Viking Glory (oli: Viking tilaa uuden aluksen Kiinasta)

Aloittaja Mikko Salmela, 22.11.2016, 20:17:14

« edellinen - seuraava »

Kai Heino

Vikinglinen syömähammas ja ykköslaivan paikka on ollut pitkään Turun iltalähtö, jossa janoinen kansa risteilee ja törsää 22,5 tunnissa lähes yhtä paljon kuin Hki-Tlma risteilyllä. Isabella oli sisaruksista eniten ravintolapaikkoja tarjoava, joten se oli selkeä Turun iltalaiva. Amorellalla taas on paljon autokansitilaa, jota Gabriellalta uupuu 5. kannelta. Viking sai Gracen myötä lisääntyneen kapasiteetin myötä automatkailijoita Tku-Tlma välille. Eli Turun illassa pysyy Viikkarin ykkösketjulainen.
Luonto suosii turhanpäiväistä kokeilijaa.

Kalle Id

Gabriellaa ei myöskään kannata pienine julkisine tiloineen Turun-linjalle tunkea. Jos tilataan vain yksi uusi ja se tosiaan korvaa sekä Cindyn että Turun aamulaivan, niin silloin järkevin kaksikko Turkuun ovat Grace ja Kiinatar. Helsinki-Tukholmaan sitten Cindy ja Mariella (marginaalisesti isompana), Gabbe myyntiin ja Amorella Helsinki-Tallinna -linjalle.

Toki itse haluaisin Gabben jäävän, se kun on yksi omia suosikkejani Viikkarin laivastossa, mutta tässä kuvitteellisessa palapelissä se on järkevin poistettava .

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 28.11.2016, 19:30:22
Helsinki-Tukholmaan sitten Cindy ja Mariella (marginaalisesti isompana), Gabbe myyntiin ja Amorella Helsinki-Tallinna -linjalle.


Saanko jälleen kerran muistuttaa Cindyn rahtikapasiteettiin liittyvistä seikoista?
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Mikko-Oskari Koski

Vikingin kaikkien vanhojen alusten jälleenmyyntiarvo on heikko, mutta erityisen huono se on Cinderellassa kelvottoman rahtikapasiteetin ja risteilijätarpeisiin heikkolaatuisten hyttien takia. Tästä syystä C.pitää ajaa loppuun liikenteessä, jossa on maksukykyisiä asiakkaita eikä rahdinkuljetustarvetta. Vikingillä se on Tukholman risteilyliikenne, sillä Suomesta lähtevillä risteilyvuoroilla pitäisi olla parempi rahdinkuljetusvalmius.
Kokonaan toinen juttu sitten on, onko HEL-STO-linjalla ylipäätään enää tulevaisuutta, ainakaan päivittäisenä ja ympärivuotisena. Mutta oli miten oli, siihen tullaan aina tyrkkäämään vanhimmat linjalle (kapasiteettinsa puolesta) sopivat kiulut, jotka tarvitsevat eniten huoltoa. Mariella ja Gabriella lienevät moiset seuraavatkin vuodet.

"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Ilpo Kuivanen

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 29.11.2016, 14:11:26
Kokonaan toinen juttu sitten on, onko HEL-STO-linjalla ylipäätään enää tulevaisuutta, ainakaan päivittäisenä ja ympärivuotisena. Mutta oli miten oli, siihen tullaan aina tyrkkäämään vanhimmat linjalle (kapasiteettinsa puolesta) sopivat kiulut, jotka tarvitsevat eniten huoltoa. Mariella ja Gabriella lienevät moiset seuraavatkin vuodet.

Miksei sillä olisi tulevaisuutta? Aika saman suuruista se liikenne on ollut vuodesta toiseen eikä siinä nyt mitään järisyttävää romahtamista ole ollut. Lisäksi silläkin lienee paikkansa myös rahdinkuljetuksessa.

Janne Koskinen

Lainaus käyttäjältä: Ilpo Kuivanen - 30.11.2016, 11:52:37
Miksei sillä olisi tulevaisuutta? Aika saman suuruista se liikenne on ollut vuodesta toiseen eikä siinä nyt mitään järisyttävää romahtamista ole ollut. Lisäksi silläkin lienee paikkansa myös rahdinkuljetuksessa.

Muistaakseni 2013 TallinkSilja pohti Turku-Stockholm linjan lopettamista tai ainakin Galaxyn vetämistä linjalta. Helsingin linjaan ei vastaavaa suunniteltu.
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Hannes Heiskala

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 29.11.2016, 14:11:26
Mutta oli miten oli, siihen tullaan aina tyrkkäämään vanhimmat linjalle (kapasiteettinsa puolesta) sopivat kiulut, jotka tarvitsevat eniten huoltoa. Mariella ja Gabriella lienevät moiset seuraavatkin vuodet.
Muistanko nyt ollenkaan oikein, mutta olivatko papenburgilaiset helsinginlinjalle tullessaan silloisen Viking Linen "vanhimmat ja sopivimmat" kiulut? Entä Viking Song ja Viking Saga puhumattakaan Mariellasta ja Olympiasta?

Mikko-Oskari Koski

Kaikki HEL-STO-linjalle uusina sijoitetut alukset on rakennettu ihan eri maailmaan kuin mikä tämä nykyinen on. Samoihin aikoihin, kun Silja tilaili Serenadea silloiselta Wärtsilä Marinelta, esitteli muuan Paavo Väyrynen Åbo Akademissa väitöstutkimuksen, jonka ydinnäkemys oli Neuvostoliiton ja Euroopan itäblokin ikuisuus. Tuo geopoliittinen asetelma esti käytännössä liikennöinnin yksittäisiä risteilyaluksia tai itälauttoja lukuunottamatta Suomen itärajan ja Travemünden välille sattuviin Itämeren satamiin. Käytännössä kaikki se liikennevolyymi, joka nykyään suuntautuu Via Balticalle, ohjautui noihin aikoihin Ruotsiin, poikkeuksina oikeastaan vain Georg Ots (joka tuolloin oli matkustajalaiva), Pomerania ja Finnjet.
Kuten varmaan kaikki hyvin tietävät, maailmanjärjestyksessä ja etenkin Euroopan valtapiireissä tapahtui vuosina 1989-92 erittäin ratkaisevia muutoksia. Ne olivat kieltämättä niin kiintoisia, ettei ole mikään ihme, jos joltakulta jäi huomaamatta Myrstenin konkurssiin liitettävissä oleva sellainen pikku nyanssi, että Europan jälkeen ei mikään varustamo ole tuottanut HEL-STO-linjalle uudisaluksia. Linjan tuotto muuhun liikenteeseen verrattuna on yksinkertaisesti liian huono.

Tallink on HEL-STO-linjansa kanssa sikäli jumissa, että Sereä ja Symppaa maallikon silmissä "heikompia" (eli vähemmän loistokkaita) aluksia siihen ei oikein voi sijoittaa. Viking ei ole tässä mielessä linjan vanki, mutta se tuskin myöskään haluaa olla päänavaaja keskustelussa linjan olemassaolon välttämättömyydestä. Se on kuitenkin selvää, että kumpikaan ei ryhdy rakentamaan uudisaluksia seisomaan useita tunteja tyhjänpantteina satamissa ja palvelemaan vain yhtä pokaa vuorokaudessa, kun Tallinnanreissulla voidaan hoidella samassa ajassa jopa neljä ja Turunlinjallakin laskutavasta riippuen 2-3.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Johan Snellman

Päivän Turun Sanomissa (14.12) TJ Jan Hanses kertoo että Kiinan tilaukseen liittyy riskejä. Arvaten mm toimitusaikaan. Kun tästä ei aikaisemmin ole kerrottu, niin osakkeenomistajat ovat varmaan kiinnostuneet asiasta, Näköjään kiinnostaakin monia, koska kurssi on tänään vajonnut tämän vuoden pohjalukemiin, eli 20.51.

Johan Snellman

Tänään kurssi laskenut edelleen, 20.11 €. 1728 osaketta vaihtanut omistajaa. Pientä verrattuna Nokiaan, jossa on tehty kaupat 20 miljoonasta.


rasanttu

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 30.11.2016, 22:48:15
Kaikki HEL-STO-linjalle uusina sijoitetut alukset on rakennettu ihan eri maailmaan kuin mikä tämä nykyinen on. Samoihin aikoihin, kun Silja tilaili Serenadea silloiselta Wärtsilä Marinelta, esitteli muuan Paavo Väyrynen Åbo Akademissa väitöstutkimuksen, jonka ydinnäkemys oli Neuvostoliiton ja Euroopan itäblokin ikuisuus. Tuo geopoliittinen asetelma esti käytännössä liikennöinnin yksittäisiä risteilyaluksia tai itälauttoja lukuunottamatta Suomen itärajan ja Travemünden välille sattuviin Itämeren satamiin. Käytännössä kaikki se liikennevolyymi, joka nykyään suuntautuu Via Balticalle, ohjautui noihin aikoihin Ruotsiin, poikkeuksina oikeastaan vain Georg Ots (joka tuolloin oli matkustajalaiva), Pomerania ja Finnjet.
Kuten varmaan kaikki hyvin tietävät, maailmanjärjestyksessä ja etenkin Euroopan valtapiireissä tapahtui vuosina 1989-92 erittäin ratkaisevia muutoksia. Ne olivat kieltämättä niin kiintoisia, ettei ole mikään ihme, jos joltakulta jäi huomaamatta Myrstenin konkurssiin liitettävissä oleva sellainen pikku nyanssi, että Europan jälkeen ei mikään varustamo ole tuottanut HEL-STO-linjalle uudisaluksia. Linjan tuotto muuhun liikenteeseen verrattuna on yksinkertaisesti liian huono.

Tallink on HEL-STO-linjansa kanssa sikäli jumissa, että Sereä ja Symppaa maallikon silmissä "heikompia" (eli vähemmän loistokkaita) aluksia siihen ei oikein voi sijoittaa. Viking ei ole tässä mielessä linjan vanki, mutta se tuskin myöskään haluaa olla päänavaaja keskustelussa linjan olemassaolon välttämättömyydestä. Se on kuitenkin selvää, että kumpikaan ei ryhdy rakentamaan uudisaluksia seisomaan useita tunteja tyhjänpantteina satamissa ja palvelemaan vain yhtä pokaa vuorokaudessa, kun Tallinnanreissulla voidaan hoidella samassa ajassa jopa neljä ja Turunlinjallakin laskutavasta riippuen 2-3.

Maailma on muuttunut ympärillä muutenkin, kuin Neuvostoliiotn katoamisen myötä. Lentomatkustuksesta on tullut niin edullista, että nykyään on paljon mielekkäämpää ottaa lento esim. Berliiniin, Lontooseen, Prahaan tai Pariisiin. Ennen risteily oli hyvää ruokaa ja juomaa hyvässä seurassa hyvin pukeutuen. Nykyään enemmän tuulipukujen räkä poskella kännäämistä ja burgereiden naamaan vetämistä.

Viron päätökset korottaa alkoholiverotusta johtanevat varsin pian siihen, että Tallinnan matkailu muun hintatason noustua alkaa kuihtumaan ja matkustajat siirtävät katseensa Latviaan. Pidän todennäköisenä, että lähivuosina nähdään koko risteilyalan kurjistumista ja siirtymistä enemmän shuttlemaiseen matkustamiseen paikasta a paikkaan b. Tallinnan reitistä alkaa olla kulta vuoltu ja seuraavana katseet siirtyvät Helsinki-Riika linjan suuntaan. Kyseessähän on kuitenkin suurin piirtein sama matka, kuin Helsingin ja Tukholman välillä. Maan hintataso on suurin piirtein samalla tasolla, kuin Viro oli kymmenen vuotta sitten.

Tauno Hermola

Lainaus käyttäjältä: Santtu Räsänen - 20.12.2016, 15:31:09
Maailma on muuttunut ympärillä muutenkin, kuin Neuvostoliiotn katoamisen myötä. Lentomatkustuksesta on tullut niin edullista, että nykyään on paljon mielekkäämpää ottaa lento esim. Berliiniin, Lontooseen, Prahaan tai Pariisiin. Ennen risteily oli hyvää ruokaa ja juomaa hyvässä seurassa hyvin pukeutuen. Nykyään enemmän tuulipukujen räkä poskella kännäämistä ja burgereiden naamaan vetämistä.

Kyllä ennenkin on kännätty laivoilla, ei siinä mikään ole muuttunut, ei välttämättä edes huonompaan suuntaan! ;D Mutta mihin tyssäsi lähes hengästyttävää tahtia edennyt kaluston uusiminen 1980 luvun lopulla, 1990 luvun alussa, tuskin ainakaan Neuvostoliiton hajoamiseen. EU tietysti tappoi Merenkurkun liikenteen (josta tax-free katosi kokonaan), mutta paljonko se vaikutti Turun ja Helsingin liikenteeseen? Onko "EU tax-free" kuitenkin huonompi, kuin aikaisempi? En oikein usko lentoliikenteen kilpailun kovenemisen vaikutukseenkaan; se on kuitenkin tapahtunut hitaasti ja ehkä vasta vähän myöhemmin.

Kai Heino

#72
Sally Albatross ja Estonia iskivät muutenkin vaikeaan paikkaan. Suuret valuuttavelat sekä Suomen ja Ruotsin mittavat devalvoinnit, kansalaisia kiusannut lama lieveilmiönään työttömyys ja ehkä vuosikymmenen vaihteen ylimitoitetut investoinnit tulivat kaikki samaan pahaan rakoon. Lisäksi Wärtsilän konkurssi tuli osalle varustamoja erittäin kalliiksi. Tallink on uusinut 2000-luvulla yli puolet Itämerellä omissa nimissä matkustajia kuskaavasta laivastosta.
Luonto suosii turhanpäiväistä kokeilijaa.

Mikko-Oskari Koski

Suomen ja Latvian välistä linjaa tuskin tulee, kuten toisaalla on sanottukin. Rahdinkuljetustarvetta siinä ei ole, ja viinanhakijat tätä tarkoitusta varten erikseen hankittu bussi voi kuskata Tallinnan satamasta Ainaziin ja takaisin samassa ajassa, missä Tallinkin, Eckerön tai Vikingin pikalautta pistäytyy Helsingissä. Virolainen viina on joka tapauksessa suomalaista edullisempaa ja ennen kaikkea helpommin hankittavaa jatkossakin, ja kuten monesti todettu, Viro on suomalaisille merkittävä matkailukohde muutenkin. Via Baltican läpikulusta puhumattakaan.
Kokonaan eri asia on, jos maailmassa tapahtuu taas jokin dramaattinen muutos. Uhkakuvia on paljon, Venäjän ja Turkin diktatuurit yhdistettynä Trumpin johtamiin jenkkeihin voivat johtaa melkein mihin tahansa ja kun EU on osoittanut kyvyttömyytensä ulkorajavalvonnassa sekä sisäisen turvallisuuden kehittämisessä, on senkin tulevaisuus vaarassa. Baltian ja Itämeren kohdalla näistä vaikuttaa ainakin Venäjän mahdollinen pullistelu, ja varmaan myös EU:n, ehkä Natonkin ongelmat. Ympäristökatastrofikin on mahdollinen.
Jos nämä uhkakuvat pahimmillaan toteutuvat, ei viinarallia ja kruisailuja täällä juuri harrasteta.

Lentomatkustamisessa pitää aina muistaa alan merenkulkua herkempi reagointi suhdannevaihteluihin. Tässä kohdassa ei saisi antaa henkilökohtaisten sympatioiden vaikuttaa, mutta pakko se on sanoa: maailmaan riittäisi noin 5 globaalia ilmailualan yritysblokkia ja niitä täydentämään jokunen halpis, jotka osaisivat pitää hintatason sillä tavoin aisoissa, että polttoaineen hinnanvaihtelut ja mahdolliset ympäristölisämaksut kaataisivat alalta vain elinkevottomat firmat.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Tauno Hermola

Lainaus käyttäjältä: Kai Heino - 20.12.2016, 20:11:34
Sally Albatross ja Estonia iskivät muutenkin vaikeaan paikkaan. Suuret valuuttavelat sekä Suomen ja Ruotsin mittavat devalvoinnit, kansalaisia kiusannut lama lieveilmiönään työttömyys ja ehkä vuosikymmenen vaihteen ylimitoitetut investoinnit tulivat kaikki samaan pahaan rakoon. Lisäksi Wärtsilän konkurssi tuli osalle varustamoja erittäin kalliiksi. Tallink on uusinut 2000-luvulla yli puolet Itämerellä omissa nimissä matkustajia kuskaavasta laivastosta.

Nuo mainitsemasi tekijät varmaan ovat olleet vaikuttamassa investointien vähenemiseen, mutta jo aivan 80-luvun alussa valmistuneet Viking Sally (Estonia), Viking Saga (Sally Albatross) ja Viking Song kuuluvat minusta kuitenkin hiukan eri aikakauteen.

Mikko-Oskarin mainitsemista uhkakuvista puheenollen, monesti on tullut mieleen, että Ruotsin yhä kaoottisemmaksi käyvä maahanmuuttajatilanne alkaa kohta jo olla riski Suomen ja Ruotsin välillä liikennöiville varustamoillekin, Vikingille tietenkin erityisesti.