Muutama kommentti koskien jääkehityksen simulointia
1) ankarina talvina liikenne kuitenkin pysähtyy (satsaako teollisuus liikenteeseen tämä huomioiden).
2) tällä hetkellä suurin osa Saimaa max. aluksista 1B tai 1C jääluokassa (kestää n. 10-15 vuotta saada valtaosa aluksista 1A luokkaan)
-suurin osa aluksista kykenisi ympärivuotiseen liikenteeseen vain leutoina talvina ei edes keskimääräisinä talvina
3) St. Lawrencen vuotuinen liikennemäärä 40-45 milj. tonnia; Saimaan reilu 2 milj. tonnia.
Raakapuun tuonnin mahdollisesti loppuessa liikennemäärä tippuisi noin 1,3-1,5 miljoonaan tonniin.
Suomessa ei ole tällä hetkellä käynnissä yhtään uutta sellu tai paperitehdashanketta;
pikemminkin kapasitettia ollaan siirtämässä pois Suomesta.
4) Onko suomalainen jääosaaminen niin paljon parempaa kuin yhdysvaltalainen tai kanadalainen,
että kykenemme ratkaisemaan ongelmat, joita St. Lawrencilla ei ole kyetty ratkaisemaan?
5) Simulointi perustuu lähinnä teoreettisiin malleihin Arppe/Vekaran koematkoja lukuunottamatta.
Arppe/Vekara etenivät liki neitseellisessä jäässä; ympärivuotisessa liikenteessä jää ahtautuisi ja "sumppuuntuisi"
huomattavasti enemmän.
6) slussien huolto; ympärivuotinen liikenne kuluttaisi slusseja huomattavasti nykyistä enemmän; missä välissä ne huolletaan.
St. Lawrence water way systems suljetaan yleensä jouluna ja avataan maaliskuun lopulla juuri slussien huollon vuoksi.
-Liikenne olisi keskimääräisenä talvena säiden puolesta mahdollista tammikuun lopulle kuten Saimaalla, mutta huollot
ajoitetaan kolmelle kuukaudelle.
7) Venäjän epäluotettavuus sopimuskumppanina ja jäänmurto Venäjän puolella. Katseltuani viikkokausia avustusta odottavia
laivoja Suomenlahdella en ole vakuuttunut sen tehosta. Primorskin/Uuraan öljyliikenne on kuitenkin etusijalla jäänmurtotoiminnassa.
Suomeen suuntautuva liikenne on varmasti viimeisenä proriteettilistassa.
Venäläiset eivät ole tietääkseni milloinkaan sallineet ulkomaisten jäänmurtajien tuloa aluevesilleen, joten kansallisesti tätä ei voida hoitaa.
8.Mistä lisäliikennettä raakapuun tuonnin mahdollisesti loppuessa; öljykuljetuksethan on sisävesillä kielletty
enkä usko matkustajaliikenteen ympärivuotisuuteenkaan.
9) Kanava-alueen vuokrasopimuksen määräaikaisuus.
10) Energian hinta; miten kyetään arvioimaan lämmityskustannukset esim. 10 vuoden kuluttua.
11)
http://www.mintc.fi/oliver/upl625-LVM14_2007.pdf , kuten linkistä käy ilmi luotsaus kuten väylämaksutkin
ovat aina olleet alikatteelisia Saimaalla. Luotsausliikelaitoksen mahdollisesti harmonisoidessa luotsaustaksat ja MKL:n bud-
jettiraamin kiristyessä (väylämaksujen noustessa) liikenne saattaa hakeutua enemmän kiskoille ja kumipyörille.
Vertasin tässä lähinnä St. Lawrencia ja Saimaata, koska ei äkkiseltään tule muita "arktisia" kanavia mieleen.
