Moulinexien kesäkeikoista

Aloittaja Mikko-Oskari Koski, 19.06.2001, 22:34:52

« edellinen - seuraava »

Petri Nummijoki

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 21.09.2023, 14:37:21 Monitoimimurtajat synnyttäneen Tarmo 2-projektin tarkoitushan oli alun alkaenkin korvata nimenomaan Tarmo-luokka. Näin ollen "teknisesti samanikäisen" Varman korvaaminen Nordicalla ja myyminen Latviaan oli mielestäni perusteltua, vaikka se olikin viitisen vuotta edeltäjäänsä Tarmoa nuorempi. Hansehan oli Tarmo-luokkaa pienempänä ennemminkin edeltäneen Karhu-luokan saaristomurtajien jatkokehitelmä ja sen voidaan katsoa korvanneen muutamaa vuotta myöhemmin niin ikään Fennicaa ja Nordicaa pienempi Botnica.

Tietysti Varman myyminen oli perusteltua, jos motiivina oli tavoite saada veronmaksajat rahoittamaan mahdollisimman monen monitoimimurtajan rakentaminen. Tätä tarkoitan sillä, että kiinnostus alkoi olla muualla, kuin Suomen talvimerenkulun turvaamisessa.

Mutta Hanse oli Varmaa vanhempi ja pienempi, joten ikä- ja suorituskykyjärjestyksessä sen korvaaminen oli aiheellisinta. Nordican valmistuessa oli jo tiedossa, ettei Saksalla ollut kiinnostusta jatkaa Hansen omistajuutta enää pitkäaikaisesti ja Hanse olisi varmasti ollut riittävän tehokas murtaja Latvian tarpeisiin. Botnicaa ei siis välttämättä olisi tarvittu vielä 90-luvulla ollenkaan vaan tarve syntyi siitä itse aiheutetusta tilanteesta, että Nordican valmistuessa murtajia ei poistettu vanhimmasta ja pienitehoisimmasta päästä.

Janne Koskinen

Useasti olen todennut, että jos monitoimimurtaja olisi toimiva ja kannattava konsepti, niin yksityiset varustamot olisivat niitä rakennuttaneet kymmeniä. Monia tarjouskilpailuja on eri maissa käyty jäänmurrosta, mutta osallistuminen on ollut vaisua.

Ruotsissa näimme konseptin, joka päätyi koko "murtajien" myyntiin.

Täytyy jälleen kerran mainita 1990-luvun alussa järjestetystä DNV:n koulutustilaisuudesta, jossa norjalaiset epäilivät suomalaisten mielenterveyttä lähteä suurin piirtein ilmaiseksi offshoreen.

Miksi ei,jos joku rahtaa vuosikymmeniksi ja murtajan jäänmurtoominaisuudet ei monitoimisuudesta kärsi. Moni ominaisuus joka on jäänmurrossa eduksi onkin sitten offshoressa haitaksi. Alkaen rungonmallista, vakavuudesta, propulsion mitoituksesta yms.

Itseänä suomalaisessa monitoimisuudessa häiritsi valehtelu ja peittely ja selviä offshore kuluja kirjattiin jäänmurrolle yms.

Virolaisten erään laskelma mukaan, jota en enää löydä monitoimimurtajan rakentaminen on 115% kalliimpaa kuin perinteisen eli jos perinnemurtaja maksaa esim. 70 miljoonaa, niin monitoiminen sitten 150 miljoonaa (riippuu tietysti murtajan koosta ja offshore käyttötarkoituksesta yms.)

Käytännössä ainoa keino säästää on managementin muutokset, jotka ovat nykyisessä hallitussuunnitelmassa (Paula Risikkohan tän viimeksi tyrmäsi Polariksen suhteen).

Toivottavasti jatkohankinnoissa pidetään järki päässä eikä anneta ideologioiden yms. sekoittaa päitä.

Ruotslaisten suunnitelma uusien murtajien suhteen vaikuttaa pintapuolisesti tarkastellen olevan OK.

https://www.sjofartsverket.se/sv/om-oss/nyheter-och-press/nyheter/nu-tas-nasta-steg-mot-nya-svenska-isbrytare/
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Petri Nummijoki

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 21.09.2023, 14:37:21 Monitoimimurtajat synnyttäneen Tarmo 2-projektin tarkoitushan oli alun alkaenkin korvata nimenomaan Tarmo-luokka. Näin ollen "teknisesti samanikäisen" Varman korvaaminen Nordicalla ja myyminen Latviaan oli mielestäni perusteltua, vaikka se olikin viitisen vuotta edeltäjäänsä Tarmoa nuorempi.

Eikös muuten Varmassa käytetty jo koneiston ohjauksessa puolijohdetekniikkaa, joten sitä ei voitane pitää teknisesti samanikäisenä Tarmon kanssa vaan oli jo pykälän kehittyneempi?

Tuomas Romu

#678
Suoritin oman ymmärrykseni lisäämiseksi meriarkeologisia kaivauksia ja joudun valitettavasti myöntämään käsitelleeni asiaa puutteellisin tiedoin. Vaikka jonkin verran olin aiheesta aiemminkin lukenut, olen nyt sisäistänyt paremmin, että Suomen jäänmurtajalaivaston uusiminen Otso-luokan rakentamisen jälkeen ei ollut läheskään niin suoraviivaista ja selkeää kuin aiemmin kuvittelin, ja eritoten 90-luvulla "kesätöiden" kannattavuuteen liittyi erinäisiä epäselvyyksiä ja suoranaisia veivauksiakin. En kuitenkaan katso tarpeelliseksi vatvoa menneitä sen enempää, koska tuohon aikaan istuin itse pihalla kurahaalareissa syömässä hiekkaa, eikä jo lähes kolmekymppisiä monitoimimurtajiakaan voi erästä alatyylistä kielikuvaa mukaillen kiskoa takaisin slipille ja hitsata uudelleen.

Länsimarkkinoilla kaupallisesti rahdattavissa olevat jäänmurtajat voi tohelo kirvesmieskin laskea yhden käden sormilla, joten Fennicalle ja Nordicalle voisi alusten jäljellä olevan elinkaaren aikana löytyä nykyisen rahtauksen lisäksi muutakin sellaista kesäkäyttöä, jossa alukset pääsisivät hyödyntämään nimenomaan jäänmurtoon liittyviä vahvuuksiaan, eikä niiden tarvitsisi kilpailla kuin korkeintaan virolaisten Botnicaa vastaan. Vaikkei öljyä ja kaasua arktisilta alueilta enää etsitä, on muu toiminta pohjoisen vesillä edelleen ennemminkin lisääntymään kuin vähenemään päin.

Samalla tulee toki miettiä, kuinka Suomen talvimerenkulku turvataan tulevaisuudessa toistamatta historian vanhoja virheitä ja mielellään tekemättä juuri uusiakaan. En kuitenkaan ole vielä valmis hylkäämään ajatusta siitä, että suomalaisilla jäänmurtajilla voisi ainakin teknisestä näkökulmasta tehdä kesäkuukausina muutakin kuin makuuttaa niitä Katajanokalla.

Lainaus käyttäjältä: Petri Nummijoki - 21.09.2023, 19:55:03 Eikös muuten Varmassa käytetty jo koneiston ohjauksessa puolijohdetekniikkaa, joten sitä ei voitane pitää teknisesti samanikäisenä Tarmon kanssa vaan oli jo pykälän kehittyneempi?
Myönnän puutteelliset tietoni jäänmurtajien historiasta. Kun alusten erittelyjä luki rinnakkain, uudemmassa todellakin heijastui laivojen välissä tapahtunut tekninen kehitys: Varmaan ja Apuun tuli kytkimellä valittavaksi kaksi toisistaan poikkeavaa kuljetuskoneiston ohjaustapaa, joista toinen oli kirjaimellisesti "samanlainen kuin Tarmossa" ja toinen edusti uudempaa ajattelua. Tästä huolimatta niputan ulkoisesti lähes identtiset alukset kuitenkin samaan Urho-luokkaa edeltävään jäänmurtajaperheeseen.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Ilves Valta

Lainaus käyttäjältä: Petri Nummijoki - 21.09.2023, 18:08:16 Mutta Hanse oli Varmaa vanhempi ja pienempi, joten ikä- ja suorituskykyjärjestyksessä sen korvaaminen oli aiheellisinta. Nordican valmistuessa oli jo tiedossa, ettei Saksalla ollut kiinnostusta jatkaa Hansen omistajuutta enää pitkäaikaisesti ja Hanse olisi varmasti ollut riittävän tehokas murtaja Latvian tarpeisiin. Botnicaa ei siis välttämättä olisi tarvittu vielä 90-luvulla ollenkaan vaan tarve syntyi siitä itse aiheutetusta tilanteesta, että Nordican valmistuessa murtajia ei poistettu vanhimmasta ja pienitehoisimmasta päästä.
Voi tietysti miettiä miten paljon Hansen tilanteeseen vaikutti sitten tuo omistuskuvio Saksan kanssa? 90-luvun HS:n juttuja aiheesta löytyy näköjään netistä mutta maksumuurin takaa. Suomihan ei voinut yksipuolisesti lopettaa Hansen käyttöä, kun Saksan kanssa solmitun sopimuksen mukaan se tai parempi murtaja piti pitää käyttövalmiina. Sen pohjalta mitä noita HS:n artikkelien alkuja pääsin lukemaan neuvoteltiin Hansesta uusi sopimus Suomen ja Saksan välille niinkin myöhään kuin 1992, ja samoihin aikoihin kehuttiin murtajan olevan Suomelle halvin kun Saksa maksoi osan viuluista.

Toinen asia on sitten se, että minun käsitykseni mukaan merkittävä syy siihen että Tarmo-luokan murtajista luovuttiin oli niiden koko. Kun avustettavien laivojen koot olivat kasvaneet, ei 21 metriä leveistä Tarmo-luokan murtajista ollut enää murtamaan tarpeeksi leveää ränniä. Mutta sitten toisaalta niihin tehtäviin mihin kapeampi laiva riitti oli olemassa Voima joka oli uudistettu 1979. Näinollen vaikka Varma ja Apu eivät olleet mitenkään erityisen vanhoja (varsinkin kun vertaa Urho-luokan laivojen korkeaan ikään nykypäivänä) tai tekniikaltaan vanhentuneita kun ne korvattiin, oli tarve niiden korvaamiseen olemassa.

Olivatko monitoimimurtajat oikeat vehkeet niitä korvaamaan on sitten kysymys mihin minulla ei tarpeeksi tietoa vastaamaan.

Pekka Laakso

Kaiken pohdinnan lomassa Fennican matka jatkuu St. John'sista kohti Milne Inletiä ja sen tulevaa operointialuetta.
Copyright © 2024 Hölynpöly. Kaikki oikeudet pidätetään.

Petri Nummijoki

Lainaus käyttäjältä: Ilves Valta - 22.09.2023, 08:48:26 Voi tietysti miettiä miten paljon Hansen tilanteeseen vaikutti sitten tuo omistuskuvio Saksan kanssa? 90-luvun HS:n juttuja aiheesta löytyy näköjään netistä mutta maksumuurin takaa. Suomihan ei voinut yksipuolisesti lopettaa Hansen käyttöä, kun Saksan kanssa solmitun sopimuksen mukaan se tai parempi murtaja piti pitää käyttövalmiina. Sen pohjalta mitä noita HS:n artikkelien alkuja pääsin lukemaan neuvoteltiin Hansesta uusi sopimus Suomen ja Saksan välille niinkin myöhään kuin 1992, ja samoihin aikoihin kehuttiin murtajan olevan Suomelle halvin kun Saksa maksoi osan viuluista.

Suomi oli aikaisemmin käyttänyt Hansea siinä missä muitakin murtajiaan mutta 90-luvulla Hanse oli jo laitettu "koipussiin", mitä termiä silloin käytettiin. Toisin sanoen Hansella ei normaalitilanteessa enää ajettu vaan se otettiin käyttöön vain erityisen hankalissa jääolosuhteissa, kuten talvina 1994 ja 1996.

On tietysti niin, ettei Suomi olisi Hansen kohtalosta voinut yksin päättää mutta homma olisi hoitunut sillä, että sopimuksen loppuajan olisi luvattu lähettää Saksalle Varma tai Apu, jos Itämeren eteläosissa esiintyisi jäänmurtotarvetta. Näinhän oli tehty joskus 1980-luvullakin, kun Saksa tarvitsi Hansea ja se oli saanut lähdön estävän vian.

Lainaus käyttäjältä: Ilves Valta - 22.09.2023, 08:48:26 Toinen asia on sitten se, että minun käsitykseni mukaan merkittävä syy siihen että Tarmo-luokan murtajista luovuttiin oli niiden koko. Kun avustettavien laivojen koot olivat kasvaneet, ei 21 metriä leveistä Tarmo-luokan murtajista ollut enää murtamaan tarpeeksi leveää ränniä. Mutta sitten toisaalta niihin tehtäviin mihin kapeampi laiva riitti oli olemassa Voima joka oli uudistettu 1979. Näinollen vaikka Varma ja Apu eivät olleet mitenkään erityisen vanhoja (varsinkin kun vertaa Urho-luokan laivojen korkeaan ikään nykypäivänä) tai tekniikaltaan vanhentuneita kun ne korvattiin, oli tarve niiden korvaamiseen olemassa.

Mutta Hanse oli vain reilut 17 metriä leveä eli tässä suhteessa Varmaakin ongelmallisempi tapaus. Siitähän ei ole kysymys, etteikö 90-luvun alkupuolella ollut perusteltua tilata pari uutta murtajaa vaan siitä, mitä niiden tieltä päästettiin laivastosta pois. Ja Apuahan ei varsinaisesti korvattu millään paitsi tosiaan sitten Polariksella kymmenkunta vuotta jälkikäteen, kun talvet 2010 ja 2011 opettivat, etteivät jäät sittenkään kadonneet Itämereltä lopullisesti.

Pekka Laakso

SMU tehnyt juttua Fennican Baffininlahden keikasta. Mainittavimmanarvoista jutussa on Fennican mukaan lähetetty Meritaidon työvene, jota tullaan käyttämään miehistönvaihtoon sekä varaosien ja proviantin kuljetukseen maista laivalle.

https://www.smu.fi/merimiesuutiset/fennica-kohti-kanadaa/
Copyright © 2024 Hölynpöly. Kaikki oikeudet pidätetään.

Pekka Laakso

Milne Inletin kausi näyttää päättyneen, ja Fennica yhdessä alueen satamahinaajien, Viron pikkusiskonsa ja vielä yhden Milnessä lastanneen bulkkerin (Nordic Siku) kanssa ovat lähteneet alueelta.
Copyright © 2024 Hölynpöly. Kaikki oikeudet pidätetään.

Pekka Laakso

#684
Fennican paluumatka on jo edennyt Kattegatiin asti ohittaen Skagenin aamuyhdeksältä. ETA Kotkaan näillä näkymin keskiviikkona.

EDIT: Saapui tosiaan Kotkaan keskiviikkoaamulla.
Copyright © 2024 Hölynpöly. Kaikki oikeudet pidätetään.

Pekka Laakso

Virolaisten pikkusisko Botnicakin päätyi lopulta alkusyksyksi tuttuun tapaan Milne Inletiin avustamaan. Sen paluumatka on edennyt isosiskoaan hitaammin johtuen sekä yhden pysähdyksen taktiikasta Grönlannissa, että Pohjois-Atlantilla olleista myrskymatalapaineista. Ohittivat siis tänään aamulla Skagenin ja aikovat ETA:n perusteella saapuvan Tallinnaan sunnuntaina.
Copyright © 2024 Hölynpöly. Kaikki oikeudet pidätetään.

Tuomas Romu

#686
Botnican ensi kesän rahtauksista:

Icebreaker Botnica summer charter contract with BP for 2024

Icebreaker Botnica summer charter contract with Baffinland for 2024-2028

edit: Botnica lähti viime viikon lopulla kohti "kesätöitä".
All information and details given in good faith but not guaranteed!