Viking Grace

Aloittaja Timo Selkälä, 12.06.2009, 09:40:03

« edellinen - seuraava »

Juhani Gronlund

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 13.12.2009, 17:30:47
Nils-Erik Eklundin haastattelu, jonka myötä aihe taas pulpahti pinnalle, on kuultavissa kokonaisuudessaan http://areena.yle.fi/audio/613423

Huomattavastikin tähänastisia havaintojani laajemman huomion ansaitsisi se haastattelussa ilmitullut fakta, että vuoden 2015 jälkeen tiukkenevat ympäristömääräykset PAKOTTAVAT kalustoinvestointeihin.

Mitkä ovat käytännössä nämä tiukentuvat ympäristömääräykset ?  MGO polttoaineen (o.1% rikkiä / tonni ) käyttöpakko niin satamassa kuin merellä. Eikö vanhojen laivojen dieselit toimi ilman uudelleen rakentamista MGO:lla ?

Repe

Lainaus käyttäjältä: Juhani Gronlund - 13.12.2009, 19:47:26
Mitkä ovat käytännössä nämä tiukentuvat ympäristömääräykset ?  MGO polttoaineen (o.1% rikkiä / tonni ) käyttöpakko niin satamassa kuin merellä. Eikö vanhojen laivojen dieselit toimi ilman uudelleen rakentamista MGO:lla ?

Keskustelua polttoaineen rikkipitoisuudesta:
http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=9823.0

Ilmeisesti tällä hetkellä sääntö on siis 1,5% rikkiä ja Silja&Viking käyttää 0,5%. Vielä pitäisi siis aika paljon vähemmän rikkiä sisältävään polttoaineeseen siirtyä.
Tuossa aiheessa mainittu, että Tallink säästääisi 20% polttoainekustannuksissa käyttämällä Siljan aluksissa 1,5% rikkiä sisältävää polttoainetta.

Tuomas Romu

Lainaus käyttäjältä: Juhani Gronlund - 13.12.2009, 19:47:26
Mitkä ovat käytännössä nämä tiukentuvat ympäristömääräykset ?  MGO polttoaineen (o.1% rikkiä / tonni ) käyttöpakko niin satamassa kuin merellä. Eikö vanhojen laivojen dieselit toimi ilman uudelleen rakentamista MGO:lla?

Haluaisinpa nähdä, mihin suuntaan matkustaja-autolauttaliikenne kehittyisi tulevaisuudessa, jos laivat pakotettaisiin käyttämään MGO:ta HFO:n sijaan...
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Jesse Saarimäki

Onko tietoa miten valtio on mahdollisesti tukemassa telakoita? Onko esimerkiksi Tax-lease järjestelmä tulossa päätöksen alle pian? Meinaan onko tässä tyhjää täynnä olevassa uutisoinnissa kenties kyse siitä, että Viking olisi taas pyytämässä jonkinlaisia tukiaisia uudisrakennukselleen? Tämä aihehan on jo pitkään ollut otsikoissa eikä siten suinkaan mikään uutinen.

Santeri

Kyllähän tulevat alustilaukset pitää saada Suomeen enkä edes jaksa uskoa, että Viking Line lähtisi tekemään alustilauksia ulkomailta tässä huonossa maailman taloustilanteessa. Tallink on kuitenkin tehnyt alustilauksensa yhtä lukuun ottamatta Suomesta, joten tämä asettaa kyllä ehdottomasti Vikingille paineita toimia suomen telakkamarkkinoilla. Toisaalta taas, Tallink operoi Tallinkin laivastoon kuuluvilla aluksilla halvemmalla miehistöllä. Käytännössä tilauksen/tilauksien ulkomaille lipumisen mahdollisuuskin pitäisi tehdä jollain keinoilla täysin turhaksi.  

Jos asiaa lähtee katselemaan hieman laajemmasta perspektiivistä (merenkulun merkitystä Suomelle), niin kyllä laivamatkailu on siinäkin mielessä kansantaloudellisesti tärkeää, että se on suomalaisille perinteinen rentoutumismuoto sekä mahdollisuus vetäytyä hetkeksi arjesta merelle. Suomi on sen verran kylmä ja pimeä maa, että laivamatkailulla on jaksamista tukeva vaikutus. Tämä tosin laajemmasta perspektiivistä katsottuna. Laivoilla myös järjestetään paljon erilaisia ryhmämatkoja jne.

Timo Selkälä

Mikään ei sido heitä tilaamaan Suomeen. Asialla on lähinnä yksi käytännön merkitys: Tulee paljon halvemmaksi hoitaa rakennustöiden valvominen lähialueella. Siinäkään ei ole kyse pikkurahoista. Voi olla että aluksen rakentaminen tulee halvemmaksi jossain muualla, mutta Suomessa sen valvominen on helpompaa kielen ja lyhyen matkan vuoksi.

Mieleen tuli että purjealusidea tavallaan saattoi sivuta totuutta siinä mielessä, että käsittääkseni suorat tuet ovat kiellettyjä, mutta innovaatiotuki on sallittua. Eli jos alukseen käytetään uutta tekniikkaa, niin siitä saattaisi saada jotakin takaisin. Tunnustan kuitenkin hämmästyväni oikein kauhiasti jos niihin aluksiin saadaan purjeet. LNG-koneisto olisi ehkä uskottavampi.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Santeri

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 14.12.2009, 15:44:51
Mikään ei sido heitä tilaamaan Suomeen. Asialla on lähinnä yksi käytännön merkitys: Tulee paljon halvemmaksi hoitaa rakennustöiden valvominen lähialueella. Siinäkään ei ole kyse pikkurahoista. Voi olla että aluksen rakentaminen tulee halvemmaksi jossain muualla, mutta Suomessa sen valvominen on helpompaa kielen ja lyhyen matkan vuoksi.
Ei sido ei, mutta ulkomailta tilattaessa Suomen telakoilla on parempi olla muita töitä, jos Viking Line haluaa hoitaa homman matalalla profiililla. 80-luvun lopulla Amorellan ja Isabellan tilaaminen Jugoslaviasta oli siinäkin mielessä perusteltua, että Suomen telakoilla oli monta laivaa työnalla.

Siinä mielessä tuet ovat täysin perusteltuja, koska liiketoiminnan luonne korkeakustanteista. Kyllä Viking Linen pitäisi päästä liikevoittoprosentissaan noin kymmenen tuntumaan, mutta viimeksi näin on tapahtunut vuonna 2005, 15,6 prosenttia ja liikevoittoprosentti on ollut varsin laiha viimeiset kolme vuotta. Bisneksen menestyksekkään jatkuvuuden kannalta uudet laivat ovat ehdottomia ja kilpailija operoi useammalla laivallaan kustannustehokkaammin.

Tottakai Viking Line voi tilata laivansa mistä haluaa, mutta luulisi tämän kiinnostavan hieman enemmän valtiota. Yhdenkin laivan rakentaminen on paikallisesti suuri ammatillista osaamista kehittävä projekti. Ammatillisen koulutuksen suosio on ollut kasvussa Suomessa, joten ei tämän kaltaisia erikoisprojekteja ole varaa päästää karkuun Suomesta.    



Toni Redsven

Ja onhan se hieno markkinointi kikka kun voidaan myydä nyky ihmisille "100%" suomalaisuutta. Suomessa tehty laiva, Suomalainen henkilökunta, Suomenlippu laivan perässä, vielä kun laitetaan suomalaista vodkaa ja suklaata täxfriihin, aletaan olemaan viittä vailla suomenjoutsenlippuavainrintamerkkikaulanauhataskunauris systeemiä. Eli ei siitä ainakaan haittaa pitäisi olla jos laivat suomesta tilaa. Siihen vielä jo mainitut tuet päälle.

Vieläpä jos tilataan kaikki turku/helsinki-tukholma laivat kerralla, voitaisiin miettiä rakenteita niin että ajetaan tasaisilla pareilla kumpaakin reittiä, mutta niin että eri reiteillä on selkeästi erillaiset laivat. Tämähän koskee lähinnä kansia 6-xx. Näin näitä voitaisi vaihdella ja saada lisää vaihtelua eri reiteille. Vaikka kerran vuodessa laivat vaihtaa reittiä. Ei aina sitä samaa samalla linjalla.

Teemu Ahonen

Veikkaan vahvasti, että neljän laivan tilaaminen kertaheitolla ei tule halvaksi. Jos tarvetta on kaluston uusinnalle ja kapasiteetin kasvatukselle, Viikkari voisi tilata kaksi uutta laivaa Helsinki-Tukholma-reitille. Mariella myyntiin, ja Gabriella heitetään Amorellan ja Isabellan kanssa lisäämään Turun linjan kapasiteettia.
Daa daa daa dalalalala, dalalalala, daa daa daa dalalalalala, dalalalala, daa daa daa dalalalala, dalalalala, daa daa daa daa daa dum daa daa daa.

Timo Selkälä

#24
Lainaus käyttäjältä: Toni Redsven - 14.12.2009, 16:35:06
Ja onhan se hieno markkinointi kikka kun voidaan myydä nyky ihmisille "100%" suomalaisuutta. Suomessa tehty laiva, Suomalainen henkilökunta, Suomenlippu laivan perässä, vielä kun laitetaan suomalaista vodkaa ja suklaata täxfriihin, aletaan olemaan viittä vailla suomenjoutsenlippuavainrintamerkkikaulanauhataskunauris systeemiä.

Vieläpä jos tilataan kaikki turku/helsinki-tukholma laivat kerralla, voitaisiin miettiä rakenteita niin että ajetaan tasaisilla pareilla kumpaakin reittiä, mutta niin että eri reiteillä on selkeästi erillaiset laivat. Tämähän koskee lähinnä kansia 6-xx. Näin näitä voitaisi vaihdella ja saada lisää vaihtelua eri reiteille. Vaikka kerran vuodessa laivat vaihtaa reittiä. Ei aina sitä samaa samalla linjalla.
100 % suomalaisuudesta ja suklaasta puheen ollen, Viking ei ole enää sille tasolle yltävä: Perinteinen Pandan Vikingsuklaa lakkautettu. Siihen ei voi muuta sanoa kuin että pieleen menee heillä, ja kovaa!

Lainaus käyttäjältä: Teemu Ahonen - 14.12.2009, 16:41:10
Veikkaan vahvasti, että neljän laivan tilaaminen kertaheitolla ei tule halvaksi. Jos tarvetta on kaluston uusinnalle ja kapasiteetin kasvatukselle, Viikkari voisi tilata kaksi uutta laivaa Helsinki-Tukholma-reitille. Mariella myyntiin, ja Gabriella heitetään Amorellan ja Isabellan kanssa lisäämään Turun linjan kapasiteettia.

Liian kallista pyörittää kolmea alusta kahden aluksen markkinoilla. Sanoisin että Turunlaivat tulee ensin, Helsingin laivat pari vuotta myöhemmin. Tällaisia kommentteja varustamon suunnaltahan on kuulunut aikaisemminkin. Neljän jättiläisen tilaaminen kerralla... Heikompaa pyörryttäisi jo ajatuskin. Ajatus neljän sisaren sarjasta tuskin täysin lammesta haettu, siinä on ideaa monellakin tavalla. Ensinnäkin saataisiin identtinen koneisto, toiseksi neljän samankaltaisen aluksen pyörittäminen miehistön kannaltakin helpompaa ja halvempaa. Sen sijaan uskoisin että Turun ja Helsinginlinjan tarpeet tekee aluksista hivenen erilaiset: Turun linjalle 2000 + kaistametriä, ja lisäksi noin 700-800 hyttiä. Osa niistä voi kyllä olla pienempiäkin, kesäkäytössä oleva budgetluokka. Helsingin linjalla tuo kapasiteetti on jo, rahtia lukuunottamatta, joten sinne sanoisin uudisrakennusten lähinnä kuvastavan sitä että nykyään tarvitaan yhä enemmän 1 ja 2 hengen hyttejä. Näin ollen hyttimäärä kasvaisi jonkin verran.

Lisätään muuten tähän linkki josta löytyy Wärtsiläsuunnitelman mukainen kuva Flettneravusteisesta risteilylautasta:
http://www.wartsila.com/Wartsila/global/docs/en/about_us/in_detail/2_2009/efficient-ferry-concepts.pdf

Liekö seuraava Viikkari?
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Santeri

#25
Laivan hotellipuolen ylläpito maksaa melkoisen paljon, jos vertaa siihen että paljonko rahtilaivassa tarvitaan miehistöä. Niinpä on erittäin tärkeää analysoida Turun-reitillä rahtikaistametrien lisäksi, miten laivan palvelupuoli saadaan tehtyä sellaiseksi, että se on entistä kustannustehokkaampi ja tuottavampi. Tällä en tarkoita sitä, että miehistöä kuormitettaisiin entistä enemmän vaan optimaalista suunnittelua ja tuottavuutta. Avainasia on oikeanlaisten ja vetovoimaisten palveluiden tuottaminen, koska kustannustehokkaassa laivassa ei neliöitä tuhlailla kuten ei myöskään kustannustehokkaassa omakotitalossa, kauppakeskuksessa jne, jne.    

Tuomas Romu

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 14.12.2009, 16:57:47 Liekö seuraava Viikkari?

Olisihan se hienoa nähdä jonkinlainen innovatiivinen ratkaisu noinkin "tavallisessa" liikenteessä, mutta nuo tuossa varsin mielenkiintoisessa linkittämässäsi dokumentissa esitetyt ratkaisut olisivat todennäköisesti varsinkin hankintahinnaltaan liian kalliita, joten "ruotsinlaivoissa" tuskin nähdään esim. CRP-propulsioratkaisua tai Flettner-roottoreita, vaikka varsinkin ahtaissa saaristoväylissä ruoripotkurin tuoma lisäketteryys olisi edukseen. Veikkaan, että kaikenlaiset "state of the art"-ratkaisut hylätään ja kuljetuskoneistoksi valitaan perinteinen dieselmekaaninen ratkaisu kahdella potkuriakselilla ja neljällä keskinopealla pääkoneella, koska erikoisemmalle ei yksinkertaisesti ole tilausta. Käänteentekevää propulsioratkaisua tuskin voitaisiin käyttää edes markkinointimielessä kilpailuvalttina, ellei siihen yhdistettäisi esimerkiksi suurta nopeutta (vrt. Finnjet), joka näiden alusten kohdalla ei liene oleellista, sillä nykyinen reilu 20 kn riittää käsittääkseni hyvin aikataulussa pysymiseen.

Sen sijaan mielenkiintoisempi kysymys on tuo "uusien ruotsinlaivojen" lastikapasiteetti, joka todennäköisesti tulee kasvamaan huomattavasti. Korvaavatko ro-paxit perinteiset matkustaja-autolautat? Lisäksi koko risteilykonseptikin saattaa kaivata tuuletusta, sillä hieman epäilyttää, kuinka kauan perinteinen "pää täyteen porauslautalla ja kassillinen viinaa kotiinviemisiksi" jaksaa houkutella asiakkaita. Tai no, ehkä yliarvioin tyypillisiä Suomen ja Ruotsin välillä matkustavia risteilymatkustajia...

Enivei, jos koko laivastoa ollaan uudistamassa, niin fiksuin veto olisi todennäköisesti hankkia kummallekin reitille pohjimmiltaan (koneisto, runko jne.) samanlaiset alukset, jotka sitten eroaisivat toisistaan mm. sisustusjärjestelyn osalta. Tällöin säästettäisiin jonkin verran suunnittelu- ja rakennuskustannuksissa, mutta "erilaiset" laivat saattaisivat kuitenkin houkutella risteilymatkustajia esimerkiksi Turusta Helsinkiin. Kahden päämitoiltaan jne. eroavan laivan suunnittelu tuskin olisi järkevää, elleivät liikenne- ja matkustamäärät sekä -tyypit eroa merkittävästi Turun ja Helsingin välillä.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Toni Redsven

Onko Turun linjalla kova lisätarve kaistametreille? Mikä on Turun linjan matkustaja profiili? Onko siellä matkustajia kuinka paljon jotka haluavat Ruotsin puolelle, vai riittääkö suurimmalle osalle vain risteily? Eräs vaihtoehtohan voisi olla että turusta liikennöisi Finnlinesin Strar luokan kaltaiset alukset. Garbriellasta tehtäisiin Europaa vastaava risteilijä joka voisi ajaa vaikka 23h risteilyä. Ehkä mahdollisesti käydä tukholmassa. Miksi ei kulkea Riikaan tai tehdä jotain erikoisempaa lenkkiäkin.
Näin voitaisiin Helsinkistä yhä tarjota pitkää risteilyä ja Turusta lyhyempää. Helsingin päästä jopa mahdollisesti vähentää kaista metrejä, kun niitä Turkuun lisätään.
Nimittäin sen mitä itse olen rahti puolella ollut niin Turku tai Naantali on(oman käsitykseni mukaan) suositumpi ylitys paikka suorilla autoilla. Ehkä eniten hinnan, muttei vähiten laivalla vietettävän ajan takia.
Näin voitaisiin tehdä myös erikoisempia "teema" risteilyjä asiakas kunnan mukaan. Jos joku radio kanava vaikka haluaa että laivalla vietetään hauska ilta ja ollaan aamulla takaisin, voitaisiin mennä tolla 23h risteilyllä. Jos taas halutaan tarjota asiakkaille vaikkapa kunnon tietopaketti sianlihan ja kossun yhteen sopivuudesta, voidaan heittää risteily vaikka Saksaan ja käydä siellä katsomassa paikallisten teurastamoiden taukohuoneiden juoma tarjoilun tasoa.
Meinaan siis sitä että laiva ei olisi sidottu yhteen ja samaan vuoroon jota ajetaan kellon tarkkuudella( nyt ei puhuta kovin kalliista kellosta). Voitaisiin tarjota myös jonkunlainen paikoitus mahdollisuus laivalla. Silti osan autokannesta voisi muuttaa vaikka sauna/uima osastoksi palveluineen. Tai vaikka tehdä sinne pururata....

Kuulostaa osaltaan tutulta ja osaltaan hassulta. Mutta en nyt keskeyttänyt tajunnan virtaani tutkimalla haulla mikä on turusta suuntautuvien matkojen päätarkoitus. Sen tiedän että siltä suunnalta suomea tarvittaisiin lisää kaistametrejä kaikille varustamoille. Jopa näin "laman" aikaan on ollut tutuilla vaikeuksia päästä laivaan viime tinkaan.
Ja voisin kuvitella että tuollaisen Star luokan tapaisen aluksen rakennus kustannukset olisivat joitain prosentteja pienemmät jo tarvittavan raudan määrän johdosta. Näin sieltä voisi saada riittävän säästön Gabriellan järkevään muokkaamiseen. Ja stadiin uudet paatit, ehkä lainaten symppi/sere akselilta jotain. Tai Europan tyylistä...

Jani Nousiainen

Lainaus käyttäjältä: Toni Redsven - 14.12.2009, 19:03:17
Onko Turun linjalla kova lisätarve kaistametreille? Mikä on Turun linjan matkustaja profiili? Onko siellä matkustajia kuinka paljon jotka haluavat Ruotsin puolelle, vai riittääkö suurimmalle osalle vain risteily?


Vikingillä on turussa todennäköisesti lähes aina autokansi täynnä ja varmasti tarvematkustajia paljon ja on ne suosituja risteilylauttoinakin, tosin sitä en osaa sanoa miten paljon vaikuttaa miniristeilyjen myyntiin matkan käytännössä ilmainen hinta. ( 0 -20e hytti).

Eli kyllä sinne noin 1500 - 2000 lm + 2500 - 2800 pax lautat tarttee.
Matkustajalaivat.com

Tulevaa: Viking XPRS 15-16.8 St. Ola 16.8 Ionis 16.8 Viking XPRS 18.8 Baltic Princess 19-20.8 VikingGrace 20-21.8

Santeri

#29
Lainaus käyttäjältä: Jani Nousiainen - 14.12.2009, 19:19:52
Vikingillä on turussa todennäköisesti lähes aina autokansi täynnä ja varmasti tarvematkustajia paljon ja on ne suosituja risteilylauttoinakin, tosin sitä en osaa sanoa miten paljon vaikuttaa miniristeilyjen myyntiin matkan käytännössä ilmainen hinta. ( 0 -20e hytti).
Hinta vaikuttaa varmasti erittäin paljon 23 tunnin risteilyissä Turun ja Tukholman välillä. Hinnan nostaminen on haaste, koska ihmiset ovat tottuneet alhaiseen hintaan. Käytännössä hinnan nostamiseen vaaditaan jotain aivan muuta kuin yksikään Turun ja Tukholman välillä seilaava nykypurkki tarjoaa (Galaxy mukaan lukien). Siihen ei vaadita "Karibian-risteilijöitä", pelkkä tervejärki riittänee.