Klara rakennettiin muistaakseni vuonna 1916 Englannissa Thamesin jokilaivaksi. Sen alkuperäinen nimi oli Tower Bridge. Vuonna -33 alus myytiin Plymouthiin ja sai nimen Plymouth Trader.
Toisen maailmansodan loppuvaiheessa alus pakko-otettiin brittiarmeijan käyttöön ja se matkasi Kanaalin yli Normandian maihinnousuun, tehtävänään onkia merestä alasammutut lentäjät. Miinavaaran takia runkoon tehdyn demagnetisoinnin kiinnityskorvakkeita on edelleen pari kappaletta jäljellä sivustoissa, samoin tykkilavetin paikka keularampin takana.
Rauhan tultua Plymouth Trader kaupattiin Suomeen, jossa se toimi rannikkorahtialuksena ensin Tuula- ja sitten Marja-Liisa-nimisenä. Nykyisen nimensä Klara sai kun se -50-luvun lopulla myytiin Brändöhön Ahvenanmaalle. Sieltä Hanttukin sen löysi etsiessään korvaajaa huonoon kuntoon päässeelle saaristolaiva Wellamolle, (siis ex.Mauritz Holmberg, tunnettiin lempinimellä Mulli-Wellamo johtuen saaristolaisten innosta kuljettaa laivalla usein karjaa Turkuun).
Klara rakennettiin nykyiseen asuunsa vuonna -69, jolloin sen keulaan tehtiin ramppi ja yläkansi katettiin verantamaiseksi matkustajatilaksi. Myöhemmin alas tehtiin vielä yksi salonki lisää poistamalla ylimääräiset miehistöhytit. Alus liikennöi useita vuosia siten, että se lähti Turusta keskiviikkoisin ja perjantaisin Rymättylän saariston, Åvensorin ja Mossalan kautta Iniöön, alkuvuosina myös Brändöhön, ja palasi sieltä torstaisin ja sunnuntaisin. Lauantaisin alus ajoi Kustavin, Iniön ja Mossalan välillä. Näiltä linjoilta sen oikeastaan vapauttivat vasta ya.Kaita Rymättylässä ja Kannvikin sataman valmistuminen Iniössä. Inimon asettaminen valtion tukemaan liikenteeseen Mossalan reitille oli sitten viimeinen niitti.
Sittemmin alus on ollut risteilyliikenteessä. Sen kunnosta ei ole tarkempia tietoja, mutta eipä tuon ikäisellä laivalla ihme olisi, vaikka jo vähän jostain rapistuisikin...
Jos Klarasta nyt joku varustamo innostuisi, niin alusta ei missään tapauksessa pitäisi asettaa ulkosaaristoliikenteeseen, vaan nimenomaan sellaisille reiteille, jossa sen matalasta syväyksestä ja helposta rantautumiskyvystä olisi hyötyä. Esim.Turku-Seili-Nauvo voisi hyvin olla tällainen reitti.