Saimaan kanavan ongelmista...

[Janne Koskinen]

Muutama kommentti koskien jääkehityksen simulointia

1) ankarina talvina liikenne kuitenkin pysähtyy (satsaako teollisuus liikenteeseen tämä huomioiden).

2) tällä hetkellä suurin osa Saimaa max. aluksista 1B tai 1C jääluokassa (kestää n. 10-15 vuotta saada valtaosa aluksista 1A luokkaan)
    -suurin osa aluksista kykenisi ympärivuotiseen liikenteeseen vain leutoina talvina ei edes keskimääräisinä talvina

3) St. Lawrencen vuotuinen liikennemäärä 40-45 milj. tonnia; Saimaan reilu 2 milj. tonnia.
Raakapuun tuonnin mahdollisesti loppuessa liikennemäärä tippuisi noin 1,3-1,5 miljoonaan tonniin.
Suomessa ei ole tällä hetkellä käynnissä yhtään uutta sellu tai paperitehdashanketta;
pikemminkin kapasitettia ollaan siirtämässä pois Suomesta.

4) Onko suomalainen jääosaaminen niin paljon parempaa kuin yhdysvaltalainen tai kanadalainen,
että kykenemme ratkaisemaan ongelmat, joita St. Lawrencilla ei ole kyetty ratkaisemaan?

5) Simulointi perustuu lähinnä teoreettisiin malleihin Arppe/Vekaran koematkoja lukuunottamatta.
Arppe/Vekara etenivät liki neitseellisessä jäässä; ympärivuotisessa liikenteessä jää ahtautuisi ja "sumppuuntuisi"
huomattavasti enemmän.

6) slussien huolto; ympärivuotinen liikenne kuluttaisi slusseja huomattavasti nykyistä enemmän; missä välissä ne huolletaan.
St. Lawrence water way systems suljetaan yleensä jouluna ja avataan maaliskuun lopulla juuri slussien huollon vuoksi.
-Liikenne olisi keskimääräisenä talvena säiden puolesta mahdollista tammikuun lopulle kuten Saimaalla, mutta huollot
ajoitetaan kolmelle kuukaudelle.

7) Venäjän epäluotettavuus sopimuskumppanina ja jäänmurto Venäjän puolella. Katseltuani viikkokausia avustusta odottavia
laivoja Suomenlahdella en ole vakuuttunut sen tehosta. Primorskin/Uuraan öljyliikenne on kuitenkin etusijalla jäänmurtotoiminnassa.
Suomeen suuntautuva liikenne on varmasti viimeisenä proriteettilistassa. 
Venäläiset eivät ole tietääkseni milloinkaan sallineet ulkomaisten jäänmurtajien tuloa aluevesilleen, joten kansallisesti tätä ei voida hoitaa.

8.Mistä lisäliikennettä raakapuun tuonnin mahdollisesti loppuessa; öljykuljetuksethan on sisävesillä kielletty
enkä usko matkustajaliikenteen ympärivuotisuuteenkaan.

9) Kanava-alueen vuokrasopimuksen määräaikaisuus.

10) Energian hinta; miten kyetään arvioimaan lämmityskustannukset esim. 10 vuoden kuluttua.

11) http://www.mintc.fi/oliver/upl625-LVM14_2007.pdf , kuten linkistä käy ilmi luotsaus kuten väylämaksutkin
ovat aina olleet alikatteelisia Saimaalla. Luotsausliikelaitoksen mahdollisesti harmonisoidessa luotsaustaksat ja MKL:n bud-
jettiraamin kiristyessä (väylämaksujen noustessa) liikenne saattaa hakeutua enemmän kiskoille ja kumipyörille.

Vertasin tässä lähinnä St. Lawrencia ja Saimaata, koska ei äkkiseltään tule muita "arktisia" kanavia mieleen.

[Tarmo Hurskainen]

Enpä lähtisi ihan suoralta kädeltä tyrmäämään kaiketi kohtuullisen asiantuntevasti ja luotettavasti tehtyjä perustutkimuksia.

Muutama asia tässä sisävesiliikennekeskustelussa ihmetyttää. Stora  Enso puhuu aina kauniisti erilaisissa yhteyksissä  sisävesikuljetusten puolesta, mutta vastusti kohtuullisen jyrkästi mm. Kymijoen kanavointia.  Ehkä syy löytyy siitä, että Stora Enso hyötyy Saimaan kanavasta metsäyhtiöistä eniten. Mutta sittenkin ihmetyttää, että yhtiön tuotannosta niin pieni osa Saimaan vesistön rannoilta kuljetetaan vesitse. Jos laskennallisesti arvioisi Stora Enson lisääntyviä kuljetuksia talviliikenteen myötä, niin suhteessa nykyisiin kuljetuksiin ne olisivat muutaman sadan tonnin luokkaa.

Mitä tulee St. Lawrence -reittiin, niin siinä kummastuttaa se, että miten ne jenkit viitsisivät ylläpitää kannattamatonta vesitietä? Ja se on vielä kolme kuukautta vuodessa suljettuna.  Siitäkin huolimatta, että kuljetusvolyymit ovat liikennekaudella 20-kertaiset Saimaan kanavaan verrattuna. Ja lisäksi jenkit ovat tehneet jättimäisiä investointeja jokireittien kanavointiin ja niiden yhdistämiseen kanavilla toisiinsa. Siellä mantereella on aina kuitenkin osattu laskea sijoitetun taalan tuotto.

Saksassa vesiteitä pitkin kulkee kaikenlainen tavara, josta vielä huomattava osa on maan sisäistä rahtia. Meillä juututaan aina pelkästään metsäteollisuuden vientituotteisiin ja raaka-aineisiin. Meillä puhutaan vain Saimaan kanavasta tai Kymijoen kanavasta. Ei ole olemassa valtakunnan tason kuljetusstrategiaa, joissa näitä asioita olisi selvitetty laaja-alaisesti ilman tarkoitusperiä.

Niin ikään unohdetaan kokonaiskustannukset. Puhutaan vain jostain luotsauksen subventioista ja muista nippeliseikoista. Ympäristö-, turvallisuus ja muut ulkoiset kustannukset ovat kuitenkin niitä, joiden hintaa ei ole riittävästi korostettu.  Kun näiden hinta lasketaan, niin tieliikennekuljetusten ulkoiset kustannukset sataa tonnikilometriä kohti ovat 15-kertaiset sisävesiliikenteeseen verrattuna.

Kuinka pitkälle tavaratonni liikkuu eri kuljetusmuodoilla esim. viidellä litralla uusiutumatonta energiaa? Ero sisävesiliikenteen hyväksi viisinkertainen.

Vaihtoehdot ja uudet visiot puuttuvat suomalaisesta keskustelusta tyystin.

[Kimmo Rantanen]

Venäjän puutullit uhkaavat Saimaan kanavan kannattavuutta
Julkaistu: 28.5.2007 21:11

Saimaan kanava. Merenkulkulaitos pelkää, että Venäjän puutullit romahduttavat Saimaan kanavan kannattavuuden.

Laitoksen pääjohtajan Markku Myllyn mukaan Venäjän aikeet nostaa raakapuun tulleja tulivat "aikamoisena yllätyksenä" kesken kanavan vuokraneuvotteluiden.

"Raakapuun tuonti ja kemiallisen metsäteollisuuden vienti vastaavat 75–80:ä prosenttia koko kanavan liikenteestä", Mylly sanoo.

"Jos ne vähenevät oleellisesti, kanavan taloudellisuus romahtaa totaalisesti."

Ensimmäisten tullien on määrä tulla voimaan heinäkuussa, ja niitä korotetaan asteittain. Metsäteollisuuden mukaan suuret tullimaksut lopettavat puuntuonnin Venäjältä tyystin.

Puuta aletaan todennäköisesti tuoda kauempaa kuin rajanaapurista. Myllyn mukaan tällöin pitää alkaa käyttää suurempia aluksia, jotka eivät mahdu kanavaan.

Kysymys puutulleista mutkistaa neuvotteluita kanavan vuokra-ajan jatkamisesta. Nykyinen sopimus päättyy 2013, ja Suomi ja Venäjä ovat vääntäneet kättä uudesta sopimuksesta puolitoista vuotta....

Helsingin Sanomat

[Ilari Uotila]

Kuinkahan kanavan käy, jos puutullit romahduttavat liikenteen ja jos kanavan vuokra nousee mahdollisesti jopa nelinkertaiseksi:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Saimaan+kanava-alueen+vuokra+voi+jopa+nelinkertaistua/1135235487582

[Janne Koskinen]

Kuinkahan kanavan käy, jos puutullit romahduttavat liikenteen ja jos kanavan vuokra nousee mahdollisesti jopa nelinkertaiseksi:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Saimaan+kanava-alueen+vuokra+voi+jopa+nelinkertaistua/1135235487582

Uusikin hinta (1,2 milj.€/vuosi)  on kovin pieni verraten esim. luotsauksen subventioon (4-5 milj€/vuosi) ja muihin kustannuksiin, joten kanava vuokraan liikenne ei kaadu ja vuokra on halpa jos se ei ole indeksiin sidottu ja vuokra-aika on 50 vuotta.

[Janne Koskinen]

Uusi taksa perustuu liikennemääriin:

"Saimaan kanavan vuokrasta on syntynyt yhteisymmärrys Suomen ja Venäjän välille. Vuokra nousee huomattavasti nykyisestä 290 000 eurosta, mutta tarkemmat lukemat riippuvat liikennemääristä.
Uusi 50 vuotta kestävä sopimus sisältää kiinteän perusosan ja liikennemääriin perustuvan osan.
Vuokrankorotusta ei peritä kokonaan käyttäjiltä, vaikka heidänkin lupamaksunsa nousevat aikaisintaan vuonna 2010.
Vuokraa on tarkistettu vuoden 1963 jälkeen vain kerran ruplan tultua vaihdettavaksi valuutaksi.
Neuvotteluja yksityiskohdista käydään vielä vuoden loppuun asti. Nykyisen sopimuksen voimassaoloaika päättyy vuonna 2013."
(STT/Turunsanomat)

[Janne Koskinen]

http://www.lvm.fi/web/fi/uutinen/view/522600

Jotain selvyyttä, mutta puutullien yms. jälkeen mietityttää; olisko paras antaa venäläisten pitää monttunsa.

[Pekka Hömppi]

Kuinka suuri osuus Saimaan kanavan liikenteestä on tänä päivänä puurahtia? Mitä muuta, kuin puutuotteita rahdataan kanavaa pitkin, matkustajaliikenteen lisäksi?
Minkälainen jakauma on eri kuljetusten suhteen, puu-, matkustaja- ja muu rahtiliikenne?

[Janne Koskinen]

Kuinka suuri osuus Saimaan kanavan liikenteestä on tänä päivänä puurahtia? Mitä muuta, kuin puutuotteita rahdataan kanavaa pitkin, matkustajaliikenteen lisäksi?
Minkälainen jakauma on eri kuljetusten suhteen, puu-, matkustaja- ja muu rahtiliikenne?

Vuonna 2006 Saimaan kanavan tavarakuljetuksia oli 2,1 miljoonaa tonnia, josta noin 40% on raakapuuta.

[Pekka Hömppi]

Miten määritellään matkustaja- ja rahtiliikenteen määrä verrattuna toisiinsa? Eikai matkustajaliikennettä voida määrittää tonneilla, vai voiko?
Mikä mahtoi olla esim. v 2006 matkustajamäärä Saiman kanavalla?
Jos v. 2006 tavarakuljetuksista oli 40% raakapuuta, niin mitä muuta, kuin jalostettua puuta pitää sisällään tuo loput 60%, onko se vain "sekalaista sälää", josta ei voi poimia jotain tiettyä  isompaa rahtilaatua, jolla olisi merkittävä osuus loppu 60%?
Eli yritän kysyä, onko puukuljetusten lisäksi Saimaan kanavalla kulkevasta rahdista, jollain muulla tuotteella merkittävä osuus loppurahtimäärästä?

[Kimmo Rantanen]

Mikä mahtoi olla esim. v 2006 matkustajamäärä Saiman kanavalla?

Matkustaja-alukset + huvialukset vuonna 2006: yhteensä 39 709 matkustajaa (38 065 + 1 644 = 39 709) -> http://www.fma.fi/palvelut/tilastot/kva/kva_sk_matkustajat.htm

Saimaan kanavan tavaraliikenne (tonnia) tavararyhmittäin 1968-2007 -> http://www.fma.fi/palvelut/tilastot/kva/kva_sk_tavararyhmittain.htm

Jotakin osviittaa saa muistakin Merenkulkulaitoksen tilastoista -> http://www.fma.fi/palvelut/tilastot/?cat=&page=3

[Pekka Hömppi]

Kiitos Kimmo vastauksista/linkeistä.

Onko Saimaan kanavan matkustajaliikenne ollut täysin suomalaisten varustamoiden käsissä, vai onko kanavalla myös liikkunut venäläisiä matkustaja-aluksia?
Itse en ole koskaan tavannut Saimaalla venäläistä matkustaja-alusta.
Nythän kanavaan pääsee myös uuden sopimuksen myötä, kolmansien maiden matkustaja-aluksia, tosin millä, Suomen ja Venäjän ulkopuolisella varustamolla sitten olisi Saimaan kanavaan mahtuvia matkustajalaivoja ja ja olisi vielä mielenkiintoa tulla Saimaalle?
Mutta, kuitenkin tervetuloa, jos Saimaalle on kiinnostusta, kyllä sinne laivoja mahtuu.

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id102798.html

[Kimmo Rantanen]

Saimaan kanavalle historiallinen vuokrasopimus
julkaistu tänään klo 16:25, päivitetty tänään klo 18:55

Venäjä vuokraa kanavan ja siihen liittyvän alueen Suomelle 50 vuodeksi. Virallisia neuvotteluja uudesta Saimaan kanavaa koskevasta valtiosopimuksesta on käyty syyskuusta 2005 lähtien.

Suomi ja Venäjä ovat päässeet yhteisymmärrykseen Saimaan kanavan vuokrasopimuksen yksityiskohdista. Sopimuksen mukaan kanavan perusvuokra Suomelle on 1,22 miljoonaa euroa vuodessa riippumatta kanavan alusliikenteen määrästä.

Lisäksi Suomi maksaa muuttuvaa vuokraa kanavalla liikennöivien alusten mukaan.

Vuokrasopimus annetaan nyt molempien maiden hallitusten hyväksyttäväksi ja allekirjoitusvaltuuksia pyydetään tasavallan presidentiltä elokuun aikana. Sopimusneuvottelu pidettiin keskiviikkona Suomen liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikön Harri Pursiaisen ja Venäjän varaliikenneministerin Sergei Aristovin johdolla.

YLE Etelä-Karjala

http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2009/07/saimaan_kanavalle_historiallinen_vuokrasopimus_894952.html

Ja nykyinen vuokrahan on siis noin 290000 euroa vuodessa + ylläpito..

[Kimmo Rantanen]

Joensuun Laivaus: Sopu Saimaan kanavasta elintärkeä
julkaistu to klo 13:42, päivitetty to klo 13:44 YLE

Saimaan kanavan uusi vuokrasopimus saa kiitosta. Joensuun Laivaus Oy:n toimitusjohtaja Markku Pennanen pitää sopimusta elintärkeänä itäsuomalaisen teollisuuden kannalta.

- Sopimus on hieno asia Saimaan alueella olevalle teollisuudelle. Nyt teollisuus voi luottaa siihen, että halpaa raaka-ainetta on saatavilla sekä valmiita tuotteita voidaan kuljettaa eteenpäin edullisesti. Tulevaisuudessa kanavalla on käyttöä erityisesti energiapuupuolella, joka on kasvava ala, Pennanen sanoo.

Suomi ja Venäjä ovat sopineet Saimaan kanavan vuokrasopimuksesta, joka kattaa seuraavat 50 vuotta. Kanavan perusvuokra on Suomella 1,22 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomi maksaa muuttuvaa vuokraa kanavalla liikennöivien alusten mukaan. Pennasen mukaan sopimuksen yksityiskohdista keskustelua on herättänyt erityisesti yhden vuoden irtisanomisaika, jota on pidetty Suomen puolella liian lyhyenä.

- Vuosi on lyhyt aika, sillä hallituksenvaihdokset voivat hankaloittaa Suomen ja Venäjän puolella liikennöintiä tulevaisuudessa, Pennanen toteaa.

Suomen liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiaisen mukaan irtisanomisaika on kuitenkin yhteneväinen kansainvälisten kanavasopimusten kanssa. Saimaan kanavan vuokrasopimus ei näin ollen poikkea muualla maailmassa käytössä olevista sopimuksista.

Saimaan kanavan kautta tehtiin tavarakuljetuksia viime vuonna runsaat 2,1 miljoonaa tonnia. Tänä vuonna kuljetukset ovat olleet laskussa heikon taloustilanteen takia.

YLE Pohjois-Karjala

http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2009/07/joensuun_laivaus_sopu_saimaan_kanavasta_elintarkea_896439.html

[Kimmo Rantanen]

Venäjän puoleinen matala vedenpinta vaikeuttanut rahtialusliikennettä Saimaan kanavassa
julkaistu tänään klo 10:11, päivitetty tänään klo 12:19

Reilusti normaalitason alapuolelle jäävä vedenpinta on haitannut Saimaan kanavan rahtiliikennettä. Kanava suljetaan sunnuntaina pääsiäiseen asti. Valtion omistama Meritaito Oy tekee kiinnioloaikana kanavan sulkujen kunnostustöitä.

Jopa 70 senttimetriä normaalitason alapuolelle jäävä vedenpinta on vaikeuttanut rahtialusliikennettä Saimaan kanavassa. Juustilassa kaksi alusta on joutunut palaamaan Mustolan satamaan ja tyhjentämään lastinsa, jotta paluu merelle olisi mahdollista.

Lisäksi osa Saimaan kanavassa kulkeneista aluksista on joutunut odottamaan veden nousemista Juustilan satamassa. Saimaan kanava suljetaan sunnuntaina 24. tammikuuta ja avataan pääsiäisen tienoilla.

- On parempi lopettaa liikenne, sillä pakkaskausi näyttää jatkuvan, kertoo Liikenneviraston Järvi-Suomen väyläyksikön insinööri Seppo Piironen.

- Kun korkeapaineen selänne on pysynyt Kaakkois-Suomen yllä pitkään, sen seurauksena Juustilan sulun alapuolella vesi on ollut todella alhaalla. Ja kun vesi ei riitä, laivat eivät voi liikkua....

Lisää: YLE Etelä-Karjala