Viking Line muuttaa kurssiaan

Aloittaja Timo Selkälä, 16.02.2011, 14:02:34

« edellinen - seuraava »

Jussi Littunen

Vikingin uutta laivaa ei tulla sijoittamaan minnekkään muualle kuin Turku-Tukholma-linjalle. Tämän puolesta puhuu ensinnäkin investoinnit terminaaliin ja neuvottelut kaasutoimituksista. Lisäksi alus on suunniteltu nimenomaan tälle linjalle. On täyttä utopiaa lähteä sijoittamaan ensimmäistä uudisrakennusta muulle reitille.

Olen myös sitä mieltä, että Tukholmasta ei jatkossa tulla tarjoamaan kahta 24-tunnin risteilyvaihtoehtoa, ja tämänhän on myös Vikingin tj todennut. Samainen herra on myös puhunut ro-paxista Turun-linjalle, ja tämä laivahan aiottiin tilata Etelä-Koreasta. En tiedä, ovatko suunnitelmat muuttuneet, mutta sanoisin, että Turku-Tukholma-linjalla ei tulla näkemään kahta risteilylauttaa, ellei sitten Cinderella-risteilyjä lakkauteta kokonaan. Toisaalta, kuten joku osuvasti totesi (oliko Mikko-Oskari?), automatkailijoita ei kannata tunkea "laskuhumalaisten ruotsalaisristeilyvieraiden joukkoon".

Helsinki-Tallinna-linjalla ei välttämättä tarvita nopeaa laivaa, koska Viking tuskin lähtee Tallinkin tapaiseen kahden laivan sukkulaliikenteeseen. Kaipaisinkin hieman perusteita, miksi "Amorella-tyypin" laivat eivät sovi Tallinnan linjalle?

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Samu Rautiainen - 15.09.2011, 18:36:33
No huh huh. Ei Amorella ole mikään lyhyen liikenteen risteilijä. Viking huomasi jo 90-luvulla ettei ´´Amorella-tyypin´´alukset sovellu Tallinnan risteilyliikenteeseen, kun Isabella oli Tallinnan-reitillä.
--
Minä asettelisin alukset näin:
Amorella & Mariella: Turku-Tukholma
Lainaus käyttäjältä: Jussi Littunen - 15.09.2011, 20:38:24
Kaipaisinkin hieman perusteita, miksi "Amorella-tyypin" laivat eivät sovi Tallinnan linjalle?
Minun nähdäkseni syynä Isabellan poistumiseen Helsinki-Tallinna risteilyliikenteestä ei ollut niinkään se, että Splitterit olisivat sopineet huonosti tuollaiseen risteilyliikenteeseen (Bellahan on osin vastaavassa liikenteessä tänäkin päivänä) vaan se, että Cinderella sopi Isabellaa paremmin risteilyliikenteeseen. Se ei tarkoita, että Bella olisi auttamatta huono. Ja jos Bella olisi 22-h risteilyliikenteeseen kelpaamaton, tuskin Vikingin tj olisi väläytellyt laivan tuomista kyseiselle linjalle Viking LNG:n valmistuessa.

Sen sijaan jos joku laiva jollekin reitille huonosti sopisi, niin Mariella Turun-linjalla on kuolleena syntynyt ajatus. Turun linjalla on paljon hytittömiä matkustajia ja päiväristeilijöitä, joita varten tarvitaan laajat yleiset tilat ja sellaisia Mariellalla ei vain yksinkertaisesti ole. Jos katsotaan Vikingin nykyistä reitistöä, pienten yleisten tilojensa vuoksi Mariella ja Gabriella eivät sovi millekään muulle reitille kuin Helsinki-Tukholma. Muut alukset kyllä sinällään sopisivat Helsingin-linjallekin.

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 15.09.2011, 20:11:55
Polttoainekysymyksen takia lienee myös mahdotonta siirtää nyt Turussa rakennettavaa alusta Helsingin linjalle.
Kuinka näin? Eikö mahdollinen LNG-polttoaine olla joka tapauksessa ostamasta Tukholman-päästä, jolloin mikään ei tältä osin estäisi sijoittamasta laivaa myös Helsingin-linjalle. Ja jos niikseen tulee niin uusi alushan kyllä toimii myös perinteisellä polttoaineella. Sinällään kuten Jussi yllä toteaa, ei Viking LNG:tä tulla kuitenkaan sijoittamaan mihinkään muualle kuin Turun-linjalle.

Tuomas Romu

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 15.09.2011, 22:26:04
Kuinka näin? Eikö mahdollinen LNG-polttoaine olla joka tapauksessa ostamasta Tukholman-päästä, jolloin mikään ei tältä osin estäisi sijoittamasta laivaa myös Helsingin-linjalle. Ja jos niikseen tulee niin uusi alushan kyllä toimii myös perinteisellä polttoaineella. Sinällään kuten Jussi yllä toteaa, ei Viking LNG:tä tulla kuitenkaan sijoittamaan mihinkään muualle kuin Turun-linjalle.

Mikäli alus on suunniteltu Turku-Tukholma -välille, eivät LNG-tankit välttämättä ole riittävän isot pidemmälle reitille. En tiedä, onko missään julkisesti puhuttu uuden laivan polttoainekapasiteetista, mutta en usko, että pelkällä maakaasulla voidaan tehdä kovinkaan montaa edestakaista matkaa. Satamiin tultaessa on toki käytettävä nestemäistä polttoainetta, sillä LNG-käytössä kone ei vastaa riittävän nopeasti kuormanvaihteluihin. Toki laivaa voi ajaa pelkällä kevyellä polttoöljyllä maailman tappiin asti, mutta eikö tämän aluksen idea ole nimenomaan käyttää halpaa ja ympäristöystävällistä maakaasua niin paljon kuin mahdollista?
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Timo Selkälä

Muistanko ihan väärin, mutta Nils Dacke ja Robin Hood on muistaakseni varustettu diesel-sähköisellä koneistolla kiinteillä potkureilla. Siellä ei koneiden kierroslukuun kosketa, vaan potkurienkierroslukuun. Joten ei kai tuossa silloin erikseen tarvi kierroksia säätää?
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Tuomas Romu

Kierrosluku pysyy dieselsähköisessä voimansiirrossa vakiona, mutta kyllä koneiden kuorma vaihtelee. Kaasukäytöllä 50DF:n kuorman nosto joudutaan tekemään noin puolet hitaammin kuin dieselillä.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 15.09.2011, 23:49:54
Mikäli alus on suunniteltu Turku-Tukholma -välille, eivät LNG-tankit välttämättä ole riittävän isot pidemmälle reitille. En tiedä, onko missään julkisesti puhuttu uuden laivan polttoainekapasiteetista, mutta en usko, että pelkällä maakaasulla voidaan tehdä kovinkaan montaa edestakaista matkaa.
En tietenkään tunne Maarianhaminan aivoituksia, mutta olettaisin uuteen alukseen tehtävän saman tien sen kokoiset LNG-tankit, että sitä voidaan tarvittaessa liikennöidä myös yhtiön muilla reiteillä. Tai sanotaan niin päin, että jos minä olisin mukana alusta suunnittelemassa niin ehdottomasti tekisin näin, ihan vaan siltä varalta, ettei koskaan tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Tiina Smit

#51
Tankkaus onnistuu ainakin Ruotsissa laivasta laivaan -tekniikalla. Joka toinen päivä tankkaaminen riittää.

Tekniikka&Talous lehdestä lainattua. Ja Turun liikenteessä laiva on liikkeellä koko ajan, joten Helsingin ja Tukholman välisessä liikenteessä tankkaamista tarvittaisiin noin kolmen päivän välein. Eli tankit lienee ihan riittävän kokoiset jokaiselle reitille.

EU:n tukipäätöksen puuttumisen takia laivan rakentamisen aloittamista on lykätty. Terästyöt olisi aloitettu jo elokuussa jos tukipäätös olisi saatu. Mutta Viking Linen mukaan tämä ei vaikuta laivan valmistumiseen ja se luovututetaan suunnitellusti tammikuussa 2013.

http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/stx+aloittaa+risteilijavalmistuksen+ilman+tukipaatosta/a686887

Kalle Keinonen

Lainaus käyttäjältä: Tiina Smit - 16.09.2011, 14:53:52 Viking Linen mukaan tämä ei vaikuta laivan valmistumiseen ja se luovututetaan suunnitellusti tammikuussa 2011.
Eipä ole kyllä laivaa näkynyt...

Kim Granlund

Lainaus käyttäjältä: Tiina Smit - 16.09.2011, 14:53:52
Tankkaus onnistuu ainakin Ruotsissa laivasta laivaan -tekniikalla. Joka toinen päivä tankkaaminen riittää.

Tekniikka&Talous lehdestä lainattua. Ja Turun liikenteessä laiva on liikkeellä koko ajan, joten Helsingin ja Tukholman välisessä liikenteessä tankkaamista tarvittaisiin noin kolmen päivän välein. Eli tankit lienee ihan riittävän kokoiset jokaiselle reitille.

Varmasti ovat riittävän kokoiset Helsingin linjallekin. Tosin Hel-Sto-alukset saavat bunkrauksen nykyään jokaisena päivänä ollessaan Tukholmassa. Sen lisäksi tankeissa on aina yhdelle reissulle (Sto-Hel-Sto) löpöä, jos jostain syystä ei bunkraus onnistu.
Mariellasta sen verran, että muistaakseni joku päällystön jamppa joskus sanoi, että Mariella ei sovellu Turun linjalle, mutta en kuollaksenikaan muista syytä. Olisiko ollut jotain kääntöaikoihin liittyvää.
Täytyypä varmistaa tuo, etten höpise tyhjänpäiväistä tuubaa.

Joni Huopana

Muistan jonkun kertoneen ainakin, että provianttien kanssa hommat ei onnistu Mariellalla niin nopeasti kuin Turun-linjalla pitäisi. On se silti tainnut joitain tuurauskeikkoja linjalla tehdä, 1997 ja 1998.

Janne Koskinen

Organisaation trimmaus jatkuu:

http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=229711

"Tio anställda får gå från Viking Line. Av dem finns fem på kontoret i Mariehamn, men var de övriga uppsägningarna kommer att ske vill inte Viking Lines vd Mikael Backman avslöja."

" Målet har varit att minska personalen med 60 anställda. Det har långt lösts med bland annat pensioneringar och förflyttningar. Nu är det stopp med det och det finns ingen annan utväg än att säga upp folk, säger Backman."


"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Marko Manninen

Turun uudisrakennukset

Olen sitä mieltä, että kaksi samanlaista alusta pitää tilata Turun ja Tukholman välille. Sehän olisi ekoteko jo pelkästään. Isabellan tilalle tuleva laiva tulee tammikuussa 2013 ja silloin Isabella voisi mennä haalimaan asiakkaita Helsinki-Tallinna välille. Seuraava alus voisi tulla 2014 lopussa tai 2015 alussa liikenteeseen.  Tuulahduksia muilta vesiltä kaivataan surkeasti itämerelle. Laivan ulkonäkö on mielestäni erityisen onnistunut, ei olla kopioitu vanhaa kokonaan. Suuret yleiset tilat yläkansilla suurilla lasiseinillä. Kuljettajien ja tarvematkailijoiden hytit lähellä autokantta kaukana melulta.

Turun satama

Turun satama alue on kooltansa ihan riittävä. Terminaali laajennukset ja mahdollinen autokentän venyttäminen keskustaan päin ovat tarpeellisia. Siirretään rekka parkki johonkin lähistölle satamasta.

Kaksi vai yksi iltalähtöä Tukholmasta

Cinderellan ja Amorellan iltalähdöt on aivan turhaa kapasiteetin tuhlausta. Uskoisin, että Viking tekee parempaa tulosta yhdellä isolla laivalla Tukholmasta käsin kuin kahdella. Rahtikapasiteetti suurenee olennaisesti, mutta risteilijöitä ei mahdu enää samaan malliin. Eikä Se Cinderella ja Paradise viihdy Tukholma Maarinhamina välillä kesällä vaan ihmiset joutuu kuitenkin lähtemään muihin laivoihin (Amorella ja Galaxy), jos haluaa miniristeilylle.  Kumpi parempi kaksi tyhjää vai yksi täysi niin kuin Turusta käsin. Puhutaan aina vain, että Cinderella on yli 50% osuus markkinoissa. Sietääkin olla kapasiteetti 2500 vastaan 1800 niin eihän se silloin mene yks yhteen, jos jäisi alle. Aina vain verrataan Birka vastaan Cinderella, onhan Amorella samassa kilpailussa mukana ja tietysti Galaxy. Siljalla ei ole aivan samaa konseptia kuin Viking ja Birka, mutta jos Amorella saa jonkun Star-luokan tyylisen aluksen tilalleen, niin uskoisin Siljan silloin hyötyvän asiasta parhaiten. Itse olen seilaillu Kyseisillä FinnLinesin laivoilla sen verta, että sanoisin, kyllä automatkustajankin siirtyvän Siljalle. On ne niin kamalia purkkeja. Ja varmaankin Birka saa myös lisää asikkaita varsinkin kauempaa tulevilta, jotka pääsevät aikaisin kotio seuraavana iltana. Cinderellassa jää autokansi parkkipaikoiksi vain. Ison laivan tuhlausta tällainen. Ja Tukholman päässä Viking ei tarvisi kuin yhden laituri paikan, jos Amorella ja Cinderella yhdistettäisiin yhteen uuteenlaivaan. Luulisi tästäkin säästöjä tulevan. Vähentäisi kummasti terminaali alueella iltapäivä ruuhkaa. Ja kumminkin lähiaikoina tarvii kaksi uutta alusta tähän niin eikö se ole parempi yksi hulppea?

Tukholman satama

Onhan sitä väläytelty, että Viking siirtyisi Värtanin tai Frihamnenin alueelle varsinkin sitten, kun norra länken ja satama uudistus on valmis. Södra länken toi Vikingin tarvematkailijoille paljon etua, mutta terminaali alue ei pysty kasvamaan yhtään. Värtanilla on vielä tilaa, jos se suunnitellaan oikein. Junalautta liikenne on lopetettu, niin sekin vapauttaa tilaa ja onhan siellä tilaa ajaa maata mereen vielä. En välttämäti pidä huonona ajatuksena siirtoa sinne varsinkaan, kun uusi tie satama alueineen on kunnossa. En missään nimessä haluaisi Vikingin ilta lähtöä muutettavan Tukholmasta. Monta kertaa kironnut kun joutunut ajaa keppisaareen Tukholman sijasta. Eikä ne risteiljätkään sinne eksy tai henkilöauto matkustajat, ainakaan ruotsalaiset asiakkaat.

Helsingin uudisrakennukset

Helsingin tulevissa laivoissa käyttäisin samaa perus linjaa kuin uusissa Turun laivoissa esim. kuutos kannen alapuoli olisi vastaava: koneisto, käyttövoima, kaistametrit, pituus, leveys ja jne.. Yläkansilla tekisin sen erottelun Turun laivoihin. Laivojen valmistus ajankohta voisi olla vuosina 2016-2018. Mariella samantien myyntiin, kun korvaava alus valmistuu ja Gagriella myös.

Helsingin satama

Yhtäläillä kompastuskivi kuin Tukholma, mutta en näkisi mahdottomana, että Viking saisi paikan yhdelle tallinnan laivalle. Ne käyttäisivät kuitenkin samaa laituria tai Esim. Cinderella palaa tallinnasta juuri Tukholman laivan lähdettyä ja käyttää samaista laituria

Tallinnan linja

Cinderella takaisin Helsinki-Tallinna välille Baltic Princessan kilpailijaksi, kun toinen sisar valmistuu Turun linjalle. Isabellan siirto esim. Helsinki-Pietari liikenteeseen tai myyntiin samat sanat Amorellalle. Hieman pinempi Ginderella on henkilö/rahti- kapasiteetissä ja tietysti vanhempi, mutta monta kertaa viihtyisämpi kuin Baltic Princess. Saataisiin kunnon meno taas sillekkin välille. XPRS voisi käydä suuremmassa telakoinnissa tässä välissä kun ylimääräisiä laivoja. Sisätiloja vastaamaan sen päivän tarpeita ja ehkäpä 20 metriä pituudessa ei tekisi pahaa rahtia ajatellen ja henkilö määrääkin voisi nostaa 100-200 matkustajalla siinä vaiheessa. Kaistametrit lisääntyisi 100-150 metriä, vuorokaudessa se tekisi ihan mukavasti lisää kun ottaa huomioon Cinderellan lisäyksen.
Autolla menneet 1/2018->: Finnstar, Finnmaid, Finnlady, Stena Britannica, Finnswan, Finnclipper, Finnfellow, Finnpartner, Stena Superfast X, Tom Sawyer
Autolla tulevat 2018: Finnstar?, Finnmaid?, Finnlady?, Finnswan?
Risteily menneet 1/2017->: Galaxy, Baltic Prinses, Mariella, Stena Nautica, Stena Jutlantica
Risteily tulevat 2019: Viking Grace

Lassi Liikanen

Lainaus käyttäjältä: Marko Manninen - 21.02.2012, 11:12:27
Tukholman satama

Onhan sitä väläytelty, että Viking siirtyisi Värtanin tai Frihamnenin alueelle varsinkin sitten, kun norra länken ja satama uudistus on valmis. Södra länken toi Vikingin tarvematkailijoille paljon etua, mutta terminaali alue ei pysty kasvamaan yhtään. Värtanilla on vielä tilaa, jos se suunnitellaan oikein. Junalautta liikenne on lopetettu, niin sekin vapauttaa tilaa ja onhan siellä tilaa ajaa maata mereen vielä. En välttämäti pidä huonona ajatuksena siirtoa sinne varsinkaan, kun uusi tie satama alueineen on kunnossa. En missään nimessä haluaisi Vikingin ilta lähtöä muutettavan Tukholmasta. Monta kertaa kironnut kun joutunut ajaa keppisaareen Tukholman sijasta. Eikä ne risteiljätkään sinne eksy tai henkilöauto matkustajat, ainakaan ruotsalaiset asiakkaat.
Nyt kun taas nousi Tukholman satama esille.. Viking voisi teoriassa tietty siirtyä uuteen Värtahamneniin kun se valmistuu. Se ei kuitenkaan valmistu ennen Viking Gracea eikä välttämättä edes ennen sen mahdollista sisaralusta. Uuden Värtäterminalenin valmistuminen on ajoitettu noin vuodelle 2015 ja koko Värtapiren valmistunee vuonna 2016, jolloin siellä voidaan operoida täydellä voimalla. Tämän päivän muodossaan Värtaterminalen ei enää kestäne Viking Gracen kokoisen aluksen massojen käsittelyä samanaikaisesti Silja Europan kanssa. Sen takia lienee selvää, että Vikingin muutto Värtapirenille tapahtunee vasta 2015 - 2016, jolloin uusi terminaali ja satama-alue alkaa valmistua.

Stadsbyggnadskontoret Tukholmassa on kuitenkin tehnyt jo suunnitelmat Viking Gracea (ja VG-II:sta) varten Stadsgårdenille. Tarkoituksena on pidentää länteenpäin Slussenin suuntaan kulkevaa, nykyisellään Cinderellan käytössä olevaa matkustajaputkea noin 50 metriä. Nykyinen autoramppi siinä keskellä joka jakaa Turun- ja Helsingin-laivojen sekä Cinderellan kaijat puretaan, ja jälleen kerran noin 50 metriä Slussenille päin pystytetään tilalle kelluva ponttooni. Uudet lankut tietty rakennetaan laivoille sopiviksi. Sitä ramppia, johon nykyisin ainakin Helsingin-laivat tulee keula edellä päin, levennetään jonkin verran. Ilmeisesti nykyiseen terminaalirakennukseen lisätään myös pienempi ulostulohalli, jotteivat ulostulevat ja sisäänmenevät matkustajat kulkisi enää kutakuinkin samassa pienessä sumpussa. Tietty myös vesi-, sähkö-, jätehuolto ym. asiat siirretään. Samalla tosin todetaan, että kaikkia näistä ei tarvitse toteuttaa kerralla. Luultavasti Stadsgården kestää Viking Gracen mutta jos sisar tilataan, pitää kaikki nämä toimenpiteet aloittaa.

Siinä mielessä voisi toki päätellä, että Tukholman kaupungilla ei ole suoranaisia intressejä kuitenkaan täysin häätää Vikingiä pois Stadsgårdenilta, jos ollaan valmiita tekemään tarvittavia muutoksia uudisrakenteita varten. Tietenkin on selvää, että kaksi Viking Gracea tulevat rasittamaan alueen infrastruktuuria lähinnä tieverkon kannalta lisää. Uudistus ei sinällään muokkaa tieverkostoa, mutta jotakin suunnitelmia kai oli olemassa. Kaiken lisäksi Tukholmassa puhutaan nyt paljon Tub3:n eli sinisen linjan jatkamisesta Kungsträdgårdernilta Nackaan. Viimeksi Trafikverket mietinnössään totesi sinisen linjan jatkon Nackaan olevan merkittävä Tukholman alueella. Siinä voisi olla toiveita saada tunnelbana-asema vieläkin lähemmäksi Stadsgårdenia. Esimerkiksi tämä (ei tosin virallinen) ehdotus on päivitetty versio 60-luvun ehdotuksesta, ja tässä olisi asema siinä Södermalmin rinteellä nimellä Ersta. Jos todella lähdetään visioimaan niin voisihan tunnelbanalla yhdistää myös Värtastadenin ja Södermalmin alueen esim. näin, jotta sitten ei enää olisi väliä minne satamaan tulee kun tunnelbanalla pääsee, mutta kalliiksi tulee..  ;D Toisaalta monet mietinnöt ovat päätyneet linjaukseen Djurgårdenin kautta, josta taas ei luultavasti ole Stadsgårdenille hyötyä. Joka tapauksessa, bussipendelöinnistä Nackaan haluttaneen eroon melko ripeään tahtiin eikä Saltsjöbananin säilyttämistä tai päivittämistä kai pidetä oikein hyvänä vaihtoehtona. Siinä olisi mahdollisuus saada asema Stadsgårdenin lähistölle joka taas voisi antaa piristettä satamalle.

Toisaalta, jää nähtäväksi kuinka hyvin uusi Värtapiren ja Frihamnen otetaan käyttöön. Jossakin pitänee myös varautua mahdollisiin uusiin tulijoihin. Esimerkiksi Tallink Silja luultavasti ainakin haluaisi tuolloin siirtää myös Riian-laivan Frihamnenista lähemmäs muita omiaan, eli Värtapirenille. Värtanilta tilaa voisi toki vapauttaa SeaWindin lähteminen kokonaan, jos sen kapasiteetti korvattaisiin Silja Europaa isommalla ro-paxilla. Frihamneniin jäisi kuitenkin edelleen St. Peter Line (ja kuka tietää, jos heidänkin liikenteensä vielä kasvaa). Osa Frihamnenista on myös risteilyliikenteen käytössä. Viking luultavasti mahtuisi Norra Djurgårdenille vielä, mutta siinä tapauksessa jos Stadsgården ajettaisiin alas alkaisi tulla jo ahdasta Tukholmassa... Täytyy muistaa myös että Stadsgårdenilla ja Skeppsholmenilla käy myös risteilijöitä kesäisin. Kiintoisaa nyt nähdä, mitä tässä tulee tapahtumaan.

Niin, ja se Stadsgårdenin muutossuunnitelma: http://insyn.stockholm.se/sodermalm/document/2010-11-25/Dagordning/24/24%20Bilaga%201,%20Planbeskrivning%20till%20S%C3%B6dermalm%2010.34%20mfl..PDF
Kaikki tällä palstalla esittämäni mielipiteet ovat henkilökohtaisia, eivätkä edusta muita tahoja tai ole kytkösissä tämän palstan ulkopuolisiin tahoihin.

Verkkolehti Ulkomatala

Kalle Id

Lisäksi ongelmana on se, että ei sinne uuteen Värtapireniin ole ihan niin tuhottomasti uusia laitureita tulossa. Jos Tallink-Silja haluaa siirtää Riika-Tukholma -linjan laivat uuteen Värtaniin (ja takuulla haluavat) vievät Helsingin, Tallinnan ja Riikan laivat päivällä kolme laituria. Lisäksi jos SeaWindin aikataulutusta ei muuteta tarvitsee sekin oman laiturin päivällä kerran viikossa. Tallink vie siis neljä laituria viidestä suunnitellusta, kun Viking puolestaan kaksi vapaata laituria (Helsingin-laivoille ja Cinderellalle) päiväsaikaan. Kun lisäksi muistaakseni Värtapirenille on tarkoitus tuoda kesäisin risteilylaivoja lienee Vikingin kätevintä pysyä Stadsgårdenilla.

Toki laivaruuhkan ongelma Värtanissa katoaa jos SeaWindin aikatauluja säädetään ja/tai Viking luopuu Cinderellan Maarianhaminan-risteilyistä. Lassin linkittämän suunnitelman perusteella kuitenkin uskoisin, ettei siirto Värtaniin ole ihan heti Vikinginlle ajankohtaista.

Mikko-Oskari Koski

#59
Sopivasti saapumisia ja lähtöjä porrastamalla kaksi laituripaikkaa riittää aivan mainiosti kumpaisellekin varustamolle. TS tuskin pitkän päälle jaksaa jatkaa kolmen laivan tyhjänpanttina seisottamista Tukholmassa ja toisten vastasatamissa ja siftaus on jo ajat sitten keksitty, vaikka nykyisenlainen aikataulumalli jatkuisikin. Baltiasta Tukholmaan tulevat laivathan suljetaan päiväksi (ja Helsinginlaivatkin oikeastaan kai pitäisi, jos turvasääntöjä ihan kirjaimellisesti luettaisiin), joten mahdollisten risteilyvieraidenkin kannalta on yhdentekevää, missä laivat ennen lähtöaikaa ovat.
Kummankin varustamon kohdalla kannattaa ottaa huomioon myös mahdollinen Pietarin linja. Mikäli se avataan, se edellyttää Schengenin ulkorajan tarkastusvalmiutta, mikä samalla tarkoittaa sitä, ettei samasta portista voi samoihin aikoihin olla liikkumassa EU:n sisäliikenteen asiakkaita.

Stadsgården-suunnitelma vaikuttaa oikein kiinnostavalta. Varsinkin, jos poistuville tosiaan saataisiin oma terminaali tai sen tapainen. Lähtevien matkustajien terminaaliksihan tuo on nykyiselläänkin riittävä, koska lähteviä matkustajia ei koskaan ole kerralla yhtä laivallista enempää ja Gracehan nyt ei aikataulunsa takia juuri Tukholman terminaalipalveluita tule kuormittamaan muutenkaan. Autokentän laajennus on mahdotonta, mutta varmaan Gracen rekat saadaan sopimaan terminaalin itäpuoliselle platalle, kunhan sinne ei muuta tungeta.
Monesti puhuttu Tukholman iltalähtöjen päällekkäisyys olisi tietysti ratkaistava, mutta ei missään tapauksessa Turkuun ajavalla kruiserilla, vaan Cinderellan (tai sen mahdollisesti korvaavan aluksen) nykyistä tuotetta kehittäen ja siirtämällä Turkuun illalla lähtevä rahti- ja tarvematkustusvuoro lähtemään Kapellskäristä. Olisiko tämän vuoron laivaksi passelein Amorella vai XPRS, sen voi itse kukin miettiä tykönään.

Kun vertaillaan tuossa tämän keskustelulangan avausviestissä esitettyjä näkemyksiä siihen, mikä ilmeisimmin uudisaluksen myötä on toteutumassa, niin eipä itse toimintaideassa juurikaan muutoksia ole havaittavissa. Ellei sitten ole tarkoitus nostaa hintoja ja mahdollisesti sisällyttää matkoihin jotain sellaisia palveluita, joita niihin nykyään ei kuulu (mitä ainakaan minä en usko tapahtuvan, kun Finnlineskin on ateriasisällöistään Saksan ja Puolan linjoilla luopunut).
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950