Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys

Aloittaja Jarkko Korhonen, 28.07.2007, 18:53:32

« edellinen - seuraava »

Lassi Liikanen

#555
Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 05.01.2011, 21:22:40
Aiavan epäilemättä, mutta koska joulu ja uusivuosi olivat myös edellisvuonna joulukuussa ei niillä pitäisi olla mitään vaikutusta, kun vertaillaan joulukuita 2009 ja 2010.
Nojoo, totta. :D Enpä tullut ajatelleeksi, tuskin tuossa vaikuttaa muu kuin ainoastaan se, että maailmantaloudessa vielä viime joulukuussa mentiin aika laskusuhdanteessa kun nyt näkymät olivat valoisammat joulun tienoolla. Toisaalta sen kuvittelisi lisäävän matkustusta, kun lähdetään Virosta asti hakemaan tavaraa edullisemmin, mutta toisaalta vähentää, kun lähi-Alkon hinnatkaan ei enää kirpaise niin kovin huonon taloustilanteen keskellä.

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 05.01.2011, 21:22:40
Itseasiassa (minusta) suorastaan hämmentävän hyviä kasvulukuja erityisesti Viron ja Ruotsin välisessä liikenteessä, vaikka melko pitkälti on ajettu samalla paketilla kuin vuosi sitten. 60% keskikasvu on todella vaikuttavaa, vaikka Kapella olisikin tuomassa lisäkapasiteettia jälkimmäisenä vuotena (eikä yksi pieni Kapella nyt ihan niin paljoa vaikuta, varsinkaan matkustajamääriin). Olisi ihan mielenkiintoista tietää, onko Tallinkilla esim. muutettu Viro-Ruotsi välin matkojen hinnoittelua?
Nimenomaan, se onkin mielenkiintoista. Rahtimääriä voi osittain selittää Kapellalla (voiko sitäkään ihan kokonaan), mutta matkustajien n. 40 prosentin nousu on jo sellaista luokkaa, että sitä porukkaa on oikeasti ollut enemmän. Mitkä sitten on syyt sille, ehkäpä kuulemme ne joltain viisaammalta..  ;)
Kaikki tällä palstalla esittämäni mielipiteet ovat henkilökohtaisia, eivätkä edusta muita tahoja tai ole kytkösissä tämän palstan ulkopuolisiin tahoihin.

Verkkolehti Ulkomatala

Joonas Kortelainen

#556
Lainaus käyttäjältä: Lassi Liikanen - 05.01.2011, 23:10:10
Nojoo, totta. :D Enpä tullut ajatelleeksi, tuskin tuossa vaikuttaa muu kuin ainoastaan se, että maailmantaloudessa vielä viime joulukuussa mentiin aika laskusuhdanteessa kun nyt näkymät olivat valoisammat joulun tienoolla. Toisaalta sen kuvittelisi lisäävän matkustusta, kun lähdetään Virosta asti hakemaan tavaraa edullisemmin, mutta toisaalta vähentää, kun lähi-Alkon hinnatkaan ei enää kirpaise niin kovin huonon taloustilanteen keskellä.
Nimenomaan, se onkin mielenkiintoista. Rahtimääriä voi osittain selittää Kapellalla (voiko sitäkään ihan kokonaan), mutta matkustajien n. 40 prosentin nousu on jo sellaista luokkaa, että sitä porukkaa on oikeasti ollut enemmän. Mitkä sitten on syyt sille, ehkäpä kuulemme ne joltain viisaammalta..  ;)

Vaikea sanoa suoraa syytä Tallinnan linjan hienolle kehitykselle, varsinkin kun tarjoukset taisivat olla kutakuinkin yhtä hyvät molempina vuosina. Ajattelisin niin, että Baltic Queen ja Romantika alkavat vihdoin näyttää niitä lukuja volyymien puolesta, jollaisia varten ne Tallinnan ja Riikan linjoille investoitiin. Itse pitäisin Tallinkin omaa esitystä viime kuulta hyvänä:
http://ext.tallink.com/ee/pdf/StockExchange/December_2010_company_presentation.pdf
http://www.tallink.com/mainMenu/investors/presentations/

Sivulla 5 näkyy se kehitys, josta pari vuotta sitten ei ollut vielä näin selkeää merkkiä. Virolaiset ovat löytäneet laivoille. Huonojen aikojen takia porukka suhaa Suomessa Starilla ja Superstarilla töiden perässä, mutta ilmeisesti kun liksat tulee monessa taloudessa Suomesta, myös Tukholman linja on suosittu sitten vastaavasti ihan perhematkailuun ja pieniin irtiottoihin arjesta. Eli ihan samalla tavalla kun Helsingin linja löi Suomessa läpi lopullisesti vasta 80-luvulla yleisen elintason ja laivojen koon kasvamisen myötä, virolaiset ovat tainneet ottaa myös Baltic Queenin ja Victorian omikseen.

Lassi Liikanen

Nimenomaan tuota selitystä itsekin pohdin vetämällä ensimmäiseen viestiin sen piruja seinille-fraasin. Eli ehkä Baltic Queen (ja sitä myötä Romantikan siirto) eivät olleetkaan täysin huonoja vetoja, vei vaan oman aikansa, ennenkuin ne lunastivat paikkansa. Nyt ihmiset ovat omaksuneet alukset ja alkavat viimein hyödyntämään myös niiden palveluja, joka omalta osaltaan heijastunee muunmuassa Suomen ja Ruotsin väliseen liikenteen "vaatimattomaan" kasvuun verrattuna muihin linjoihin.

Eli nyt alkaa tapahtumaan sitä, mitä voi alkaakin jo olettaa. Virolaiset alkavat olemaan jo sen verran varakasta kansaa, että heillä on varaa risteillä Ruotsiinkin. Ehkä he myös käyttävät aiempaa enemmän rahaa laivalla. Lisäksi palvelutasokin on huomattavasti noussut Ruotsin ja Viron välisellä laivalinjalla, entisten rupsahtaneiden lauttojen sijasta on uutuuttaan kiiltäviä laivoja. Myös euron käyttöönotto omalta osaltaan vaikuttaa jälleen virolaisten rikastumiseen, joten tulevina vuosina virolaisten osuus laivoilla voi jatkaa kasvamistaan.

Saa muuten nähdä, kuinka euron kurssin kehitys tulee vaikuttamaan matkailuun: nyt se on pohjatasolla useisiin vuosiin verrattuna Ruotsin kruunuun, ja analyytikot veikkailevat sen pysyttelevän alle 9 kruunun tasolla ainakin koko vuoden ja jotkut jopa veikkaavat euron arvon yhä heikentyvän. Saataisiinko Viron euron käyttöönotolla ja sen nykyisellä huonolla kurssilla aikaan se, että myös ruotsalaiset innostuvat enemmän Viroon matkustamisesta? Uudet, upeat alukset ja ennätyksellisen edulliset ostokset. Vai onko ruotsalaisten innostus Virosta matkailumaana niin heikkoa, että mitään suuria mainoskampanjoita ei kannata alkaa toteuttamaan edistämään Viron-matkailua Ruotsin päässä?
Kaikki tällä palstalla esittämäni mielipiteet ovat henkilökohtaisia, eivätkä edusta muita tahoja tai ole kytkösissä tämän palstan ulkopuolisiin tahoihin.

Verkkolehti Ulkomatala

Santeri

Epäilisin melko vahvasti, että Ruotsin kruunun korkea kurssi vetää väkeä Ruotsin suunnasta:

Ruotsin kruunu vahvimmillaan yli 7 vuoteen
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/01/11/ruotsin-kruunu-vahvimmillaan-yli-7-vuoteen/2011435/12

Mikko-Oskari Koski

Ruotsissa dumpataan taas vaihteeksi oikein olan takaa, STO-RIX-risteilyt alkaen 25 SEK, eikä arkilähtöjen pyyntihinta Tallinnaankaan ole kuin 380 SEK/hytti (=95 SEK, jos hytissä neljä). Tosin hinnat Suomeen ovat samaa tasoa.
Tähän verrattuna Virossa myytävän Päev Stockholmis-kruisin hintapyyntö 58 € on suorastaan tähtitieteellinen.

Näistä faktoista huolimatta suoritus on melkoinen. Silti kysymys siitä, kuinka hyvää bisnestä itsensä kanssa Tukholman ylikuumenneilla laivamatkamarkkinoilla kilpaileminen on, on edelleen täysin relevantti. Enkä katso tarpeelliseksi muuttaa näkemystäni, että ainakin osa Tallinkin Ruotsinliikennetarjonnasta toimisi paremmin, jos laivana olisi toinen fastereista -nythän olisi oiva hetki sitä kokeilla, vai onko tarkoitus, että laivojen sisätilat eivät kulu liikaa..?
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Joonas Kortelainen

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 12.01.2011, 15:20:27
Ruotsissa dumpataan taas vaihteeksi oikein olan takaa, STO-RIX-risteilyt alkaen 25 SEK, eikä arkilähtöjen pyyntihinta Tallinnaankaan ole kuin 380 SEK/hytti (=95 SEK, jos hytissä neljä). Tosin hinnat Suomeen ovat samaa tasoa.
Tähän verrattuna Virossa myytävän Päev Stockholmis-kruisin hintapyyntö 58 € on suorastaan tähtitieteellinen.

Näistä faktoista huolimatta suoritus on melkoinen. Silti kysymys siitä, kuinka hyvää bisnestä itsensä kanssa Tukholman ylikuumenneilla laivamatkamarkkinoilla kilpaileminen on, on edelleen täysin relevantti. Enkä katso tarpeelliseksi muuttaa näkemystäni, että ainakin osa Tallinkin Ruotsinliikennetarjonnasta toimisi paremmin, jos laivana olisi toinen fastereista -nythän olisi oiva hetki sitä kokeilla, vai onko tarkoitus, että laivojen sisätilat eivät kulu liikaa..?

Ensinnäkin, koska Viron ja Ruotsin välinen linja on voitolla ja sitä on rakennettu vuosikausia isolla rahalla risteilylinjaksi, miksi ihmeessä se yhtäkkiä tiputettaisiin ajettavaksi nuhjuisella ropaxilla, jonka puitteet tarjoavat yhtä paljon viihdettä kuin Vuosaaren ABC? Riikan linja on edelleen pakkasella ja sinne olisi alkuun varmaan voinut miettiä olisiko Festarin sijasta Romskun parina voinut toimia toinen Superfasteista. Se taas rajoittaisi kovasti ryhmien, erikoisristeilyiden ym ym. myymistä. Etenkin kun linjan volyymit ovat nousseet Tallinnan linjan tasolle. Toki Festari ei ole enää uusi mutta tuskin myöskään kalliimpi operoida kuin fasterit. Se on kuitenkin perinteinen hyvä risteilylautta, jonka useat viihdepalvelut mahdollistavat tulovirran ja varsinaisten lippuhintojen polkemisen.

Lisäksi logiikka itsensä kanssa kilpailemisesta ontuu. Jos tuotteiden välillä ei ole juurikaan eroa, eikö se ole sama millä laivalla ne rahansa tärvää, kunhan se ei ole kilpailijan laiva? Kuten risteilyhinnoista voi päätellä, suurin osa tuloista tulee kuitenkin laivoilta baareista, ravintoloista ja myymälöistä. Suurin tarjonta Tukholman markkinoilla varmistaa sen, että kaikki eivät valitse Cinderellaa tai Birka Paradisea.

Mikko-Oskari Koski

Missä yhteydessä olen muka väittänyt aiheelliseksi kruisereiden poistamista linjalta? Se, että toinen niistä ja Regal Star korvattaisiin suhteellisen asiallisessa kunnossa olevalla ex-fasterilla, on ihan eri asia kuin kokonaisen tuotteen alas ajaminen. Sitäpaitsi lisäämällä TLL-STO-reitille pari viikottaista päivävuoroakin, saataisiin linjan valikoimaan paljonkin sellaista, mitä siinä nyt ei ole ja ennenkaikkea parempi aluskohtainen käyttökate. Menettämättä kuitenkaan En dag i Tallinn-kryssningejäkään.
Tallinkilla on edelleen ylikapasiteettiä, mutta miten sen sijoittelisi nykyistä järkevämmin, on ainakin jossain määrin ikuisuuskysymys. Nyt varustamolla menee kuitenkin sikäli erinomaisesti, että pahin kriisi lienee tällä erää ohi ja voidaan hetki huokaista -kunhan ei anneta köysien liikaa löystyä.. 8)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Joonas Kortelainen

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 12.01.2011, 17:39:13
Missä yhteydessä olen muka väittänyt aiheelliseksi kruisereiden poistamista linjalta? Se, että toinen niistä ja Regal Star korvattaisiin suhteellisen asiallisessa kunnossa olevalla ex-fasterilla, on ihan eri asia kuin kokonaisen tuotteen alas ajaminen. Sitäpaitsi lisäämällä TLL-STO-reitille pari viikottaista päivävuoroakin, saataisiin linjan valikoimaan paljonkin sellaista, mitä siinä nyt ei ole ja ennenkaikkea parempi aluskohtainen käyttökate. Menettämättä kuitenkaan En dag i Tallinn-kryssningejäkään.
Tallinkilla on edelleen ylikapasiteettiä, mutta miten sen sijoittelisi nykyistä järkevämmin, on ainakin jossain määrin ikuisuuskysymys. Nyt varustamolla menee kuitenkin sikäli erinomaisesti, että pahin kriisi lienee tällä erää ohi ja voidaan hetki huokaista -kunhan ei anneta köysien liikaa löystyä.. 8)

Sorry, en ehkä tajunnut sitten ihan täysin. :) Mun pointti oli se, että kieltämättä hirvittävän suuresta kapasiteetista huolimatta kaikki Tallinkin linjat vaikuttavat vetävän aika hyvin nyt. Regal Starin korvaaminen vaikkapa Nynäs-Paldiski-Nynäs-Ventspils reitillä toisella Fastereista voisi olla makuuttamista parempi ratkaisu. Toisaalta jos haaveita Saksan linjan ylläpitämisestä on edelleen, ei ehkä ole varaa kokeilla liikoja nykytilanteessa, varsinkin jos rahti elpyy ensi sesonkina Saksan liikenteessä.

Timo Toivonen

#563
Eka tilikausineljännes pienesti plussalla, löpökulut nousi 5 milliä (n. 20%) vuoden takaiseen verrattuna.

Velkaa enää alle miljardi.  ::)

http://www.nasdaqomxbaltic.com/market/?pg=details&instrument=EE3100004466&list=2&tab=news&news_id=246355

Analyytikot odottivat parempaa tulosta (5-7 milj), mikä nyt haihtui ilmeisesti noihin polttoainekuluihin ja osin Seren telakoinnin aiheuttamiin laivamuutoksiin. Jälkimmäisestä syystä aiheutunut BQ:n ja Europan operointi poikkeuksellisilla reiteillä oli voitollista, mutta ei niin kannattavaa kuin reittien vakioalusten.

http://www.ap3.ee/article/2011/1/17/tallink-teenis-oodatust-vaiksema-kasumi

"Tere tulemast Titanicule!"

Kalevi Lehto

Lainaus käyttäjältä: Timo Toivonen - 17.01.2011, 18:52:48
Analyytikot odottivat parempaa tulosta (5-7 milj), mikä nyt haihtui ilmeisesti noihin polttoainekuluihin
Dollariin nähden heikentynyt ja edelleen heikkenevä euro saattaa aiheuttaa laivayhtiöille yhdessä muutenkin nopeasti kallistuvan polttoaineen kanssa varsin ikävän yllätyksen tällä tilikaudella. Saapa nähdä, milloin saamme taas tottua maksamaan polttoainelisämaksuja...
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Timo Toivonen

#565
Näkyy olevan tänään ehdotettu myös, että tilikausi olisi jatkossa kalenterivuosi, eli tämä tk kestäisi poikkeuksellisesti 16 kk.

http://www.nasdaqomxbaltic.com/market/?pg=details&instrument=EE3100004466&list=2&tab=news&news_id=246346
"Tere tulemast Titanicule!"


Kalevi Lehto

Kuitenkin ensimmäisen kerran kaikki luvut näyttivät nyt plussaa.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Kalevi Lehto

#568
Tallink-Siljan toimitusjohtajan mietteitä päivän TS:sta:
http://www.ts.fi/online/talous/195179.html
Oma arvaukseni "vastaiskusta" voisi olla vaikka Baltic Queenin siirto Galaxyn kaveriksi Tku-Sto-liikenteeseen. Kokonaan uuden laivan hankkiminen linjalle taitaa olla Tallinkin nykyisessä velkatilanteessa vaikeaa. Mutta mihin Europa sitten?
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Kalle Keinonen

tai europan jonkinnäköinen perussaneeraus ja prinsessan kanssa reittien vaihto päikseen?