Estonian uppoamisesta 25 vuotta 28.9.2019

[Tauno Hermola]

Onhan se vähän jännä juttu, kun tähän saakka on vallan puhuttu savipohjasta ja nyt se onkin hiekkaa, jonka läpi kallio työntyy ylös merenpohjasta:

In my opinion, [the hole] was made by rocks as the ship sank. Geologists say there is a bedrock, topped with a layer of soft sand through, through which outcrops protrude.

Tämä Jaan Metsaveerin lausunto oli tuossa jo aikaisemmin linkitetyssä ERR:n uutisessa https://news.err.ee/1140944/ms-estonia-inquiry-committee-members-reject-submarine-collision-claims.

Tuo "armeijan operaatio" saattaa selittyä silläkin, että Estoniaa kohtaan oli esitetty pommiuhkauksia, viimeinen ilmeisesti juuri 27.9.

https://www.estoniaferrydisaster.net/estonia%20final%20report/chapter36.htm#2

Mart Laar ainakin kiistää virolaisten osuuden sotamateriaalin kuljetuksiin:

As prime minister, did you know the Estonia was used to transport military equipment, as it has since been revealed?

There have been many investigation committees, but I must admit, I have never been asked that question. I did not know of it. There was no participation on the Estonian side. And no knowledge, at least on the prime minister and government level.

https://news.err.ee/1140811/former-pm-playing-with-ms-estonia-victims-families-pain-is-irresponsible

[Joonas Vähämäki]

Tuo "armeijan operaatio" saattaa selittyä silläkin, että Estoniaa kohtaan oli esitetty pommiuhkauksia, viimeinen ilmeisesti juuri 27.9.

https://www.estoniaferrydisaster.net/estonia%20final%20report/chapter36.htm#2

No tuo olisi tietysti pätevä syy, mutta Ruotsin tulliviranomaisen kommentit eivät sillä silti selity. Toki ne voivat olla huuhaata. Toisaalta jos laivalle on esitetty pommiuhkia ja sinne on tarvinnut lähtöiltana tehdä tutkimus, lisää se ehkä jopa enemmän epäilyksiä jopa mahdollisen pommin suhteen. Tälläistä en edes ole spekuloinut aiemmin. Jokatapauksessa kyllä tuossa tapauksessa aika paljon on vielä avoimia kysymyksiä. Moni liittyy tietysti siihen miten rehellistä tietoa nämä havainnot ja tiedot ovat. Jotenkin pidän haastateltujen ihmisten kommentteja luotettavimpana kuin virallisesta lähteestä tässä tapauksessa. Etenkin koska dokumentissä useasti esiin tuotuna Viro todella on ollut suhteellisen uusi valtio ja moni asia siellä vielä sekaisin vuonna 1994.

[Tauno Hermola]

Missä muuten näit tuon dokumentin, suorana Ruotsin TV:stä, vai onko se jossain netissä katsottavissa?

[Joonas Vähämäki]

Missä muuten näit tuon dokumentin, suorana Ruotsin TV:stä, vai onko se jossain netissä katsottavissa?

Dplay:stä katsoin. Seitsemän päivää voi kokeilla ilmaiseksi, ja sen jälkeen maksaa 6,99€/kk. Nuo viis jaksoa nyt meni parissa illassa.

[Tauno Hermola]

Tunteeko kukaan tuon Estonian rungon rakennetta tarkemmin, onko siinä kaksoispohjan kannen yläpuolella, siis lähinnä kansilla 0 ja 1, joku kaksoislaita? Miten tämä yleensä on tuontyyppisissä aluksissa? Googlesta ei tuntunut nyt olevan apua.

[Tuomas Romu]

Yleisjärjestely löytyy verkosta:



(Lähde: https://onse.fi/estonia/chapt03_1.html)

Ei näyttäisi olevan kaksoislaitaa autokannen alla.

[Hannu Sarell]

Siis oliko tuolloin matkustaja-aluksissa kaksoispohja? Onko vieläkään? Muistan jostain yli kymmenen vuoden takaa (2007) uutisoinnin, jossa silloin iso tankkeri Minerva Nounou taivalsi jäissä Suomenlahdella. Kova oli huoli, että jos se ajautuu kiville niin paljonko vuotaa öljyä. Siinä oli silloin kaksoispohja, ei kaksoislaitoja. Alus oli vuoden vanha (2006). Sotkettiinkohan silloin ilmeisesti aiempi Nounou tuohon uuteen. Vuonna 2003 oli uutisia, jossa Nounou jumiutui jäihin ja oli vain keulasta jäävahvistettu.

[Hannu Sarell]

Estonia oli 1980 valmistunut alus ja jos vielä 2006 tehtiin tankkereitakin vain kaksoispohjalla, niin vaikea uskoa, että aiemmin matkustajalaivoissa olisi ollut ainakaan muuta. Siis jos sitäkään.

[Tauno Hermola]

Tuota Tuomaksen linkittämää kuvaa katselin jo aikaisemmin, mutta en saanut siitä oikein tolkkua; poikkileikkauskuvia en löytänyt.

Kaksoispohja muodostuu tuon kannen 0 alapuolla olevasta tilasta; sitä on kyllä selitettykin tuossa Tuomaksen linkittämässä tutkintaraportin luvussa 3. Suomenkielisestä raportista lainattuna:

Laipiokannen alapuolinen rungon osa oli jaettu viiteentoista osastoon poikittaisilla, vesitiiviillä laipioilla, joissa oli vaatimusten mukaisesti vesitiiviit ovet. Kaksoispohjan sisällä oli tilat voiteluöljyä ja muita nestemäisiä aineita varten ja osa kaksoispohjan tankeista oli jätetty tyhjiksi. Polttoainesäiliöitä sijaitsi myös sisäpohjan yläpuolella. Kannella 0, kaksoispohjan kannella, sijaitsivat keulasta lukien keulasoppi, keulapotkurihuone, laaja sauna- ja uimaallasosasto ja aluksen peräosassa generaattorihuone, konehuone, polttoainesuodatinhuone ja muita koneistoihin liittyviä tiloja. Yläpuolella olevalla kannella, kannella 1, sijaitsivat keulaosassa säästöluokan hytit 358 matkustajalle. Kannen peräosassa sijaitsivat konevalvomo, työpaja, pääkonehuone ja useita muita vastaavia konehuoneen tiloja.

[Tuomas Romu]

SOLAS-yleissopimus on vaatinut kaksoispohjan matkustajalaivoihin ja rahtilaivoihin säiliöaluksia lukuunottamatta jo vuosikymmeniä, todennäköisesti jopa vuosikymmeniä ennen Estonian rakentamista. Kaksoislaitoja ei sen sijaan vaadita vieläkään. Öljytankkereihin täydellinen kaksoisrunko (pohja ja laidat) tuli kuitenkin pakolliseksi vasta 1990-luvulla muutaman isomman öljyvahingon jälkeen.

Vuonna 2000 rakennettu Minerva Nounou (nykyisin Jag Lateef) on kyllä kaksoisrunkoinen tankkeri, mutta sen jääluokka, DNV Ice(C), ei täyttänyt edes matalimman suomalais-ruotsalaisen jääluokan 1C vaatimuksia ja siksi siitä oltiin huolissaan. Uudempi vuonna 2006 rakennettu Minerva Nounou, niin ikään kaksoisrunkoinen, on sen sijaan vahvistettu jääluokkaan 1A.

Estoniassa on kaksoispohja, mutta sekä 0-kannen tankit että 1-kannen hytit kuten myös konehuone ovat aluksen laidoitusta vasten.

[Tauno Hermola]

Estonia-dokumentin ensimmäinen osa TV 5:ssä tänään (4.11.2020) klo 21:00

[Tauno Hermola]

Suomalaisasiantuntijan näkemyksiä Estonian rungossa olevan reiän synnystä:

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007619134.html

Itämereen uponneen matkustajalautan Estonian kyljestä löytyneille uusille rei'ille on olemassa todennäköinen selitys, sanoo onnettomuuden kansainvälisessä tutkijaryhmässä 1990-luvulla työskennellyt suomalainen asiantuntija.

Rakenteiden lujuuksiin erikoistunut tekniikan tohtori Klaus Rahka arvelee, että uudet reiät syntyivät, kun irronnut keulavisiiri kulkeutui laivan kylkeä pitkin ja lävisti kyljen.

Joitain kysymyksiä tuo minusta kyllä jättää jäljelle, lähinnä visiirin kyvystä kellua ja lävistää laivan runko.

[Joonas Vähämäki]

Joitain kysymyksiä tuo minusta kyllä jättää jäljelle, lähinnä visiirin kyvystä kellua ja lävistää laivan runko.

Jossain päin kommentoin tätä aiemmin, että se selittäisi kaikkein parhaiten yhden selviytyjän näköhavainnon jostakin valkeasta veden pinnan alla (siis sen, joka epäili sukellusvenettä, kuka on nähnyt valkoisen sukellusveneen?), mutta noin muuten mun on myös ihan mahdoton uskoa että visiiri ei uppoaisi heti.

[Tuomas Romu]

...mutta noin muuten mun on myös ihan mahdoton uskoa että visiiri ei uppoaisi heti.

Toisaalta "pullauttihan" Brasilian rannikolla uponnut Stellar Bannerkin korsteeninsa pinnalle ilmataskun kannattelemana:

https://www.youtube.com/watch?v=eoHD3VfhYxo

Visiirin kohdalla ilmatasku kelluttaisi suhteellisen raskasta teräsrakennetta kuitenkin vain joitain (kymmeniä) sekunteja. Teoriassa se voisi olla riittävästi jos kaikki muutkin palaset loksahtavat paikoilleen.

Reikä on voinut myös suurentua aluksen upottua eli alkuperäinen "kolhaisu" on voinut olla pienempikin.

[Kalle Id]

Ilmataskujen lisäksi mietin, miten paljon ihan vaan aaltojen voima tuollaisessa tilanteessa jaksaisi visiiriä kannattaa? Kovassa merenkäynnissä isotkin kappaleet liikkuvat, ja visiirin ei tarvitse – samasta aallokosta johtuen – kovin pitkään olla pinnalla tehdäkseen nuo vauriot.

Asian luulisi olevan varsin triviaalisti tarkastettavissa, koska visiiri on ruotsalaisessa sotilastukikohdassa ja rei'istä on kuvamateriaalia.