Ålandstrafiken

Aloittaja Miran Hamidulla, 20.12.2000, 19:53:52

« edellinen - seuraava »

Miran Hamidulla

Lainaus käyttäjältä: Ari-Jukka Perkiomaki - 12.02.2003, 21:12:12 Onko noi Ålandstrafikenin alukset myös jääluokitettu 1A:han? Millään heikkotehoisilla aluksilla ei kyllä siellä liikennöidä, sen verran paljon jäätä siellä kyllä oli!
Jep, 1A jääluokka löytyy niiltä suurimmalta osalta aluksista.
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

Mikko-Oskari Koski

Käväisin tuossa testaamassa Åt:n talviliikenneolosuhteita Viggenin ja Doppingenin verran. Iltapäiväristeilyn voi ainakin hyvällä syyllä sanoa olleen toisenlainen merimatka kuin samoilla vesillä ja aluksilla kesäaikana... ;D

Jo lähtö Kustavista oli aika erikoislaatuinen. Viggen oli startannut matkaan aikataulunsa mukaan 13.55 välittämättä siitä, että Vartsalan lossi lähtee Ströömin ylitykselleen vasta 13.40. Onneksi joku vilkaisi taakse parinkymmenen metrin päähän rannasta ehtineeltä lautalta ja huomasi pienehkön asiakasjoukon (2 henkilöautoa ja 2 jalankulkijaa, jotka tosin tässä vaiheessa olivat vielä kolmannessa, mukaan lähtemättömässä autossa) asettuvan jonoon. Lautta käänsi pakin päälle ja haki meidät. Kuinkahan moni vastaavankokoinen paatti tarjoaa samanlaista asiakaspalvelua??
Kihdin pohjoisosissa ei muuta liikennettä näkynyt, mutta ajatus lähteä ylittämään sitä jalan, autolla tai moottorikelkalla (tai fillarilla!) ei tunnu houkuttelevalta. Joku laiva on selvästikin saaristoväylää äskettäin kyllä mennyt, mutta ränni oli ilmeisestikin ollut jo muutaman päivän ummessa. Viggenin päälliköllä tuskin on hirveästi tarvetta vilkuilla merikarttoja toimessaan, sillä Vuosnaisen ja Åvan välinen, lähinnä kiinnijäätynyttä sohjoa sisältävä ränni on melko selkeästi havaittavissa eivätkä tuuletkaan ole hirvittävästi sitä siirrelleet.

Doppingenin tapaus on mielenkiintoisempi. Åvasta Jurmoon johtaa myös jäätie, mutta D.on pidetty koko talven liikenteessä. Pakkohan niin on tehdä, sillä jos ränni jäätyisi umpeen, ei alus pystyisi itse sitä avaamaan ja Jurmossa toimiva kalanjalostusfirma tarvitsee kuitenkin päivittäisen yhteyden rekalleen. Doppingen on kuitenkin onnistunut jyystämään ränninsä todella kiinteäksi, kipparin mukaan paattia ei ihmeemmin tarvitse edes ohjailla, vaan se ohjautuu puolimetristen jääreunusten väliin, kuin raitiovaunu. Asiakkaita tosin on viime aikoina ollut vähänlaisesti...
Saavuttuamme Kustavista Åvaan havaitsimme Viggenin kahvilanhoitajattaren lähtevän juoksemaan jäälle. Arvelimme hänen asuvan jossain lähisaaressa ja käyvän kotonaan. Yllätys olikin jonkinasteinen, kun samainen reippailija juoksikin meitä vastaan Jurmon rannassa vain muutamaa minuuttia sen jälkeen, kun D.oli sinne ehtinyt...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Eerik Laine

#47
Alfågeln on ollut eilisestä lähtien Turussa telakalla potkurivian vuoksi ja lähtee sieltä ilmeisesti takaisin 1.3.  Huonona puolena tässä on, että matkalla telakalle Ålfågeln joutui rikkomaan jäätieyhteyden mantereelta Ahvenanmaalle ja jos tie nyt sattuu jäätymään uudestaan telakoinnin aikana niin paluumatkalla tie menee toistamiseen rikki. Ålfågelnia korvaa korjausten ajan tuttu vanha kunnon Ejdern.

Eilen Ejdern oli kuitenkin yhdellä lähdöllä yli puolitoista tuntia myöhässä ja illan muutkin lähdöt menivät sekaisin... Mitenköhän tänään on mennyt  ::)

Mikko-Oskari Koski

#48
Ålandstrafikenin uusi aikataulu on taas ilmestynyt. Ei ihmeempiä muutoksia, paitsi, että poikittaislinjan joinakin arkiaamuina tehdyt visiitit Sottungaan on lopetettu. Lisäksi Ejdernin lisävuorot etelälinjalla ajetaan vain 15.6.-15.8. Prosyyrin "kansikuvatyttö" on tällä kertaa Alfågeln ja siitä on varsin pirteän ja liikkuvaoloinen ilmakuva.

Eipä silti, äskettäiset muutokset varsinkin pohjoislinjalla olivat sen verran dramaattisia, ettei moisia varmaan joka vuosi viitsitä tehdä...


Mutta asiasta toiseen: Affenanmaan vesillähän on liikennöity ennen lautta-aikojakin, eivätkä nämä nykyisetkään linjaratkaisut ole kovinkaan iäkkäitä.
Muistaako/tietääkö joku, minä vuonna maakuntahallitus otti lauttaliikenteen kokonaisuudessaan hoitoonsa? Ensimmäisen Skärgårdsfärjanin aloittaessa Svinön ja Kustavin välillä vuonna -63 se oli vielä osuuskuntapohjainen, tosin saaristokunnat olivat hankkeessa mukana. Vuosina -70-84 liikennöineen ms.Kumlingen taas omisti MKH, joka itse myös operoi sitä. Ja jossain vaiheessa -60-luvulla myös Åland-höyrylaivat katosivat reiteiltä.

Miranin mainitseman föglöläishistoriikin lisäksi aihetta sivuaa myös Kökarin kunnan vastaava. Sen mukaan uloimmalle saarelle saatiin varma ympärivuotinen yhteys vasta -67 pikku-Kökarin valmistuessa.

Fakta om Fartygin tietoihin ei tässä kohden parane hirvittävästi luottaa. Alusten reitit ja liikennöintivuodet ovat osittain pahastikin pielessä, mikä ei ole täysin allekirjoittaneen, vaan myös tietoja käsitelleen farstalaisen toverimme ansiota...

Hurjia suunnitelmia Ålandstrafikenin reittien oikomiseksi aina silloin tällöin julkaistaan, tosin suurin osa niistä jää piirrosasteelle, sillä ahvenanmaalaiset kuuntelevat myös alustensa päälliköiden sekä käyttäjien mielipiteitä...

Yksi järjettömimmistä ajatuksista oli joitakin vuosia sitten suunniteltu etelälinjan katkaiseminen siten, että Föglön Hastersbodaan olisi tehty uusi laituripaikka Kökariin ja Korppooseen meneviä vuoroja varten. Tänne olisi ajettu Degerbystä. Samalla poikittaislinjan merkitys olisi kasvanut, kun sen kaikki vuorot olisi ajettu Sottungan ja Överön kautta.
Onneksi idea tyrmättiin, paitsi typeränä, myös liian kalliina toteuttaa. Tuskin brändöläisetkään hirvittävästi tykkäävät siitä, ettei kumpaankaan suuntaan pääse kirkonkylän lähimailtakaan...

Kuulin edellisellä visiitilläni saaristossa visiosta, jonka mukaan poikittaislinjaa haluttaisiin muuttaa siten, että Snäcköstä ajettaisiin vuorotellen Sottungaan, josta olisi yhteys etelälinjalle, Bergön kautta Långnäsiin lähinnä rahtiliikennettä suosien ja Hummellvikiin Alfågelnia tukien. Saa nähdä, tuleeko hankkeesta mitään. En usko, että ainakaan Grisslanilla, joka kyllä on Teilin ylittämiseen varsinkiin syysmyrskyissä kohtuuttoman karu alus...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Petteri Kallanmaa

Onko joku tän foorumin jäsenistä käynyt M/S Gudingen saaristolautalla? Haluaisin tietää mitä kaikkea näiltä saaristolautoilta löytyy ja minkälaisia tiloja lautoissa on? Muistakin saaristolautoista olisi kiva saa infoa.

Miran Hamidulla

#50
Olen käynyt useastikin ja mielestäni se on melkeinpä paras saaristolautta, koska siinä ei ole sitä "hattuhylly autokantta" niin lautta ei tule läheskään niin täyteen matkustajia kuin sisarensa Skiftet. Yleensä parhaimmista saaristolautoista kuten Gudingenista löytyy sangen hyvä kahvila, muutamilla Turun saaristonlautoilla eli Aspöllä ja Frans Höijerillä on lisäksi vielä ihan ravintolakin.
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

Petteri Kallanmaa

Lainaus käyttäjältä: Miran Hamidulla - 29.06.2003, 22:01:41
Olen käynyt useastikin ja mielestäni se on melkeinpä paras saaristolautta, koska siinä ei ole sitä "hattuhylly autokantta" niin lautta ei tule läheskään niin täyteen matkustajia kuin sisarensa Skiftet. Yleensä parhaimmista saaristolautoista kuten Gudingenista löytyy sangen hyvä kahvila, muutamilla Turun saaristonlautoilla eli Aspöllä ja Frans Höijerillä on lisäksi vielä ihan ravintolakin. Kattavaa lisätietoa saaristolautoista löytyypi täältä: http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?board=3;action=display;threadid=113;start=0

Niin no kyllähän siellä asiaa oli, mutta haluaisin kattavampaa tietoa M/S Gudingenin palveluista.

Miran Hamidulla

Laivalla on kahvila, jonka lämminruoka valikoimaan kuuluvat paikallisen suuryrityksen Chips Oy:n mikrolämmitteiset einesruuat(lue: mikroranskalaiset + lihis, hampurilainen jne...), lisäksi tarjolla on ålannin pannukakkua, voileipiä, limua, makeisia yms kahvilassa myytävää. Lisäksi laivasta löytyy jopa yksi peliautomaatti. :thumb: Siinä ne palvelut sitten alkavat olemaankin.
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

Mikko-Oskari Koski

Ålandstrafikenin talviaikataulujen mielenkiintoisin, joskin myös päättömimmältä vaikuttava, uutuus on Skiftetin 16.10.-10.1. kokeiltava lauantaivuoro. Lähtö on Långnäsistä 05.15 ja välisaarten kautta tullaan Korppooseen kymmeneltä. Illalla klo 20 lähdetään takaisin.
Voihan olla, että joku saariston liike-elämää pyörittävä instanssi on nyt tällaista kokeilua halunnut. Onhan yleisesti tiedossa, että etelälinja palvelee päiväseltään Suomen puolella käyviä kovin nihkeästi...

Syystelakoinnitkin ovat taas alkaneet. Grisslan on parhaillaan kuopassa ja siihen tehdään ilmeisesti melko iso korjaus, koska paluu töihin on vasta runsaan kahden kuukauden jälkeen 20.10. Lokakuun 19.-25. on vuorossa Knipan, 26.10.-9.11. Viggen, 9.-16.11. Alfågeln, 16.-30.11. Skiftet ja 30.11.-6.12. Gudingen. Korvaava alus on vanhaan tapaan Ejdern ja Alfågelnin telakoinnin aikana Viggen ajaa Hummelvikin ja Torsholman välillä.

Myös vaijerilosseja huolletaan, tällä haavaa ex-Viggenistä (II) väsätty Simskälan lautta on poissa toimestaan ja tilalla kulkee ms.Töftö, ts.vuonna -83 Lun-Mekillä valmistunut ns.Spök-Töftö. Lautan nimi on siis Töftö, kuten vuonna -89 valmistuneen varsinaisen Töftönlossinkin, mutta alusten toimenkuvissa ei juuri mitään yhteistä sitten olekaan...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Ari Oksa

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 09.09.2003, 17:09:12
Syystelakoinnitkin ovat taas alkaneet. Grisslan on parhaillaan kuopassa ja siihen tehdään ilmeisesti melko iso korjaus, koska paluu töihin on vasta runsaan kahden kuukauden jälkeen 20.10. Lokakuun 19.-25. on vuorossa Knipan, 26.10.-9.11. Viggen, 9.-16.11. Alfågeln, 16.-30.11. Skiftet ja 30.11.-6.12. Gudingen. Korvaava alus on vanhaan tapaan Ejdern ja Alfågelnin telakoinnin aikana Viggen ajaa Hummelvikin ja Torsholman välillä.

Nuo kevät ja syystelakoinnit tuovat mukavaa vaihtelua ainakin Vuosnainen-Åva linjalle, jota tulee sahattua edestakaisin mökille n. kymmenkunta kertaa vuodessa. 35 min. ylitys (kahvilattomalla) nostalgisella  Ejdernillä sujuu vielä mukavasti. Enpä ole kylläkään kokeillut miten ajan saa kulumaan sen pienessä matkustamossa esim. pitkällä eteläisellä linjalla...  Joskus 90-luvun alkupuolella taas Grisslan  tuuraili Ejderniä pohjoisella linja.

Mikko-Oskari Koski

#55
Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 13.11.2003, 13:23:15
Hei vaan!

Kyseisen tapahtuman kertoja oli ollut mukana Ahvenanmaan ilmatyynyliikenteen kokeiluissa - oli kuulemma kerran myös Maarianhaminassa rannalle ajettaessa myöhästynyt kaasun vähentämisessä. Piti ajaa ylös rannalle siten että tulee hitaasti rantaan, sitten ajetaan törmälle kovalla kaasulla pysäyttäen sille varatulle kaistaleelle.  

No, silloin kuitenkin hän hiukan myöhästyi sen kaasun vähentämisessä, ja se syöksähtikin sen kaistaleen yli pysähtyen kaistaleen vieressä kulkeneelle tielle - ja tiellä kulkenut henkilöauto törmäsi ilmatyynyaluksen kylkeen. Autoilija intti kovasti "se tuli vasemmalta"...

Ilmeisesti tuo kyseinen kokeilualus, joka lyhytikäiseksi jäi, ei ollut parhaimmasta päästä. Hänen mukaansa se sitä pahaonnista käännöstä tehdessään ilmeisesti tömähti aaltoon (pienehköön) mutta yllättäen se kallistui voimakkaasti, vettä ryöppysi lasien yli ja hän nollasi kaasun, jonka jälkeen se sitten suoristui, ehtimättä kaatua. Kuulemma noin 70astetta oli siinä vaiheessa - eli ne vyöt oli tarpeeseen.

Sitä en nyt muista että tekivätkö he edes ensimmäistä reittimatkaa, vai totesivatko sen mielettömyyden jo ennen sitä.
Jos Volarea tarkoitat, niin kyllä se taisi muutaman kerran ainakin Kökarissa käydä. Harparnäsiinhän tehtiin sille oma kenttäkin laiturin pohjoispuolelle. Nykyään siinä taitaa olla helikopterin paikka.

Mihin Volare vuoden -89 jälkeen päätyi, olisi mielenkiintoista tietää. Tästä aiheesta voidaan varmaan jatkaa keskustelua, jos kenellä asiasta tietoa on?

Ja mitä tulee keskusteluun alusten tarjoomuksista, niin onhan ÅT:n kaikkien lauttojen kahviloissa mahdollisuus nauttia siitä kaiken Suomesta lähtevän laivaliikenteen klassisimmasta ruoka-annoksesta eli köttbullarista med mos...
Ja Ålands pannkaka jo sellaisenaan on monelle syy valita liikkumisvälineekseen juuri jokin ÅT:n kahvilallisista lautoista.  
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Mikko-Oskari Koski

Menneenä viikonloppuna Spoven kunnostautui sitten oikein olan takaa ja karautti karille kahdesti. Ensin "omilla vesillään" Torsholman lähellä ja sitten Degerbyn tuntumassa matkalla Maarianhaminaan telakalle. Syynä oli tietenkin kova sumu.
Tätä voisi kyllä pitää jo huonona tuurinakin...

http://www.tidningen.aland.net/ARKIV2003/031110.html
Kuvassa näkyy selvästi Spovenin uusi, viime talvena rakennettu bryga, joka muutti vanhaa romulauttaa aika paljon modernimman näköiseksi... ;D
Telakoinnin ajan Spovenia tuuraa todennäköisesti joko Lotta II tai Inimo.

Okohan noissa Brändön vesissä jotain salakareja tai jotain..? Alfågelnin taannoinen ja Spovenin tämänkertainen ykköshaveri kun sattuivat molemmat Torsholma-Hummelholmin ja Lappon välisellä reittiosuudella...

"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Miran Hamidulla

#57
Mitä muuten tälle Föglö linjan uudisrakennushankkeelle tällä hetkellä kuuluu? Oliko hiljattain käydyillä Ahvenanmaan maakuntapäivävaaleilla minkäänlaista edistävää vaikutusta asian suhteen? Luulisin, että tätäkin asiaa on painotettu eri tavoin eri puolueiden ohjelmissa.
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

Ari Oksa

Lainaus käyttäjältä: Miran Hamidulla - 13.11.2003, 15:35:32
Mitä muuten tälle Föglö linjan uudisrakennushankkeelle tällä hetkellä kuuluu? Oliko hiljattain käydyillä Ahvenanmaan maakuntapäivävaaleilla minkäänlaista edistävää vaikutusta asian suhteen? Luulisin, että tätäkin asiaa on painotettu eri tavoin eri puolueiden ohjelmissa.
Föglön lautasta en ole kuullut, mutta eikös Viggeniä ole suunniteltu muutettavaksi osavuotiseksi koululaivaksi maankuntahallituksen toimesta? Eli alus liikennöisi nykyreitillään vain kesäaikaan ja muun vuoden  toimisi koululaivana.  Saaristokunnat ja elinkeinoelämä ovat vastustaneet hanketta mm. vedoten lastikapasiteetin pienenemiseen.

70-luvulla oli kuulemma ollut suurisuuntaisia suunnitelmiä rankentaa silta Kustavin Vuosnaisista Brädöseen. Varmaankin olisi ollut pengerta ja siltaa.  Mutta silloinen rakas naapurimme Neuvostoliitto ei pitänyt ajatuksesta ja hanke haudattiin...

Mikko-Oskari Koski

-70-luvulla oli puhetta ns.Lännen tiestä. Sitä varten tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja, joista yksi oli tosiaan silta Kustavista Brändöhön, jonne sitten johonkin olisi tehty lauttasatama. Tämä hanke kaatui siihen, ettei Ahvenanmaan pääsaaren kiertämisestä (pohjoispuolelta) aiheutuva laivamatkan pidennys olisi lopulta tuonut reittiin mitään hirvittäviä säästöjä. Sillan tekeminen Kumlingeen tai Vårdöhön asti olisi taas ollut liian kallis investointi, joka tuskin olisi koskaan kyennyt maksamaan itseään takaisin.
Toinen, pidemmälle edennyt suunnitelma Lännen tiestä olisi perustunut Saaristotien perusparannukseen ja Korppoon pääsaaren pohjoispuolelle Finnöhön rakennettuun, Kapellskärin tyyppiseen "satelliittisatamaan". Ainakin Silja jopa varasi maata Finnöstä terminaalia varten. Hanke haudattiin lopullisesti vasta -70-luvun lopulla, kun Turun ja Naantalin terminaalien valmiuksia parannettiin isoja lauttoja ajatellen.

Mitä tulee Ålandstrafikenin kalustohankintoihin, sellaiset voivat olla hyvinkin nopeasti toteutuvia, sillä jos maakuntahallitus sisällyttää esim.ensi vuoden budjettiin jonkin määrärahan kalustoinvestointeihin (kuten se varmasti tekee, samalta momentiltahan maksetaan myös telakoinnit) ja päätetään rakennuttaa esim.UWB:lla uusi Alfågelnin ja Viggenin tyyppinen lautta, ei siinä kauan nokka tuhisisi. Lautta olisi kesällä 2005 jo lastentautinsa sairastanut työhevonen...
Ilmeisesti Viggenin koululaivahanke on jäissä. Tietääkseni ainakin Eckerön Alandialla on ajettu koulutusmatkoja Ahvenanmaan lähivesillä.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950