Koronaviruksen vaikutukset kootusti

Aloittaja Pete Lehto, 15.03.2020, 15:34:49

« edellinen - seuraava »

Kalle Id

Gabriella meni XPRS:n tilalle kyllä. Ilmeisesti syynä laivan valintaan oli tuo jo täällä jaettukin SMU:n aiempi kritiikki sitä kohtaan, että tukia maksetaan ulkomaan lipun alla oleville laivoille. Samalla vuorojen määrä lisääntyi, kun arkena ajetaan taas kaksi edestakaista vuoroa ja lauantaisin yksi.

Myös Victoria I aktivoituu uudelleen hetkeksi Helsinki–Tallinna-linjalle, kertoo Tallink:

"Victoria I tekee ylimääräisen edestakaisen matkan Tallinna-Helsinki-reitillä sekä torstaina 2.4.2020 että perjantaina 3.4.2020 varmistaakseen, että reitillä on riittävästi rahtikapasiteettia. Pyyntö ylimääräisille lähdöille tuli Viron Elinkeino- ja viestintäministeriöstä.

Victoria I lähtee molempina päivinä Tallinnan satamasta klo 15.00 ja saapuu Helsingin Länsisatamaan klo 18.00. Takaisin Tallinnaan Victoria I lähtee Helsingin Länsisatamasta molempina päivinä klo 20.00 ja saapuminen Tallinnan satamaan on klo 22.30.

Vain rahtikuljetukset ja -kuljettajat voivat kulkea näillä lähdöillä. Muita matkustajia tai automatkustajia ei näille matkoille oteta."

https://www.tallinksilja.fi/medialle/-/cision/expanded-release/34593953068605bb

Pekka Laakso

#31
Finnlines tiedottaa:

"Muutoksia matkustajaliikenteessämme, Finnlines jatkaa matkustajien kuljettamista, 3.4.2020

Koronavirustilanne on vaikuttanut voimakkaasti henkilöliikenteeseen ja matkustamiseen Euroopassa. Eri maiden matkustamiseen liittyvät säännöt päivittyvät jatkuvasti. Finnlines noudattaa eri maiden viranomaispäätöksiä ja ohjeita ja joutuu sopeuttamaan toimintaansa viranomaisten päätösten mukaisesti.

Suomen hallitus päätti 30.3.2020 keskeyttää kaiken matkustajaliikenteen laivoilla Suomeen. Finnlinesin saaman viranomaisohjeistuksen mukaan yrityksen piti lopettaa matkustajien kuljettaminen aluksillaan 1.4.2020 iltapäivällä.  Hallitus kuitenkin jatkoi asian käsittelyä ja uudeksi keskeytyspäivämääräksi ohjeistettiin 3.4.2020 klo 06.00. Koska keskustelut kuitenkin jatkuvat edelleen eikä viranomaisten taholta ole ilmoitettu uusia päivämääriä, Finnlines on päättänyt jatkaa matkustajien kuljettamista jo ilmoitettujen rajoitusten mukaisesti.

Vastuullisena toimijana Finnlines tekee kaikkensa, että Suomen kansalaiset pääsevät kotiin."


https://www.finnlines.com/fi/newsroom/coronavirus-covid-19-preparedness-finnlines-koronavirukseen-covid-19-varautuminen
Copyright © 2023 Hölynpöly. Kaikki oikeudet pidätetään.

Jan Holm

Huoltovarmuuskeskus on tehnyt ihmeellisiä päätöksiä! Miten oli mahdollista että Viron ja Ruotsin lipun alla olevia laivoja tuetaan kun omat laivat makaa kaijassa??? Suomen veroeuroja annetaan kilpailijoille??? Onneksi yksi ministeri heräsi asiaan!!!

Kim Helle

Käsittääkseni Eu-laki ei mahdollista valikoimaan kenelle tämä tuki menee, eli siis ei mahdollista vain valitsemaan suomen lipun alla olevia aluksia.

Päivitys

Tulossa:

Menneet: BP 3.5.2023

Ilpo Kuivanen

Lainaus käyttäjältä: Kim Helle - 04.04.2020, 11:50:03
Käsittääkseni Eu-laki ei mahdollista valikoimaan kenelle tämä tuki menee, eli siis ei mahdollista vain valitsemaan suomen lipun alla olevia aluksia.

Toisaalta Megastariin mahtuu rekkoja ainakin tuplasti, jos verrataan toimettomana makaavaan Serenadeen. XPRS:n ja Gabriellan ero ei ole niin suuri. Järkevämpää on ajaa parhaalla ja sopivimmalla kalustolla.

Hannu Sarell

Finbo Gargo ETA Vuosaari nyt aamulla. Noinkohan Finlandia pääsee lepäämään? Vai riittääkö molemmille rahtia.

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Kim Helle - 04.04.2020, 11:50:03
Käsittääkseni Eu-laki ei mahdollista valikoimaan kenelle tämä tuki menee, eli siis ei mahdollista vain valitsemaan suomen lipun alla olevia aluksia.
Ainakin Huoltovarmuuskeskuksen lehdistötiedotteiden perusteella tuki on nimenomaan laivakohtaista. Poikkeustilalaki mahdollistaa kaikenlaisia poikkeamia normaalista hankintamenettelystä.

Pekka Laakso

Finnlines päivittää:

"Päivitetty 7.4.2020

Tietoja päivitetään jatkuvasti

Viimeisin päivitys 7.4.2020:
Rajan ylittämiseen uusia rajoituksia Suomessa – vaikutukset Finnlinesin matkustajaliikenteeseen, 7.4.2020

Suomen hallitus on tänään 7.4.2020 tarkentanut jo 30.3.2020 antamaa ilmoitustaan, että Suomeen suuntautuva matkustajaliikenne laivoilla keskeytetään 11.4.2020-13.5.2020. Matkustajaliikenteen keskeytys koskee ainoastaan Suomeen saapuvaa matkustajaliikennettä, se ei koske Suomesta lähtevää matkustajaliikennettä.

Finnlinesin osalta tämä tarkoittaa sitä, että matkustajaliikenne Travemündestä Helsinkiin keskeytetään 13.5.2020 asti. Viimeinen matkustajille mahdollinen lähtö Travemündestä Helsinkiin on lauantaina 11.4.2020 klo 03:00.

Kapellskärin ja Naantalin välinen matkustajaliikenne on keskeytetty jo aiemmin 23.3.2020, jolloin henkilömatkustajaliikenteen rajanylityspaikkoja Suomessa rajoitettiin.

Suomeen palaaville matkustajille on tiukat toimintaohjeet. Matkustajien on asetettava itsensä kahdeksi viikoksi karanteenin kaltaisiin olosuhteisiin ja lisäksi matkustajat eivät saa käyttää julkista liikennettä. Finnlines noudattaa tässäkin viranomaisten ohjeistuksia ja tiedottaa matkustajia aiheesta. Lisäksi Finnlines korostaa matkustajien omaa vastuuta.

Olemme mahdollisimman pian yhteydessä kaikkiin matkustajiin, joiden matkustuspäivä sijoittuu yllä olevalle aikavälille.

Pahoittelemme syvästi tästä poikkeuksellisesta tilanteesta matkustajillemme aiheutunutta vaivaa ja harmia.

Rahtiliikenne jatkuu reiteillä normaalisti ja rajoitukset eivät koske merimiehiä eikä kuorma-auton kuljettajia."


https://www.finnlines.com/fi/newsroom/coronavirus-covid-19-general-information-yleista-tietoa-koronavirustilanteesta-covid-19
Copyright © 2023 Hölynpöly. Kaikki oikeudet pidätetään.

Kim Helle

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 06.04.2020, 13:32:16
Ainakin Huoltovarmuuskeskuksen lehdistötiedotteiden perusteella tuki on nimenomaan laivakohtaista. Poikkeustilalaki mahdollistaa kaikenlaisia poikkeamia normaalista hankintamenettelystä.

Voipi olla, en löytänyt verkosta enää haastattelua joka oli kohdennettu Liittojen kritiikille koskien juurikin näitä ei suomen lipun alla seilaavia tuen saajia. Siinä viitattiin eu:n yhdenvertaisuuslakiin tms. Taisi olla huoltovarmuuskeskuksen big boss. Mutta toivottavasti lopuillekin löytyisi töitä asap.
Päivitys

Tulossa:

Menneet: BP 3.5.2023

Mikko-Oskari Koski

Stenan päätös lakkauttaa Oslon risteilylinjansa vapautti Stena Sagan eli entisen Silvia Reginan työn ikeestä. Alus on tällä hetkellä makuutettuna Uddevallassa, mutta sille saattaa löytyä uusi toimi koronasairaalana hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Koska Stenalla ei ole intressejä palauttaa laivaa omaan liikenteeseensä, he ovat valmiita keskustelemasta isoistakin muutoksista sen tiloihin, jos tällainen käyttö on luvassa.
https://www.di.se/nyheter/stena-vill-gora-farja-till-corona-sjukhus-fullt-mojligt/

Stena on päättänyt myös Trelleborgin ja Sassnitzin välisen linjansa lopettamisesta. Lakkautus toki käytännössä tehtiin jo 14.maaliskuuta, jolloin osavaltion päätöksellä Rügenin saari suljettiin ulkopuolisilta, mutta nyt varustamo on ilmoittanut, ettei FS Sassnitzin liikennöinti vanhalla "kuningaslinjalla" ala uudelleen tilanteen normalisoiduttuakaan.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kalle Id

Täällä jäivät aiemmin raportoimatta Rederi Ab Eckerön irtisanomisuutiset aiemmin tällä viikolla. Eli siis jos joltain on mennyt ohi, Birka Stockholm ja Eckerön miehistöt 13 henkilöä lukuunottamatta saivat kenkää, samoin kuivan maan työntekijät Ruotsin puolella. Ålands Sjöfartin uutinen: https://www.sjofart.ax/nyheter/eckero-sager-300

Tänään puolestaan Tallink ilmoitti irtisanovansa yhteensä 550 ihmistä Latvian lipun alla seilaavilta laivoilta sekä Latviasta. Samassa yhteydessä kerrottiin, että Riika–Tukholma-linja käynnistyy luultavasti aikaisintaan muutaman kuukauden kuluttua ja ensin vain yhdellä laivalla. Matkustajamäärät eivät Tallinkin ennusteen mukaan palaa linjalla normaalisti ainakaan tämän vuoden aikana. Jostain syystä Tallinkin suomenkielinen lehdistötiedote on lyhyempi kuin englanninkielinen, joten tässä linkki englanninkieliseen: https://www.tallink.com/press-releases?1&article=126301111

Johannes Erra

Merenkulkuasioissa ennustajanlahjani ovat perinteisesti olleet aivan ilmiömäisen kehnot. Siitä huolimatta uskallan sanoa, että nämä viime aikojen uutiset herättävät isoja kysymyksiä Itämeren pohjoisosien matkustajaliikenteen tulevaisuuden suhteen.

Jos takavuosina joitakin linjoja on operoitu ennen muuta sillä ajatuksella, että oma läsnäolo toimii kynnyksenä uusille toimijoille tulla samoille vesille, nyt Corona-kriisin myötä tältä ajattelulta varmasti on osaksi putoamassa pohja pois. Senkin jälkeen kun normaaliolot ovat palanneet, voi nimittäin kestää vielä vuosia ennen kuin kukaan haluaa aggressiivisesti vallata uusia markkinoita. Varustamojen voisi siten ajatella keskittyvän ennen muuta siihen liikenteeseen, joka varmasti kannattaisi ainakin normaalioloissa.

Vaikka uutta väkeä voi aina palkata, irtisanomiset ovat aina hyvin merkittävä askel. Siksi herää ajatus, että ne reitit, joiden väkeä nyt on irtisanottu huomattavia määriä, voivat kadota jopa pysyvästi. Ennen muuta ajattelen Tallinkin Riika-liikennettä. Se lienee pitkälti huvimatkustamisen varassa. Hyötyliikenne kulkee Tukholman seudulta Latviaan varmasti ennemmin Stena Linella Nynäshamnin - Ventspilsin kautta.

Eckerö-konsernin sisällä uhanalaisimmaksi arvioisin ehkä Birkan, ainakin ellei Corona-rajoitusten kadottua nopeasti palata normaaleihin matkustajamääriin. Kiintoisa Birkaa koskeva ilmoitus on myös Cinderellan tulevaisuuden suhteen. Ilmiselvän kilpailijan katoaminen tavallaan parantaisi Cinderellan asemaa Tukholman risteilymarkkinoilla. Toisaalta jos Viking Line tekee kysynnän kehityksestä samat johtopäätökset kuin Birka, Cinderella saattaa hyvin kadota, aivan viimeistään Viking Gloryn saapuessa. Oletan että Gloryn tilausta ei sentään jouduta perumaan, vaikka kriisin pitkittyessä epäilemättä kaikki on teoriassa mahdollista.

Stena Line kertoi Stena Sagan ja Sassnitzin liikenteen pysyvästä lakkauttamisesta avoimesti. Vääjäämättä herää sekin kysymys, onko vastaavien, yksiselitteisten lausuntojen puute Tallinkin ja Eckerön suunnasta selitettävissä ennemmin tahdikkuussyillä kuin erilaisella näkemyksellä vaikeuksissa olevan liikenteen tulevaisuudesta. Jos esimerkiksi Isabellen ja Birkan katoaminen Itämereltä olisikin lähes varmaa, voisi silti olla ymmärrettävää ettei asioita liiaksi haluta lausua ääneen ennen kuin asiat ovat edes vähän normalisoituneet - varsinkaan, kun erilaiset tukipaketit liikenteen jatkumiselle ainakin teoriassa vielä olisivat mahdollisia. Yksiselitteinen lakkautuksen ilmoittaminen ei sitä paitsi palvelisi mitään tarkoitusta, kun alusten myyntiäkään ei voi valmistella näissä poikkeusoloissa.

Paljon varmasti tulee nyt riippumaan siitä, miten kauan erilaiset matkustusrajoitukset pysyvät vielä voimassa.

Kalle Id

Tämä on ehdottomasti kaikki kiinnostavaa pohdintaa.

Riian-linja on aina ollut selvästi Tallinkille kakkoslinja, ja voisi väittää että sillä alkujaankin palattiin yhden laivan operointiin 2016 vain siksi, että Tallink ei saanutkaan myytyä Silja Europaa Australian-keikan jälkeen ja laivoille piti keksiä työtä. Tämä jälkimmäinen seikka vaikuttaa toki nytkin tilanteeseen: koska koronapandemian vuoksi liikenne vaikuttaisi sopistuvan kaikkialla, myös laivojen myyminen eteenpäin vaikeutuu, ja silloin saatetaan taas olla tilanteessa missä tappiollistakin linjaa voi olla kannattavaa ajaa, jos tappiot ovat pienemmät kuin laivan makuuttamisesta aiheutuvat kulut.

Jo mainittujen lisäksi nostaisin Helsinki–Tukholman myös mahdolliseksi lopetettavien listalle. Vaikka siinä oli ennen korona-aikaa tiheä liikenne, kertoo linjan sulkeminen ettei sillä ole tuhottomasti tarvetta rahdin kannalta. Molemmilta operaattoreilta on sanottu enemmän tai vähemmän suoraan, että linjan kannattavuus on ollut pitkään heikkoa ja pidempi matkustajamäärien putoaminen voi hyvinkin johtaa siihen, että jompi kumpi tai jopa molemmat vähentävät liikennettään.

Voisi toki spekuloida silläkin mahdollisuudella, että tilanteen vaikeutuessa varustamot voisivat jakaa liikenteen kassakaappisopimuksin sulle mulle -periaatteella. Esimerkiksi niin, että Eckerö luopuu Eckerö–Grisslehamn-linjasta, jättäen Ahvenanmaa–Ruotsi-lyhytliikenteen Vikingille, ja Viking vuorostaan luopuu Cinderellan risteilyliikenteestä jättäen Tukholman vuorokauden risteilyistä Birkalle.

Mikko-Oskari Koski

#43
Pelkällä risteilemisellä on vaikeampi tehdä kunnollista tulosta kuin risteilemisen ja rahdin yhdistelmällä. Tässä mielessä Vikingillä ja Eckeröllä ei oikeastaan ole muita ongelma-aluksia kuin Cinderella ja Birka, joista ensinmainittu lienee mahdollista melko pienellä (tai jos ei, niin sitten isommalla) remontilla muuttaa takaisin myös rahdinkuljetuskelpoiseksi. Birkasta ei lauttaa pysty tekemään, eikä sen kokoluokan kruisereillekaan varmasti liene ihan pian ihmeempää kysyntää. Eckerötä (varustamoa) ei Birkan keikahdus kuitenkaan tuhoa, sillä varustamon muut alukset pystyvät tekemään rahaa jopa vallitsevassa tilanteessa.
Itämeren liikenne on sikäli varma bisnes, että sitä varmasti on. Eri asia tietenkin, kuinka paljon.

HEL-STO on (tälläkin foorumilla) usein nähty ongelmalinjana, koska sen tuottavuus on hankala. Pitkä matka, kova kulutus, ei likikään aina optimaalista kuormaa ja illallisiakaan ei mene kuin korkeintaan 1/matkustaja (vertailukohtana vaikka vain varustamojen muut linjat, joilla täyden pokan aterioita voidaan popsia 3-4 kertaa päivässä). Nämä samat ongelmat vaivaavat toki Tallinkin Baltian ja Tukholman välisiäkin linjoja, joten jostain on karsittava. STO-RIX taitaisi tosiaan olla helpoin, koska sehän on koko olemassaoloaikansa ollut sekundareitti, jonka matkustajalukemat on saatu tilastoissa näyttämään hyviltä käsittääkseni pääasiassa jakamalla Ruotsissa sadan kruunun risteilylähtöjä (balttilaiseen elinkustannusindeksiin suhteutettuna linja, etenkin laivalla tarjottujen palveluiden osalta, on tähänkin asti ollut aika kallis, ja jatkossa se on sitä entistä enemmän).
Toisaalta sesonkihuippujen aikaan asiakkaita riittää, joten yksi erittäin harkinnan arvoinen ajatus on alusten osa-aikainen makuuttaminen. Aikanaanhan tämä oli hyvin tavallinen ratkaisu, mutta laivatkin olivat silloin rutkasti nykyisiä pienempiä, joten niiden laituriin jättäminen useammaksi kuukaudeksikin oli mahdollista. Olisiko nykyäänkin..?  ::)

Tallink saattaisi pystyä jopa yhdistämään joitakin linjojaan. STO-TLL-laivan kulkua voisi aivan hyvin hiljaisina vuodenaikoina jatkaa Tallinnasta Helsinkiin, jos Seren ja Sympan liikenne on jäissä. Vikingille vastaavaa ratkaisua ei taitaisi olla tarjolla. Kolmannen aluksen tarjoaminen Turusta saattaisi toki olla yksi mahdollisuus etenkin, jos siinä olisi riisutumpi matkustajakonsepti, mutta nykytonnistosta, Glory mukaan lukien, sellaista ei helposti saa. Jos Baltian liikenne elpyy lähellekin entisiä lukemia, saattaa yhdelle Vikingin nykyisistä Ruotsinlaivoista aueta vakituinen työpaikka HEL-TLL-linjan kolmannessa vuorossa. Cinderellan kunnostaminen takaisin lautaksi olisi kaikissa tapauksissa perusteltua, koska osa-aikaisessakin HEL-STO-liikenteessä se saattaisi olla pätevämpi väline kuin nykyisessä toimessaan, josta se hyvin luultavasti joutuisi väistämään viimeistään Gloryn valmistuessa, olipa koronan jälkiaallokko tuossa kohden sitten miten korkea tahansa.
Ahvenanmeren liikenteen sesonkiluonteisuutta korona-asetelma tuskin pystyy muuttamaan. Rosellan ja Eckerön yhteinen ongelma on hiljaisten aikojen huima ylikapasiteetti liikennealueen tarpeisiin, mutta kesäruuhkissa alukset vievät yhteensä jopa 90-95% kaikista Ruotsin ja Ahvenanmaan välisistä asiakkaista, joten vaikka jokin Kallen ehdottaman kaltainen sopimus varustamojen välille saataisiinkin, sitä tilannetta ei helposti nähtäisi, että jaolle jäisi vain jompi kumpi. Sen voisivat sopia hyvin nykyäänkin, ettei liikennekatkoja tule molemmissa samaan aikaan.

Aikaisemmin tähän olisi pitänyt lisätä mahdollisuus päänavaukseen Pietarin suuntaan, mutta enää sitä ei kannattane tehdä. Mobyn Itämeren seikkailu lienee tosiaan jo ohi, ja St.Peter-tuotemerkkiä tuskin kukaan huolii ilmaiseksikaan. Seuraava päänavaaja siihen suuntaan tuskin lienee kukaan tähän mennessä nähdyistä tai tässä mainituista...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Johannes Erra

Samaa mieltä Kallen kanssa Riika-liikenteestä. Se on varmasti kakkonen kun ajatellaan Tallink-brändin alla olevia pitkiä linjoja, mutta sanoisin myös, että se on jumbosijalla merkityksessään koko Tallink-konsernin linjastoa tarkastellessa.

Vikingin ja Eckerön suhde on mielenkiintoinen. Jos mitään ajatustenvaihtoa ei tapahdu, olettaisin että Eckerön perspektiivistä katsoen Birka on ensimmäinen leikkauskohde. Sen liiketoimintamalli on ongelmallinen, jos ja kun epidemia muuttaa ihmisten käyttäytymistä niin ettei "öljynporausristeilyillä" enää ole samaa suosiota kuin aiemmin. Lisäksi monelle firmalle tietyt toiminnot ovat brändin, identiteetin, historiallisten syiden ja omistajien omien erityisintressien vuoksi de facto suojeltuja niin kauan kuin tappiot eivät ole aivan kamalat, ja jos tältä kantilta ajatellaan, uskoisin että Eckerö-Grisslehamn-liikenne on Eckerölle enemmän pyhä lehmä kuin joku toinen liikenne ehkä olisi silloin kun luvut muuttuvat punaisiksi. Mutta jos ahvenanmaalainen yhteisymmärrys, vaikka vain hyvin hiljaisesti ja ilman mitään papereita, sattuisi syntymään, tilanne olisi toinen. Siinä tilanteessa uskoisin että Kallen arvio on oikea. Cinderellallakin alkaa ikä painaa ja Viking Gloryn ansiosta Tukholman iltalähtö Turkuun Viikkarin näkökulmasta tavallaan muodostuisi Cinderellalle luontevaksi puolittaiseksi korvikkeeksi. Siksi pienen Eckerön ja suurehkon Cinderellan samanaikainen poistuminen ei olisi pelkkä Rederi Ab Eckeön voitto nollasummapelissä.

Edellisessä viestissäni pidin suuni kiinni Helsinki-Tukholma-linjan osalta, koska olen usein sen tulevaisuutta yrittänyt vuosien varrella mielessäni ennustaa, ja aina olen epäonnistunut. Vuosituhanteen vaihteen tienoilla oletin, että joko linjalla siirrytään ihan toisentyyppisiin aluksiin (uudempiin, kenties pienempiin ja edullisempiin, kenties ropax-suuntaan) tai sitten liikennettä ajetaan vähitellen alas. Tai sitten joku yrittää investoida uhkarohkeasti. Kaikki nämä ennustukseni ovat ajaneet lahjakkaasti ojaan, ja nyt noin 20 vuotta myöhemmin linjalla on täsmälleen samat alukset kuin silloin, plus italialais-venäläinen ex-Olympia satunnaisesti bonuksena.

Sanoisin nyt, että aliarvioin promenaden merkityksen Siljan alusten suosiossa. On hyvin mahdollista, että Tallink-konserni on näinkin pitkään operoinut Helsingistä Tukholmaan, ja myös ylläpitänyt Silja Line -brändiä pitkälti näiden alusten nauttiman suosion takia. Jos jotain spekulaatiota pitäisi esittää, esittäisin silti saman kuin joskus aiemmin: ikuisesti näin ei voi jatkua. Sitä paitsi, parikymmentä vuotta sitten Silja Serenade ja Silja Symphony olivat suunnilleen kymmenen vuoden ikäisiä. Tänä syksynä Serenadella tulee kuitenkin 30 vuotta täyteen. Laivan ikä ei ole ikuinen edes Suomen lähivesillä. Ja jos promenade todella nostaa aluksen suosiota matkustajien keskuudessa sellaisella tavalla, jota nojatuolista ei pysty arvioimaan, sitten sen luulisi nostavan myös edellytyksiä myynnille. Olen aivan varma, että Tallink saisi promenade-alukset olennaisesti paremmin kaupaksi kuin mitä Viking Line, jos yrittäisi myydä Mariellaa tai Gabriellaa.

Viking Line oli yhtiönä hyväkuntoinen ja heidän strategiansa mielekäs vielä kymmenisen vuotta sitten. Mutta nyt minulla on sellainen olo, että kukaan Maarianhaminassa ei ole vakavissaan miettinyt, miten Hki-Sto-linjan ongelman voisi ratkaista. Muutin Suomesta Saksaan v. 2014. Viimeksi kävin Tukholmassa Viking Linella Helsingistä, olisiko ollut 2012 tai 2013. Oli elokuu, liput maksoivat ehkä kymmenen euroa hengeltä eikä laiva silti selvästikään ollut täysi. Elokuu ei kylläkään koulujen kesälomien vuoksi varmaankaan ollut/ole yhtä korkeaa sesonkia kuin heinäkuu, mutta sittenkin - jos väkeä on 11 kuukautta kahdestatoista houkuteltava laivalle polkuhinnoin, liiketoimintamalli ei ole kestävällä pohjalla. Luvut voivat näyttää hyviltä vain, jos ja kun alusten pääomakulut niiden iän vuoksi on ehditty saattaa kirjanpidollisesti nollaan. Tuskin näyttävät hyviltä sittenkään.

Tuon viimeisen Tukholma-reissuni pohjalta tein kaksi johtopäätöstä. Ensinnä, linjan tulevaisuus on Vikingillä kenties vieläkin epävarmempi kuin Tallink-omisteisella Siljalla, vaikka Tallinkilla on sekä Helsingistä että Tukholmasta paremmin myös muita vastaavia tuotteita tarjolla. Viking ei tule linjalle enää tuomaan uudisrakenteita, vaan sitä liikennöidään omilla ikälopuilla aluksilla ennen kuin se muuttuu aivan älyttömäksi. Ellei jostakin sitten löydy todella halvalla parempia ja uudempia käytettyjä. Koska jos rehellisiä ollaan, Vikingin laivaston valtaosalla ikä alkaa vähitellen olla oikeasti ongelma. On rajallista, miten paljon Mariellan tai Cinderellan elinikää pystyy millään rempalla enää pitkittämään pohjoismaisia oloja silmälläpitäen. Ja toiseksi, ainakin Viking Linen Helsinki-Tukholma-liikenne kärsii jotakuinkin kohtalokkaasti tax-free-säännöksistä. Verovapaan myynnin vuoksi Maarianhaminan kautta on ajettava. Tämä taas tekee aikataulussa ajamisen hyvin haasteelliseksi, koska matka on selvästi pidempi kuin vanhalla vuosituhannella. Tämä nostaa polttoainekuluja, ja taloudellisemman ajon mahdollistamiseksi aikatauluja on siksi löysätty. En muista, mikä aikataulu liikenteessä on viime vuosina ollut, mutta viimeisellä omalla reissullani Tukholmasta lähdettiin ehkä 16.30 paikallista aikaa tai niillä main. Päivä Tukholmassa -risteily on helposti oikeasti "Puoli Päivää Tukholmassa"-risteily tuolla aikataululla, ja se vähentää linjan uskottavuutta viihdematkailun näkökulmasta nimenomaan Suomen perspektiivistä katsoen. Ja Helsinki-Tukholma-linjalla puhtaat turistit ovat ainakin Vikingillä pitkään olleet voittopuolisesti suomalaisia tai Suomen kautta tulevia.

En tiedä, mitä Helsinki-Tukholma-linjalle käy, mutta uskoisin sen olevan Suomen matkustajalaivaliikenteen kokonaisuudessa - puhuttiin sitten autolautoista, risteilyistä tai millä nimellä hyvänsä, se heikoin lenkki. Edes teoria siitä, että risteilyjen superedullisuutta kompensoi tavaraliikenne, ei enää voi olla relevantti. On totta, että ilman matkustajien autoja rekkaliikenne mahtuu nyt harvemmille laivoille kuin normioloissa, ja siksi Suomi-Ruotsi-kauppa pelaa hyvin Turun laivoilla. Mutta Finnlinesin Naantaliin kaavaillut uudisrakenteet kertovat siitä, että Grimaldi-konsernilla on voimakas tahtotila rahdin markkinaosuuden kasvattamiseen. Se on hyvin huono merkki Helsinki-Tukholma-linjaa ajatellen, ja olisi voinut olla sitä vaikka koko epidemiaa shokkivaikutuksineen ei olisi koskaan tullut. Sellaisia tavarakuljetuksia ei nimittäin juuri ole, joiden on ehdottomasti päästävä laivaan nimenomaan Helsingin keskustasta.

Jos Tallink-konserni karsisi jostakin muualta kuin Tukholma-Riika-linjasta, sanoisin silloin, että promenade-aluksista huolimatta Helsinki-Tukholma menisi silppuriin ensimmäisenä. Jos Serenadea ja Symphonya ei saisi myydyksi mielekkäästi, niille voisi aina kokeilla uutta reittiä Tallinnasta Tukholmaan nykyisten alusten tilalla. reittiä Helsinki-Tallinna-Tukholma tai Tallinna-Helsinki-Tukholma en oikein näe optimaalisena. Ahvenanmaa-pysähdys on nykyisellään jo riittävä aikataulullinen ongelmatekijä, ja tällainen yhdistely vaikeuttaisi tilannetta entisestään. Joko "Päivä Helsingissä" tai "Päivä Tallinnassa" katoaisi ruotsalaisesta tuotevalikoimasta, ellei päivä tarkoita puolta tuntia. Ja reitin itäpäästä katsottuna reitin aikataulu olisi toisen kaupungin näkökulmasta hyvin epäedullinen. Minusta kertoo jo paljon, ettei sen enempää Viking Line kuin Tallinkkaan ole tätä tähän mennessä toteuttanut ympärivuotisena ratkaisuna. Vikingin kesäkokeilujen tuloksista en uskalla sanoa. Kaikesta tästä huolimatta Mikko-Oskari lienee silti tavallaan oikeassa: jos Tallink-konserni päättäisi ajaa nykymuotoisen Helsinki-Tukholma-linjan alas, Tallinna-Tukholma-reitti varmasti muokattaisiin ainakin kausittain muotoon Helsinki-Tallinna-Tukholma. Satamien järjestys olisi nimenomaan tämä, koska suurelle osalle Suomea Turun linja tarjoaa toimivan yhteyden Ruotsiin. Viron näkökulmasta Tallinna-Tukholma taas on ylivoimainen merkitykseltään, ja se merkitys vain korostuu jos huhut pitävät kutinsa ja Viron valtio valmistelee vähemmistöosuuden ostoa yhtiöstä. Ja siis, kyllähän Helsinki-Tukholma olisi optimaalisen elinvoimainen, ellei paljon sitä taloudellisemmin operoitavissa oleva Turun linja olisi kilpailemassa sen matkustajista.

Nyt eksyin aiheesta. Epidemiaan palatakseni totean kuitenkin sen verran, että toisinaan suuret matkustajaliikenteen muutokset (merellä, mutta myös maalla ja ilmassa) ovat olleet sellaisia, että pohjasyyt niiden toteutumiselle ovat kasaantuneet vuosien varrella, mutta vasta maailmantalouden shokki todella saa muutokset aikaan. Lähinnä nyt kai on toivottava, että epidemian kadotessa sitten kuitenkin syntyisi enemmän uutta liikennettä kestävältä pohjalta kuin liiketoiminnallisesti ongelmallista sellaista tulee katoamaan.