainen tilanne teille. Monopoli ja oikeus laskuttaa ihan mitä haluaa. Tämähän tarkoittaa sitä että luotsit voivat määrätä itse mitä haluavat, eikä LVM omistajaohjaus voi tehdä yhtään mitään! Nostetaan hintoja eikä lomauteta / irtisanota henkilökuntaa. Mitä he (LLL johto ) teille mahtaa?
Kuka niitä laivoja luotsaa jos ei luotsit suostu luotsaamaan, yksityiset luotsit? Ei taida :deal:

Vai miten luulet että teidän sopimusneuvottelut menevät syksyllä. Kumpi antaa Winpilotissa periksi, johto vai duunarit?

Aika mielenkiintoisia soittoja on tullut minulle tänään tuosta monopoliyhtiön oikeudesta määritellä hintansa. En voi muuta olla kuin kateellinen :beer:

An nescis mi fili jne...

T: JH

Sami Saarinen

#1148
Lainaus käyttäjältä: Joakim Håkans - 24.08.2010, 19:32:46
Mitä sinä SS valitat?

Miten sen nyt sitten kauniisti muotoilisi. Virkamieskoneiston ääretön typeryys v...ttaa kuin pientä oravaa, jonka käpy on jäässä, mutta ilmeisesti älynlahjat eivät ole edellytys kyseiseen organisaatioon pääsyyn.

Lainaus käyttäjältä: Joakim Håkans - 24.08.2010, 19:32:46
Vai miten luulet että teidän sopimusneuvottelut menevät syksyllä. Kumpi antaa Winpilotissa periksi, johto vai duunarit?

Paha sanoa, mutta toivoa sopii että järki voittaisi. Muussa tapauksessa saattaa olla niin, että Suomen ulkomaankaupan merikuljetukset ryhtyvät ensi kuun puolen välin aikoihin kulkemaan  pelkästään virka-aikoina. Ei niin paha järjestely riviluotseille tai laivojen työntekijöille, mutta rahtaajilla ja varustamoilla saattaa olla hieman toisenlainen näkemys asian laidasta.

Joakim Håkans

Lainaus käyttäjältä: Sami Saarinen - 24.08.2010, 20:26:48
Miten sen nyt sitten kauniisti muotoilisi. Virkamieskoneiston ääretön typeryys v...ttaa kuin pientä oravaa, jonka käpy on jäässä, mutta ilmeisesti älynlahjat eivät ole edellytys kyseiseen organisaatioon pääsyyn.

Ajanpeluuta SS, LVM tajuaa että EU kaataa monopolin. Alkukuussa Finnpilot sai monopolin ja nyt se käännetään osakeyhtiöksi, kun luotseja ei takaisin virkamieheksi suvaita. EU tulee joskus tyrmäämään monopolin, mutta siihen menee aikaa. Sillä aikaa Finnpilotissa suoritetaan suuret puhdistukset, joka tulee olemaan eloonjäämiskamppailua kaikille työntekijöille.
Nyt jos koskaan luotsien pitäisi ymmärtää että tulevaisuus on omissa käsissä. Omat alueelliset yhtiöt ja itsemääräämisoikeus heti vuodenvaihteessa, vaiko Finnpilotin ja LVM:n lieassa kulkelminen suoraan suihkuun...
Luotseilla on oikeus luotsata, ei Finnpilotilla eikä LVM:llä.
Alla olevaan lakiin kannattaisi reagoida vetoamalla perustuslailliseen elinkeinovapauteen ja tahtoon itse määrätä ja luotsata omaan lukuun. Epäilen että Luotsiliitto kuitenkin valitsee päänsä hakkaamisen karjalan mäntyyn... :-[

Kannattais kumminkin fundeerata, jospa nyt omat luotsifirmat kiinnostaisivat lomautusten ja irtisanomisen sijaan... :-\

T: JH


HE xxx/2010 vp LUONNOS 25.8.2010
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi luotsauslain muuttamisesta ja
vahingonkorvauslain 3 luvun 7 §:n kumoamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luotsauslakia ja kumottavaksi
vahingonkorvauslaista luotsaustoiminnassa noudatettavaa vahingonkorvausvastuuta
koskeva 3 luvun 7 §.
Ehdotetut muutokset liittyvät Luotsausliikelaitoksen yhtiöittämiseen, joka on
tarkoitus toteuttaa 1 päivästä tammikuuta 2011 alkaen. Yhtiöittäminen edellyttää
luotsaustoimintaa koskevan vahingonkorvausoikeudellisen sääntelyn muuttamista.
Luotsauksessa aiheutetun vahingon korvaamisesta ehdotetaan säädettäväksi
luotsauslaissa. Samalla ehdotetaan kumottavaksi vahingonkorvauslain 3 luvun 7 §,
joka sisältää erityissäännöksen valtion ja kunnan vahingonkorvausvastuusta
luotsaustoiminnan yhteydessä. Lisäksi on tarkoitus täsmentää säännöksiä, jotka
koskevat Liikenteen turvallisuusviraston antamia erivapauksia
luotsinkäyttövelvollisuudesta, sekä luotsien koulutukseen ja pätevyyksiin liittyviä
vaatimuksia.
Esitys liittyy valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu
käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
___________________
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
YLEISPERUSTELUT
1 Johdanto
2 Nykytila
2.1 Luotsin ja Liikenteen turvallisuusviraston oikeudet ja velvollisuudet
2.2 Vahingonkorvausvastuu
2.3 Erivapaus
2.4 Hinnoittelu
3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
3.1 Vahingonkorvausvastuun sääntely
3.2 Luotsauksen hinnoittelu
3.3 Erivapaudet
3.4 Luotsit
4 Esityksen vaikutukset
4.1 Esityksen taloudelliset vaikutukset
5 Asian valmistelu
6 Riippuvuus muista esityksistä
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1 Lakiehdotusten perustelut
1.1 Laki luotsauslain muuttamisesta
1.2 Laki vahingonkorvauslain 3 luvun 7 §:n kumoamisesta
2 Tarkemmat säännökset ja määräykset
3 Voimaantulo
4 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
LAKIEHDOTUKSET
YLEISPERUSTELUT
1 Johdanto
Vuonna 2003 annettu luotsauslaki (940/2003) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta
2004. Merenkulkulaitoksen tehtävänä ollut luotsaustoiminnan harjoittaminen
siirrettiin Merenkulkulaitoksen organisaatiomuutoksen yhteydessä toimintansa
aloittaneen Luotsausliikelaitoksen tehtäväksi vuoden 2004 alusta alkaen.
Luotsaukseen liittyvän vahingonkorvausvastuun osalta ei tehty muutoksia.
Luotsausliikelaitos vastaa koko Suomen luotsauspalveluista kaikilla Liikenteen
turvallisuusviraston määrittämillä luotsattavilla väylillä.
Luotsauslain mukaan luotsauksen tarkoituksena on edistää alusliikenteen
turvallisuutta ja ehkäistä alusliikenteestä ympäristölle aiheutuvia haittoja.
Luotsaustoiminnan tarkoituksena on näin ollen merenkulun turvallisuuden lisääminen
ja ympäristövahinkojen ehkäiseminen. Luotsaus on lähtökohtaisesti pakollista
Suomen aluevesillä. Tietyillä aluksilla on lain mukaan luotsinkäyttövelvollisuus ja
myös muiden alusten on tarvittaessa voitava käyttää luotsia.
Euroopan yhteisön komissio on 11 päivänä joulukuuta 2007 tehnyt Suomelle
osoitetun osittain kielteisen päätöksen Valtion tuki N:o C 7/2006, jonka kielteinen osa
koskee Tieliikelaitoksen (Destia Oy:n) saamaa valtiontukea. Komissio pitää
kiellettynä valtiontukena liikelaitoksen konkurssisuojaa ja poikkeavaa verokohtelua.
Komissio katsoi päätöksessään, että kyse oli kielletystä valtiontuesta, koska
konkurssilainsäädäntöä ei sovelleta liikelaitokseen ja koska vapautus yhteisöverosta
muodostaa kilpailua vääristävän valtiontuen, jota ei voida perustella verojärjestelmän
luonteella ja rakenteella. Valtiovarainministeriö asetti 18 päivänä maaliskuuta 2008
hankkeen selvittämään liikelaitosmallin soveltuvuutta sisämarkkinoille ja
kartoittamaan mahdollisia uusia organisaatio- ja ohjausmalleja liikelaitosten
toiminnan järjestämiseksi. Selvityksen mukaan kilpailuneutraliteetin edellyttämä
liikelaitoksen konkurssikelpoisuus edellyttäisi erillistä oikeushenkilöyttä sekä valtion
liikelaitoksen hallinnassa olevan omaisuuden siirtämistä oikeushenkilön
omaisuudeksi. Valtion liiketoimintaa tulisi siten harjoittaa pääsääntöisesti
osakeyhtiömuodossa.
Euroopan yhteisön komission päätöksen takia myös luotsausliikelaitos on tarkoitus
muuttaa luotsausyhtiöksi ja tässä yhteydessä on myös tarkistettava luotsaustoimintaan
liittyvän vahingonkorvausvastuun sääntelyä.
Luotsausliikelaitoksen yhtiöittämisestä johtuen luotsauksessa aiheutetun vahingon
korvaamista koskevat säännökset on tarkoitus ottaa luotsauslakiin, sekä saattaa ne
sisällöltään vastaamaan tilannetta, jossa luotsauksen järjestää liikelaitoksen sijaan
valtion omistama yhtiö. Ehdotetuilla muutoksilla luotsausta harjoittavasta yhtiöstä
tulisi rajoitetusti vahingonkorvausvelvollinen luotsauksessa aiheutetusta vahingosta,
silloin kun se on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta.
Satamahallintojen osalta niin kutsuttu satamaluotsaus rinnastettaisiin normaaliin
luotsaukseen vahingonkorvausvastuun osalta, jos satamaluotsausta suorittaa joku muu
kuin satama-alueella luotsattavan aluksen päällikkö tai perämies.
Samassa yhteydessä on tarkoitus selkiyttää säännöksiä, jotka koskevat Liikenteen
turvallisuusviraston mahdollisuuksia myöntää erivapauksia
luotsinkäyttövelvollisuudesta. Samoin on tarkoitus täsmentää Liikenteen
turvallisuusviraston valtuuksia erivapauksia hakevien koulutusta ja pätevyyskirjojen
myöntämistä koskevissa kysymyksissä.
Käsitellessään lakia luotsauslain muuttamisesta (645/2010) liikenne- ja
viestintävaliokunta piti mietinnössään tärkeänä muun muassa
vahingonkorvausvastuuseen liittyviä kysymyksiä sekä luotsien koulutuksen
järjestämistä.
2 Nykytila
2.1 Luotsin ja Liikenteen turvallisuusviraston oikeudet ja velvollisuudet
Luotsauslain 8 §:n 2 momentin mukaan luotsin on esitettävä luotsattavan aluksen
päällikölle ajantasaiseen kartta-aineistoon perustuva reittisuunnitelma sekä muut
aluksen turvallisen kulun kannalta tarpeelliset tiedot ja ohjeet. Nykykäytännön etuna
on, että antaessaan tietoja ja ohjeita aluksen päällikölle luotsi opettaa aluksen
päällikköä navigoimaan luotsattavalla väylällä. Käytäntö parantaa päällikön
mahdollisuutta monitoroida jatkossa paremmin luotsin toimintaa sekä oppia
tarvittavia tietoja linjaluotsinkirjan saamiseen.
Merilain (674/1994) 6 luvun 9 §:n tarkoittama hyvä merimiestapa sisältää monia
tarkemmin määrittelemättömiä velvoitteita aluksen päällikölle. Luotsauslaki ei sisällä
luotsin velvoitetta noudattaa hyvää merimiestapaa. Merilain (674/1994) 6 luvun 9 §:n
mukaisen päällikön vastuun huolehtia siitä, että alusta kuljetetaan ja käsitellään hyvän
merimiestavan mukaisesti, on katsottu luovan myös alusta luotsaavan luotsille
velvoitteen noudattaa hyvää merimiestapaa.
Luotsauslaissa on Liikenteen turvallisuusvirastolle annettu toimivalta luotsin
ohjauskirjan, linjaluotsikirjan ja luotsinkäyttövelvollisuudesta annettavan erivapauden
myöntämiseen, uudistamiseen sekä peruuttamiseen laissa kuvatuin perustein. Lain 18
§:n toisen momentin mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto valvoo lain noudattamista
ja 21 §:n kolmannen momentin mukaan antaa tarkemmat määräykset luotsattavista
väylistä ja luotsausmatkoista sekä julkaisee niistä luetteloa. Luotsauslaki ei anna
Liikenteen turvallisuusvirastolle tehtävää luotsausta ohjaavana ja valvovana
viranomaisena eikä sisällä toimivaltaa antaa tarkempia määräyksiä luotsauksen
turvallisuudesta.
2.2 Vahingonkorvausvastuu
Luotsia ja luotsaustoimintaa koskevat nykyiset vastuusäännökset sisältyvät merilakiin
ja vahingonkorvauslakiin. Merilain 7 luvun 1 § sisältää säännökset laivanisännän
vastuusta, joka lähtökohtaisesti on tuottamusperusteista, jollei muualla
lainsäädännössä säädetä toisin. Laivanisäntä on vastuussa vahingosta, jonka aluksen
päällikkö laivaväki, luotsi tai joku muu laivaväkeen kuulumaton henkilö, joka
laivanisännän tai päällikön toimeksiannosta työskentelee aluksen lukuun, on
toimessaan tekemällä virheellä tai laiminlyönnillä aiheuttanut. Jos myös
vahingonaiheuttaja on laivanisännän ohella vastuussa vahingosta, hän vastaa vain
siitä määrästä, jota ei voida saada laivanisännältä.
Merilain 7 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan laivanisännällä, joka on suorittanut
korvausta vahingosta niin sanotun isännänvastuun perusteella, on oikeus vaatia
suorittamansa määrä vahingon aiheuttajalta tämän korvausvastuuta koskevien
perusteiden mukaan.
Laivanisäntä vastaa merilain säännösten mukaan aluksen toiminnassa aiheutetuista
henkilö-, esine- ja ympäristövahingoista. Tämä koskee myös tilannetta, jossa vahinko
on aiheutunut luotsin virheestä tai laiminlyönnistä.
Laivanisännän vastuuta koskevat merilain säännökset perustuvat laajalti
kansainvälisiin yleissopimuksiin. Laivanisännän vastuuta koskee merilain 9 luvun
mukaan yleinen vastuunrajoitusoikeus, jollei muualla merilaissa muuta säädetä.
Oikeus vastuunrajoitukseen ei kuitenkaan koske sitä, jonka näytetään itse
aiheuttaneen vahingon tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta tietäen, että
sellainen vahinko todennäköisesti syntyisi. Merilaki sisältää lisäksi erityissäännökset
vastuun perustasta ja vastuumääristä, esimerkiksi öljyvahinkojen osalta.
Merilain 10 luvussa säädetään öljyvahinkoihin liittyvästä korvausvastuusta.
Öljyvahingosta johtuva vastuu kanavoituu ensisijaisesti aluksen omistajalle. Merilain
10 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan kanavointisäännökset eivät kuitenkaan enää
suojaisi siinä lueteltuja henkilöitä, muun muussa luotsia, korvausvaatimuksia vastaan
silloin, kun he ovat aiheuttaneet vahingon tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta
tietäen, että sellainen vahinko todennäköisesti syntyisi. Merilain 10 luvun 4 §:n 3
momentin mukaan takautumisvaatimus voidaan kohdistaa esim. luotsiin, kun vahinko
on aiheutettu tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta tietäen, että sellainen
vahinko todennäköisesti syntyisi. Korvausvastuun syntymiselle asetettu kriteeri on
sama kuin 2 momentissa.
Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan
vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Mitä on
säädetty työnantajasta, sovelletaan myös lähtökohtaisesti valtioon, kuntaan ja muuhun
julkisyhteisöön toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Lain 3
luvun 7 §:ssä säädetään kuitenkin, että valtio ja kunta eivät vastaa luotsauksessa
aiheutetusta vahingosta.
2.3 Erivapaus
Luotsinkäyttövelvollisuutta koskevasta erivapaudesta ja sen myöntämisen
edellytyksistä säädetään luotsauslain 16 §:ssä ja tarkemmin luotsauksesta annetun
valtioneuvoston asetuksen 10 §:ssä.
Viranomainen voi hakemuksesta myöntää aluskohtaisen erivapauden alukselle, jonka
päälliköllä on pitkäaikainen kokemus liikenteestä Suomen aluevesillä tai Saimaan
vesialueella joko hakemuksen kohteena olevassa tai vastaavanlaisessa aluksessa.
Erivapaus voidaan myöntää myös aluksen perämiehelle, jos aluksen vahdinpito sitä
edellyttää. Erivapaus voidaan myöntää yksittäisen väylän lisäksi myös jollekin tietylle
vesialueelle.
Erivapaudet luotsinkäyttövelvollisuudesta ovat yleisiä kotimaanliikenteessä
liikennöivillä aluksilla, joiden nettovetoisuus on noin 1 000. Hinaajille on yleensä
myönnetty erivapaus luotsinkäyttövelvollisuudesta niiden suorittaessa hinauksia.
Lisäksi erivapauksia on myönnetty jäänmurtajille, joiden päälliköillä on pitkäaikainen
kokemus eri alueiden jäänmurtotoiminnasta ja liikennöinnistä Suomen vesialueella.
Erivapaus on nykyisin sidottu alukseen. Voimassa olevassa laissa ei ole varsinaisia
perusteita sille, minkälaisille aluksille erivapaus voidaan myöntää. Tilannetta on
tarkoitus selkeyttää ehdotuksella, jolla erivapaus annettaisiin aluksen sijasta aluksen
päällikölle tai vahtipäällikölle. Lakiin on ehdotettu otettavaksi pykälät, joilla rajataan
erivapauden saamista sekä selkeytetään sen myöntämisperusteita.
Erivapauden saaminen ei tänä päivänä edellytä erillisen tutkinnon suorittamista toisin
kuin luotsin ohjauskirjan tai linjaluotsinkirjan saaminen. Luotsaustoiminnan
koulutusta ja tutkintoja kehitettäessä on tarkoitus huomioida myös erivapauden
myöntämistä koskevat vaatimukset osaamisen varmistamiseksi. Lakiin on ehdotettu
uudistusta, jonka mukaan hakijan on suoritettava Liikenteen turvallisuusviraston
hyväksymä koulutus ja tutkinto.
2.4. Hinnoittelu
Nykyisin luotsausliikelaitoksen hinnoittelusta päätetään valtioneuvoston asetuksella.
3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
3.1 Vahingonkorvausvastuun sääntely
Luotsauksessa aiheutettua vahinkoa koskeva erityissäännös vahingonkorvauslain 3
luvun 7 §:ssä koskee sanamuotonsa mukaan vain valtiota ja kuntaa. Tilanteessa, jossa
luotsauksen harjoittaja on osakeyhtiö, lähtökohtana olisi ilman uutta sääntelyä se, että
luotsausyhtiö olisi vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan isännänvastuussa
luotsin virheellään tai laiminlyönnillään luotsauksessa aiheuttamasta vahingosta.
Luotsausyhtiön asettamista näin laajaan korvausvastuuseen luotsauksessa
aiheutetuista vahingoista ei kuitenkaan voida pitää perusteltuna ottaen erityisesti
huomioon luotsauksen luonne varsinaista merenkulkua avustavana toimintana ja
toimintaan liittyvien vahinkoriskien suuruus suhteessa luotsauksesta perittäviin
maksuihin. Lisäksi voidaan ottaa huomioon, että merilain säännösten perusteella
ulkopuolisten vahinkoa kärsineiden asema on lähtökohtaisesti turvattu laivanisännän
ensisijaisen isännänvastuun perusteella.
Koska laivanisäntä on vastuussa aluksen toiminnasta aiheutetuista vahingoista
matkustajille, tavaranomistajille, ja ulkopuolisille vahingonkärsijöille kuten
öljyonnettomuudessa, on luotsaustoimintaa koskevan vahingonkorvausvelvollisuuden
määrittelyssä käytännössä kysymys ennen kaikkea laivanisännän takautumisoikeuden
sääntelystä luotsausyhtiöön nähden.
Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että luotsausyhtiö olisi velvollinen vastamaan
luotsauksessa aiheutetusta vahingosta vain, jos vahinko on aiheutettu tahallisesti tai
törkeästä huolimattomuudesta tietäen, että sellainen vahinko todennäköisesti syntyisi.
Luotsausyhtiön vastuu ehdotetaan myös rajattavaksi määrältään. Luotsausyhtiön
vahingonkorvausvastuu olisi ehdotuksen mukaan enintään 100 000 euroa
vahinkotapahtumaa kohden. Rajattu vastuu on perusteltu, koska laivanisäntä vastaa
merilain mukaan ensisijaisesti aluksen toiminnasta aiheutuneista vahingoista
matkustajille ja kuljetettavan tavaran omistajille sekä ulkopuolisille vahinkoa
kärsineille. Luotsausyhtiön vastuulla on pääsääntöisesti merkitystä vain siinä
suhteessa, että laivanisäntä voi takautumisoikeutensa perusteella kohdistaa
vaatimuksia luotsausyhtiöön. Jos laivanisännälle aiheutuu ehdotettua vastuun
enimmäismäärää suurempi vahinko esimerkiksi sen vuoksi, että laivanisäntä ei ole
ottanut riittävää vakuutusta kattamaan merilain mukaisia vastuitaan, luotsausyhtiö ei
ole voinut vaikuttaa tällaisen lisävahingon syntymiseen eikä ennakoida sitä. Siksi
olisi kohtuutonta siirtää vahingonkorvausvastuu tältä osin luotsausyhtiölle.
3.2 Luotsauksen hinnoittelu
Luotsauksen hinnoittelu esitetään siirrettäväksi luotsausyhtiön hallitukselle.
Luotsausyhtiön perimien maksujen tulee esityksen mukaan olla kohtuullisia ottaen
huomioon aiheutuneet erilliskustannukset ja kohtuullinen tuotto. Luotsausyhtiön
hallitus päättäisi maksuista, joista aiemmin on säädetty valtioneuvoston asetuksella
luotsausliikelaitoksen luotsausmaksusta. Maksun pitäisi kuitenkin perustua
todelliseen matkaan, kun se tällä hetkellä on porrastettu matkojen pituuden mukaan.
Luotsausyhtiön hallitus voi halutessaan luoda vastaavan porrastetun järjestelmän
esimerkiksi matkan pituuteen liittyvien alennusten avulla.
3.3 Erivapaudet
Erivapauden osalta ehdotetaan selkiinnytettäväksi erityisesti niitä ehtoja joilla saa
erivapauden olla käyttämättä luotsia.
3.4 Luotsit
Luotseille esitetään velvollisuutta noudattaa hyvää merimiestapaa sekä esitetään
lakitasolla säädettäväksi nykyinen käytäntö linjaluotsinkirjoja suorittavien
kansipäällystön jäsenten opastaminen ja harjoittelun kirjaaminen harjoittelukirjaan tai
vastaavaan. Lisäksi Liikenteen turvallisuusvirastolle esitetään valtuutta antaa
luotsauksen turvallisuutta koskevia määräyksiä.
4 Esityksen vaikutukset
4.1 Esityksen taloudelliset vaikutukset
Ehdotetut luotsaustoiminnan vahingonkorvausvastuuta koskevat muutokset
johtaisivat siihen, että perustettavan luotsausyhtiön tulee järjestää vakuutussuojansa
riittävälle tasolle. Vakuutusmaksut riippuvat monesta tekijästä, muun muassa
oletettujen vahinkotapahtumien määrästä ja laadusta. Tässä yhteydessä ole sen vuoksi
mahdollista antaa täsmällistä arviota vakuutussuojan laajentamisesta aiheutuneista
korotuksista vakuutusmaksuissa.
Ehdotettu sääntely luotsausyhtiön vahingonkorvausvastuusta koskisi myös
satamahallintojen järjestämää satamaluotsausta siinä tapauksessa, että
satamahallinnon hyväksymät henkilöt ovat muita kuin satama-alueella siirrettävän
aluksen päällikkö tai perämies.
Varustamojen kannalta uusi sääntely merkitsee muutosta nykyiseen, siten että
varustamoilla olisi takautumisoikeus luotsausyhtiöön nähden siltä osin kuin kyseessä
olisi törkeä huolimattomuus tai tahallisuus luotsausyhtiön puolella.
Luotsauksen hinnoittelusta päättäisi ehdotuksen mukaan luotsausyhtiön hallitus tässä
laissa ehdotettujen rajoitusten puitteissa.
Saimaan luotsausmaksutaso on esityksen mukaan tarkoitus pitää vähintään 1/3
alempana kuin yleinen luotsausmaksu, minkä johdosta luotsausyhtiölle on tarkoitus
maksaa liiketaloudellisesti kannattamattomaan toimintaan hintatukea. Hintatuen
johdosta Saimaan liikenne maksaa luotsausmaksuja suhteessa kuljetettavaan määrään
nähden yhtä paljon kuin meriliikenne. Luotsausmatkat ovat Saimaan alueella
huomattavasti pidemmät kuin meriliikenteessä. Yleisen luotsausmaksun ja Saimaan
luotsausmaksun välistä erotusta korvattaisiin liikenne- ja viestintäministeriön erikseen
tekemän päätöksen mukaisesti siten, että se on enintään Saimaan alueen (ml. kanava)
alijäämän suuruinen. Vuosittainen korvaus luotsausyhtiölle alennetusta
yksikköhinnasta Saimaalla on arviolta 4,2 miljoonaa euroa.
5 Asian valmistelu
Esitys on valmisteltu virkatyönä liikenne- ja viestintäministeriössä.
Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunnot x, y ja z.
Annetuissa lausunnoissa...
Vahingonkorvauslain 3 luvun 7 §:n kumoamista koskevalle lakiehdotukselle on saatu
oikeusministeriöltä esittelylupa.
6 Riippuvuus muista esityksistä
Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen.
Hallituksen esitys Luotsausliikelaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi on annettu
samanaikaisesti tämän esityksen kanssa ja lait on tarkoitettu tulemaan voimaan
samanaikaisesti. Esitykset on tarkoituksenmukaista käsitellä samanaikaisesti, koska
luotsauslain muutokset liittyvät Luotsausliikelaitoksen yhtiöittämiseen.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1 Lakiehdotusten perustelut
1.1 Laki luotsauslain muuttamisesta
Luotsauslain 2 §:ää ehdotetaan muutettavaksi niin, että pykälään lisätään 3 kohta.
Pykälän 3 kohdassa määriteltäisiin luotsausyhtiötä, jolla tarkoitetaan osakeyhtiötä,
joka on perustettu lailla Luotsausliikelaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi
(xx.x.2010/xxx).
Luotsauslain 4 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että luotsauspalvelujen
tarjoaminen säädettäisiin yksinoikeudella luotsausyhtiölle. Voimassa olevassa laissa
yksinoikeus on luotsausliikelaitoksella. Lisäksi 4 §:ään esitetään siirrettäväksi
luotsausliikelaitokselta luotsausyhtiölle luotsausliikelaitosta koskevassa laissa oleva
velvoite varautua hoitamaan tehtäviään myös poikkeusoloissa sen mukaan kuin
liikenne- ja viestintäministeriö erikseen määrää.
Luotsauslakiin ehdotetaan lisättäväksi 4 a §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan
säädettäväksi luotsausyhtiön vastuusta luotsauksessa aiheutetusta vahingosta.
Luotsausyhtiö olisi velvollinen korvaamaan luotsauksessa aiheutetun vahingon, jos
vahinko on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta tietäen, että
sellainen vahinko todennäköisesti syntyisi.
Pykälän 2 momentti sisältäisi viittauksen 4 b §:ään, jossa säädettäisiin luotsausyhtiön
1 momentissa tarkoitetun korvausvastuun määrällisestä rajoittamisesta.
Pykälän 3 momentin mukaan luotsausyhtiön vastuuseen sovellettaisiin muilta osin
merilakia ja vahingonkorvauslakia.
Merilain mukaan luotsausyhtiön korvausvastuu ulkopuolisille vahinkoa kärsineille
olisi toissijaista suhteessa laivanisännän vastuuseen. Merilain 7 luvun 1 §:n 1
momentin jälkimmäisen virkkeen mukaisesti luotsausyhtiö vastaisi ulkopuolisille
aiheutuneesta vahingosta vain sen määrän osalta, jota ei voida saada laivanisännältä.
Vahingonkorvauslain osalta tästä seuraa muun muassa, että luotsausyhtiön
korvausvastuuta voitaisiin sovitella vahingonkorvauslain 3 luvun 6 §:n ja 6 luvun 1
§:n nojalla. Myös esimerkiksi vahingonkorvauslain 5 luvun säännöksiä korvattavasta
vahingosta sovellettaisiin luotsausyhtiön korvausvastuuseen.
Luotsausyhtiön vastuu sen muussa toiminnassa kuin luotsauksessa aiheutetusta
vahingosta määräytyisi kaikilta osin vahingonkorvauslain mukaisesti. Jos
luotsausyhtiö esimerkiksi aiheuttaa vahinkoa laiminlyömällä velvollisuutensa
järjestää pätevät ja riittävät luotsipalvelut sekä huolehtia niiden jatkuvasta
saatavuudesta, sen korvausvastuu määräytyy käsillä olevan pykälän 1 momentin
sijasta vahingonkorvauslain säännösten mukaisesti. Tämä vastaa nykyistä oikeustilaa
(KKO 1995:61).
Luotsauslakiin ehdotetaan lisättäväksi 4 b §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan
säädettäväksi luotsausyhtiön vastuun enimmäismäärästä vahinkotapahtumaa kohden.
Pykälässä ehdotetaan luotsausyhtiölle merkittävästi pienempää vastuumäärää kuin on
merilaissa määrätty laivanisännälle. Rajattu vastuu on perusteltu, koska laivanisäntä
vastaa merilain mukaan ensisijaisesti vahingosta suhteessa ulkopuolisiin vahinkoa
kärsineisiin.
Pykälän 2 momentissa säädetään 1 momentissa tarkoitetun vastuumäärän jaosta
velkojien kesken tilanteessa, jossa vastuumäärä ei riitä kattamaan kaikkien velkojien
korvaussaamisia.
Luotsauslakiin ehdotetaan lisättäväksi 4 c §. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
Satamahallinnon vastuusta. Satama-alueilla tapahtuvaan luotsaukseen on
mahdollisuus myös satamahallinnon hyväksymillä henkilöillä. Satamahallinto
rinnastettaisiin vastuukysymysten osalta luotsausyhtiöön. Poikkeuksena olisi
kuitenkin tilanteet, joissa satamahallinnon hyväksymä henkilö on satama-alueella
siirrettävän aluksen päällikkö tai perämies.
Luotsauslain 5 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siirretään Liikenteen
turvallisuusviraston alukselle myöntämä erivapaus, eli vapautus
luotsinkäyttövelvollisuudesta, aluksen päällikölle. Pykälän 4 momentin 2 kohtaan
ehdotetaan muutettavaksi siten, että alus, jonka päällikölle Liikenteen
turvallisuusvirasto on myöntänyt 16 §:ssä tarkoitetun erivapauden, olisi vapautettu
luotsinkäyttövelvollisuudesta.
Luotsauslain 6 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että 1 momentissa
maksuvelvollisuus säilyisi laivanisännällä, mutta peruste maksuvelvollisuuteen
määritettäisiin nyt muutettavaksi edotussa laissa tai sen nojalla annetuissa
säännöksissä. Lisäksi ehdotetaan lisättäväksi 6 §:ään 2 ja 3 momentti, jossa
säädettäisiin luotsauksen hinnoittelusta. Muutoksella ehdotetaan siirrettäväksi
hinnoittelu luotsausyhtiön hallituksen päätettäväksi. Luotsausyhtiön perimien
maksujen tulee olla kohtuullisia ottaen huomioon aiheutuneet erilliskustannukset ja
kohtuullinen tuotto. Lisäksi luotsausyhtiön hinnoittelun on tarkoitus olla julkista ja
läpinäkyvää. Hinnankorotuksista ehdotetaan säädettäväksi siten, että elinkeino saa
ajoissa tiedon mahdollisista hinnanmuutoksista ja pystyy huomioimaan ne
mahdollisissa vuosisopimuksissa. Saimaan kanavalla ja Saimaan vesistöalueella
perittäisiin alennettuun yksikköhintaan perustuvaa maksua. Alennettu yksikköhinta
olisi 2/3 varsinaisesta yksikköhinnasta. Alennetusta yksikköhinnasta luotsausyhtiölle
aiheutuvat tulonmenetykset korvattaisiin osin tai kokonaan valtion talousarviossa
tarkoitukseen otetusta määrärahasta liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen
mukaisesti.
Luotsauslain 8 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että 3 momentti muutetaan ja
lisätään uusi 4 ja 5 momentti pykälään. Ehdotettavalla muutoksella lisättäisiin
luotsille velvollisuuksia, kuten velvollisuus opastaa aluksen kansipäällystöä
luotsattavan väylän opiskelussa ja pyynnöstä merkitsemään tiedon opiskelusta
esitettyyn harjoittelukirjaan tai vastaavaan. Tällä ei ole tarkoitus muuttaa
nykykäytäntöä, mutta opetusvelvollisuuden kirjoittaminen lakitasolle olisi perusteltu
tilanteessa, jossa virkasuhteet muuttuvat työsopimussuhteiksi ja toimintaa harjoittaa
osakeyhtiö.
Säännöksellä sisällytettäisiin merilain sääntely hyvän merimiestavan noudattamisesta
myös luotsauslakiin. Merilain (674/1994) 6 luvun 9 §:n mukaan päällikön on
huolehdittava siitä, että alusta kuljetetaan ja käsitellään hyvän merimiestaidon
mukaisesti. Luotsi toimii aluksen päällikön neuvonantajana sekä vesialueen ja
merenkulun asiantuntijana. Luotsin tulee luotsatessaan noudattaa hyvää
merimiestapaa. Luotsin paikallistuntemus, aluksenkäsittelytaidot ja
kommunikointitaidot tulee olla sellaiset, että luotsi pystyy luotsaaman aluksen
turvallisesti kaikissa liikennöitävissä olosuhteissa. Luotsin tulee toiminnassaan
huomioida voimassa olevat säädökset ja viranomaisen määräykset.
Säännöksellä annettaisiin Liikenteen turvallisuusvirastolle oikeus antaa luotsauksen
turvallisuutta koskevia tarkempia määräyksiä, joita luotsi, linjaluotsi tai erivapauden
omaava päällikkö olisi velvollinen noudattamaan. On katsottu, että jos syntyy
epäselvyyttä luotsausta koskevissa turvallisuuskysymyksissä, niin Liikenteen
turvallisuusvirastolla pitäisi olla mahdollisuus antaa luotsauksen turvallisuuteen
liittyviä määräyksiä. Määräyksiä voitaisiin antaa esimerkiksi koskien väylällä
noudatettavaa luotsaustapaa.
Säännös luotsin virkavastuusta ehdotetaan poistetavaksi tarpeettomana, koska
luotsien virkasuhteet yhtiöittämisen takia muuttuvat työsuhteiksi.
Luotsauslain 12 §:n 1 momentin 4 kohdassa ehdotetaan poistettavaksi edellytys
kirjallisesta tutkinnosta. Ohjauskirjan myöntämiselle riittäisi jatkossa Liikenteen
turvallisuusviraston järjestämän tutkinnon hyväksytty suorittaminen.
Samoin luotsauslain 14 §:n 2 momentin 2 kohdassa ehdotetaan poistettavaksi
edellytys kirjallisesta tutkinnosta. Linjaluotsinkirjan myöntämiselle riittäisi jatkossa
Liikenteen turvallisuusviraston järjestämän tutkinnon hyväksytty suorittaminen.
Luotsauslain 16 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että erivapaus myönnettäisiin
henkilökohtaisesti eikä aluskohtaisesti. Liikenteen turvallisuusvirasto voisi
hakemuksesta myöntää erivapauden luotsinkäyttövelvollisuudesta aluksen päällikölle
tai vahtipäällikölle, jos aluksen bruttovetoisuus on enintään 3700. Ehdotuksen
tarkoituksena on pääasiassa säilyttää nykyisinkin erivapaudella liikkuvat alukset
erivapauden piirissä. Ehdotuksella halutaan antaa selkeämpi raja niille aluksilla, joita
saisi erivapaudella kuljettaa. Lisäksi ehdotetaan erivapaudella alusta kuljettavien
päälliköiden saattamista soveltuvin osin samojen koulutusvaatimusten piiriin kuin
luotsit ja linjaluotsit. Erivapautta koskevista koulutusvaatimuksista säädettäisiin
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella ja Liikenteen turvallisuusviraston
määräyksillä.
Luotsauslain 21 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että Liikenteen
turvallisuusvirasto antaa luotsin ohjauskirjan ja linjaluotsikirjan ohella tarkemmat
määräykset myös erivapauden myöntämisestä. Samalla momenttiin ehdotetaan
lisättäväksi koulutusta koskeva Liikenteen turvallisuusviraston valtuutus. Momentissa
mainittu kirjallinen tutkinto ja koeluotsaus esitetään molemmat korvattavaksi termillä
tutkinto. Edellä mainitut muutokset ja lisäykset liittyvät luotsaustoiminnan koulutusja
tutkintovaatimusten kehittämiseen.
Luotsauslain 21 §:n 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että siihen lisätään
maininta luotsipaikoista ja samalla poistetaan luotsausmatkoja koskeva
määräysvaltuutus. Luotsipaikkojen määrittämistä pidetään perinteisesti
viranomaiselle kuuluvana tehtävänä, koska siihen liittyy sekä turvallisuustekijöitä että
taloudellisia tekijöitä. Luotsausmatkojen määrittäminen viranomaisen toimesta ei ole
tarpeellista, koska kaikilla luotsattavilla aluksilla on tänä päivänä matkan
mittaamiseen tarvittava teknologia.
1.2 Laki vahingonkorvauslain 3 luvun 7 §:n kumoamisesta
Lain 1 §:ssä kumottaisiin vahingonkorvauslain (412/1974) 3 luvun 7 §.
Vahingonkorvauslain 3 luvun 7 §:ssä vapautetaan valtio ja kunta vastaamasta
luotsauksessa aiheutetusta vahingosta. Vastuu luotsauksessa aiheutetuista vahingoista
siirtyy Luotsausliikelaitoksen yhtiöittämisen seurauksena luotsausyhtiölle.
Luotsauslakiin ehdotetaan lisättäväksi tämän esityksen mukaiset säännökset
vahingonkorvausvastuusta luotsauksessa.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti Luotsausliikelaitoksen
yhtiöittämistä koskevan lain sekä luotsauslain muutoksen kanssa 1 päivänä
tammikuuta 2011. Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä lain täytäntöönpanon
edellyttämiin toimiin.
2 Tarkemmat säännökset ja määräykset
Esitykseen sisältyy valtuutussäännös 8 §:ssä koskien Liikenteen turvallisuusviraston
valtuutta antaa luotsauksen turvallisuuteen liittyviä määräyksiä.
3 Voimaantulo
Lait ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Lait on tarkoitettu
tulemaan voimaan samanaikaisesti Luotsausliikelaitoksen yhtiöittämistä koskevan
lain kanssa 1 päivänä tammikuuta 20011. Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä
sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
4 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Muutettavaksi esitetty luotsauslaki (940/2003) on säädetty nykyisen perustuslain
voimassa ollessa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat
lakiehdotukset:
HE xxx/2010
Lakiehdotus
Laki luotsauslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan luotsauslain (940/2003) 4 §:n 1 ja 2 momentti, 5 §:n 4 momentin 2 kohta,
6 §, 12 §:n 1 momentin 4 kohta, 8 §:n 3 momentti, 14 §:n 2 momentin 2 kohta, 14§:n
3 momentin 2 kohta, 16 § ja 21 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 4 §, 5
§:n 4 momentti, 12 §, 14 §, 16 §:n 1 ja 5 momentti ja 21 § laissa 645/2010, sekä
lisätään 2 §:ään uusi 3 kohta, lakiin uusi 4 a - 4 c §, 4 §:ään, sellaisena kuin se on
osaksi laissa 645/2010, uusi 3 momentti, 8 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa
645/2010, uusi 4 momentti ja 19 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 645/2010, uusi 5
kohta, seuraavasti:
-------------------------------------------------------------------------------------------------------
----------

Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
-----
3) luotsausyhtiöllä osakeyhtiötä, joka on perustettu lailla Luotsausliikelaitoksen
muuttamisesta osakeyhtiöksi (xx.x.2010/xxxx).
4 §
Luotsaustoiminnan harjoittaminen
Luotsauspalveluja ei saa tarjota eikä luotsaustoimintaa harjoittaa muu kuin tässä
laissa tarkoitettu luotsausyhtiö.
Luotsausyhtiön pitää varautua hoitamaan tehtäviään myös poikkeusoloissa sen
mukaan kuin liikenne- ja viestintäministeriö erikseen määrää.
Luotsausyhtiön on tarjottava tässä laissa tarkoitettuja luotsauspalveluja alueilla, joilla
luotsia on käytettävä 5 §:n mukaan.
-----
4 a §
Luotsausyhtiön korvausvastuu
Luotsausyhtiö on velvollinen korvaamaan luotsauksessa aiheutetun vahingon, jos
vahinko on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta tietäen, että
sellainen vahinko todennäköisesti syntyisi.
Luotsausyhtiön 1 momentissa tarkoitettu korvausvastuu on rajattu 4 b §:n mukaisesti.
Luotsausyhtiön korvausvastuuseen sovelletaan muilta osin merilakia ja
vahingonkorvauslakia (412/1974).
4 b §
Vastuumäärä
Luotsausyhtiön vastuu luotsauksessa aiheutetusta vahingosta on rajattu 100 000
euroon vahinkotapahtumaa kohden.
Jos 1 momentissa säädetty vastuumäärä ei riitä hyvitykseksi niille, jotka ovat
oikeutettuja vahingonkorvaukseen, vastuumäärä jaetaan heidän saamistensa
suuruuden mukaisessa suhteessa.
4 c §
Satamahallinnon vastuu
Tämän lain 4 §:n 4 momentissa mainittuun satamahallintoon sovelletaan mitä tämän
lain 4 a ja 4 b §:ssä säädetään luotsausyhtiöstä, jos 4 §:n 4 momentissa mainittu
satamahallinnon tehtävään hyväksymä henkilö on joku muu kuin satama-alueella
siirrettävän aluksen päällikkö tai perämies.
5 §
Luotsinkäyttövelvollisuus
-----
Aluksen kokoon perustuvasta luotsinkäyttövelvollisuudesta on vapautettu:
-----
2) alus, jonka päällikölle Liikenteen turvallisuusvirasto on myöntänyt 16 §:ssä
tarkoitetun erivapauden;
-----
6 §
Maksuvelvollisuus ja hinnoittelu
Luotsia käyttävän aluksen laivanisäntä on velvollinen suorittamaan luotsausmaksua
siten kuin tässä laissa ja tämän lain nojalla annetuissa säännöksissä määrätään.
Tämän lain mukaisista luotsauspalveluista aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi
luotsausyhtiö perii kiinteään yksikköhintaan perustuvan maksun luotsattavalta
alukselta. Maksu määräytyy luotsattavan aluksen nettovetoisuuden ja todellisen
luotsatun matkan perusteella.
Saimaan kanavalla ja Saimaan vesistöalueella peritään alennettuun yksikköhintaan
perustuvaa maksua. Alennettu yksikköhinta on enintään 2/3 varsinaisesta
yksikköhinnasta.
Yksikköhinnasta, alennetusta yksikköhinnasta ja muiden mahdollisten suoritteiden
hinnoista päättää luotsausyhtiön hallitus. Luotsausyhtiön perimien maksujen tulee
olla kohtuullisia ottaen huomioon aiheutuneet erilliskustannukset ja kohtuullinen
tuotto.
Alennetusta yksikköhinnasta luotsausyhtiölle aiheutuvat tulonmenetykset korvataan
osin tai kokonaan valtion talousarviossa tarkoitukseen otetusta määrärahasta liikenneja
viestintäministeriön päätöksen mukaisesti.
Luotsausyhtiön on pidettävä julkisesti saatavilla perittävät yksikköhinnat ja alennetut
yksikköhinnat sekä muista suoritteista perittävät hinnat ja niiden
määräytymisperiaatteet. Lisäksi mahdolliset alennukset ja niiden perusteet on oltava
julkisesti nähtävillä. Hintojen muutoksista on ilmoitettava vähintään kuusi kuukautta
ennen muutosten voimaantuloa. Uudet hinnat voivat tulla voimaan aikaisintaan
hintojen muutosilmoitusta seuraavan kalenterivuoden alusta.
8 §
Luotsin vastuu ja velvollisuudet
-----
Luotsi on velvollinen opastamaan aluksen kansipäällystöä luotsattavan väylän
opiskelussa ja pyynnöstä kirjamaan tiedon opiskelusta esitettyyn harjoittelukirjaan tai
vastaavaan.
Luotsi on velvollinen noudattamaan luotsatessaan hyvää merimiestapaa.
Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa luotsauksen turvallisuuteen liittyviä
määräyksiä.
12§
Luotsin ohjauskirja
Luotsilla on oikeus luotsata niillä väylillä, joihin hän on Liikenteen
turvallisuusviraston myöntämällä ohjauskirjalla saanut luotsausoikeuden.
Ohjauskirjan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on:
-----
4) Liikenteen turvallisuusviraston järjestämä hyväksytysti suoritettu tutkinto;
-----
14 §
Linjaluotsinkirja
-----
Linjaluotsinkirjan myöntämisen edellytyksenä on, että hakija:
-----
2) on suorittanut hyväksytysti Liikenteen turvallisuusviraston järjestämän tutkinnon;
-----
Sellaisilla tämän lain 5 §:ssä tarkoitetuilla väylillä, jotka sijaitsevat
alusliikennepalvelulain (623/2005) 5 §:ssä tarkoitettuja tiedotuksia, 6 §:ssä
tarkoitettua navigointiapua sekä 7 §:ssä tarkoitettua alusliikenteen järjestelypalvelua
tarjoavan VTS-keskuksen alueella, linjaluotsinkirjan voi saada myös sillä
edellytyksellä, että hakija:
-----
2) on suorittanut 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun tutkinnon ja 3 kohdassa
tarkoitetun koeluotsauksen englannin kielellä;
-----
16 §
Erivapaus
Liikenteen turvallisuusvirasto voi hakemuksesta myöntää aluskohtaisen erivapauden
luotsinkäyttövelvollisuudesta aluksen sekä alus- tai hinausyhdistelmän päällikölle tai
perämiehelle, jos aluksen tai yhdistelmän bruttovetoisuus on alle 3700. Erivapaus
voidaan aluksen koosta riippumatta myöntää myös jäänmurtajan päällikölle tai
perämiehelle. Erivapaus voidaan myöntää joko yksittäiselle tai useammalle tämän lain
5 §:n 1 momentissa tarkoitetulle väylälle.
Erivapauden myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on:
1) pitkäaikainen kokemus liikenteestä Suomen aluevesillä tai Saimaan
vesialueella joko hakemuksen kohteena olevassa tai vastaavanlaisessa
aluksessa;
2) päällikkönä tai perämiehenä toimimiseen vaadittava kansipäällystön
pätevyyskirja;
3) sellainen terveys ja kunto, joka vaaditaan kauppa-aluksessa kansipalveluksessa
olevalta;
4) Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymä koulutus;
5) Liikenteen turvallisuusviraston järjestämä hyväksytysti suoritettu tutkinto;
6) tarvittava suomen tai ruotsin kielen taito.
Erivapauden myöntämisen edellytyksenä on, ettei alusturvallisuus tai ympäristö
vaarannu. Erivapauteen voidaan liittää ehtoja, jotka koskevat aluksen vahtijärjestelyjä
tai muun päällystön kokemusta aluksen navigoinnissa.
Erivapaus myönnetään määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi, ja se voidaan
hakemuksesta uudistaa samoin edellytyksin kuin se voidaan myöntää.
Liikenteen turvallisuusvirasto voi peruuttaa erivapauden, jos myöntämisen perusteet
lakkaavat olemasta voimassa, erivapauden saanut rikkoo toistuvasti tätä lakia tai sen
nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä tai muita alusliikennettä koskevia
säännöksiä ja määräyksiä tai muutoin vaarantaa toiminnallaan alusliikenteen
turvallisuutta.
Erivapauden myöntämisen edellytyksistä ja erivapauspäätöksen sisällöstä säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
21 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset sekä yleispoikkeukset
-----
Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tarkemmat määräykset luotsin ohjauskirjan,
linjaluotsinkirjan ja erivapauden myöntämiseen liittyvistä koulutuksista, tutkinnoista
ja koeluotsauksista sekä pitää luetteloa myöntämistään luotsin ohjauskirjoista,
linjaluotsinkirjoista ja erivapauksista.
Liikenteen turvallisuusvirasto antaa tarkemmat määräykset luotsattavista väylistä ja
luotsipaikoista sekä julkaisee niistä luetteloa.
-----
---------------------------------------------------------------
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Luotsausliikelaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi annetussa laissa ( / ) tarkoitettu
osakeyhtiön hallitus voi päättää vuoden 2011 hinnoittelusta ennen tämän lain
voimaantuloa tämän lain 6 §:n 6 momentissa säädetyistä määräajoista poiketen.
Hinnoittelun rakenne pitää säilyttää vuoden 2011 ajan tämän lain 6 §:n 2 ja 3
momenteista poiketen samanlaisena kuin hinnoittelurakenne oli vuonna 2010.
Luotsauslain ( 940/2003 ) 5 ja 16 §:n perusteella myönnetyt erivapaudet ovat
voimassa niiden päättymispäivään asti.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
Helsingissä xx päivänä xxxkuuta 2010
Laki vahingonkorvauslain 3 luvun 7 §:n kumoamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Tällä lailla kumotaan vahingonkorvauslain (412/1974) 3 luvun 7 §.
2 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
Helsingissä päivänä kuuta 20 .

Sami Saarinen

Lainaus käyttäjältä: Joakim Håkans - 26.08.2010, 12:24:11
Ajanpeluuta SS, LVM tajuaa että EU kaataa monopolin.

Itse en olisi noin varma kyseisen viraston ymmärtämisen tasosta, mutta toivoa sopii että kyseiset herrat ja rouvat osaavat sentään itsenäisesti p..kalla käydä kun se aika päivästä tulee.

Mitä tulee tuohon yhdistelmään EU-luotsaus-osakeyhtiö-monopoli, niin olen aivan vakuuttunut kyseisen lain tulevan bumerengina takaisin kunhan vain Bryssel saa asian käsiteltyä. Luoja sitten yksin tietää minkä takia tämä ajattelijoita täynnä oleva virasto ei alunperin saa esitetyksi toimivaa lakia, vaan haluaa kuluttaa veronmaksajien rahoja toivottomaan muutosrumbaan. Ehkä se sitten on sitä korkeampaa politiikkaa, jota ei ole edes tarkoitettu tavallisen kansalaisen ymmärrettäväksi.

Sami Saarinen

http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2010-021780/

Ei ilmeisesti tarvitse kuin löytää sopivan mielialan omaava "asiantuntija" tekemään selvitys, niin vain taivas on rajana.

Pekka Hömppi

Lainaus käyttäjältä: Sami Saarinen - 27.08.2010, 20:07:26
http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2010-021780/

Ei ilmeisesti tarvitse kuin löytää sopivan mielialan omaava "asiantuntija" tekemään selvitys, niin vain taivas on rajana.

Edellisen viestin linkistä lainattu,
"Kansallinen hankintailmoitus:
Liikenne- ja viestintäministeriö : Selvitys kilpailun avaamisesta luotsaustoiminnassa"

Mihinkäs tätä konsulttien kusetusta tarvitaan, jos ja kun virkamiehet ovat päättäneet, että luotsaus on LVM:n mukaan monopoli?

Sami Saarinen

Lainaus käyttäjältä: Pekka Hömppi - 27.08.2010, 20:28:56
Mihinkäs tätä konsulttien kusetusta tarvitaan, jos ja kun virkamiehet ovat päättäneet, että luotsaus on LVM:n mukaan monopoli?

Tässä tuo LVM:n tehokkuus kiteytyykin.

02.08.2010 astuivat voimaan viimeisimmät muutokset luotsauslakiin ja kuten herra Håkansin aiempi viesti osoittaa niin juuri nyt ollaan sorvaamassa seuraavia muutoksia. Tässä ohessa LVM on aloittanut selvityksen luotsauksen kilpailuttamisen vaikutuksista kuten havaitsit. Ei tunnu oikein selkeältä tuonkaan ministeriön linja, mutta ei sitä toisaalta voi kauhalla ottaa jos on lusikalla annettu.

Pekka Hömppi

Lainaus käyttäjältä: Sami Saarinen - 27.08.2010, 20:35:53
Tässä tuo LVM:n tehokkuus kiteytyykin.
Ei tunnu oikein selkeältä tuonkaan ministeriön linja, mutta ei sitä toisaalta voi kauhalla ottaa jos on lusikalla annettu.

Onkohan tuossa nyt käynyt niin, että ministeriössä meni xaskat housuihin ja nyt niitä hämmennetään syvemmälle?

Aika outoa, että nyt aletaan tekemään selvitystä luotsauksen avaamisesta muillekkin toimijoille, kun aiemmin on toitotettu yksinoikeutta, milloin mihinkin syyhyn vedoten :deal: Ihmettelen vaan...

Olikohan JH oikeassa monpolin murtumisesta??