Alandia myyty?

[Joonatan Ahlroos]

Terveisiä Punaiselta mereltä

Tullessamme tänään Suezin satamaan, oli kovasti tutun näköinen alus ankkurissa ja perä laiturissa meitä vastassa. Nimenä Jamaa II, kotipaikka ei vielä selvinnyt. Vielä Eckerön väreissä ja korsteenimerkkikin on vielä Eckerön.

Yritän saada kuvia esille myöhemmin.

[Jani Munne]

Vielä Eckerön väreissä ja korsteenimerkkikin on vielä Eckerön.

Korsteenimerkki tosin vaihtui jo telakalla tukholmassa, se ei ole eckerön, mutta muistuttaa sitä, lähempi tarkastelu todistaa tämän..

Muistuttaa läheisesti esim. euron merkkiä, sitäkin enemmän kuin eckerön merkkiä, joka on selkeästi kulmikkaampi..

[Joonatan Ahlroos]

Pari lupaamaani kuvaa Suezista:

http://www.kuparikaivos.paallikko.com/thumbnails.php?album=69

[Pekka Laakso]

Pari lupaamaani kuvaa Suezista:

http://www.kuparikaivos.paallikko.com/thumbnails.php?album=69

Korjaisitko vielä noihin kuvateksteihisi, että kyseinen Jamaa II on entinen Eckerön Alandia.

Sopivasti myös Fofiin lisätty muutamia kuvia Jamaa II:sta: http://www.faktaomfartyg.se/diana_1972.htm

[Mikko-Oskari Koski]

Entinen Alandia, Botnia Express ja Diana on nyt entinen myös Jamaa II:na. Uusi nimi on Rahal (tosin AIS löytää yhä Jamaa II-nimellä), pitkäaikainen lepo Jeddassa vaihtunut makuutukseksi Suezilla. Siirtyminen on tapahtunut kuluvan vuoden maaliskuun alussa.
Tietääkö joku prosessista enemmän? Olin luullut lautan jo menneen ajokelvottomaan kuntoon pitkän makuun aikana, mutta ilmeisesti tuo kuitenkin oli tuon matkan kulkenut omin avuin. Eli onkin kenties paremmassa hapessa kuin Italian Brindisissä huutokaupattu, käsittääkseni konevaurion uuvuttama siskonsa Ionian Spirit eli entinen Roslagen, Wasa Express ja V3.

Turha kuitenkaan lienee elätellä toiveita kumpaisenkaan paluusta vanhoille kotivesilleen... ::)

[Joonas Vähämäki]

Turha kuitenkaan lienee elätellä toiveita kumpaisenkaan paluusta vanhoille kotivesilleen... ::)

Kyllä olis hieno kun edes yhden Papenburgareista olis saanu säästettyä museointiin, mutta kuka näitä oikeasti ylläpitäis, ja millasta toimintaa näillä vois harrastaa, että niistä kannattavia saisi. En tiedä yhtään Boren kannattavuusluvuista, mutta etenkin isomman paatin ylläpito muuttuu heti vaikeammaksi.

[Tauno Hermola]

Kyllä olis hieno kun edes yhden Papenburgareista olis saanu säästettyä museointiin, mutta kuka näitä oikeasti ylläpitäis, ja millasta toimintaa näillä vois harrastaa, että niistä kannattavia saisi. En tiedä yhtään Boren kannattavuusluvuista, mutta etenkin isomman paatin ylläpito muuttuu heti vaikeammaksi.

Mikä olisi pitänyt saada säästettyä, on tietenkin S/S Viking! Olihan museoinnista kai jotain suunnitelmia, mutta romuksi meni.

[Joonas Vähämäki]

Mikä olisi pitänyt saada säästettyä, on tietenkin S/S Viking! Olihan museoinnista kai jotain suunnitelmia, mutta romuksi meni.

Varmasti jos puhtaasti historiallista arvoa mietitään, mutta näistä niin moni on kulkenut niin monella reitillä täällä Itämerellä ja osa tosiaan tehnyt edelleenkin pitkää uraa. Sekin on omalla tavallaan historiallista. Onnistunut sarja, ja eikö liene pohjaratkaisuiltaan ollut monen muunkin uudemman laivan esimerkkinä.

[Mikko-Oskari Koski]

Kuten monesti sanottu, papenburgarit olivat erittäin onnistunut alussarja. Vuonna 2005 tällä foorumilla käytiin kiintoisa debatti aiheesta, tuota keskustelulankaa ei enää pysty jatkamaan, mutta luettavissa se edelleen on:
http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=4782.0

Hiukan kärkeistäen voisi sanoa, että eckeröläisyys takasi sarjan pitkäikäisimpien alusten säilymisen 2010-luvulle asti. Muuthan ovat jo muistojen kirjoissa, mutta nämä kolme, jotka aikanaan ehtivät ahvenanmaalaistalonpoikain hellässä huollossa olla kovista asiakasmassoista huolimatta, ovat kestäneet jonkin osan seuraavan omistajansa kelvottomuudestakin (ja tällä en tosiaankaan viittaa siihen, että kanadalaiset olisivat jotenkin laiminlyöneet Apollon huollot).. 8)

[Kalle Id]

On aika monta laivaa jotka olisi pitänyt säästää (vuosimallin 1927 Wellamo tulee itselleni ehkä pahimpana mieleen, se kun vielä romutettiin Helsingissä oltuaan koko ikänsä suomalaisomistuksessa), mutta niitä ei vaan enää takaisin saa. Papenburgereista joku olisi vielä mahdollista säästää, jos vaan halua ja rahaa löytyisi.

[S Liljeström]

On se jännää, miten aikanaan tusinalaivoiksikin kutsutut alukset alkavat nyt liian myöhään kiinnostaa.
Hyttejä niissä oli vähän, eikä ikkunattomissa hyteissä tainnut olla muuta kuin käsienpesuallas.
Korjatkaa, jos olen väärässä.
Hampurissahan on Etelä-Ameriikan reittiä purjehtunut alus museona - kävin sitä takavuosina katsomassa,
mutta kävijöitä ei silloin ollut kuin muutama, joten saaneeko sekään omat kulunsa pelkästään pääsymaksuilla
katetuksi.
Sopivaa makuupaikkaakaan ei helposti löydy, sillä aina on niitä, jotka eivät ikkunansa eteen miitään romuja halua.

SL

[Marko Mäkelä]

Kerran joskus mutsin kanssa matkustin Botnia Expressillä ja muistaisin et siinä oli hytissä wc pönttö ja lavuaari mutta ei suihkua,tämä armon vuonna 1990.
Kyllähän esim Apollon voisi ostaa Ruotsiin ja asettaa museolaivaksi johonkin päin Ruotsia mutta mihin? Kuinkas moni näistä ns Tusinalaivoista on vielä hengissä?

[Joonas Vähämäki]

On se jännää, miten aikanaan tusinalaivoiksikin kutsutut alukset alkavat nyt liian myöhään kiinnostaa.

Niin no, en nyt tiedä voiko muutaman ihmisen mielipiteestä laivafoorumilla tehdä mitään yleistä linjavetoa siihen että nyt kiinnostaa pelastaa. Kyllä varmaan joitakin on ennenkin kiinnostanut, mutta mitä vaadittaisiin laivan ostamiseen takaisin Suomeen puhumattakaan sen ylläpitoon vaadittavista resursseista... tai niistä realiteeteista.

[Marko Mäkelä]

Juu kyllähän se rahaa se ylläpito vaatii mutta tuli vaan mieleen että Apollo voisi olla pelastamisen arvoinen ja Apollohan oli Ruotsin lipulla joten ennemminkin Ruotsalaiset sen voisivat pelastaa. No rahaa ja kaikkea muutakin tuollainen operaatio toki vaatii eikä ole suinkaan halpa. Eikä mulle ole väliä vaikka ne loputkin Papenburgarit menis nauloiksi mutta näillä asioilla on toki kiva spekuloida.

[Tauno Hermola]

S/S Vikingin museointia kai suunniteltiin (onkohan "Tie meren yli" -kirjassa jotain tästä?) Maarianhaminaan, ja se varmaan olisi luonnollisin sijoituspaikka Papenburgerillekin.

P.S.

On aika monta laivaa jotka olisi pitänyt säästää (vuosimallin 1927 Wellamo tulee itselleni ehkä pahimpana mieleen, se kun vielä romutettiin Helsingissä oltuaan koko ikänsä suomalaisomistuksessa)

Spekulointia:
Vai olisiko sittenkin pitänyt museoida 1898 S/S Oihonna? Oihonna (joka oli 1897 Wellamon sisarlaiva) romutettiin vasta 1960, vain 10 vuotta ennen huomattavasti nuorempaa 1927 Wellamoa ja oli paitsi vanhempi, myös pienenmpi (= helpommin ylläpidettävä) alus.