Kuinka SS Bore III, SS Aallotar ja SS Birger Jarl poikkesivat alumperin toisistaan. Pääosin alukset olivat samanlaisia(, eivätkö olleetkin?), mutta esim. Savupiipuiltaan, sivukansiltaan ja keulakansirakennelmiltaan ne poikkesivat olennaisesti.
- Mikä on mielestänne kaunein Olympialaiva? -> oma mielipiteeni Aallotar (varsinkin uudella savupiipulla), Birger Jarl
-Entäpä rumin? Mielestäni Bore III
On valitettavaa, että kolmesta upeasta laivasta enää yksi laiva on jäljellä, ja sekään ei ole enää alkuperäinen, vaikkei se Birger Jaarlikaan mikään hassumpi ole...
Onko kenelläkään kansikarttoja ko. aluksista?
T. Lauri
Kun Olympialaivojen kuvia katsoo vierekkäin, niin minusta parhaimman näköinen on kyllä Aallotar alkuperäisessä asussaan, Birger Jarl oikeastaan ihan yhtä hyvän näköinen eikä BIII:kaan mikään rumilus. Aallotar muuttui minusta aika hirvittävän näköiseksi uudemmalla korsteenilla ja eritoten yläkannen verantojen kattamisella. BIII:ssahan tämä "kauneusvirhe" oli alunperinkin.
Kun katsotaan noita kokonaisuuden kannalta olennaisimpia lukuja rinnan, niin eipä sisarusten erot mitään huikaisevia olleet. Kapasiteettihan niissä oli jotakuinkin sama.
Aallotar: 92,44 x 14,26 x 5,00 m. Brt/ Nrt/ Dwt. 2,776/ 1,201/ 991.
Bore III: 90,77 x 14,26 x 5,00 m. Brt/ Nrt/ Dwt. 3,007/ 1,588/ 850.
Birger Jarl: 92,50 x 14,28 x 5,50 m. Brt/ Nrt/ Dwt. 2,798/ 1,435/ 833.
BIII:n etummainen korsteeni oli feikki, joka tehtiin varustaja Hans von Rettigin vaatimuksesta "imagosyistä". Koska hormi oli tarpeeton, siihen rakennettiin von Rettigin yksityissviitti.
Birger Jarl on nykyisellään raiskattu aika pahasti, mutta jos ajatellaan, että sen perärakenteet ovat olleet alkuperäistä korkeammat jo vuodesta -72 (autohissi oli vielä kamalamman näköinen kuin sen vuonna -78 korvannut baari), ei oikeastaan voi sanoa, että laiva "ehdottomasti" pitäisi muuttaa sen näköiseksi, mitä se jonain tiettynä aikana on ollut.
Sitäpaitsi Ånedinilla on paljon kanta-asiakkaita, jotka ovat palanneet laivalle aina uudestaan, joten ei se ihan kehno purkki voi olla. Näistä kanta-asiakkaista monet ovat varmaan tutustuneet laivaan jo sen liikennöidessä Svealla ja käyvät nyt vanhoja muistoja verestämässä. Voisikohan BS:n risteily siis olla sopiva paikka pokata rikas leski? ::) ;D
tuohon Bore III:n feikki korsteeniin liittyen, Bore yhtiön tavaramerkkihän oli ns. feikki korsteeni, eli 2 korsteenia joista toisessa oli sviitti.
Vaikka mielestäni yleensä yhteisliikennevarustamoiden kauneimmat uudisrakennukset olivatkin Borella (esim. sotakorvauksena menetetty Bore II ja "nolla-Bore") niin olympialaivoista Bore III oli huonoin ja sitä uudistamiset kohtelivat kaikkein eniten kaltoin, kun etummaisen piipun paikalle tehtiin se karmea loota. Aallotar ja Birger Jarl sensijaan olivat molemmat aika tasavahvoja, ja vaikea sanoa kumpi kaunottarista oli/on se kaikkein kaunein. Noista Bore yhtiön kaksoiskorsteeneista sen verran, että ei niissä ollut kuin Bore III:ssa sviitti, ja monissa aluksissa molemmat korsteenit olivat aitoja. Ammoisina aikoina tuo Boren matkustajalaivojen kaksikorsteenisuus oli jopa niin tärkeää, että jopa DFDS:ltä käytettynä 1947 ostettuun Bore II:een piti tehdä jälkikäteen tuo toinen korsteeni. Mielenkiintoista kyllä tuota alusta edeltänyt Bore II, joka aikoinaan oli maamme ensimmäinen hissillä varustettu matkustajalaiva, ei saanut kuin yhden korsteenin, vaikka alus oli alunperinkin tilattu Borelle. Onko kellään tietoa miksi "kaksikorsteenisuussäännöstä" poikettiin tämän uudisrakennuksen kohdalla?
On(oli) tuo Boren kaksoispiippujuttu niin jänskä juttu, että minusta ei olisi mitenkään ikävää jos vaikka Vikingillä tai
Siljalla tai millä tahansa muulla varustamolla olisi omat tunnuspiirteensä.
Ja kyllä tuo Bore kolmosen uusi loota katolla aika ruma oli. Ehtikö tuo Lovell Thomas exproler (vai mikä muu se
Bore III siellä Kanadassa oli ???) tehdä "mitään" siellä kanadassa ennen tuhoutumistaan?
Mikä muuten ko. palon aiheutti? Kyllä noilla olympialaivoilla tuon palojen kanssa on ollut "aika" huono tuuri,
Aallotar ja Bore III. Onkohan Birger Jaarlilla panosttu erityisesti paloturvallisuuteen :D? -> sehän olisi kohtalon
kiusaamista :) ;)...
Huomaamatta meni ohi sekin päivä, jolloin tuli täyteen 30 vuotta Aallotar/Bore II:n tuhoutumisesta. Aiheesta oli TS:ssa mielenkiintoinen juttu, joka löytyy arkistostakin:
http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2003-11-03,104:7:183472,1:0:0:0:0:0:
Ja kun linkki ei kuitenkaan toimi, niin päivämäärä, jolloin juttu on julkaistu on tietenkin 3.11.2003...
joo, hyvin löyty arkistosta toi juttu. oli ihan mielenkiintoinen.
myös minun mielestäni Aallotar ja Birgel jarl ovat näistä laivoista kauneimmat. Bore III:n kaksoispiiput tekevät siitä vanhemman näköisen kuin sen sisaret ovat ja keulassa oleva "möykky" on erikoinen. Valkoinen kylkiväri sopii näihin laivoihin paremmin.
miksi muuten laivat rakennettiin kaikki eri telakoilla? ei kai aikataulun kireellisyys voinut olla syynä, koska vain Aallotar kerkesi mukaan Olympia-liikenteeseen.
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 08.12.2003, 17:24:49
Huomaamatta meni ohi sekin päivä, jolloin tuli täyteen 30 vuotta Aallotar/Bore II:n tuhoutumisesta. Aiheesta oli TS:ssa mielenkiintoinen juttu, joka löytyy arkistostakin:
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,7,0,0,138189,2003-11-03 (http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,7,0,0,138189,2003-11-03)
Ja kun linkki ei kuitenkaan toimi, niin päivämäärä, jolloin juttu on julkaistu on tietenkin 3.11.2003...
Linkki korjattu
Mielenkiintoinen juttu, kiitoksia paljon! :)
Onnistuin jokin aika sitten nappaamaan kirjaston poistomyynnistä hyllyyni yhdellä eurolla (!) Thure Malmbergin FÅA:n satavuotisjuhlallisuuksiin -80-luvun alussa kirjoittaman teoksen "Människor och båtar". Siinä on varsin laajasti käyty läpi varustamon vaiheita, niin onnellisia kuin onnettomampiakin päiviä.
Olympialaivojen rakentamisesta kirjassa todetaan, ettei niissä oloissa olisi ollut mahdollista toteuttaa niin lyhyen ajan sisään kolmea näin isoa laivaa samalla telakalla -mikä varmaan pitääkin paikkansa, meidän ajastamme sitä voi tosin olla vaikeampi hahmottaa. Aallottaresta, johon Malmberg ymmärrettävästi keskittyy, annetaan ymmärtää, ettei se edustanut minkäänasteista uutta ajattelua, vaan oli suoraan sanottuna päivitetty versio sotakorvauksena luovutetusta edeltäjästään...
***
Edelläolevaa Aallottaren tuhoon liittyvää artikkelilinkkiä korjatessani googletin myös BIII:n tuhoon liittyviä mahdollisuuksia. Tällainen löytyi:
http://openweb.tvnews.vanderbilt.edu/1977-12/1977-12-06-CBS-18.html
Tuo linkki, jossa eteenpäinmeno tosin tyssää salasanoihin, koskee kaiketi Bore III:n tuhoa Montrealissa Royal Clipper-nimisenä. Aluksen loppuhan ei ollut niitä kaikkein mieltäylentävimpiä, se kun makasi yli neljä vuotta puoliksi upoksissa laiturinsa vieressä. Mutta lopulta tuli armollinen romuttaja:
http://www.faktaomfartyg.se/royal_clipper_1952_b_1.htm
Olympialaivoihin liittyen mainittakoon tarjous, joka hätkähdyttää, kun muistetaan, mstä valuutasta on kyse. Sista minuten-risteily Birger Jarlilla nimittäin lähtee ATERIOINEEN halvimmassa hyttiluokassa 95 kruunulla... :o
http://www.anedinlinjen.se
http://kotisivu.dnainternet.fi/saras/Bjarl.html
Birger Jarlin risteilytarjouksia jäljittäessäni sain käsiini aluksen kansikartan, joka lähetettiin brochyyrin (kuvasto ja tekstit kansikuvaa lukuunottamatta täysin samat kuin vuonna -99 ja kansikuvakin mastossa hulmunneesta banaanilipusta päätellen manipuloitu!) välissä. Ainoan säilyneen Olympialaivan "umpeenrakentaminen" on tapahtunut mielenkintoisissa vaiheissa:
Alkuperäiset hyttiasetelmat ovat olleet voimissaan vuoteen -78 asti, jolloin karsean näköinen autoramppi ahterin bb-svustalta poistettiin ja tilalle rakennettiin kannelle 5 hyttejä (kaksi luksusta, joista ikkuna ahteriin, kuusi ikkunallista kummallekin sivustalle ja kaksi pimeää) ja kannelle 6 skybaari. Alus muuttui Baltic Stariksi ja jatkoi vielä hetken ångarina. Ulkonäkö oli tällainen: http://www.faktaomfartyg.se/baltic_star_1953_bild_4.htm
Vuonna -82 pannut lensivät pihalle ja ilmeisesti vapautuneisiin tiloihin 2-ja 3-kansien peräosaan tehtiin jokunen B-hytti. Ulkoraameiltaan alus näytti silloin tältä: http://www.faktaomfartyg.se/baltic_star_1953_bild_2.htm
Vuoden -87 remontissa tapahtui sitten se pahin, eli 5-kannen keskiosan entiset I-luokan hytit levitettiin kävelykannelle sijoittamalla laajennustilaan suihkut ja vessat. Samassa yhteydessä keulapakan päälle rakennettiin kahdeksan minisviittiä, mikä on muuten edelleen suhteellisen kivannäköisen laivan pahin kauneusvirhe...http://www.faktaomfartyg.se/baltic_star_1953_bild_3.htm
Aallottaren 5.kannen sivustat katettiin vuonna -64. Olisiko jollain kansikarttoja tms., josta näkisi, mitä noissa laajennustilioissa oli. Hyttejä vai ravintolatiloja, juuri muuta mahdollista ei käytännössä tule mieleen..?
Pari kuvaa s/s Bore Nordilta 1973.
http://kotisivu.dnainternet.fi/saras/Nord.html
Lievästi ambivalentti olo yhden sinällään aika viehättävän laivabongauksen jälkeen. Mutta mennään kronologisesti. Eli 12.3.2002 olen kirjoittanut seuraavanlaisen, tässä tapauksessa varsin huomionarvoisen tekstin:
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski=
Suuri päivä oli viime perjantaina -emmekä huomanneet sitä. Vaikka alus on edelleen kammottava rumilus yms. on sen nimi nyt BIRGER JARL ja ahterissa hulmuaa sinikeltainen Ruotsin lippu! 8)
Tekstin huomionarvoisuus johtuu siitä, että palatessaan Ruotsin rekisteriin Bigrer Jarl siirtyi omassa arvostusasteikossani ns.kiinnostavien bongattavien joukkoon. Panaman lippu kun oli tehnyt tehtävänsä imagomielessä...
Mutta viime torstaina Tukholmassa päädyin ostamaan 95 kruunun hintaisen matkan STO-MHQ 5.kannen C-hytissä. Illallinen sisältyy tuohon hintaan, kuten kaikilla Ånedinin risteilyillä. Ja olisi kuulunut lounaskin, jos olisin käyttänyt paluumatkankin. Tällaisesta asiakaspalvelusta varustamolle ehdottomasti pisteet. :thumb:
Ulkoapäin katsottuna alunperin varsin kaunislinjainen alus niin pahasti raiskattu, ettei Svean Olympialaivaa enää tunnista, ellei tiedä, mistä aluksesta on kysymys. Ja on se sisältäkin varsin kummallinen sekasikiö, toisaalta siinä ON tallella sitä vanhan matkustajalaivan glamouria, mitä ainakin I-luokan asiakkaille on menneinä aikoina tarjottu, mutta toisaalta se on myös ahdas ja sokkeloinen, eikä kaikilta tilaratkaisuiltaan järin toimiva. Matkustajamäärä ei kuitenkaan ole liian iso suhteessa palveluihin, joten sikäli Birger Jarlissa on paljon hyviäkin puolia uudempiin aluksiin verrattuna. Jonoja ei juuri synny ja jos niin käykin, ei odotusaika kuitenkaan ole kovinkaan pitkä. Erityinen plussa on sekin, että niin hyttikannet kuin skybaria lukuunottamatta kaikki ravintolatilatkin ovat savuttomia, nähtävästi Ånedinin takaraivossa hiertää tietoisuus kahden sisaraluksen haihtumisesta savuna taivaan tuuliin...
Ikävää on tietysti se, että yleisiä palveluita laivassa on kovin vähän; kaikki laajennustilat, mitä on tehty -kuudennen kannen ahterin skybaria vuodelta -79 lukuunottamatta- on käytetty hyteille. Tosin -79 ahteri- ja -87 keulatäkki ovat loistavia ulkokansitiloja, joten kesäisenä päivänä Birger Jarlia voi totisesti suositella ulkokannella mieluusti matkustavalle kulkijalle -ja eihän kansilippu MHQ-STO maksa kuin 5€.
Laivan tilaratkaisuissa näkyy yhä erittäin hyvin vanha luokkajako, joka käsittääkseni oli Svealla aika paljonkin tiukempi, kuin suomalaisilla samseglareilla. Ensimmäisen luokan ravintola, nykyiseltä nimeltään Roslagen, 4.kannen keulapuolella yhdistyy keskilaivassa todella kauniin jalopuisen portaikon välityksellä 5.kannen baariin, joka sisustukseltaan on muuten alkuperäisessä asussaan, mutta eteenpäin antaneet ikkunat on vuoden -87 rakenteen takia korvattu peileillä. Baarissa soitteli asiansa osaava trubaduuri.
Baarista ahteriin päin on alunperin ollut I-luokan hyttiosasto. -87 rempassa ulkolaitahytit levitettiin kannelle, jolloin niihin voitiin lisätä suihkut ja vessat. Myös osa pimeistä rempattiin, muttei onneksi toki kaikkia. Minulla oli näin ilo saada haltuuni hytti 3, yksi harvoista todennäköisesti täysin autenttisista kämpistä koko laivassa. Eikä sille luultavasti oltu vuoden 1953 jälkeen tehtykään mitään siivousta kummempaa, paitsi tietysti lawoiren hanat uusittu -79 (siitä päätellen, että ne oli valmistanut raumalainen OSY) ja oveen lisätty uusi lukko (samanlainen, kuin muissakin hyteissä, eli saattaa olla päivitys vm-87). Myös loisteputkimainen pyöreä lamppu lienee vaihdettu jossain välissä, mutta seinien maalauksesta en olisi ihan yhtä varma... ::)
Ånedinin sivuilla (www.anedinlinjen.se) olevasta kansikartasta näkee, mikä 5.kannen hyteistä on miltäkin aikakaudelta. Ahteripuolella kummallakin laidalla olevien, venekannelle johtavien portaiden takana on kaksi alkuperäistä ulkolaitahyttiä, loput on rakennettu -79. Tässä kohdassahan oli alempi autokansi Bore Nordin aikana.
Alempien kansien hytit ovat Svean aikana olleet II-luokkaa. Alimmalla kannella nekin ovat yhä alkuperäismallissaan, 2.-ja 3.kansilla kaikki on uusittu. Olisi mielenkiintoista tietää, oliko Birger Jarlilla Svean -tai edes Bore Nordilla Jakob Linesin- aikana minkäänlaista lepotilaa kansimatkustajille; jos oli, sen on täytynyt sijaita 3.kannella.
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski=
Kansallisuuksiltaan aika sekalainen porukkahan BS:lla vaikuttaa, mutta banaaniliputuksessa taitaa kuitenkin olla enemmän kysymys ruotsalaisen työaikalain kiertämisestä kuin varsinaisesta hulahulahenkilöstön palkkatasosta aiheutuvista kustannussäästöistä.
Kun BS vuonna -79 aloitti nykyisenlaisen risteilytoimintansa, sen ensimmäinen päällystö oli kotoisin useammasta eri maasta. Ilmeisesti kipparilla oli kuitenkin Maarianhaminan satamaluotsin paperit, koska BS onnistui yhdellä ensimmäisistä matkoistaan ajamaan niin holtittomasti laituria päin ja kiilautumaan museolaiva Pommernin ja rannan väliin. Pommern sai tapahtuneesta lieviä ja Ånedinin merenkulkutaidon maine kovempia kolhuja.
Birger Jarlin henkilökunta on ruotsalais-ulkomaalainen. Päällystö ja asiakaspalvelutehtävissä olevat ruotsalaisia, muissa tehtävissä banaaniporukkaakin. Esim.tax-freessä (johon muuten otetaan vain 20 asiakasta kerrallaan!) oli kassan takana joku muuta, kuin ruotsia palvelukielenään käyttänyt mieshenkilö pakkaamassa ihmisten ostoksia ja aamulla laivasta poistuessani törmäsin 4.kannen kävelyterassilla kolmeen tummaan tyyppiin, jotka ilmeisesti odottivat, että joku tulisi osoittamaan heille töitä. Yksi näistä hepuista kävi hakemassa purserin -ei suinkaan siksi, että olisi ymmärtänyt minun pyytävän ruotsiksi häntä niin tekemään, vaan näyttäessäni avainta, josta pitäisi saada 20 kruunun panttihinta takaisin. Samaan hintaan purseri sitten kyllä avasi ovenkin MHQ:n kylmään pakkasaamuun...
Todennäköisesti henkilöstöpolitiikalla kuitenkin saavutetaan ainakin jotain säästöjä. Samat ihmiset näyttivät hoitavan niin hyttiinopastajan, tarjoilijan kuin kauppojen kassojenkin tehtäviä. Henkilöstöllä ainakin näytti olevan hyvä yhteishenki; en tiedä, koskeeko se muitakin, kuin ruotsalaisia, mutta fiilistensä puolesta Birger Jarl lienee vastaisuudessakin "Den Lyckliga Båten". 8)
Björn Landströmin merihistoriallisessa suuropuksessa "Laiva" on kohtuullisen informatiivinen läpileikkaus Bore III:sta sen alkuperäisessä habituksessa, mutta siitäkään ei aivan täysin ilmene tilajako -eli se, missä määrin samankaltaisuuksia sillä ja muilla Olympialaivoilla alunperin oli. Tietyt tilasijoittelut ovat tietysti selvät: 5:n keulassa I-lk:n baari ja sen alla rafla, kävelykannen perässä kahvila ja ylhäällä yllättävänkin selkeästi jaotellut ylemmän upseeriston hytit.
Ånedinin sitten viime näkemäni uusitut sivut kertovat sinällään mielenkiintoisen detaljifaktan BJ:sta: Fartyget var 1953 det enda kryssningsfartyg på Östersjön med sprinkleranläggning överallt. Aluksen paloturvallisuus on siis tällä perusteella aina ollutkin aika paljon sisaraluksia parempi. Siitä huolimatta edellä mainitsemani avotulen käyttörajoitukset laivan tiloissa ovat nykyiselläänkin täysin aiheellisia...
Kuluvan vuoden toukokuun kuudentena Birger Jarlille on myönnetty K-merkki eli se on nyt ruotsalaisen määritelmän mukaan kulttuurihistoriallisesti arvokas laiva. Koko kirjelmä perusteluineen löytyy Ånedinin nettisivuilta palkista kohdasta K-MÄRKT (neljäs ylhäältä). Suoraa linkitystä tähän ei voi tehdä.
Missä määrin tämä tulee vaikuttamaan ainoan jäljelläolevan olympialaivan tulevaisuuteen, onkin mielenkiintoista nähdä. Luultavasti se ainakin tekee jokseenkin mahdottomaksi aluksen myymisen pois Ruotsista, mutta voisiko se taata jonkinlaisen jatkoajan liikenteessä solaksista huolimatta..?
http://anedinlinjen.ezyserver.se//userFiles/155/1/21646/Kett.jpg
En kyllä usko että saisi poikkeusta Solakseen. Mutta tosiaan tuo meinaa että alus tuskin helposti poistuu Ruotsista.
Hauska yhteensattuma tuo neljän vuoden gäppi Mikko-Oskarin peräkkäisissä viesteissä !!!!
Lisäksi oli hauska lukea vuosien takaista juttua.
Olympialaivoista oli siis kyse. Olympialaiset pidettiin myös vuonna 1960, joten olisi vielä yksi laiva, jolle voisi vastaavanlainen "K-merkki" olla Suomessa paikallaan:
Tarkoitan tietenkin Kristiina Reginaa, joka on myynnissä,,,, ulkomaille ja pahimmassa tapauksessa Alangiin.
Ei Reginakaan ole lähetystulkoonkan alkuperäiskuntoinen, mutta ainakin ulospäin se on hyvin säilynyt.
Ihmettelen, miksei Reginasta ole nostettu samanlaista älämölöä kuin Finnjetistä ennen purkuaan. Regina tosin on tehty Ruotsissa, mutta melkein 50 vuotta Suomen lippua kantaneena, olisi se laivahistoriaillisesti arvokas. Vaan kun tuo 50 vuotta katkesi hetkeksi, laivan voi vapaasti myydä pois Suomesta.
Sääli !
Alla pari kuvaa kaunottaresta.
http://photos.marinetraffic.com/ais/showphoto.aspx?photoid=254342&size=full
http://photos.marinetraffic.com/ais/showphoto.aspx?photoid=226166&size=full
Lainaus käyttäjältä: Tero Söderholm - 21.07.2010, 22:41:22
Hauska yhteensattuma tuo neljän vuoden gäppi Mikko-Osakarin peräkkäisissä viesteissä !!!!
Lisäksi oli hauska lukea vuosien takaista juttua.
Olympialaivoista oli siis kyse. Olympialaiset pidettiin myös vuonna 1960, joten olisi vielä yksi laiva, jolle voisi vastaavanlainen "K-merkki" olla Suomessa paikallaan:
Tarkoitan tietenkin Kristiina Reginaa, joka on myynnissä,,,, ulkomaille ja pahimmassa tapauksessa Alangiin.
Ei Reginakaan ole lähetystulkoonkan alkuperäiskuntoinen, mutta ainakin ulospäin se on hyvin säilynyt.
Ihmettelen, miksei Reginasta ole nostettu samanlaista älämölöä kuin Finnjetistä ennen purkuaan. Regina tosin on tehty Ruotsissa, mutta melkein 50 vuotta Suomen lippua kantaneena, olisi se laivahistoriaillisesti arvokas. Vaan kun tuo 50 vuotta katkesi hetkeksi, laivan voi vapaasti myydä pois Suomesta.
Sääli !
Alla pari kuvaa kaunottaresta.
http://photos.marinetraffic.com/ais/showphoto.aspx?photoid=254342&size=full
http://photos.marinetraffic.com/ais/showphoto.aspx?photoid=226166&size=full
Olen samaa mieltä, todellakin pitäisi säästää! Ja aivan uskomattomia kuvia, Tero!
Olen menossa ensimmäistä kertaa Kristina Reginalle ja Birger Jarlille yhden viikon sisään elokuussa. 15.8. on luvassa risteily Pietariin Reginalla ja 20.8. Birgerin 22 tuntinen. Täytyy sanoa, että on aika korkea aika kun kyseiset laivat ovat kiinnostaneet ihan pienestä asti.
Joo, korkea aika mutta tipalle otti, että ehdit ! Mukava tehdä sitten vertailua.
Itse tein skidinä ekan ulkomaanreissuni vanhempieni kanssa juuri Birger Jarlilla.
Joskus vuonna 1959. Silloin laivamatka Ruotsiin oli vielä jotain, ainakin pikkuskundin mielestä.
Kannelta oli lyhyt matka mereen,sen kuuli ja haistoi... eikä tukkakaan ollut tuulesta putkella .
Portailla systerin kanssa tsiigattiin, kun aikuiset tanssi takakannella haitarimusiikin tahdissa.
Eikä Maraboutakaan saanut muualta kuin Ruotsista tai laivalta.
Oli se hienoa !
Vaan nauti nyt vanhoista laivoista, kun vielä voit ! Käyp katteeks !
Mahtavaa fiilistelyä. Kuvia tulee sitten paljon ja ainakin Reginalla pitäisi päästä myös brygalle. ;)
Kyllä Reginalle suojelustandardi olisi paikallaan ihan omilla ansioillaankin, ei siihen mitään olympialaisia tarvita. Mutta Birger Jarlin saama K-merkki voisi tässä asiassa toimia mallina myös suomalaisille.
Todennäköisestihän BJ:n saama merkki on laajahkon lobbauksen tulos. Laivassa on alkuperäistäkin, kuten edelle on kirjoitettu, mutta sitä on myös niin paljon muutettu, ettei esimerkiksi museo- tai perinnelaivan statusarvo toteudu mitenkään. Mielenkiintoinen lause onkin merkin perusteluissa mainittu toteamus aluksen teknisestä, yhteiskunta- ja henkilöhistoriallisesta kiinnostavuudesta.
Yhteiskuntahistoriallisesti kiinnostavia laivoja on useitakin ja miten paljon onkaan maailma muuttunut sitten vuoden 1953 -siis ihan vain niillä vesillä, joilla BJ on liikennöinyt... ::)
Lainaus käyttäjältä: Tero Söderholm - 21.07.2010, 22:41:22
Regina tosin on tehty Ruotsissa, mutta melkein 50 vuotta Suomen lippua kantaneena, olisi se laivahistoriaillisesti arvokas. Vaan kun tuo 50 vuotta katkesi hetkeksi, laivan voi vapaasti myydä pois Suomesta.
Kun nyt tuli puheeksi tämä asia, niin heitetäänpä kysymys ilmoille. Nimittäin onhan Birger Jarlikin heilutellut iloista Panaman lippua perässään jonkin aikaa. Näkyy selkeästi muutamissa FoF-kuvissa, kuten:
http://www.faktaomfartyg.se/baltic_star_1953_bild_6.htm
http://www.faktaomfartyg.se/baltic_star_1953_bild_4.htm
Kuvat on vuosilta 1980-1981. Tietääkö muuten joku tarkat vuodet jolloin Baltic Star liputti Panamaa ja oli panamalaisessa omistuksessa? Mutta jokatapauksessa Suomessahan asia on käytännössä niin, että jos on edes lipunut ulkomaiseen omistukseen niin se vaadittava aika katkeaa (onko se nyt sitten 50 vuotta vai mitä - mutta kuitenkin edellytys sen museosuojelun saamiseksi on katkennut). Onko Ruotsissa sitten eri lainsäädäntö/käytäntö asian suhteen? Lähdemateriaaleja minulla ei ole ainakaan nyt käsillä, mutta olettaisin että Baltic Star on ollut Panaman lipulla/omistuksessa Panamassa huomattavasti kauemmin kuin mitä Bore(a) kerkesi olla.
Lainsäädännöstä ei ole kyse, vaan siitä, että Ruotsissa on nyt hankittu kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen status laivalle, joka ainakin minun muistikuvieni mukaan on ollut jopa enemmän muiden, kuin blågulan alla. Bore Nord se oli 1972-77, Minisea hetken ja Baltic Star 1979-2002. Näissä saattaa olla heittoja suhteessa omistajiin -itse muistan laivan parhaiten syksyltä -78, jolloin se parkkeerattiin Aurajokeen nykyisen ravintola Hermanin kohdalle nimettömänä muuttumaan Baltic Starin ensimmäiseksi inkarnaatioksi.
Kristina Regina olisi automaattisesti suomalaisen muinaismuistolain piirissä, jos se olisi ollut yhteen menoon 50 vuotta Suomen rekkarissa. Tämä ei kuitenkaan muodostaisi estettä laivan ulosmyymiselle -se vain hidastaisi prosessia, kun Museovirastolta pitäisi kysyä lupa. Perinnelaivastatus puolestaan voidaan saada vaikka suhteellisen äskettäin ulkomailta hankitulle laivalle, kunhan perustelut ovat oikeat.
EDIT: Baltic Star oli muistikuvieni mukaan koko panamalaisaikansa ruotsalaisessa omistuksessa, eli se oli eräänlainen mukavuusliputtoman Itämeren säännön vahvistanut poikkeus.
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 22.07.2010, 12:25:22
Todennäköisestihän BJ:n saama merkki on laajahkon lobbauksen tulos. Laivassa on alkuperäistäkin, kuten edelle on kirjoitettu, mutta sitä on myös niin paljon muutettu, ettei esimerkiksi museo- tai perinnelaivan statusarvo toteudu mitenkään.
Minusta on jossainmäärin virheellinen olettamus, että vain laivan (tai minkä tahansa muunkaan museoitavan asian) alkuperäisasulla olisi museaalista arvoa. Tämä tuntuu olevanb erityisesti suomalaisia vaivaava harhaolettamus. Museoinnissahan on kysymys asioiden säilyttämisestä jälkipolville. Sillä ei ole varsinaista merkitystä, ovatko kokonaisuuden osat alkuperäisiä vuodelta 1953 vai uudistuksia 1970- tai 80-luvuilta. Päinvastoin eri aikakausien kerrostumat tekevät aluksesta aiempaakin mielenkiintoisemman.
Tietenkään kaikkea ei voi eikä pidä säästää. Mutta Birger Jarlin kohdalla päätös aluksen suojelemisesta (jos "K-merkkiä" nyt teknisesti voi suojeluksi kutsua) on ehdottoman oikea ja sitä nimenomaan ruotsalaisesta näkökulmasta. Alus on rakennettu Ruotsissa ruotsalaiselle varustamolle ja se on pieniä taukoja lukuunottamatta liikennöinyt koko olemassaolonsa ajan Ruotsista. Jos joku alus pitäisi säästää Ruotsissa, niin se on juyurikin Birger Jarl.
Lainaus käyttäjältä: Tero Söderholm - 21.07.2010, 22:41:22
Olympialaivoista oli siis kyse. Olympialaiset pidettiin myös vuonna 1960, joten olisi vielä yksi laiva, jolle voisi vastaavanlainen "K-merkki" olla Suomessa paikallaan:
Olympialaiset pidettiin monena eri vuotena, muun muuassa mainitsemasi 1960. Jos kuitenkin tarkoitat Helsingin Olympialaisia, niin ne olivat tietenkin 1952.
Lainaus käyttäjältä: Tero Söderholm - 22.07.2010, 00:09:55
Joo, korkea aika mutta tipalle otti, että ehdit ! Mukava tehdä sitten vertailua.
Itse tein skidinä ekan ulkomaanreissuni vanhempieni kanssa juuri Birger Jarlilla.
Joskus vuonna 1959. Silloin laivamatka Ruotsiin oli vielä jotain, ainakin pikkuskundin mielestä.
Kannelta oli lyhyt matka mereen,sen kuuli ja haistoi... eikä tukkakaan ollut tuulesta putkella .
Portailla systerin kanssa tsiigattiin, kun aikuiset tanssi takakannella haitarimusiikin tahdissa.
Eikä Maraboutakaan saanut muualta kuin Ruotsista tai laivalta.
Oli se hienoa !
Vaan nauti nyt vanhoista laivoista, kun vielä voit ! Käyp katteeks !
Aa, muistanpa laittaa tännekin. Reginasta matkakertomus ja kuvia näistä linkeistä (huonolla ruotsilla kirjoitettuna).
http://www.landgangen.se/forumsmf10/index.php?topic=17497.0
http://picasaweb.google.fi/JoonasK82/KristinaRegina#
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 10.04.2011, 12:58:10
eikä Ånedinillakaan voida täysin pyyhkiä pois alitajunnasta kahden sisaraluksen tylyjä kohtaloita.
Niin, viitannet tähän tapaukseen:
http://s214.photobucket.com/albums/cc278/mopomies/?action=view¤t=BoreII.jpg
Käsittääkseni tämä onnettomuus tapahtui aluksen seisotuksen aikana, jolloin palontorjuntajärjestelmä, "sprinklerit" olivat poiskytkettynä. Oli muuten aikamoisen hurja tapahtuma silloin aikanaan, kun pikkupoikana olin paikanpäällä katselemassa. Sattuuko muuten joku muistamaan, mikä tuon tulipalon aiheutti?
Birger Jarlilla uskoisin kuitenkin sammutusjärjestelmän olevan moneen kertaan uudistettu ja päivitetty vuosikymmenien varrella.
Kyllähän myös kolmas olympialaiva Bore III tuhoutui tulipalossa, kylläkin kaukana kotivesiltä Montrealissa. Kaksi kolmesta on joka tapauksessa aika paha saldo...
SST:
"Birger Jarls dispens förlängs knappast
SST-ÅBO. Transportstyrelsen förlänger knappast den dispens för passagerarfartyget Birger Jarl som gjort det möjligt att sysselsätta fartyget i internationell trafik utan ombyggnader. Fartyget är byggt 1953 och går i kryssningstrafik för Ånedin-Linjen mellan Stockholm och Mariehamn. Efter att nu gällande dispens går ut i mitten av augusti 2011 är fartygets fortsatta öde ovisst. Birger Jarl uppfyller inte längre SOLAS-reglerna gällande brandskydd på grund av att det finns för mycket brännbara material i inredningen. SP Sveriges Tekniska Forskningsinstitut utreder om det finns någon ekvivalent lösning som tar ned risken till samma nivå som med användning av brandhämmande material. VD Magnus Strauch vid Ånedin Linjen/Rederi Allandia AB uppger att man innan utredningen är klar inte vet om det lönar sig att satsa på en uppgradering av fartyget. Han uppger att det även finns annat tonnage på marknaden som är intressant, men att rederiet i första hand vill fortsätta trafiken med K-märkta Birger Jarl.
– Vi gör vårt yttersta för att få henne att leva vidare en stund till i alla fall, säger Magnus Strauch till Sjöfartstidningen."
Taitaa olla BJ:n seilaukset seilattu elokuun puolivälin jälkeen. Paitsi ehkä hinaajien avulla telakalle hotelliasemapaikastaan pohjanmaalaukseen muutaman vuoden välein.
Ihan selvällä ruotsinkielellähän tuossa sanotaan, että "rederiet i första hand vill fortsätta trafiken med K-märkta Birger Jarl". Eli aluksen vaihtoon mennään vain, jos mikään muu ei auta. Ja jos niin käy, on Janne Koskisen näkemys varmaan oikeansuuntainen.
Ruotsalaisten monissa asioissa tekemät sinällään melkoisetkin joustot huomioiden en hämmästyisi yhtään, vaikka BJ ajelisi reittikohtaisen ja määräaikaisen erikoisluvan (tai siis useamman sellaisen, ketjutetun) turvin STO-MHQ-strekkaansa vielä vuosia. Tosin varustamon bisnesten kannalta parempiakin ratkaisuja varmasti olisi tarjolla.
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 30.08.2011, 16:06:15
Moni lienee asian noteerannut, mutta BJ on telakalla 15.08.2011-12.09.2011 (GV varvet)
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:MS_Birger_Jarl_Beckholmen_2011.jpg?uselang=sv
Eli liikenne jatkunee 13.09.2011?
"Varvsuppehåll Under perioden 15/8 - 12/09 ligger ms Birger Jarl på varv. Under varvsvistelsen kommer fartyget att tekniskt uppgraderas så att hon uppfyller kraven i SOLAS 74."
Vissa saker verkar vara eviga.
Birger Jarlia ei varmaan mitenkään ole mahdollista muuttaa täysin Solas-ehdot täyttäväksi. Yhtä ja toista tietysti on säädetty, mutta epäilemättä laiva tulee jatkossakin toimimaan poikkeuslupien turvin. On aika epätodennäköistä, että esim.kahta toisisitaan riippumatonta poistumistietä kahden alimman kannen hyttitiloista olisi pystytty täysin toteuttamaan. Ehkä poikkeusluvat kuitenkin vastaisuudessa ovat hieman yli puolivuotisia, pitää käydä jossain välissä tarkistamassa aluksen nykytila...
Eri asia on, miten paljon alkuperäisiin ahtaisiin koppeihin majoitettu Ånedinin henkilökunta BJ:n jatkoista iloitsee. ::)
Birger Jarlista ei ole vuosiin kuulunut mitään hiljaiseloa kummempaa. Poikkeuslupienkin turvin jatkettu risteilyliikenne Maarianhaminaan loppui kesäkuussa 2013, jonka jälkeen laivassa on ollut hotelli-ravintolatoimintaa vaihtelevalla menestyksellä. Perinteiseltä paikaltaan Skeppsbrolta BJ joutui väistämään Söderin Stadsgårdenin rantaan, Birkan terminaalin tuntumaan muutamia vuosia sitten.
Alus on viime vuodet kuulunut ruotsalaiselle tv-persoona Leif-Ivan Karlssonille, joka on ajoittain uhonnut milloin minkäkinlaisin visioin palauttavansa aluksen joko ajoon tai ainakin ruotsalaisen viihdemaailman kuumimmaksi kohtauspaikaksi. Karlsson on toipunut äskettäin kohtalaisen voimakkaasta koronaviruksen aiheuttamasta sairaudesta, joten hänellä on ollut muutakin ajateltavaa kuin aluksen saama häätö laituripaikastaan. Birger Jarlin pitäisi siis olla jossain muualla viimeistään vappuyönä.
Pitkästä aikaa tämä alus saa aikaan jännityksen tunteita... ::)
Birger Jarl on tällä hetkellä Wifstawarfsin rannassa Timråssa. Alus poistui Tukholmasta alkuviikosta, ja siirtyi pohjoisemmas ilman sertifikaatteja, joita se merimatkaa varten olisi tarvinnut. Mitään siirtolupia ei ollut, ja on myös epäselvää, oliko aluksen päälliköllä pätevyyttä noin ison purkin viemiseen yms. Leif-Ivan Karlsson on väittänyt, ettei omista laivaa, mutta muitakin näkemyksiä on kuultu.
Lainaus käyttäjältä: Mikko Valli - 03.05.2020, 00:15:43
Tämmönen uutinen löytyi Birger Jarlista.
M/S Birger Jarl flyr myndigheterna – lägger till i Timrå
UPPDATERAD IGÅR 11:45PUBLICERAD 29 APRIL 2020
Hotellfartyget M/S Birger Jarl har lagt till i Timrå efter att olovligen ha avgått från Stockholm utan giltiga tillstånd.
– Mycket fräckt gjort, säger Pekka Piirainen, tjänsteman vid sjöberedskapen på Transportstyrelsen.
Fartyget M/S Birger Jarl har fram tills igår legat vid Stadsgårdskajen och fungerat som flytande hotell. Men byggnadskontoret hade beslutat om att vräka fartyget från sin kajplats senast första maj.
Problemet var att fartyget även saknade tillstånd att lämna kajen.
– De hade fått ett nyttjandeförbud och då får man inte lämna kajen. De var registrerade som fritidsbåt men var för långt för att få klassas som det. Dessutom hade det ingen giltig vrakförsäkring, säger Pekka Piirainen.
Lämnade utan tillstånd
Nyttjandeförbudet för M/S Birger Jarl utfärdades redan i maj i fjol, alltså för nästan precis ett år sedan.
Efter att två inspektörer från Kustbevakningen varit på plats och meddelat att de hade nyttjandeförbud valde man ändå att lämna kajen.
– Så fort inspektörerna gått iland sparkade de i gång motorena och gick, de hade heller ingen lots ombord, mycket fräckt gjort, säger Pekka Piirainen.
Fartyget har nu lagt till vid Vivstavarv i Timrå. Väntande iland fanns två inspektörer från Transportstyrelsen och även folk från Kustbevakningen som hade polisiära befogenheter.
Kan misstänkas för flera brott
Fartygets befälhavare kan nu komma att misstänkas för flera brott.
– Det kan bli frågan om brott mot lotsplikten och brott mot lag och förordning om fartygcertifikat. Det kan ge upp till två års fängelse, säger Pekka Piirainen.
Hamnens ägare, Nicklas Nyberg, berättar för SVT att han kontaktades av fartygets ägare för några dagar sedan. Ägarna uppgav att de inte hade plats i Stockholm och att de har nya planer för Birger Jarl.
Så fort fartyget lade till gick Transportstyrelsen och Kustbevakningen ombord på fartyget, rapporterar SVTs team på plats.
En förundersökning om brott mot fartygssäkerhetslagen är inledd.
– Jag har bara varit här i 31 år och det är inte många fartyg som har gjort det här, de har gjort allt fel, säger Pekka Piirainen
https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vasternorrland/m-s-birger-jarl-flyr-myndigheterna-lagger-till-i-timra
Ånedinlinjenin taru on ollut jo hyvän aikaa tiensä päässä.