Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa

Aloittaja Miran Hamidulla, 01.04.2001, 00:56:15

« edellinen - seuraava »

Raine Taponen

Lainaus käyttäjältä: Kalle Halenius - 31.07.2007, 12:34:58
Aiheesta juttu Turun Sanomissa http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2007-07-31,104:4:475581,1:0:0:0:0:0:

Tuo edellä oleva Kalle Haleniuksen juttu on muuttanut oletettavasti SSL:n vuoroliikennettä/aikatauluja."Hiukan mukaan Bergön tilalle ei ole tulossa uutta alusta. Vara-aluksena toimii edelleen Falkö". Oheisena postaan raikkaan näköisen linkin tutustuttavaksi jossa on nuo aikataulumuutokset tuotu esille : http://www.ssl-line.fi/index.php?o=5&k=0 R.T
INFO HELSINKI: VR-transpoint / TURKU: MKK-Pori:SPC Finland / RIIHIMÄKI: R.T

Mikko-Oskari Koski

Suomen Saaristolaivojen alihankkijayhteistyö Merenkulkulaitoksen kanssa päättyi Utön linjan osalta 1.5.2006 ja Parainen-Kasnäs-linjan osalta 31.8.2006. Sen jälkeen ko.varustamon aluksilla ei ole ollut mitään tekemistä FMA:n ostoliikennepalveluiden kanssa, Utön uudet vuorot ovat täysin varustamon oma bisnes.

Mitä taas tähän Bergön poismyyntiin tulee, on mielenkiintoista nähdä, miten Finnön ja Fiskön telakoinnit ja niistä seuraavat sijaisuudet vastaisuudessa hoidetaan. Falkö ei pysty liikennöimään ainakaan Kopparholmiin eikä Sandholmiin ja epäilen muutaman muunkin tekevän tiukkaa. Voi olla, että pikku-F:t telakoidaan vastaisuudessa sellaiseen vuodenaikaan, jolloin vara-aluksella ei tarvitse likikään kaikkiin satamiin päästäkään... ::)

Ja mitä tulee edellä taas kerran kesän kunniaksi uutisoituun Paraisten ja Nauvon väliseen kiinteään yhteyteen, sitä lienee suunniteltu niin kauan, kuin Saaristotie on ollut olemassa. Ole Norrback (SFP) olisi aikanaan sillan rakennuttanutkin, mutta valtiovarainministeriksi tultuaan Sauli Niinistö (kok) veti hankkeen yli henkselit sellaisella painolla, ettei rahoitusta löytyne ainakaan niin pitkään, kun ko.herran sanomisilla ko.puolueessa (nyt taas hallitussellaisessa!) jotain painoarvoa on...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

jimsmith

#122
Tukholman Waxholmsbolaget on jo lupautunut vuokraamaan alukset koekäyttöön
Saariston arkiliikenteeseen tehoa nopeilla matkustaja-aluksilla

JONNA LANKINEN

Turun yliopiston maanantaina järjestämä seminaari tarjosi ratkaisuesimerkiksi saariston työpaikkaliikenteen ongelmiin niin sanotun Tukholman mallin. Sen mukaan nykyiset raskastekoiset yhteysalukset siirtyisivät liikennöimään ulkosaaristoon, ja sisä- ja välisaaristoon hankittaisiin nopeampia matkustaja-aluksia.

- Uudet alukset kulkisivat vähintään 22 solmun tuntivauhtia. Näin ollen matka Paraisten Sandvikenistä Houtskariin kestäisi vain tunnin, kuvailee projektijohtaja Mikko Viitanen Turun yliopistosta.

Sandviken olisi mahdollisesti yksi niistä noin viidestä-kuudesta yhteysliikennesatamasta, joista nopeat matkustaja-alukset lähtisivät saaristoon ja palaisivat satamaan yhtä aikaa päivittäin. Tällä tavoin myös linja-autot saataisiin täyttymään matkustajista.

Nopeat alukset pysähtyisivät eri saarissa linja-autopysäkkien kaltaisesti.

- Se on jo mennyttä aikaa, että ajetaan monen saaren kautta ja pyöritään ympäri saaristoa siellä sun täällä. Saaresta saareen seikkailevat pitkät reitit tulee lopettaa.

Autot jätettävä satamaan

Käytännössä malli tarkoittaisi sitä, että yhteysalukset eivät enää kuljettaisi autoja saariin, vaan asukkaat jättäisivät ajoneuvonsa sataman rantavajoihin. Autoliikenne saarille kulkisi vain noin kerran viikossa.

Vesiliikenteen lisäksi myös maantieliikenteen on oltava sujuvaa.

Kaikkiin yhteysliikennesatamiin on Viitasen mukaan johdettava suora ja nopea valtatie Turusta, jota ei tule liittää keskustaajaman katuverkostoon.

- Esimerkiksi Kaarinan pullonkaula on ratkaistava nopeasti uudella ohitustiellä. Nyt Kaarina on liittänyt vanhan Paraistentien usealla risteyksellä omaan katuverkkoonsa, jonka vuoksi saaristotien nopeuksia on turvallisuuteen vedoten alennettu huomattavasti. Kunnat tulisi itse velvoittaa maksamaan turvalliset risteykset eikä aina lisätä nopeusrajoituksia.

Myös projektin ohjausryhmän puheenjohtaja ja Turunmaan seutu ry:n johtaja Klas Nyström painottaa ohitustien merkitystä.

- Se on elintärkeä satsaus, jolla saadaan tehokkaat yhteydet saaristosta kaupunkeihin. Saaristoon voisi muuttaa paljonkin väkeä jos yhteydet saataisiin pelaamaan.

Uusi käyttäjäryhmä Houtskariin

Houtskarin kunnanjohtaja Mikael Grannas sanoo, että Viitasen esittämä malli on mielenkiintoinen ja palveluja kehittävä. Se palvelee juuri arkipäiväkulkijoita, joita tosin Houtskarissa ei ole.

- Nopeiden alusten malli johtaa meiltä suoraan taajamaan. Se toisi kokonaan uudenlaisen käyttäjäryhmän Houtskariin. Nykyään tarvitsemme kuitenkin enemmän tulevan Länsi-Turunmaan sisäisiä yhteyksiä sekä malleja, joissa kulkuneuvot ovat mukana.

Viitasen malli on Grannaksen mukaan kuitenkin osa saaristoliikenteen kokonaissuunnitelmasta, joka nyt tulee pikaisesti tehdä.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (r) totesi, että hallitusohjelman mukaan saaristoliikenteen palvelut piti säilyttää vähintäänkin nykytasolla. Mikäli alkukuusta julkistettu valtiovarainministeriön budjettiehdotus toteutuu sellaisenaan, palvelut tulevat entisestäänkin heikkenemään ensi vuonna.

- Asiaa ei voi hyväksyä näin, teemme sen selväksi pian alkavassa budjettiriihessä. Saaristoliikenne ei ole huviajelua, vaan se on peruspalvelua. Kyseessä on merellä oleva maantie, Wallin lataa.

Uusi työryhmä perusteilla

Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman kilpailuttamistyöryhmän puheenjohtajan Mikko Ojajärven mukaan tällä hetkellä tärkeintä on miettiä keinoja vanhojen alusten korvaamiseksi uusilla.

- Destian alusten keski-ikä on 27 vuotta ja Merenkulkulaitoksen alusten 30 vuotta. Uutta kalustoa voidaan kuitenkin odottaa aikaisintaan vuonna 2012.

Ojajärven kilpailuttamistyöryhmä antaa syyskuun aikana ehdotuksensa jatkotoimista. Rahaa tarvitaan lähinnä kaluston kunnostamiseen.

Syksyn aikana on tarkoitus asettaa myös uusi työryhmä, jonka tehtävänä on miettiä lauttaliikenteen palvelutasoa.

Viitasen mukaan tärkeintä olisi, että kunnat löytäisivät nyt yhteisen toimintamallin, joka sitten esitettäisiin uudelle työryhmälle ja lähdettäisiin viemään eteenpäin valtionhallinnossa.

Käytännössä mikään ei Viitasen mukaan estäisi Tukholman nopeiden alusten mallin ajamista jo nyt Turun saaristoon.

- Tukholman lääninhallituksen omistamalla varustamo Waxholmsbolagetilla on ylikapasiteettia nopeista aluksista aina keväisin ja syksyisin, ja he ovat luvanneet vuokrata alukset koekäyttöön Turun saaristoon.

Koekäyttö näyttäisi nopeasti, kannattaisiko Tukholman mallia lähteä ajamaan Turun saaristoon laajemminkin.

Joka tapauksessa edessä näyttää olevan yhteysalusten uusinta lähitulevaisuudessa, halutaanpa sitä tai ei.

Julkaistu TS 21.8.2007 2:31:35


http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-08-21,104:2:480068,1:0:0:0:0:0:

Mikko-Oskari Koski

#123
Ajatuksenahan tässä ei ole mitään uutta sellaisille, jotka ovat seuranneet saaristoliikenteen kehitystä Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa ja huomanneet niiden eroavuudet. Tosiasiassa ehdotus kuitenkaan tuskin lienee mikään todellinen ratkaisu oikeastaan mihinkään -auto on pyhä lehmä, joka pitää saada mukaan sellaiseenkin paikkaan, missä sillä käytännössä ei ole muuta käyttöä, kuin maksimissaan muutaman sadan metrin siirtyminen laiturilta kesäasunnolle...
Ongelmaksi asti tämä kehitettiin juuri Houtskärissä, Iniössä ja Hiittisissä. Kaikissa on maantielautan satama rakennettu kyliltä katsottuna hevonkuuseen, eli auto pitää olla, jos johonkin mielii mennä. Viimemainitussa näistä asian ehkä voisi vielä korjata siirtymällä liikennemalliin, jossa 1-2 alusta kulkisi säännöllisesti reittiä Kasnäs-Rosala-Långnäs Norr på land-Hiittisten kirkonkylä. Mahdollista saattaisi olla joillakin vuoroilla myös Kasnäsin itäpuolisten saarten liittäminen tähän linjaan ja vuorojen sitominen Taalintehtaalle. Mutta se, että Houtskärin vuoroista yksi matkaisikin ties mistä (ihmisten ilmoilta) Kittuisiin, toinen kirkonkylän kautta Roslaxiin ja kolmas sitten vaikka Norrskatan ja Mossalan kautta Iniöön, vaikuttaa utopialta.

Tietysti olisi varsinkin pikkusaarten kohdalla enemmän kuin toivottavaa, että suoraa yhteyttä suosittaisiin. Nykyinen Aurora-Jurmo II-liikennemalli Iniön läntisiin saariin on kesäasukkaiden knnalta älytön -sen paremmin Kustavissa kuin Kannvikissakaan ei ole autoille riittävästi parkkipaikkoja, joten yli on pakko mennä, myös JII:n osuus.

Ja kun utopioista oli taas hienosäätöistä puhetta, niin palataanpa reaalipolitiikan tasolle. Sinilevähallitus jakaa saaristoliikenteeseenkin vain niukkuutta -eikä sitä tärkeintä, Itämeren suojelun kehittämistä, tässä yhteydessä edes mainita:

Edit: vanhentunut linkki poistettu
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kimmo Rantanen

Yhteysalus Linta sai konerikon
30.08.2007 12:00:00

Nauvo - Rymättylä reittiä liikennöivä yhteysalus Linta sai konerikon Seilin edustalla torstaina.

Yhteysaluksen polttoainesyöttöön tuli häiriö noin kello 15.40, ja alus ankkuroitiin Seilin edustalle.

Aluksen henkilökunta sai vian korjattua, ja Linta pääsi jatkamaan matkaansa Rymättylään.

Aluksen puolellesadalle matkustajalle ei tilanteesta aiheutunut vaaraa.


YLE - Turun Radion uutiset

2709


Mikko-Oskari Koski

Mielestäni puheet ikivanhoilla romuilla operoinnista ovat vähintäänkin omituista markkinointistrategiaa. Kyseessähän on kuitenkin varsin hyvin pidetty ja hyväkuntoinen tonnisto, jonka ongelmat toki saattavat vanhemmiten ilmetä, mutta huomioiden sen, kuinka paljon huonomminkin asiat voisivat olla (vrt.esim.Destian Lauttavarustamon kalustoon!), ei Stasilla pitäisi olla valittamista. Paitsi tietysti siinä tapauksessa, jos joku onnistuu jyräämään heitin tarjouskilpailussa, mikä sekin on tietysti ainakin teoreettisella tasolla ihan mahdollista... ::)

Nykyisistä yhteysaluksista Eivor, Kaita, Kivimo ja Finnö on rakennettu 1990-luvulla ja niillä uskoisin nykytavalla käytettynä olevan vielä jopa 15-20 palvelusvuotta edessään, ehkä enemmänkin. Falkö, JII, RII ja Satava ovat 1970-luvun laatutuotteita, joita on pariinkin kertaan peruskorjailtu. Ura alkaa olla ehtoopuolella, mutta ei ihan vielä; ehkä max.10 vuotta jäljellä. Viken on lujaa kasarikamaa kertaalleen peruskorjattuna ja Fiskö sen ikätoveri jokseenkin alkuperäisin säädöin; kummallakin edessä vielä arviolta 12-17 vuotta. Vain avovesikaudella ajamaan pystyvät Cheri, Karolina ja Taxen eivät sellaisenaan kuulune tässä käsiteltäviin tapauksiin, vaikka FMA:n yhteysliikenteen uutteria palvelijoita ovatkin. Sama pätee Antoniaan ja Lintaan, joiden toimenkuva onkin enää vain kesäruuhkissa ns.ei ihan välttämättömien linjojen ajaminen.

Tärkeintä tuolla Saaristomerellä olisi kuitenkin ajatella jokaisen saaren yhteysvuoro siten, että alukselta on suora yhteys bussivuoroon, joka johtaa vähintään kuntakeskukseen, eli Rymättylän-Velkuan alueelta Naantaliin ja ruotsinkielisiltä alueilta Paraisille. Ja myös vice-verse. Tämän jälkeen aikatauluunkin tulisi aika selkeää luettavuutta, kun jokaiseen saareen pääsisi selkeästi määritellystä taajamasta. Lisäksi saaristolaisten omien autojen kuljetus- ja jopa olemassaolon tarve vähenisi eikä ummikkoturistin enää tarvitsisi erikseen selvittää, missä sijaitsee esim.Kirjais, Houtsala tai Haapala... 8)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

JNordman

No kyllähän kaikki tietävät missä kirjais, Houtsala ja Haapala sijaitsevat!!!! Okei, ei ehkä ihan kaikki...
kaikkihan eivät olekaan nauvolaisia.... Niinkuin  eräät...
offtopic, Anteeks!!!   :-[


Kalevi Lehto

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 05.05.2007, 21:53:24
Tällaisena osa-aikaisena saaristolaisena on sanottava, että tärkeintä toki on , että siellä yleensäkin on jonkinlainen liikenneyhteys ja nykykunnossaankin y/a Kivimo hommansa hoitaa, mutta jo reilusti toistakymmentä liikennöintivuotta kovassa käytössä ilman isompia remontointeja kieltämättä näkyy ja tuntuu, eikä ainakaan matkustajatilojen uudistaminen mielestäni olisi pahasta, siinämäärin kuluneen oloinen se tosiaankin on.
No niin, tulipa taas ajeltua Kivimolla ja nytpä ovat matkustajatilat remontoitu, paikat siistitty ja istuimet kokonaan uusittu, hienoa!
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Mikko-Oskari Koski

Marraskuinen viikonloppuretki saariston uloimmille laidoille tarjosi laivabongauslistaani uuden tuttavuuden. Aluksen, jota kohtaan tunnettiin monenlaista ennakkoluuloa ja odotuksia tämän topicin alkupuolen indeksesissä. Hiukan omia lainauksia sallittakoon:  ::)

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 08.02.2006, 16:09:51
Tämä on sikäli yllätys, että Baldur on linjalle "vääränlainen" alus suht.isoine autokansineen. Eli se tultaneen ennen liikenteen aloittamista rakentamaan uudelleen. Se, että TS:n artikkelissa mainitaan yhdeksi syyksi kisan ratkaisulle Jensenin eduksi se, että alus pystyy kuljettamaan autoja ja busseja, ei voi olla mikään todellinen syy -välisaariinhan ei kansallispuiston järjestyssääntöjen nojalla saa autoja edes kuljettaa, eikä sellaisilla kyllä Utössäkään mittään virkaa ole... ::)
Alustahan ei siis tosiaankaan rakennettu uudelleen, vaan sen autokansi on edelleen täysissä ruumiin ja sielun voimissaan. Jurmoon on viety yksi maasturi, johon on lupa, liittyen Klas Mattssonin bisneksiin. Utön linnakkseen muuttuminen siviilitaajamaksi on vilkastuttanut tavarankuljetusta Eivorin autokannella melko runsaastikin, joten suoraan voi sanoa, ettei Aspö olisi enää linjalle tällä perusteella riittävä alus. Eivor voittaa vertailussa tällä sektorilla kirkkaasti myös Harunin ja pikku-Kökarin. Autokannella on välisaarten postille ja paketeille omat boksit ja tietyillä vuoroilla Nötö Bodenin ja Utö Handelin kylmätavaroita varten myös erillinen kontti. Kansilasti otetaan raanalla neljännen kannen ahteripuolelle ja voidaan laskea luukusta myös autokannelle.
Keulavisiiri on suljettu, joten ajoneuvoja autokannella kuljetettaessa ajetaan ahteri kaijaan (tätä mahdollisuutta ei ole Nötössä eikä Aspössä, joihin siis kulkee vain kantamalla tai raanalla nostettavaa tavaraa).

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 22.02.2006, 15:48:51
Myös tämän foorumin saaristolaiva-aktivistien lempiaiheeseen alus ottaa mielenkiintoisella tavalla kantaa, sen kahvila sijaitsee nimittäin autokannen alapuolisessa matkustamossa (Vardo-malli? ::)). Huomioitavaa on myös, että Jenseneillä olisi ilmeisiä mielihaluja muuttaa aluksen tiloja siten, että SSL:n tyyppinen risteilyvieraiden majoittaminen olisi mahdollista -eli kannattaisikohan sittenkin muuttaa ylämatkustamo ravintolatyyliseksi ja fixata muutama snorkkelihytti nykyisen kahvilan paikalle..?
Henkilöstöä alukseen tulee neljä, joista vähintään yksi saaristolainen/vuoro. Työllisyysvaikuttaja siis.

Mutta jottei tämä menisi vain yksipuoliseksi epäilykseksi ja odotettavissa olevien uudistusten ennakkoon haukkumiseksi korostettakoon, että olen varma uuden operaattorin aluksen olevan merenkulullisten ominaisuuksiensa puolesta melkoinenkin parannus nykyiseen verrattuna. Myös yrityksen taloudellinen ja operatiivinen johto nauttii täydellistä luottamustani.  8)
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 13.04.2006, 17:12:42
Käväisinpä katsomassa purkkia Aurajoen suulla minäkin ja ensivaikutelma oli sangen myönteinen. Molemmat kipparit kehuivat kilvan aluksensa ominaisuuksia ja harmittelivat lähinnä sitä, ettei Saaristomerellä ole koskaan sellaisia olosuhteita, joissa ajamiseen alus aiemmassa elämässään on tottunut.
Epäilyksiini rantautumisista Eivorin ratkaisu on tuossa TS:n jutussakin mainittu raana, joka sijaitsee korsteenien edessä. Autokannen katon saa tuolta kohtaa auki, joten rahtia välisaariin vietäessä ei kumpaakaan päätyporttia tarvitse avata. Matkustajien maihinnousulankut voidaan virittää sekä autokannen tasalle että ylemmän kannen exiteihin. Huomiotavaa on myös, ettei yläkannen matkustamo ole yhtenäinen, vaan lähinnä tielauttojen sivustoilta tutunoloinen, kaksi pitkulaista boksia laidoilla. Sisustus on aika askeettinen.
Ei maar, pitänee piakkoinkin mennä tämän paatin kanssa merellekin.. 8)

Eivor tulee palvelemaan lähinnä tavarantoimittajana myös Berghamnia, jossa Strandbolla on uusia viritelmiä (joihin heidän taannoinen Franz Höijer-kauppansa mitä ilmeisimmin liittyy).
Jensenien osaaminen saaristomatkailussa huomioiden on aika kummallista, ettei Eivorin tilaratkaisuihin ole yritettykään tehdä mitään säätöjä. Autokansi eli kakkonen on matkustajilta suljettu matkan aikana. 3.kannen sivumatkustamot ovat aika ankeat, vaikka niistä sentään on merinäköala. Bussimatkustamossa bb-sivustalla on 35 ja muovipenkkien ympäröimillä pöytäpaikolla sb-sivustalla 50 paikkaa. Nelosen keskiosassa on pienehkö ulkokansitila. Ykköseltä löytyy snorkkelikahvila, joka on paitsi ikkunaton, myös sisustukseltaan varsin arkinen ja ikävä, kuin jokin työmaaparakkiruokala. Kun ajettava matkakin on onoin pitkä, joutuvat ainakin useimmat matkustajat myös käymään alakannella, sieltä kun löytyvät aluksen ainoat vessat.
Matkustusmukavuudessa Eivor häviää kummallekin SSL-alukselle 6-0, eikä se kovin kirkkaasti Harun-vainaatakaan (joka toki jatkaa elämäänsä muilla vesillä) päihitä... ::)

Vaikka Eivorilla onkin suhteellisen hyvin päivitetty informaatiopuolta, löytyy alukselta toki muutamia muistoja entisiltä kotivesiltään, mm.snorkkelikahvilan opast. Jos joku islannintaitoinen saa näistä jotain irti, kertokoon ilomielin minullekin:

"Pokar fyrir ferðaveika"
Tämä teksti komeili bb-sivustan matkustamon seinällä olevassa, nykyään tyhjässä telineessä. Mahdollisesti siinä siis tarjottiin oksennuspusseja tai matkailijainformaatiota.. ::)

"Òvidkomandi aðgangur bannaður"
Tämä viesti brygan ovella oli toki suomennettu ja ruotsinnettukin, koska harvat kipparit halajavat matkustajia vierailulle tämänkäänkokoisessa aluksessa.

"Föt og munir ur Selskinni, eru ìslensk hágæðavara, samtök selabænda"
Tämä oli mainostarra komentosillan ikkunassa. Mitä mainostettiin, eipä ihan suoraan auennut... ::)

Utön laituri on nyt sitten pysyvästi armeijan entinen huoltokaija Enskärin kärjessä. Mikä on vaikuttanut saaren infrastrukturaaliseen luonteeseen. Mutta siitä enemmän toisaalla.

Ja jottei tämä nyt ihan pelkäksi Utönreissaamiseksi mene, mainittakoon myös, että Paraisten stasilainen ja kertaalleen jo peruskorjattukin Viken-alus on viettänyt 20-vuotispäiviään työn ja KAKKIKAHVIEN merkeissä... 8)
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-11-17,104:2:499098,1:0:0:0:0:0:§
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kimmo Rantanen

Yhteysalusten maksut nousevat

Yhteysalusten maksut nousevat ensi vuonna odotetusti 25 prosenttia.

Korotusta on osattu uumoilla vuoden 2008 talousarvioesityksen pohjalta.

Lopullisen sinetin sille antaa hallituksen raha-asiain valiokunnan maksuasetus. Uusittu asetus astuu voimaan vuoden vaihteessa.

Yhteysaluksilla kuljetettavien henkilöautojen maksut nousevat samalla 50 prosenttia.

Korotukset eivät koske saariston vakituisia asukkaita, jotka saavat edelleen matkustaa aluksilla ilmaiseksi.

Maksuttomuutta puidaan parhaillaan Helsingin hallinto-oikeudessa. Uudenmaan verovirasto on vaatinut, että yhteysalusmaksuihin on lisättävä kahdeksan prosentin arvonlisävero.

Verottajan mukaan alusliikenne on kaupallista toimintaa, joka kuuluu veron piiriin.

Asiasta valittanut Merenkulkulaitos pitää liikennöintiä valtiollisena palveluna, jonka on oltava saaristolaisille ilmaista.

Merenkulkulaitoksen liikennetarkastaja Sirpa Vanhala povaa hallinto-oikeuden antavan ratkaisun asiassa vasta ensi vuoden puolella.

Luotsin ja linjaluotsin tutkintomaksuihin on tulossa viiden prosentin korotus yleisen kustannustason nousun takia.

Turun Sanomat - Julkaistu 6.12.2007 1:31:55

Juhani Mehto

Yhteysaluksilla kulkeminen voi tulla maksulliseksi myös saariston asukkaille.

"Saariston asukkaat voivat tulevaisuudessa joutua maksamaan heille tähän asti ilmaisesta yhteysalusliikenteestä. Helsingin hallinto-oikeus päätti tällä viikolla, että Merenkulkulaitoksen yhteysalusliikenne on arvonlisäverollista yritystoimintaa."

Aiheesta lisää Turun Sanomat
Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ammentaa.

<- Chios Luckin kuva Marinetrafficissa
Lisää laivakuvia täällä.

Mikko-Oskari Koski

Mielenkiintoiseksi tämän idean tekee se, että yhteysalusliikennettä voidan jonkin instanssin mielestä pitää arvonlisäverllisena yritystoimintana. Kun muistetaan, ettei yksikään yhteysalus ikinä ole tuottanut penniäkään voittoa ja kilpailutettaessakin pyritään löytämään ensisijaisesti se operaattori, joka liikenteessä aiheuttaa sen ostajalle pienimmät tappiot...
Mutta saaristolaisten ilmaislippuedun poistaminen ei sinällään olisi ihan uutta. Eihän viaporilaisillekaan automaattisesti myönnetä vapaata kulkuoikeutta HKL:n vuoroille. Puhumattakaan Ruotsin saaristosta, jossa waxholmareiden kyydistä on aina peritty ainakin jonkinlainen maksu.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Mikko-Oskari Koski

#134
Käykääpä kaikki, joilla aiheesta omakohtaista kokemusta on, nyt MKL:n nettisivuilla vastaamassa saariston yhteysliikennettä koskevaan asiakastyytyväisyyskyselyyn. Ihan vain siksi, että saataisiin edes se vaikutelma, että jotain olisi saatettavissa parempaankin suuntaan ihan vain asiakaspalautteen voimin... ::)
http://www.fma.fi/palvelut/saaristoliikenne/

Vierailin Nötössä ja Jurmossa reilu viikko sitten. Saarten miltei kaikin tavoin toisistaan poikkeava eksotiikka oli huomionarvoista, mutta sehän ei ole mikään uutinen siellä joskus käyneille. Ja muille se käyköön kehoituksesta hankkiutua mainituille seuduille.  8)

Miellyttävää oli päästä pitkästä aikaa reissaamaan yhteysalusliikenteen ehkä kaikkein kompakteimmalla ja mielestäni monin tavoin myös sympaattisimmalla paatilla eli Fisköllä. Aluksen eksprssiivis-impresionistisissa maisemissa kiertävälle reitille on noussut uusi uhka, kun joku MKL:n vastaava taho (kipparin mukaan yksi asiaan mitenkään perehtymätön henkilö!) katsoo, ettei Prostvikin laituri enää kestä liikennettä. Mikäli reitti katkaistaisiin Kirjaisiin, katkeaisi myös napanuora bussivuoroon, johon Fiskö on tähän asti ollut huomattavasti enemmän sidoksissa, kuin yhteysalukset keskimäärin, eihän ulkosaaristolaisilla juurikaan omia autoja ole ja monet mökkiläiset eivät sellaista mukaansakaan (=parkkiin Kirjasiiin) ota, ellei ole ihan pakko. Ensi vuoden alussa syntyvä uusi kunta saattaa myös asettaa Fiskön liikenteelle uusia haasteita.

Jurmon satamassa pyysin kuvaajana itseäni huomattavasti ammattitaitoisempaa kaveriani ottamaan kuvan, jossa kaksi suurinta satamassa koskaan vieraillutta alusta tosiaan ahtautuu sinne samanaikaisesti:
http://meedio.net/kuvatuksia/083/pages/083E_PJL0069_d10.html

Taannoin Eivor joutui jättämään neljällä matkallaan (viikon 24 ma-to) Jurmon väliin. Korvaava alus oli ollut Aspöstä ajanut tilausvene, luullakseni ei kuitenkaan tämä, vaan sen taakse jäänyt pienempi ja nopeakulkuisemman oloinen kippo (päällikkö Juha Mäki-Tanila viittasi kädellään mainitun laiturin suuntaan ja sanoi "toi", kun kysyin, mikä alus korvaavia vuoroja oli hoitanut). http://meedio.net/kuvatuksia/083/pages/083C_PJL0121_d10.html
Mutta mitä Eivorin liikkumisrajoihin tulee, tämä voidaan taas liittää ikuisuusteemaan "milloin alus on reitilleen väärän kokoinen?"...  ::)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950