Viking Line muuttaa kurssiaan

Aloittaja Timo Selkälä, 16.02.2011, 14:02:34

« edellinen - seuraava »

Kalle Id

Amorellan osalta siis todettiin, että se voisi olla mahdollinen toinen laiva Helsinki–Tukholma-linjalle jos se on edelleen myymättä Gloryn tullessa liikenteeseen. Ja mahdollisena vaihtoehtona jutussa mainitaan myös linjan lopettaminen.

Tämä case Birka Stockholm on kyllä mielenkiintoinen; Vikingin kilpailuedun Tukholman lyhytristeilyliikenteessä on pitkään kerrottu olevan juuri Cinderellan mahdollisuus ottaa autoja parkkiin autokannelle. Miksi he korvaisivat laivan kilpailijan vanhalla, varsinkin jos samaan aikaan relevantti vaihtoehto on Helsinki–Tukholma-liikenteen lopettaminen, missä mallissa firmalla on laivoja liiaksi jo valmiiksi?

Jani Nousiainen

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 28.08.2021, 16:49:26


Tämä case Birka Stockholm on kyllä mielenkiintoinen; Vikingin kilpailuedun Tukholman lyhytristeilyliikenteessä on pitkään kerrottu olevan juuri Cinderellan mahdollisuus ottaa autoja parkkiin autokannelle. Miksi he korvaisivat laivan kilpailijan vanhalla, varsinkin jos samaan aikaan relevantti vaihtoehto on Helsinki–Tukholma-liikenteen lopettaminen, missä mallissa firmalla on laivoja liiaksi jo valmiiksi?

Jos on  mahdollista, että joku kilpailija  suunnittelee liikenteen aloittamista niin täytyy ainakin kuulostaa sille, että on valmiit suunnitelmat liikenteen kehittämiseksi.  Sinänsä tuo haastattelu oli täysin vailla sisältöä, pelkkää jossittelua.
Matkustajalaivat.com

Tulevaa: Viking XPRS 15-16.8 St. Ola 16.8 Ionis 16.8 Viking XPRS 18.8 Baltic Princess 19-20.8 VikingGrace 20-21.8

Petri Lahti

#527
Viking Gloryn matkat tulivat tänään varattaviksi ja tällä hetkellä näyttää siltä, että Amorella jää pois liikenteestä ti 1.3. Turussa ja Glory aloittaa silloin säännöllisen reittiliikenteen aamulähdöllä Turusta.

Gloryn neitsytristeilystä ja muusta maaliskuuta edeltävästä mahdollisesta liikenteestä ei ole vielä julkista tietoa.

Viking Glory näyttäisi ajavan iltalähtöjäkin Turusta pe 25.4. - su 1.5. Ilmeisesti kyseessä on pari huoltopäivää, jolloin laivat vaihtavat vuoroja aamusta iltaan ja päinvastoin. Vastaavaa taas ma 9.5 - su 15.5.

Arto Papunen

Kuinkahan vain vastaavien aikojen Cinderellan risteilyjen myynti ja markkinointi? Toisaalta kuulin, epämääräistä huhua, että Amorellakin suuntaa Corsica Ferriesille.

Mutta mielenkiintoinen tuo Gloryn visiitti Turun illassa. Gracenkin tullessa ihmettelin, että eikö tuota voida muutamina kertoina ajella Tukholman illassa, mutta se tainnut jäädä yksittäiseen jouluristeilyyn. Nyt toki Grace ja Glory tasapainoisempi pari kuin Amorella ja Grace.

Tauno Hermola

Mistä johtunee, että Amorellan snorkkelihytit näyttävät olevan "loppuunmyyty" koko syksyn ajalle? Kämpät pantu remonttiin? Tammikuussa niitä taas on tarjolla, jopa oletuksena tarjotaan Economy hyttiä, vaikka B2P:n saa samaan hintaan. No onhan se Economy tietenkin vähän isompi ja kahdella alavuoteella.

Arto Papunen

Eikö ne saaneet vettä karilleajon yhteydessä. Toisaalta joskus selannut Cinderellaa ja Gabriellan risteilyitä ja eipä niilläkään ole snorkkelihyttejä ollut yleensä tarjolla..

Europa lähtee muualle, mutta vaikuttaakohan mitenkään Vikingillä..

Sven Liljeström

Huomasin selailessani Vikingin matkatarjontaa eilen, että ainakin Garbriellalta voi
varata snorkkelihytin jos niin haluaa.
Aikaisemmin joku tiesi kertoa, ettei vastaavia Amorellan 2-kannen hyttejä voinut varata.

Tauno Hermola

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 15.07.2021, 16:34:45
Ei ole mikään suuri salaisuus. Meidän kirjan fokus on enemmän matkustajaliikenteessä (toki rahtipuolikin käsitellään, mutta suppeammin) ja mukana ovat myös Sally Line UK:n ja Suomen-Sallyn vaiheet EffJohnin omistuksessa (sekä ihan lyhyesti myös muiden Sallyn omistamien varustamoiden myöhemmät vaiheet), kun tuo muutaman vuoden takainen kirja loppui veitsellä leikaten siihen kun Sally myytiin EffJohnille. Toki väkisin kirjojen välillä on paljon päällekkäisyyksiä, kun aihe on sama, mutta tämä ei ole mikään suora kopio tuosta Steinbyn johdolla tehdystä kirjasta.

Mistä on peräisin se tieto tai käsitys, että Sally menetti oikeuden liikennöidä Helsinki-Tukholma-linjaa, kun SF-line ja Slite aloittivat liikenteen linjalla? Olen varmaan nähnyt tämän väitteen muuallakin, mutta ainakin se esiintyy kirjoittamassasi Ulkomatalan EffJohn artikkelissa. En löydä tälle tukea ainakaan Sjöströmin "Tie meren yli" kirjasta tai Steinbyn Sally historiikista. Sjöströmin kirjassa todetaan vain "Rederiaktiebolaget Sally vetäytyi kokonaan Helsingin-linjalta, kun Olympia tuli sinne". Steinbyn kirja käsittelee asiaa laajemmin, mutta kiistaa varustamoiden välillä aiheutti Sallyn vaatimukset yksinoikeudesta liikennöidä aloittamaansa ja jo pidempään liikennöimäänsä linjaa. Sally ei pystynet estämään SF-linen ja Sliten tuloa reitille, mutta ei nähdäkseni koskaan menettänyt oikeutta itse liikennöidä tuota reittiä. Ymmärsin asian niin, että Sally näki linjan muuttuvan ylikapasiteetin vuoksi kannattamattomaksi, jos sitä liikennöidään neljällä aluksella ja myös pelkäsi jäävänsä alakynteen Mariellaan ja Olympiaan verrattuna vanhemmilla Viking Saga ja Viking Song aluksillaan.

Kalle Id

#533
Varsinkin Sjöströmin kirja käsittelee aihetta varsinkin yliolkaisesti (ehkä siksi, että se on kuitenkin entisen SF Linen tilaama kirja, ja prosessiin liittyy yksityiskohtia jotka eivät välttämättä ole mairittelevia SF:n kannalta) ja vaikka Steinbyn kirja oli yksityiskohtaisempi ei sekään oikeastaan anna selvää vastausta siihen mitä tapahtui – tai ehkä oikeastaan niin päin, että koska koko jutun takana oli yritys määritellä että mitä todella oli sovittu on vaikea antaa lopullista vastausta. Se mitä olen aikanaan kirjoittanut Ulkomatalaan ei ole mikään absoluuttinen totuus, mutta ei toisaalta välttämättä ole noissa mainituissa teoksissakaan kerrotut versiot.

Kaivelemieni tietojen mukaan (joita kaikkia mulla ei ollut käytössä kun Ulkomatalan artikkelin joskus kirjoitin) tapahtumat etenivät seuraavasti:

- Kevät 1980: Viking Linen yhteispurjehdussopimus neuvotellaan uusiksi. Sally haluaa pitää yksinoikeuden Helsinki–Tukholma-linjaan ja juristien tulkinnan mukaan heillä olisi tähän aiemman pelkästään tätä linjaa koskevalla sopimuksella oikeus, mutta kaksi yhtä vastaan tilanteessa Sally joutuu suostumaan siihen, että SF ja Slite saavat vuodesta 1983 lähtien asettaa omat laivansa linjalleen. Sally saa tulevaisuudessa asettaa uusia laivoja linjalle vain jos SF ja Slite eivät ole käyttäneet omaa oikeuttaan. SF ja Slite tulkitsevat tämän niin, että Sally vetää laivansa pois jos ja kun heidän uudet laivansa tulevat.
- 1983: SF Linen ollessa tilaamassa Mariellaa Sally ilmoittaa, että he eivät vedä omia laivojaan pois ja kyseenalaistaa vuoden 1980 yhteisliikennesopimuksen pykälän, jonka mukaan SF:llä ja Slitellä on oikeutta asettaa laivoja Helsingin-linjalle; Sallyn tulkinnan mukaan 1980 sopimus ei korvaa 1974 sopimusta jonka nojalla Sallyllä on linjaan yksinoikeus. Sally häviää taas. Tämän sopan aikana osakkaiden riitoihin kyllästynyt Vikigin toimari eroaa (hänet saadaan houkuteltua myöhemmin takaisin) ja osittain julkisuudessakin käydyn kiistan seurauksena Mariellan rakentamiseen ei saada valtion tukea (Vikingin 50-vuotiskirjassa tähän viitattiin hyvin varovaisin sanankääntein tyyliin "jostain syystä laivalle ei suostuttu myöntämään samaa korkotakuuta kuin Siljan uudisrakenteille" – aikalaislehtiartikkelit kuitenkin paljastavat olleen nimenomaan kyse siitä, ettei valtio halunnut tukea kolmatta Viking-laivaa linjalle ylikapasiteetin pelossa Sallyn Sven-Erik Johanssonin mentyä julkisesti sanomaan ettei Sally vähennä laivojaan linjalta).
- Tammikuu 1985: Sally myy Viking Songin, luovutettavaksi Mariellan valmistuessa. Tässä kohtaa Sallyllä ei ole oikeastaan vaihtoehtoja, koska firma on tehnyt koko 80-luvun tappiota ja rahat on loppu. Yhteensä Sally myy seitsemän laivaa vuoden 1985 aikana, mikä kertoo jotain kriisin vakavuudesta.
- Syksy 1985: Sally päättää vetää myös Viking Sagan Vikingin liikenteestä kun Olympia valmistuu. Tässä kohtaa ollaan jo ihan eri tilanteessa kuin pari vuotta aiemmin, koska Sally on käytännössä Yhdyspankin hallinnassa ja pankin on lain mukaan pakko myydä varustamo vuoteen 1989 mennessä. Sallyn pienempi osuus Viking Linessa on tältä kannalta vain hyvä idea, jos pankki myykin varustamon kilpailijalle (kuten lopulta kävikin).

Lopulta Sally veti kyllä laivansa pois linjalta ilman pakottamista Viking Linen toisilta osakkailta, mutta minusta "menetti oikeuden" on silti perusteltu sananmuoto: Sallyllä ei vuoden 1980 sopimuksen nojalla ollut oikeutta asettaa uusia laivoja linjalle kun SF ja Slite olivat asettaneet oman laivansa linjalle. Jos asiat olisivat tapahtuneet toisin ja Sallyllä olisi ollut taloudellisia resursseja laajentaa osuuttaan Vikingissä vuoden 1986 jälkeen, ei se kuitenkaan olisi voinut asettaa uusia laivoja Helsinki–Tukholma-linjalle ilman yhteisliikennesopimuksen uudelleenneuvottelemista. Ja vaikka se olisi pitänyt Sagan ja/tai Songin linjalla, ei sillä olisi ollut oikeutta korvata niitä uusilla ilman yhteisliikennesopimuksen uudelleenneuvottelemista. Ergo, Sally menetti oikeutensa liikennöidä linjalla, vaikka linjasta luopuminen tapahtui näennäisen vapaaehtoisesti.

Tauno Hermola

#534
Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 21.10.2021, 15:21:16
Lopulta Sally veti kyllä laivansa pois linjalta ilman pakottamista Viking Linen toisilta osakkailta, mutta minusta "menetti oikeuden" on silti perusteltu sananmuoto: Sallyllä ei vuoden 1980 sopimuksen nojalla ollut oikeutta asettaa uusia laivoja linjalle kun SF ja Slite olivat asettaneet oman laivansa linjalle. Jos asiat olisivat tapahtuneet toisin ja Sallyllä olisi ollut taloudellisia resursseja laajentaa osuuttaan Vikingissä vuoden 1986 jälkeen, ei se kuitenkaan olisi voinut asettaa uusia laivoja Helsinki–Tukholma-linjalle ilman yhteisliikennesopimuksen uudelleenneuvottelemista. Ja vaikka se olisi pitänyt Sagan ja/tai Songin linjalla, ei sillä olisi ollut oikeutta korvata niitä uusilla ilman yhteisliikennesopimuksen uudelleenneuvottelemista. Ergo, Sally menetti oikeutensa liikennöidä linjalla, vaikka linjasta luopuminen tapahtui näennäisen vapaaehtoisesti.

Minusta tämä pohdinta ontuu siinä, että vuoden 1980 sopimus ei ainakaan Steinbyn kirjassa olevan tekstin ja lainausten mukaan lainkaan puhu "uusista laivoista" ("nya fartyg") vaan niissä mainitaan "ytterligare fartyg" ("lisäalus/lisäaluksia") ja "ett tredje och/eller ett fjärde fartyg" ("kolmas ja/tai neljäs alus"). On aika erikoinen tulkinta, että sopimus olisi kieltänyt Sallyn investoinnit korvaaviin aluksiin.


Petri Nummijoki

Lainaus käyttäjältä: Tauno Hermola - 21.10.2021, 21:24:13
Minusta tämä pohdinta ontuu siinä, että vuoden 1980 sopimus ei ainakaan Steinbyn kirjassa olevan tekstin ja lainausten mukaan lainkaan puhu "uusista laivoista" ("nya fartyg") vaan niissä mainitaan "ytterligare fartyg" ("lisäalus/lisäaluksia") ja "ett tredje och/eller ett fjärde fartyg" ("kolmas ja/tai neljäs alus"). On aika erikoinen tulkinta, että sopimus olisi kieltänyt Sallyn investoinnit korvaaviin aluksiin.

Mainitaanhan Sjöströmin kirjassa, ettei vuoden 1980 sopimuksen mukaan Sally saanut laajentaa Helsingin linjalla ennen kesää 1985 ja senkin jälkeen vain, jos SF-line ja  Slite eivät ole käyttäneet liikennöintioikeuttaan. Tosin sitä ei avata, tarkoittiko tämä alusten lukumäärää vai kapasiteettia mutta jos jälkimmäistä niin silloin Sally olisi voinut hankkia joko vain uusia Sagan ja Songin kokoisia aluksia (tuskin kilpailukykyinen vaihtoehto pitkällä aikavälillä) tai sitten korvata Saga ja Song yhdellä suuremmalla aluksella.

Petri Nummijoki

#536
Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 21.10.2021, 15:21:16
osittain julkisuudessakin käydyn kiistan seurauksena Mariellan rakentamiseen ei saada valtion tukea (Vikingin 50-vuotiskirjassa tähän viitattiin hyvin varovaisin sanankääntein tyyliin "jostain syystä laivalle ei suostuttu myöntämään samaa korkotakuuta kuin Siljan uudisrakenteille" – aikalaislehtiartikkelit kuitenkin paljastavat olleen nimenomaan kyse siitä, ettei valtio halunnut tukea kolmatta Viking-laivaa linjalle ylikapasiteetin pelossa Sallyn Sven-Erik Johanssonin mentyä julkisesti sanomaan ettei Sally vähennä laivojaan linjalta).

Helsingin Sanomat käsittelee asiaa 24.11.1983 ja siitä käy selväksi juuri se, että aikaisemmat tukea saaneet Siljan ja Sallyn hankkeet katsottiin korvausinvestoinneiksi, vaikka osa vanhoista laivoista sittemmin jäikin hetkeksi aikaa Suomen vesille mutta SF-linen alusta ei voitu sellaiseksi katsoa ja tukea ei tästä syystä haluttu myöntää.

Siitä tietysti voidaan olla montaa mieltä, mikä on oikeudenmukaista mutta johonkin valtion täytyy raja vetää. Toisaalta Svea ja Wellamo maksoivat kai 375 miljoonaa markkaa kappaleelta sen jälkeen, kun ns. korkotuen osuus oli vähennetty hinnasta. Mariella puolestaan maksoi 400 miljoonaa markkaa. Kun Mariella oli bruttovetoisuudeltaan noin 10 % suurempi alus, SF-line osti vain yhden laivan mutta Siljan omistajat kerralla kaksi ja lisäksi Mariella rakennettiin huomattavasti nopeammalla aikataululla mitä Svea ja etenkin Wellamo niin kokonaisuutena SF-line sai ilman tukeakin ilmeisen hyvältä vaikuttavan sopimuksen. Saattoi tietysti Mariellan hintaan ja nopeaan rakennusaikatauluun vaikuttaa, että se oli teknisesti pidennetty versio Finlandiasta ja Silvia Reginasta, kun Svealle ja Wellamolle suunniteltiin uusi runko, keula ja ulkolinjat.

Harri Anukka

Viking line ottaa käyttöön polttoainelisämaksun 1.11. Koskee sekä reittimatkustajai että risteilymatkustajia.
Esim Helsinki/Turku - Tukholma reitille lisämaksu yhteen suuntaan on 1,90€ ja risteilyssä 3,80€
Helsinki - Tallinna: yhteen suuntaan 0,90€ ja risteily 1,80€

Lisää Kauppalehdessä:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/viking-line-lisaa-reitti-ja-ristelyhintoihin-polttoainelisamaksun-helpotusta-ei-ole-nakopiirissa/1ffc5b91-582c-4f56-b299-783fb58565ba



Arto Papunen

Näyttäisi Cinderellalle olevan jo jotain risteilyitä suunniteltu maaliskuulla. Ja taitaa siellä aikataulussa olla reikiä niihin erikoisristeilyihin. Että tuleekokaan Helsingin ja Tukholman välille. Tietysti suunnitelmat voivat muuttua. Hyvähän malli periaatteessa on Vikingille kun Birka edelleen makaa Maarianhaminassa.. Jotain huhujan oli  että Amorellakin suuntaamassa Corsica Ferriesille, mutta siis huhuja.

Taannoinhan Viking kertoili, että Amorellakin voisi olla sopiva Tukholman ja Helsingin välille, mutta hyttikapasiteetti vähän pienempi. Toisaalta miettii, että Isabellan kanssa pärjättiin muutama vuosi sillä reitillä ja oli eroa vain 5.kannen kohdalta kun autokansi oli muutettu hyteiksi.

Mikko-Oskari Koski

Kun Birger Jarliin rakennettiin autokansi ja -ramppi ahteriin, laiva oli 20-vuotias. Kun epäonnistunut autokansi korvattiin hyttiosastolla ja skybarilla, ikää oli viisi vuotta enemmän. 34:n vuoden iässä alus sai viimeiset koneensa ja sen kokonaisuutta pahasti rikkonut keularakennus toteutettiin.
Fennian ahterin hyttitorni tehtiin niin ikään laivan 20-vuotispäiväksi. Sillä mentiin sitten loppuun asti.
Bore ehti käydä monessakin kosmeettista isommassa hoidossa, mutta kolmekymppisenä silläkin oli jo lopullinen moodinsa sekä koneistuksen että hyttikapasiteetin osalta.
Ja Rosellakin, monia säätöjä läpikäytyään, rempattiin kolmekymppisenä päivälautaksi.

Näitä taustoja vasten tuntuisi aika oudolta, jos Viking ryhtyisi säätämään 33-vuotiasta, ja monissa yhteyksissä alkuperäisen muutautumiskykynsä hyväksi osoittanutta Amorellaa linjalle, joka ei ole varustamolle välttämätön, ja jossa hyvän taloudellisen tuloksen tekemiseen tarvittaisiin runsaasti maksuvalmiita asiakkaita kerralla kyytiin. Eli jos MHQ:n konttorilla ei olla aivan totaalisesti seottu, ei Amorellaa ryhdytä remppaamaan HEL-STO-linjalle, eikä Cinderellaakaan siihen sijoiteta kuin satunnaisesti ruuhkahuippuina. Järkevä ratkaisu olisi sekin, että Gabriellankin lähdöt talviaikana pultattaisiin tiettyihin viikonpäiviin, jolloin ainakin kerran viikossa senkin ohjelmaan saataisiin teemoitettu viihderisteily Suomenlahdelle.
Mitä Corsica&Sardiniaan tulee, se varmasti etsii yhteismitallista alusta Mega Reginan rinnalle. Viking pyytänee kuitenkin Amorellasta sen verran kovaa hintaa, että ostajien markkinoilla on parempiakin vaihtoehtoja. Toisaalta hyväkuntoisen Mariellan juuri ostaneella varustamolla on varmasti myös arvostusta Vikingiä kohtaan.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950