Nuorin puulotja?

[Pertti Nuottimäki]

Tällä sivulla on aikaisemmin selvitetty mikä oli viimeisin rakennettu tervahöyry.

Katselin ruuan päälle jälkiruoaksi Korsteenia 2004 ja Pekka K. Virtasen vuonna 1960 Kaukaan telakalta Lauritsalasta ottamia kuvia (s.35). Yhdessä kuvassa näyttäisi olevan puulotja rakenteilla ja sen vieressä toinen joka on "puolipohjattu".

Ensi ajatus oli, että voiko kyseessä ollenkaan olla uudisrakennus. Päijänteellä alkoivat proomut siihen aikaan jäädä rannoille lahoamaan. Saimaalla ehkä oli toisin. Proomasihan Kaukaskin haketta ja polttopuuta ainakin 1960-luvun puoliväliin, vai? Mutta olisiko se antanut aihetta uuden proomun rakentamiseen vielä 1960?

Jätetään kysymys viisaammille. Koska Suomessa veisteltiin viimeisin puurakenteinen kutakuinkin täysimittainen puuproomu?/Pertsa

[Heikki Saraste]

Korsteenin kuvissa oleva proomu näyttää jonkinlaiselta asuntolotjalta. Rakennustelineistä päätellen sama alus näkyy sivun 35 pienessä kuvassa ja sivun 35 isossa kuvassa. Puuosat on uusittu todennäköisesti vanhojen teräskaarien päälle. Alaosaa ei näy, joten kuvasta ei voi päätellä, onko pohjalankutkin uusittu.

Koska veden alla oleva pohja ei lahoa yhtä nopeasti kuin laidat, pohjia ei aina ole rakennettu uudestaan, kun proomuja on uudistettu. 1950-luvulla Vapo uusi tällä menetelmällä Keitele-järvessä käyttämänsä teräskaariset puuproomut vanhimmista alkaen. Viimeiset uusitut alukset olivat Suolahden satamassa nykyisin oleva "Matti" ja Viitasaarella oleva "Haapaniemi I" (tuolloin Vapo...). Nämä kaksi alusta uudistettiin vuonna 1957, ja ne olivat ainoat, joissa käytettiin ratapölkkyjen tapaan kyllästettyä puuta. Uudistus- ja muutostyöt olivat ainakin Haapaniemi I:n kohdalla niin suuria, että alus rekisteröitiin kokonaan uudeksi proomuksi. Sen alkuperäinen pohja on vuodelta 1941.

Sen jälkeen kun Vapo sai mittavan proomujen uudistusohjelman valmiiksi, se lopetti halkojen hinaukset. Proomut se myi Haapaniemen Sahalle. Ja sen jälkeen viimeinen proomukauppa oli tehty myöhään syksyllä 1963 (hyvällä hinnalla), VR alkoi purkaa pois proomujen lastauslaitteita Suolahdesta. Sahatavaran kuljetus vettä pitkin jouduttiin lopettamaan seuraavan kesän alussa, ja proomuista tuli arvottomia.