S/s Ukkopekan historia

[Miran Hamidulla]

Täytyy häpeäkseni myöntää, että en ole perillä vanhan Ukkopekka aluksen historiasta, koska olen enemmänkin kiinnostunut autolautoista ja muista vähän isommista matkustaja-aluksista. Niinpä joudun kysymään asiaa täällä, kun se ei selviä ko. laivan esitteestä. Eli tietääkö kukaan tämän paatin historiaa? Sehän on käsittääkseni J. L. Runebergin ja Lumijoella olevan Hailuoto -laivan ohella yksi niistä harvoista yhä jäljellä olevista vanhoista matkustajahöyrylaivoista, jotka on alunperin rakennettu meriliikenteeseen toisin kuin esim. tammisaarelainen Sunnan II, joka on merelle raahattu sisävesipaatti.

[Heikki Helen]

S/S Ukkopekasta en tiedä, mutta J.L.Runeberg ei ole nykyisin höyrylaiva.

[Miran Hamidulla]

Aivan, mutta tarkoitin tässä tapauksessa sellaisia aluksia, jotka alunperin olivat höyrylaivoja.

[Mikko-Oskari Koski]

Ukkopekka, alkuperäiseltä nimeltään Turku, rakennettiin vuonna 1938 Helsingin Hietalahdessa Merenkulkuhallituksen tarkastuslaivaksi Saaristomerelle. Se tehtiin vähän samanoloiseksi kuin muutkin saman aikakauden tarkastus- ja kelirikkolaivat. Tietääkseni sillä ei kuitenkaan ollut sisaraluksia.
Turun käytännön tehtäviin kuului mm.väylämerkkien huolto ja hätätilanteessa se saattoi toimia myös kelirikkojäänmurtajana ja hinaajana. Siinä oli pitkä avoin peräkansi, mikä mahdollisti tällaiset toiminnat. Jäävahvistettu alus pystyi hoitamaan tehtäviään ympärivuotisesti.
MKL:n tehtävissä se palveli vuoteen 1979 asti, jolloin väyläalus Seili korvasi sen, asemapaikkanaan useimmiten Martinsillan pielessä oleva laituri. Pentti-Oskari Kankaan hankkiessa laivan hän asetti yhdeksi ehdoksi sen Turusta liikennöimiselle, että saisi saman laiturin, missä vanhat turkulaiset olivat aluksen tottuneet näkemään.

Matkan Turusta Naantaliin Turku-laiva teki kuitenkin Haminan kautta. Jorma "Patu" Patasen ja kumppanien perustama Haminan Höyrylaiva oy osti Turun vuonna -80 ja katsasti sen Hamina-nimiseksi matkustajalaivaksi. Alus ajoi risteilyjä sekä Haminan, Kotkan että Helsingin vesillä, mutta tuohon aikaan se oli vielä alkuperäisessä varustuksessaan, eli matkustajalaivaksi aika vaatimaton.
Patu ja kumppanit ostivat ex-majakkalaiva Hyökyn vuonna -84 ja aikoivat aluksi ilmeisesti pitää kaksi laivaa. Tämä osoittautui kuitenkin ylivoimaiseksi, joten Hamina myytiin Pentti-Oskari Kankaalle vuonna -86. Seuraavana vuonna laiva ilmestyikin Turun ja Naantalin välille Ukkopekka-nimisenä. Patun rakentaman pitkän peräkannen päälle oli viritetty teltta, jossa aluksen nyt niin maineikas ravintolatoiminta otti haparoivat ensiaskeleensa.
Vuonna -88 Ukkopekkaan rakennettiin sen nykyiset, alkuperäiset linjat melko ikävästi rikkovat, mutta varmasti käytännölliset ravintolatilat. Ja lopunhan tiedämmekin...

Tarkastusalusaikoinaan Turku saavutti yli kymmenen solmun nopeuden, nykyään sen huippuvauhtia ei missään enää mainita, mutta kun edelliskesänä matkustin Ukkopekalla, sen kippari sanoi, ettei solmuja koskaan nosteta yli seitsemän ja puolen, koska silloin korotetut ravintolarakenteet rupeavat tärisemään ja matkustusmukavuus kärsii...
Ukkopekan nykyinen kone on muuten ollut alunperin tarkastusalus Nautiluksessa eli nykyisessä Fregatti oy:n Nikolai II:ssa. Vaihto tapahtui vuonna -81, eli Patun jengi ei halunnut ruveta enää kolia lemppaamaan... Onni onnettomuudessa, että ss.Hamina sai vielä -80-luvulla uumeniinsa höyrykoneen, eikä dieseliä.
Turun alkuperäinen pannu oli hiililämmitteinen, Nautiluksen sen sijaan öljypolttimoilla varustettu. Koska Nautilus oli rakennettu jo 1903, kone tuskin oli alkuperäinen.

[wirrankoski]

Hamina oli hetkisen nimellä SUVETAR!!! ennen liikenteen aloittamista...
T. Rami

[wirrankoski]

Mielenkiintoinen tieto, että UKKO-PEKALLA olisi NAUTILUKSEN vanha kone! Varmana kanssa? NIKOLAI IIn moottori on taas saatu hinaaja ASSISTA.

t. Wirrankosken Rami

[Mikko-Oskari Koski]

Niinhän ne kiertelee... Periaatteessa kaikkea, mitä Ukkopekasta puhutaan, ei pidä uskoa, koska P-O Kangaskin kuuluu suulla suuremmalla puhujien jaloon joukkoon, mutta tieto konekierrätyksestä ei ole peräisin häneltä, vaan Jarmo Saarisen tekemästä Aurajoen aluskannan A-Z-tutkielmasta vuodelta 1991.

Ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin vaihto tapahtui jo aluksen ollessa vielä alkuperäisessä toimessaan, tosin jo myytävänä. Ehkä MKH arveli, ettei laiva mene kaupaksi, jos ostaja tietää (jonkun) joutuvan(sa?) kolilemppariksi... 8)

Tuo Ramin mainitsema Suvetar-kuviokin selvisi Patun kanssa jutellessa: ss.Hamina otti osaa jonkun kotimaisen leffan filmauksiin Virolahdella -80-luvun alussa ja esiintyi leffassa Suvettarena. Nimi oli maalattu näkyvästi esiin, mutta virallinen se ei ollut.

[Timo Renberg]

Etsiessäni tietoja vanhoista höyrylaivoista ja vanhoja sivuja katsoessani tuli esille kirjoitusta S/S Ukkopekasta. Kirjoittelu jäi jotekin kesken mitä tulee aluksen historiaan. Höyrykone on kyllä S/S Ukkopekassa ihan alkuperäinen ja rakennettu vuonna 1938 kuten itse aluskin. Höyrykattila tosin on vaihdettu silloisesta merenmittausaluksesta S/S Nautiluksesta joka nykyään on M/S Nikolai II ja valitettavasti diesel laiva kuten M/S Runebergin. Joten Wirrankosken Ramin epäily oli ihan oikea. Tänä vuonna alus täyttää 20 vuotta S/S Ukkopekka nimisenä. Se alkaa olla jo sen toinen historia höyrylaivana.Toivottavasti vielä pitkään liikennöi Turun kauniissa saaristossa höyrylaiva fanien ja matkustajien elävänä höyrylaivana. Näin saa viettää ex S/S Turku laiva hienoja eläkepäiviä. Vanhainkoti ikään jouduttuaan toivottavasti joku Merimuseo ottaa sen huostaansa. Onhan se muisto aluksesta joka onnellisten tapahtumien johdosta ei joutunut sotakorvauksena naapurimaahan kuten S/S Turso joka onneksi saatiin takaisin.

[Timo Renberg]

 :)  Tietoa Suomen merialueen viimeisestä reittiliikenteessä olevasta aidosta oikeasta Höyrymatkustajalaivasta.
       s/s Ukkopekan historiasta ja nykyisyydestä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/SS_Ukkopekka

[Kari Kangas]

Pieni raapaisu tulevasta tekstistä.

Utön ulkopuolelle oli ilmestynyt saksalainen raskas risteilijä Admiral Hipper sekä neljä hävittäjää painostamaan alusten ulosmenoa. Saattaja Turku sai määräyksen ajaa Utön satamaan, saksalaiset puolestaan katosivat kohti horisonttia.

Iltapäivällä saattaja Turun keula käännettiin jälleen kohti Maarianhaminaa. Syyskuun 17. päivänä saattaja Turku oli saattotehtävissä lähellä Marhällania, kun se havaitsi pohjoisesta päin pintakulussa olevan sukellusveneen lähestyvän saattuetta. Sukellusvene ei vastannut vaateeseen, ja se jatkoi suoralla kurssilla kohti saattuetta. Saattaja Turun kansitykki ja konekivääri miehitettiin ja alus oli täydessä taisteluvalmiudessa. Sukellusvene sivuutettiin vain noin 300 metrin etäisyydeltä, ja tuolloin havaittiin etteivät sen aseet olleet miehitettyjä.

Pian havaittiin jälleen kaksi sota-alusta, joista toinen ajoi täyttä vauhtia kohti saattuetta. Saattaja Turku odotti tuolloin juuri Ruotsin aluevesien läheisyydessä saatettavakseen Arcturusta. Lähestyvä sota-alus tunnistettiin saksalaiseksi torpedoveneeksi, ja sieltä annettiin Turulle vilkulla määräys "Stop". Tämän jälkeen alus nosti lippuviestin ja kysyi saattaja Turun nimeä. Alus sivuutti Turun vain noin 100 metrin etäisyydeltä. Torpedoveneellä oli täysi taisteluvalmius päällä, ja kaikki tykit oli suunnattu saattaja Turkua kohti. Kun torpedovene oli ohittanut Turun, vilkutti se vielä  "auf viedersehen". Vihollisuudet jatkuivat, ja saksalaisia oli niin pinnalla, pinnan alla kuin ilmassakin. Saattaja Turku säätyi kuitenkin hyökkäyksiltä, ja iltapäivällä se otti Arcturuksen saatettavakseen ja suuntasi kohti Maarianhaminaa.

[Kari Kangas]

Aiheeseen liittyvä video Turun Sanomien sivulta.

http://www.ts.fi/tstv?id=12030498&type=recordvideo

[Kari Kangas]

Höyrylaiva Ukkopekan 75-vuotishistoriikki ilmestynyt!

Ukkopekan säilyttäminen matkustajaliikenteessä on suuri kulttuuriteko, ja nyt tuo kulttuuriteko on vahvistunut entisestään laivan historiasta laaditun kirjan muodossa.

Höyrylaiva Ukkopekka on tuttu näky Turun merialueella. Säännöllisessä reittiliikenteessä oleva höyrylaiva alkaa olla melkoinen harvinaisuus, ja etenkin sellainen, joka murtaa jäätä! Ukkopekka on monessa suhteessa lajinsa viimeisiä. Kesäkaudet laiva liikennöi Turun ja Naantalin välillä. Lapset tuntevat aluksen parhaiten merirosvoristeilyistä, ja aikuiset puolestaan pääsevät sillä illan hämärtyessä laituritansseihin Loistokarin saarelle. Kotisatama löytyy Aurajoen rannalta, ensimmäisen kerran laiva oli samassa paikassa kiinnittyneenä jo vuonna 1938.

Aina ei laivan elo ole ollut leppoisaa, Ukkopekka valmistui juuri ennen sotia, ja sen historia on vailla vertaa. Laivan nimeksi piti tulla nimeltään Luotsi, voimanlähteeksi dieselkone ja sen piti toimia Merenkulkuhallituksen tarkastusaluksena. Vaan kuinkas sitten kävikään! Laiva osallistui molempiin sotiin, operoi sotatoimialueilla ja saattajana sekä toimi valvontakomission tukialuksena. Ukkopekka on viimeisiä molempiin sotiin osallistuneita aluksiamme, joka on yhä säännöllisessä liikenteessä.

Kirja kertoo laivan tarinan piirustuslaudalta tähän päivään. Runsas kuvitus on pääosin ennen julkaisematonta. Jos aluksen historia on kiehtova, sitä ovat myös vanhat kuvat!

Hinta 35 euroa, saatavana mm. osoitteesta www.oskarionnellinen.fi ja hyvin varustetuista kirjakaupoista.

[Mikko-Oskari Koski]

Kankaat ovat ilmoittaneet lopettavansa Ukkopekan liikennöinnin tämän sesongin jälkeen. Syyksi mainitaan se, että Turun kaupunki kilpailuttaa Vaakahuoneen, jonka toimintoja firma ansiokkaasti on kehittänyt, mutta jota se asetetuin perustein ei ole kompetentti kilpailutuksessa voittamaan. Ukkopekan risteilybisneksen väitetään myös kärsivän Fölin vesibussitoiminnasta, mikä tosin ainakin minusta kuulostaa aika kaukaa haetulta.
Vaikka uhkaus ensin vaikutti taitavien bisnesmiesten iltalypsy-yritykseltä, se lienee todellinen. Ukkopekka on oikeasti kaupan, ja erittäin todennäköisesti se myös löytää ostajan. Toivottavasti ostaja ymmärtää aluksen arvon myös bisneksentekovälineenä, Suomessa.

Ukkopekka ei muuten kuulu perinnelaivarekisteriin. Olisi kiintoisaa tietää, miksei.

[Petteri Lyysaari]

Tässä Ukkopekan omilta sivuilta https://www.ukkopekka.fi/ukkopekka-lopettaa

[Lasse Reunanen]

Veikkaan, ettei Suomesta löydy ostajaa. Menee ulkomaille tai romuksi.