Olympialaivat

Aloittaja Kervisen Lauri, 31.10.2002, 16:27:31

« edellinen - seuraava »

Kervisen Lauri

Kuinka SS Bore III, SS Aallotar ja SS Birger Jarl poikkesivat alumperin toisistaan.  Pääosin alukset olivat samanlaisia(, eivätkö olleetkin?), mutta esim. Savupiipuiltaan, sivukansiltaan ja keulakansirakennelmiltaan ne poikkesivat olennaisesti.

- Mikä on mielestänne kaunein Olympialaiva?  -> oma mielipiteeni Aallotar (varsinkin uudella savupiipulla), Birger Jarl
-Entäpä rumin?  Mielestäni Bore III

On valitettavaa, että kolmesta upeasta laivasta enää yksi laiva on jäljellä, ja sekään ei ole enää alkuperäinen, vaikkei se Birger Jaarlikaan mikään hassumpi ole...

Onko kenelläkään kansikarttoja ko. aluksista?
T. Lauri  

Mikko-Oskari Koski

#1
Kun Olympialaivojen kuvia katsoo vierekkäin, niin minusta parhaimman näköinen on kyllä Aallotar alkuperäisessä asussaan, Birger Jarl oikeastaan ihan yhtä hyvän näköinen eikä BIII:kaan mikään rumilus. Aallotar muuttui minusta aika hirvittävän näköiseksi uudemmalla korsteenilla ja eritoten yläkannen verantojen kattamisella. BIII:ssahan tämä "kauneusvirhe" oli alunperinkin.

Kun katsotaan noita kokonaisuuden kannalta olennaisimpia lukuja rinnan, niin eipä sisarusten erot mitään huikaisevia olleet. Kapasiteettihan niissä oli jotakuinkin sama.
Aallotar: 92,44 x 14,26 x 5,00 m. Brt/ Nrt/ Dwt. 2,776/ 1,201/ 991.
Bore III: 90,77 x 14,26 x 5,00 m. Brt/ Nrt/ Dwt. 3,007/ 1,588/ 850.
Birger Jarl: 92,50 x 14,28 x 5,50 m. Brt/ Nrt/ Dwt. 2,798/ 1,435/ 833.

BIII:n etummainen korsteeni oli feikki, joka tehtiin varustaja Hans von Rettigin vaatimuksesta "imagosyistä". Koska hormi oli tarpeeton, siihen rakennettiin von Rettigin yksityissviitti.

Birger Jarl on nykyisellään raiskattu aika pahasti, mutta jos ajatellaan, että sen perärakenteet ovat olleet alkuperäistä korkeammat jo vuodesta -72 (autohissi oli vielä kamalamman  näköinen kuin sen vuonna -78 korvannut baari), ei oikeastaan voi sanoa, että laiva "ehdottomasti" pitäisi muuttaa sen näköiseksi, mitä se jonain tiettynä aikana on ollut.
Sitäpaitsi Ånedinilla on paljon kanta-asiakkaita, jotka ovat palanneet laivalle aina uudestaan, joten ei se ihan kehno purkki voi olla. Näistä kanta-asiakkaista monet ovat varmaan tutustuneet laivaan jo sen liikennöidessä Svealla ja käyvät nyt vanhoja muistoja verestämässä. Voisikohan BS:n risteily siis olla sopiva paikka pokata rikas leski? ::) ;D
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Heikki Kautiainen

tuohon Bore III:n feikki korsteeniin liittyen, Bore yhtiön tavaramerkkihän oli ns. feikki korsteeni, eli 2 korsteenia joista toisessa oli sviitti.

Miran Hamidulla

Vaikka mielestäni yleensä yhteisliikennevarustamoiden kauneimmat uudisrakennukset olivatkin Borella (esim. sotakorvauksena menetetty Bore II ja "nolla-Bore") niin olympialaivoista Bore III oli huonoin ja sitä uudistamiset kohtelivat kaikkein eniten kaltoin, kun etummaisen piipun paikalle tehtiin se karmea loota. Aallotar ja Birger Jarl sensijaan olivat molemmat aika tasavahvoja, ja vaikea sanoa kumpi kaunottarista oli/on se kaikkein kaunein. Noista Bore yhtiön kaksoiskorsteeneista sen verran, että ei niissä ollut kuin Bore III:ssa sviitti, ja monissa aluksissa molemmat korsteenit olivat aitoja. Ammoisina aikoina tuo Boren matkustajalaivojen kaksikorsteenisuus oli jopa niin tärkeää, että jopa DFDS:ltä käytettynä 1947 ostettuun Bore II:een piti tehdä jälkikäteen tuo toinen korsteeni. Mielenkiintoista kyllä tuota alusta edeltänyt Bore II, joka aikoinaan oli maamme ensimmäinen hissillä varustettu matkustajalaiva, ei saanut kuin yhden korsteenin, vaikka alus oli alunperinkin tilattu Borelle. Onko kellään tietoa miksi "kaksikorsteenisuussäännöstä" poikettiin tämän uudisrakennuksen kohdalla?
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

Kervisen Lauri

On(oli) tuo Boren kaksoispiippujuttu niin jänskä juttu, että minusta ei olisi mitenkään ikävää jos vaikka Vikingillä tai
Siljalla tai millä tahansa muulla varustamolla olisi omat tunnuspiirteensä.
Ja kyllä tuo Bore kolmosen uusi loota katolla aika ruma oli. Ehtikö tuo Lovell Thomas exproler (vai mikä muu se
Bore III siellä Kanadassa oli ???) tehdä "mitään" siellä kanadassa ennen tuhoutumistaan?
Mikä muuten ko. palon aiheutti?   Kyllä noilla olympialaivoilla tuon palojen kanssa on ollut "aika" huono tuuri,
Aallotar ja Bore III. Onkohan Birger Jaarlilla panosttu erityisesti paloturvallisuuteen :D? -> sehän olisi kohtalon
kiusaamista :) ;)...

Mikko-Oskari Koski

#5
Huomaamatta meni ohi sekin päivä, jolloin tuli täyteen 30 vuotta Aallotar/Bore II:n tuhoutumisesta. Aiheesta oli TS:ssa mielenkiintoinen juttu, joka löytyy arkistostakin:
http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2003-11-03,104:7:183472,1:0:0:0:0:0:
Ja kun linkki ei kuitenkaan toimi, niin päivämäärä, jolloin juttu on julkaistu on tietenkin 3.11.2003...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Ville Taavitsainen

joo, hyvin löyty arkistosta toi juttu. oli ihan mielenkiintoinen.

myös minun mielestäni Aallotar ja Birgel jarl ovat näistä laivoista kauneimmat. Bore III:n kaksoispiiput tekevät siitä vanhemman näköisen kuin sen sisaret ovat ja keulassa oleva "möykky" on erikoinen. Valkoinen kylkiväri sopii näihin laivoihin paremmin.

miksi muuten laivat rakennettiin kaikki eri telakoilla? ei kai aikataulun kireellisyys voinut olla syynä, koska vain Aallotar kerkesi mukaan Olympia-liikenteeseen.
Silja Serenade 23-25.3.2019

Silja Europa 29-30.3.2019

tporko

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 08.12.2003, 17:24:49
Huomaamatta meni ohi sekin päivä, jolloin tuli täyteen 30 vuotta Aallotar/Bore II:n tuhoutumisesta. Aiheesta oli TS:ssa mielenkiintoinen juttu, joka löytyy arkistostakin:
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,7,0,0,138189,2003-11-03
Ja kun linkki ei kuitenkaan toimi, niin päivämäärä, jolloin juttu on julkaistu on tietenkin 3.11.2003...

Linkki korjattu

Mielenkiintoinen juttu, kiitoksia paljon!  :)

Mikko-Oskari Koski

#8
Onnistuin jokin aika sitten nappaamaan kirjaston poistomyynnistä hyllyyni yhdellä eurolla (!) Thure Malmbergin FÅA:n satavuotisjuhlallisuuksiin -80-luvun alussa kirjoittaman teoksen "Människor och båtar". Siinä on varsin laajasti käyty läpi varustamon vaiheita, niin onnellisia kuin onnettomampiakin päiviä.

Olympialaivojen rakentamisesta kirjassa todetaan, ettei niissä oloissa olisi ollut mahdollista toteuttaa niin lyhyen ajan sisään kolmea näin isoa laivaa samalla telakalla -mikä varmaan pitääkin paikkansa, meidän ajastamme sitä voi tosin olla vaikeampi hahmottaa. Aallottaresta, johon Malmberg ymmärrettävästi keskittyy, annetaan ymmärtää, ettei se edustanut minkäänasteista uutta ajattelua, vaan oli suoraan sanottuna päivitetty versio sotakorvauksena luovutetusta edeltäjästään...

***

Edelläolevaa Aallottaren tuhoon liittyvää artikkelilinkkiä korjatessani googletin myös BIII:n tuhoon liittyviä mahdollisuuksia. Tällainen löytyi:
http://openweb.tvnews.vanderbilt.edu/1977-12/1977-12-06-CBS-18.html
Tuo linkki, jossa eteenpäinmeno tosin tyssää salasanoihin, koskee kaiketi Bore III:n tuhoa Montrealissa Royal Clipper-nimisenä. Aluksen loppuhan ei ollut niitä kaikkein mieltäylentävimpiä, se kun makasi yli neljä vuotta puoliksi upoksissa laiturinsa vieressä. Mutta lopulta tuli armollinen romuttaja:
http://www.faktaomfartyg.se/royal_clipper_1952_b_1.htm

Olympialaivoihin liittyen mainittakoon tarjous, joka hätkähdyttää, kun muistetaan, mstä valuutasta on kyse. Sista minuten-risteily Birger Jarlilla nimittäin lähtee ATERIOINEEN halvimmassa hyttiluokassa 95 kruunulla... :o
http://www.anedinlinjen.se
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950


Mikko-Oskari Koski

#10
Birger Jarlin risteilytarjouksia jäljittäessäni sain käsiini aluksen kansikartan, joka lähetettiin brochyyrin (kuvasto ja tekstit kansikuvaa lukuunottamatta täysin samat kuin vuonna -99 ja kansikuvakin mastossa hulmunneesta banaanilipusta päätellen manipuloitu!) välissä. Ainoan säilyneen Olympialaivan "umpeenrakentaminen" on tapahtunut mielenkintoisissa vaiheissa:

Alkuperäiset hyttiasetelmat ovat olleet voimissaan vuoteen -78 asti, jolloin karsean näköinen autoramppi ahterin bb-svustalta poistettiin ja tilalle rakennettiin kannelle 5 hyttejä (kaksi luksusta, joista ikkuna ahteriin, kuusi ikkunallista kummallekin sivustalle ja kaksi pimeää) ja kannelle 6 skybaari. Alus muuttui Baltic Stariksi ja jatkoi vielä hetken ångarina. Ulkonäkö oli tällainen: http://www.faktaomfartyg.se/baltic_star_1953_bild_4.htm

Vuonna -82 pannut lensivät pihalle ja ilmeisesti vapautuneisiin tiloihin 2-ja 3-kansien peräosaan tehtiin jokunen B-hytti. Ulkoraameiltaan alus näytti silloin tältä: http://www.faktaomfartyg.se/baltic_star_1953_bild_2.htm

Vuoden -87 remontissa tapahtui sitten se pahin, eli 5-kannen keskiosan entiset I-luokan hytit levitettiin kävelykannelle sijoittamalla laajennustilaan suihkut ja vessat. Samassa yhteydessä keulapakan päälle rakennettiin kahdeksan minisviittiä, mikä on muuten edelleen suhteellisen kivannäköisen laivan pahin kauneusvirhe...http://www.faktaomfartyg.se/baltic_star_1953_bild_3.htm

Aallottaren 5.kannen sivustat katettiin vuonna -64. Olisiko jollain kansikarttoja tms., josta näkisi, mitä noissa laajennustilioissa oli. Hyttejä vai ravintolatiloja, juuri muuta mahdollista ei käytännössä tule mieleen..?
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Heikki Saraste


Mikko-Oskari Koski

Lievästi ambivalentti olo yhden sinällään aika viehättävän laivabongauksen jälkeen. Mutta mennään kronologisesti. Eli 12.3.2002 olen kirjoittanut seuraavanlaisen, tässä tapauksessa varsin huomionarvoisen tekstin:
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski=
Suuri päivä oli viime perjantaina -emmekä huomanneet sitä. Vaikka alus on edelleen kammottava rumilus yms. on sen nimi nyt BIRGER JARL ja ahterissa hulmuaa sinikeltainen Ruotsin lippu!  8)

Tekstin huomionarvoisuus johtuu siitä, että palatessaan Ruotsin rekisteriin Bigrer Jarl siirtyi omassa arvostusasteikossani ns.kiinnostavien bongattavien joukkoon. Panaman lippu kun oli tehnyt tehtävänsä imagomielessä...

Mutta viime torstaina Tukholmassa päädyin ostamaan 95 kruunun hintaisen matkan STO-MHQ 5.kannen C-hytissä. Illallinen sisältyy tuohon hintaan, kuten kaikilla Ånedinin risteilyillä. Ja olisi kuulunut lounaskin, jos olisin käyttänyt paluumatkankin. Tällaisesta asiakaspalvelusta varustamolle ehdottomasti pisteet. :thumb:

Ulkoapäin katsottuna alunperin varsin kaunislinjainen alus niin pahasti raiskattu, ettei Svean Olympialaivaa enää tunnista, ellei tiedä, mistä aluksesta on kysymys. Ja on se sisältäkin varsin kummallinen sekasikiö, toisaalta siinä ON tallella sitä vanhan matkustajalaivan glamouria, mitä ainakin I-luokan asiakkaille on menneinä aikoina tarjottu, mutta toisaalta se on myös ahdas ja sokkeloinen, eikä kaikilta tilaratkaisuiltaan järin toimiva. Matkustajamäärä ei kuitenkaan ole liian iso suhteessa palveluihin, joten sikäli Birger Jarlissa on paljon hyviäkin puolia uudempiin aluksiin verrattuna. Jonoja ei juuri synny ja jos niin käykin, ei odotusaika kuitenkaan ole kovinkaan pitkä. Erityinen plussa on sekin, että niin hyttikannet kuin skybaria lukuunottamatta kaikki ravintolatilatkin ovat savuttomia, nähtävästi Ånedinin takaraivossa hiertää tietoisuus kahden sisaraluksen haihtumisesta savuna taivaan tuuliin...
Ikävää on tietysti se, että yleisiä palveluita laivassa on kovin vähän; kaikki laajennustilat, mitä on tehty -kuudennen kannen ahterin skybaria vuodelta -79 lukuunottamatta- on käytetty hyteille. Tosin -79 ahteri- ja -87 keulatäkki ovat loistavia ulkokansitiloja, joten kesäisenä päivänä Birger Jarlia voi totisesti suositella ulkokannella mieluusti matkustavalle kulkijalle -ja eihän kansilippu MHQ-STO maksa kuin 5€.

Laivan tilaratkaisuissa näkyy yhä erittäin hyvin vanha luokkajako, joka käsittääkseni oli Svealla aika paljonkin tiukempi, kuin suomalaisilla samseglareilla. Ensimmäisen luokan ravintola, nykyiseltä nimeltään Roslagen, 4.kannen keulapuolella yhdistyy keskilaivassa todella kauniin jalopuisen portaikon välityksellä 5.kannen baariin, joka sisustukseltaan on muuten alkuperäisessä asussaan, mutta eteenpäin antaneet ikkunat on vuoden -87 rakenteen takia korvattu peileillä. Baarissa soitteli asiansa osaava trubaduuri.
Baarista ahteriin päin on alunperin ollut I-luokan hyttiosasto. -87 rempassa ulkolaitahytit levitettiin kannelle, jolloin niihin voitiin lisätä suihkut ja vessat. Myös osa pimeistä rempattiin, muttei onneksi toki kaikkia. Minulla oli näin ilo saada haltuuni hytti 3, yksi harvoista todennäköisesti täysin autenttisista kämpistä koko laivassa. Eikä sille luultavasti oltu vuoden 1953 jälkeen tehtykään mitään siivousta kummempaa, paitsi tietysti lawoiren hanat uusittu -79 (siitä päätellen, että ne oli valmistanut raumalainen OSY) ja oveen lisätty uusi lukko (samanlainen, kuin muissakin hyteissä, eli saattaa olla päivitys vm-87). Myös loisteputkimainen pyöreä lamppu lienee vaihdettu jossain välissä, mutta seinien maalauksesta en olisi ihan yhtä varma... ::)

Ånedinin sivuilla (www.anedinlinjen.se) olevasta kansikartasta näkee, mikä 5.kannen hyteistä on miltäkin aikakaudelta. Ahteripuolella kummallakin laidalla olevien, venekannelle johtavien portaiden takana on kaksi alkuperäistä ulkolaitahyttiä, loput on rakennettu -79. Tässä kohdassahan oli alempi autokansi Bore Nordin aikana.
Alempien kansien hytit ovat Svean aikana olleet II-luokkaa. Alimmalla kannella nekin ovat yhä alkuperäismallissaan, 2.-ja 3.kansilla kaikki on uusittu. Olisi mielenkiintoista tietää, oliko Birger Jarlilla Svean -tai edes Bore Nordilla Jakob Linesin- aikana minkäänlaista lepotilaa kansimatkustajille; jos oli, sen on täytynyt sijaita 3.kannella.

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski=
Kansallisuuksiltaan aika sekalainen porukkahan BS:lla vaikuttaa, mutta banaaniliputuksessa taitaa kuitenkin olla enemmän kysymys ruotsalaisen työaikalain kiertämisestä kuin varsinaisesta hulahulahenkilöstön palkkatasosta aiheutuvista kustannussäästöistä.
Kun BS vuonna -79 aloitti nykyisenlaisen risteilytoimintansa, sen ensimmäinen päällystö oli kotoisin useammasta eri maasta. Ilmeisesti kipparilla oli kuitenkin Maarianhaminan satamaluotsin paperit, koska BS onnistui yhdellä ensimmäisistä matkoistaan ajamaan niin holtittomasti laituria päin ja kiilautumaan museolaiva Pommernin ja rannan väliin. Pommern sai tapahtuneesta lieviä ja Ånedinin merenkulkutaidon maine kovempia kolhuja.
Birger Jarlin henkilökunta on ruotsalais-ulkomaalainen. Päällystö ja asiakaspalvelutehtävissä olevat ruotsalaisia, muissa tehtävissä banaaniporukkaakin. Esim.tax-freessä (johon muuten otetaan vain 20 asiakasta kerrallaan!) oli kassan takana joku muuta, kuin ruotsia palvelukielenään käyttänyt mieshenkilö pakkaamassa ihmisten ostoksia ja aamulla laivasta poistuessani törmäsin 4.kannen kävelyterassilla kolmeen tummaan tyyppiin, jotka ilmeisesti odottivat, että joku tulisi osoittamaan heille töitä. Yksi näistä hepuista kävi hakemassa purserin -ei suinkaan siksi, että olisi ymmärtänyt minun pyytävän ruotsiksi häntä niin tekemään, vaan näyttäessäni avainta, josta pitäisi saada 20 kruunun panttihinta takaisin. Samaan hintaan purseri sitten kyllä avasi ovenkin MHQ:n kylmään pakkasaamuun...
Todennäköisesti henkilöstöpolitiikalla kuitenkin saavutetaan ainakin jotain säästöjä. Samat ihmiset näyttivät hoitavan niin hyttiinopastajan, tarjoilijan kuin kauppojen kassojenkin tehtäviä. Henkilöstöllä ainakin näytti olevan hyvä yhteishenki; en tiedä, koskeeko se muitakin, kuin ruotsalaisia, mutta fiilistensä puolesta Birger Jarl lienee vastaisuudessakin "Den Lyckliga Båten". 8)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Mikko-Oskari Koski

Björn Landströmin merihistoriallisessa suuropuksessa "Laiva" on kohtuullisen informatiivinen läpileikkaus Bore III:sta sen alkuperäisessä habituksessa, mutta siitäkään ei aivan täysin ilmene tilajako -eli se, missä määrin samankaltaisuuksia sillä ja muilla Olympialaivoilla alunperin oli. Tietyt tilasijoittelut ovat tietysti selvät: 5:n keulassa I-lk:n baari ja sen alla rafla, kävelykannen perässä kahvila ja ylhäällä yllättävänkin selkeästi jaotellut ylemmän upseeriston hytit.
Ånedinin sitten viime näkemäni uusitut sivut kertovat sinällään mielenkiintoisen detaljifaktan BJ:sta: Fartyget var 1953 det enda kryssningsfartyg på Östersjön med sprinkleranläggning överallt. Aluksen paloturvallisuus on siis tällä perusteella aina ollutkin aika paljon sisaraluksia parempi. Siitä huolimatta edellä mainitsemani avotulen käyttörajoitukset laivan tiloissa ovat nykyiselläänkin täysin aiheellisia...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Mikko-Oskari Koski

Kuluvan vuoden toukokuun kuudentena Birger Jarlille on myönnetty K-merkki eli se on nyt ruotsalaisen määritelmän mukaan kulttuurihistoriallisesti arvokas laiva. Koko kirjelmä perusteluineen löytyy Ånedinin nettisivuilta palkista kohdasta K-MÄRKT (neljäs ylhäältä). Suoraa linkitystä tähän ei voi tehdä.
Missä määrin tämä tulee vaikuttamaan ainoan jäljelläolevan olympialaivan tulevaisuuteen, onkin mielenkiintoista nähdä. Luultavasti se ainakin tekee jokseenkin mahdottomaksi aluksen myymisen pois Ruotsista, mutta voisiko se taata jonkinlaisen jatkoajan liikenteessä solaksista huolimatta..?
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950