Viking Line muuttaa kurssiaan

Aloittaja Timo Selkälä, 16.02.2011, 14:02:34

« edellinen - seuraava »

Mikko-Oskari Koski

Minäkään en usko mahdollisuuksiin parantaa Cindyä rahdinkuljetusominaisuuksiltaan, niin toivottavaa kuin se olisikin. Sensijaan ajatus aluksen päivittämisestä niin ympäristöystävällisyytensä kuin matkustajatilojensa osalta on mitä kannatettavin. Näin jo siksi, että alus taitaa omalaatuisuutensa takia olla hankalin Vikingin nykytonniston jälleenmyytävä, eli se kannattaa ajaa itsellä loppuun.
Sauna- ja spa-osaston toteuttaminen ahteripuolella paikassa, josta nykyinen konfa siirrettäisiin keulaan, olisi hyvä ajatus sillä edellytyksellä, että siellä ei olisi uima- eikä porealtaita. Saunabaari on ainakin suomalaisasiakkaita houkutteleva palvelumuoto, joten jos Cindyä oltaisiin säätämässä Suomen liikenteeseen, tämä remontti kannattaisi tehdä. Toinen sinällään ei kovin iso, mutta sitäkin näkyvämpi uudistus, joka Cindyyn pitäisi tehdä, olisi kansinumeroinnin muuttaminen samanlaiseksi kuin ideaaleimmassa linjaparissaan Mariellassa, siis autokannet 3A ja 3B, josta ylöspäin juoksevalla numeroinnilla. Tämä poistaisi turhia numeroita toiseksi ylimmän kannen hyttien numeroista.

Lainaus käyttäjältä: Marko Manninen - 19.07.2012, 17:34:31
En halua suututtaa ketään, mutta mielestäni itämerellä pitäisi lopettaa pelkkä ympärivuotinen risteilyliikenne (Paradise ja Cinderella). Itämerellä on jo tarpeeksi liikennettä ja tällä liikenteellä ei ainakaan merta paranneta. tai tälläisiä laivoja verotettaisiin suuremmin satamamaksujen puolelta. Kuinka moni siine menee ainoastaan ryyppäämään niin sen saman voi hoitaa paikallisessakin. Monikäyttöiset laivat ovat tehokkaita ja se on tätä päivää ja tulevaisuutta itämerellä. Kyseiset laivat eivät edes tuo matkailu tuloja ahvenanmaalle välillisesti, toisin kuin isot risteilijät kesäisin.

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 19.07.2012, 17:58:38
Itse uskon päinvastoin sen että tulevaisuudessa tulee kuvioihin uusia kilpailijoita. Ensimmäisten joukossa risteilijöitä Pohjois-Euroopassa on käyttämässä Aida, mutta varmaankin RCIn joku alus tulee jäämään Itämerellekin ympärivuotiseksi ennemmin tai myöhemmin. Suomeksi - Viking ja Tallink tulevat joutumaan vastaamaan ihan toisenlaisen sarjan kilpailijoihin. Ja siihen taisteluun ei uusi Kraken tule pystymään, ei noilla pikkukopeilla ja ilman parvekehyttejä.

Ei nyt taidettu puhua ihan samasta asiasta. Marko on ehdottoman oikeassa siinä, että turhaa lillumisliikennettä olisi vähennettävä. Se onnistuisi parhaiten sanktioimalla hukkakapasiteetti, mihin ainakin EU-satamien osalta voidaan hyvin mennäkin. Jos bisnes on riittävän hyvää, sanktiot maksetaan. Birka Paradisen mainostaminen ympäristöystävällisenä laivana on sinällään aika hullua, ympäristö kiittäisi parhaiten, kun koko purkki ei liikahtaisi Slussenilta mihinkään.
Timokin on varsin oikeassa siinä, että Itämeren kruisailut ovat kasvamaan päin. Aidat, RCI:t tai arisonilaiset eivät kuitenkaan ole tunkemassa Vikingin tai Tallinkin suosimaan lyhytristeilygenreen, vaan nimenomaan kiertoristeilyille, joissa usein on mukana Tukholma-Pietari-sektoria laajempikin alue, nämä kaupungit kuitenkin absoluuttisesti mukana. Pohjoisista firmoista niiden kanssa isoimmalle kisajaolle joutunee St.Peter. Tottakai kansainväliset risteilymarkkinat vievät osansa täkäläisiltä toimijoiltakin (asiakasmääristä on mahdoton sanoa mitään arviota), mutta perusasiakaskunta niihin haalitaan kuitenkin muualta. Tätä taustaa vasten aiemmin esitetty ja ainakin minun taholtani kannatettukin näkemys, että Viking ja Tallink keskittyisivät kruisailuja enemmän hyötyliikenteen ja tarvematkustamisen kehittämiseen pelkän risteilybisneksen sijaan, vaikuttaisi järkevältä oikeastaan miltä tahansa kannalta katsottuna.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Marko Manninen

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 19.07.2012, 19:46:08
Timokin on varsin oikeassa siinä, että Itämeren kruisailut ovat kasvamaan päin. Aidat, RCI:t tai arisonilaiset eivät kuitenkaan ole tunkemassa Vikingin tai Tallinkin suosimaan lyhytristeilygenreen, vaan nimenomaan kiertoristeilyille, joissa usein on mukana Tukholma-Pietari-sektoria laajempikin alue, nämä kaupungit kuitenkin absoluuttisesti mukana. Pohjoisista firmoista niiden kanssa isoimmalle kisajaolle joutunee St.Peter. Tottakai kansainväliset risteilymarkkinat vievät osansa täkäläisiltä toimijoiltakin (asiakasmääristä on mahdoton sanoa mitään arviota), mutta perusasiakaskunta niihin haalitaan kuitenkin muualta. Tätä taustaa vasten aiemmin esitetty ja ainakin minun taholtani kannatettukin näkemys, että Viking ja Tallink keskittyisivät kruisailuja enemmän hyötyliikenteen ja tarvematkustamisen kehittämiseen pelkän risteilybisneksen sijaan, vaikuttaisi järkevältä oikeastaan miltä tahansa kannalta katsottuna.

Ei minullakaan ole mitään sitä vastaan, että vallan uudet kilpailijat tulevat itämerelle. Enkä usko, että ketään tulee kilpailemaan suoraan esim. Birkan kanssa juuri samoista asikkaista. Vaan ennemminkin uskon, että Helsingistäkin on tulossa lähtö satama risteilijöille. Risteilijät tuovat ison määrän rahaa kesäisin esim. Helsinkiin ja enkä pidä mahdottomana Turunkin olevan joskus välietappi satama. Mut joo. Birkan ja Cinderellan liikenne tulevaisuudessa pitäisi olla isosti verotettavaa liikennettä, koska se ei palvele kuin laivayhtiötä pääasiallisesti ja muutamaa linja-autoa.
SPL:n konsepti on siitä erikoinen ulkopuolisiin tulijoihin, että se kuljettaa rahtia ja se on varmasti syy jolla se pärjää hieman vanhemmallakin kalustolla ja pienillä hyteillä ja hekin varmasti tulevaisuudessa tilaavat uusia laivoja toivottavasti Suomesta esim. Helsingin telakalta. Niissä voi hyvinkin olla rahtikannet ja parvekkeelliset hytit.
Birkalla on se etu laivassansa, että eikö se ole suunniteltu siten, että siihen voidaan rakentaa hytit sivuille kokonais leveyttä muuttamatta. Eikä hekään ajele välttämäti ikuisuuksia tämän hetkistä väliä.

Ja yks asia varmasti vaikuttaa Ruotsista lähtevää risteilyliikennettä, jos TaxFree poistuu niin silloin Cinderellan ja Birkan liikenne saattaa muuttua erittäin tappiolliseksi kertaheitolla. Viking, Silja ja Tallink ovat silloin vahvemmilla, kuin Birka jolle ei autoja oikein tahdo mahtua. Ja on pakotettu keksimään uutta konseptia.

Viking varmasti on ennalta viivas tulevassa Cinderellan telakoinnissa, että se on käyttökelpoinen Helsinki-Tallinna tai Helsinki-Tukholma linjalla. Jos ja kun uutta laivaa tullaan tilaamaan lähivuosina.
Autolla menneet 1/2018->: Finnstar, Finnmaid, Finnlady, Stena Britannica, Finnswan, Finnclipper, Finnfellow, Finnpartner, Stena Superfast X, Tom Sawyer
Autolla tulevat 2018: Finnstar?, Finnmaid?, Finnlady?, Finnswan?
Risteily menneet 1/2017->: Galaxy, Baltic Prinses, Mariella, Stena Nautica, Stena Jutlantica
Risteily tulevat 2019: Viking Grace

Timo Selkälä

Käyttäen samaa logiikkaa: Koska suuri osa lentomatkailijoista ovat samanlaisia huvimatkailijoita, myös lentoliikenne saatava saman verotuksen piiriin. Olisikin kyllä jo aikakin että maksaisivat polttoaineista ja päästöistä oikeata veroa.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Karo Suopuro

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 19.07.2012, 20:38:42
Käyttäen samaa logiikkaa: Koska suuri osa lentomatkailijoista ovat samanlaisia huvimatkailijoita, myös lentoliikenne saatava saman verotuksen piiriin. Olisikin kyllä jo aikakin että maksaisivat polttoaineista ja päästöistä oikeata veroa.
Tuohon huvimatkailijoiden määrään kaipaisin kyllä lähdettä, sillä olen asiasta eri mieltä.

Toistaiseksi lentoliikenne ei ole mukana päästökaupassa, Euroopan sisäisten lentojen osuus päästökaupasta olisi 2,4%. Yhtiöt uusivat niin aktiivisesti kalustoa, että lentokoneiden polttoaineen kulutus istuinta kohti on pienentynyt noin 70 prosenttia viimeisten 40 vuoden kuluessa. Pyöreästi mannertenvälinen lento kuluttaa polttoainetta noin 3 litraa/matkustaja/100km, kun kone on täynnä. Euroopan sisäisillä vastaava 3-5 litraa.

Puhuttu huvimatkailu täyttää konetta ja vähentää polttoaineen kulutusta matkustajaa kohden, lomalennot pyritään lentämään täysinä. No joo Viking Line muuttaa kurssiaan.


Marko Manninen

#79
Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 19.07.2012, 20:38:42
Käyttäen samaa logiikkaa: Koska suuri osa lentomatkailijoista ovat samanlaisia huvimatkailijoita, myös lentoliikenne saatava saman verotuksen piiriin. Olisikin kyllä jo aikakin että maksaisivat polttoaineista ja päästöistä oikeata veroa.

Eihän se ole yhtään sama asia. Aika harvoin ihminen menee kääntymään esim. Roomassa lentokentällä ja tulee samalla koneella takaisin vaan se on siellä muutaman päivän ja vie rahaa Italialaiselle matkailulle. Miten on Birkan ja Cinderellan matkaajien? Ei ahvenanmaan matkailu siitä paljon kostu ja tätäkin liikennettä pidetään kannattavana TaxFreen takia.

Lainaus käyttäjältä: Karo Suopuro - 19.07.2012, 21:24:43
Puhuttu huvimatkailu täyttää konetta ja vähentää polttoaineen kulutusta matkustajaa kohden, lomalennot pyritään lentämään täysinä. No joo Viking Line muuttaa kurssiaan.

Halpuus on lentämisen huonoimpia puolia. Normaali rivityöntekijä voi lähtee katsomaan jalkapalloa Englantiin. Ennen jäi tämäkin matka tekemäti tai jäi lapset ilman ruokaa.

Mutta asiaan..

Kyllä Vikingillä on varmasti mietitty millä laivoilla, millä reiteillä ja millä aikatauluilla saadaan paras tulos aikaiseksi. Uskon option käyttämättäjättämisen aikalisän otoksi tässä vaiheessa, kun Cinderellan liikenne tipahti tässä taannoin ja Rosellan liikenteen tarkastus todellakin on tarvittava toimenpide. Kyseisen laivan liikenne tuskin olisi ollut näin kattava, jos omistus pohja olisi joku muu kuin Ahvenanmaalainen.
Eipä siinä kaistametrit paljon vähene Turun ja Ruotsin väliltä jos siinä menee vakituiseen Grace, Cinderella ja Rosella käy muutaman kerran viikossa pyörähtää Turussa. Silloin Rosella hoitaisi Ahvenanmaan liikenteen vallan, jos sen kääntö olisi Turussa 1-2h Gracen jälkeen, jos laiva on täynnä jo Ruotsiin menijöistä. Rosella toimisi myös sellaisena hätävarana, jos Siljalla, Tallinkilla, tai Finnlinesillä on laiva telakalla niin laiva kulkemaan joka päivä Turkuun.

Onko siitä mitään suunnitelmia loppuuko toi TaxFree koska? Jos se on lähiaikoina (vuosina), niin on se varmaan hyvä tototuteltava ihmisiä sellaisille aikatauluille, joilla liikennettä on järkevää jatkaa sen jälkeen, kun muutos on tullut. Tuohan se kovia haasteita laivayhtiöille, jos TaxFree poistuu. Mutta näen siinä hyviäkin puolia Helsinki-Tukholma ja Tallinna-Tukholma laivojen ei tarvitse kiertää Ahvenanmaan kautta, tulee taas vanhat suorat reitit takasin. Polttoaineen säästö tulee mutta piisaako se siihen, että matkustaminen vähenee kenties. Turun ja Tukholman välillä voitaisiin yö käynti jättä vallan käymättä, Sillä saisi rukattua jonkun verran aikatauluja matkustaja ystävällisemmäksi tai sit vaan lillutaan hiljempaa.
Autolla menneet 1/2018->: Finnstar, Finnmaid, Finnlady, Stena Britannica, Finnswan, Finnclipper, Finnfellow, Finnpartner, Stena Superfast X, Tom Sawyer
Autolla tulevat 2018: Finnstar?, Finnmaid?, Finnlady?, Finnswan?
Risteily menneet 1/2017->: Galaxy, Baltic Prinses, Mariella, Stena Nautica, Stena Jutlantica
Risteily tulevat 2019: Viking Grace

Mikko-Oskari Koski

#80
Ahvenanmaan autonomiaan Suomen EU-jäsenyyssopimuksessa neuvoteltu veroraja on ja pysyy, eikä varmasti ole poistumassa. Eri asia tietysti on, jos varustamot katsovat asiakseen ajaa vuorot mieluummin suoraan, kuten Finnlines tekeekin. Vikingillä tuskin tällaisia suunnitelmia on.
Verottomuus toteutuu Itämeren alueella myös sellaisilla matkoilla, jotka ajetaan EU-sataman ja Venäjän välillä.

Kaikella fossiilista polttoainetta kuluttavalla liikenteellä pitäisi olla haittavero, joka laskettaisiin suhteessa kulutuksesta ja hyötykuormasta. Lentomatkustajien kohdalla tuo pystytään siirtämään lippujen hintoihin vaikka joku Ryanair saattaa asiasta vähän hampaita nirskauttaakin, samoin laivamatkustamisessa, mutta risteilyjen kohdalla liikkumisen "hyötykuormaisuus" on niin ambivalentti käsite, että on jokseenkin mahdotonta laskea sen mahdollista haittaveroa saman kaavan mukaan.
Itämeren tila on kuitenkin sellainen, että laivaliikenteelle olisi saatava varustamokohtaisiin toimilupiin tarkat vuoromäärät, joita sitten ei missään tilanteessa saisi ylittää, korkeintaan myydä muille. Uskoisin tällaisen slotiajattelun yleistyvän ainakin saaristoväylissä jo lähitulevaisuudessa ja sikäli olisi varustramojen kannalta hyvä tietää, yritetäänkö lounaiseen Suomeen ajaa yhdellä, kahdella vai kolmella laivalla ja kuinka usein.

Ja mitä noihin maailmanluokan kruiserien Itämeren keikkoihin tulee, niin eipä noin tarkemmin ajatellen kyllä kovin uskottavalta vaikuta, että esim.Vision of the Seas voisi loka-marras-joulukuun pimeydessä ja myrskyissä saada mitään kovin suurta menestystä Saksan ja Pietarin välisille risteilyilleen. Ei, vaikka laivassa olisi mahdollisuus mennä vain jokin yksittäinen satamavälikin... ::)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Karo Suopuro - 19.07.2012, 21:24:43
Tuohon huvimatkailijoiden määrään kaipaisin kyllä lähdettä, sillä olen asiasta eri mieltä.

Minulle herää enemmänkin kysymys miksi? Eli tarkoitatko että huvimatkailijoita ei ole suurtaa osaa matkustajista, vai ei ollenkaan? En oikein ymmärrä nimittäin mitä kommentissani oli mitä pitää lähteistää?

Lainaus käyttäjältä: Karo Suopuro - 19.07.2012, 21:24:43
Toistaiseksi lentoliikenne ei ole mukana päästökaupassa, Euroopan sisäisten lentojen osuus päästökaupasta olisi 2,4%. Yhtiöt uusivat niin aktiivisesti kalustoa, että lentokoneiden polttoaineen kulutus istuinta kohti on pienentynyt noin 70 prosenttia viimeisten 40 vuoden kuluessa. Pyöreästi mannertenvälinen lento kuluttaa polttoainetta noin 3 litraa/matkustaja/100km, kun kone on täynnä. Euroopan sisäisillä vastaava 3-5 litraa.

Sen sijaan on eroa sillä missä nämä päästöt tehdään - ja lentoliikennehan olisi melkein ympäristöystävällinen jos se pysyisi maan pinnalla, mutta tehdessään päästönsä haavoittuvassa ilmakehässä tilanne ei ole ihan noin yksinkertainen. Maan päälläkään nuo luvut eivät ole loistavia.

Lainaus käyttäjältä: Marko Manninen - 20.07.2012, 12:39:26
Eihän se ole yhtään sama asia. Aika harvoin ihminen menee kääntymään esim. Roomassa lentokentällä ja tulee samalla koneella takaisin vaan se on siellä muutaman päivän ja vie rahaa Italialaiselle matkailulle. Miten on Birkan ja Cinderellan matkaajien? Ei ahvenanmaan matkailu siitä paljon kostu ja tätäkin liikennettä pidetään kannattavana TaxFreen takia.
Eikö muka Ahvenanmaan matkailu siitä koostu? Ensinnäkin se työllistää Ahvenanmaalla merkittävästi väkeä, toiseksi se tuo tuloja maakunnassa majaansa pitäville (myös matkailualan) yrityksille joilla myös muuta toimintaa siellä.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Marko Manninen

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 23.07.2012, 08:36:20
Eikö muka Ahvenanmaan matkailu siitä koostu? Ensinnäkin se työllistää Ahvenanmaalla merkittävästi väkeä, toiseksi se tuo tuloja maakunnassa majaansa pitäville (myös matkailualan) yrityksille joilla myös muuta toimintaa siellä.

Totta kai tuovat sitä kautta, mutta tarkoitin sellaista risteily tyyliä, että laiva on muutaman tunnin maissa ja ihmiset pääsevät keskustan kauppoihin, ravintoloihin ja niin edelleen.
Laivaahan todellakaan ei kannattasi Tukholman satamasta siirtää yhtään mihinkään tekisi varustamolle silloin enemmän rahaa, mutta kun on toi Taxfree mikä tekee tästä vähän "erikoista".
Birkalle varmaankin löytyy talveenkin erillaisia risteily konsepteja. Senhän on mahdollista lähteä isommille vesille talveksi ja siihen voitaisiin ottaa Ruotsalaisia ja Suomalaisia turisteja mukaan ja kesällä se tekisi 1-7 päivän risteilyjä itämerellä ja ottaisi pienen siivun itämeren matkustajista.

Vikingin uskon todella tekevän (Grace, Cinderella ja Rosella) parempaa tulosta, kuin nykyjään Tukholma/Kapellskär-Maarianhamina/Långnes-Turku välillä.
Autolla menneet 1/2018->: Finnstar, Finnmaid, Finnlady, Stena Britannica, Finnswan, Finnclipper, Finnfellow, Finnpartner, Stena Superfast X, Tom Sawyer
Autolla tulevat 2018: Finnstar?, Finnmaid?, Finnlady?, Finnswan?
Risteily menneet 1/2017->: Galaxy, Baltic Prinses, Mariella, Stena Nautica, Stena Jutlantica
Risteily tulevat 2019: Viking Grace

Mikko-Oskari Koski

#83
Toinen keskustelulanka karkasi otsikkonsa ulkopuolelle ja koska tässä sivutaan olennaisesti tähän liittyvää teemaa, jatkettakoon täällä (jos joku on toista mieltä, siirtäköön uudesti).
Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 23.07.2012, 14:29:24
Alkaa mennä kyllä todella lyhyeksi satamassaoloaika Tukholmassa. Jo nykyisellään tuntuu siltä, että aikaa on naftisti jos haluaa tehdä muutakin kuin kävellä kaupungilla pikkasen ympäriinsä ja kun tuosta jo valmiiksi lyhyestä ajasta nipistetään puoli tuntia... Polttoaineensäästö on toki varustamon kannalta hyvä asia, mutta tällä menolla jos oikeasti haluaa tehdä jotain Tukholman päässä kannattaa valita valkoiset punaisten sijaan.
Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 23.07.2012, 15:42:48
Se on jo nyt liian lyhyt. Lentäen Tukholmaan ja takaisin pääse ihan hyvin, joten se linja alkaa olla ajankohtainen omalta osalta. Miksi? No, Helsingin-linjan alukset on joskus tullut nähtyä. Ihan liian monta kertaa.
Lainaus käyttäjältä: Olli Mattila - 23.07.2012, 18:00:24
Turun lautoilla ongelma on se, että jos ei jatka autolla pidemmälle ruotsiin vaan jää tukholmaan, on saapumisaika jo turhankin aikainen.
Siinä mielessä helsingin lauttojen aikataulu on mukavampi, voit nukkua pidempään aamusta, ja vastaavasti palatessa ei tule heti yö vastaan kun laivamatka alkaa.

Päivä perillä-risteilyt on jossain yhteydessä jo julistettu kuolleiksi, joten sikäli HEL-MHQ-STO-linjan kehittäminen mahdollisimman löysän aikataulun merkeissä risteilyn tuottavuutta korostaen olisi perusteltua. Tosin aamu ei välttämättä ole kovin tuottavaa aikaa ainakaan baaribisneksen kannalta, koska harvemmin laivalla varsinaisia aamukännejä ennen saapumista vedetään. Aamusaunalle sen sijaan voisi olla kysyntää. Mutta risteilyjen oheen myös tarvematkustus- ja kohdematkapalveluiden kehittäminen saattaisi olla suunta, jossa tämän linjan tulevaisuus voisi olla nykytilaa vahvempi.
Tukholman satamahan on oikeastaan logistisesti täysin järjettömässä paikassa: Suurkaupunki sokkeloisen saariston ja ruuhkaisen tieverkoston solmukohdassa. Jokainen sinne matkalla olematon yksikkö sietäisikin ohjata johonkin muualle. Ainoastaan Tukholmasta lähtevää matkustajaliikennettä tai sinne suuntautuvia kohderisteilyjä palvelevan aluksen on perusteltua ajaa sinne asti. Isabellan/Kreisin ja Silja Europan käyntejä Kapellskäriä syvemmällä Ruotsissa ei oikeasti voi perustella millään järkisyillä.
Tästä huolimatta merkittävä osa Tukholman laivaliikenteestä on ja pysyy siellä jatkossakin. Syy tähän on se, ettei saavutettuja laituri- yms. etuja haluta menettää. Asiakkaiden totuttaminen uusille tavoille vie myös aina aikansa ja yhden tuotteen muuttaminen kerrallaan onnistuu helpommin kuin koko systeemin rysäyttäminen kerralla. Ainoa parannus eli turhan vuoron poistuminen Tukholmasta saattaa olla tuo mainittu Amorella/Cinderella-paketin yhdistäminen ja siinäkin on olemassa useampi vaihtoehto.

Tarvematkustuksen kannalta Tukholman vuorot ovat kaikki aikataulullisesti huonoja, mikä johtuu lähinnä maantieteestä. Sopivalla etäisyydellä Tukholmasta sijaitsevia satamia nyt yksinkertaisesti ei satu olemaan. Ahvenanmaa on vuorokauden edestakaista kiertoa ajatellen taloudellisesti hyvällä etäisyydellä, mutta hyötyliikennetarvetta sinne ei juurikaan ole, Turku on -kuten monesti todettu- mukavuudellisesti väärällä etäisyydellä ja kuviota sotkee myös aikaero. Tasa-aikataululla päästäisiin rytmiin, jossa ylitys kestäisi aina rapiat kymmenen tuntia ja kääntö vajaat kaksi, mutta MHQ-sukkulointi sotkee tätä järjestystä ja nimenomaan aikaistaa aamua ja myöhentää iltaa. Suomenlahden satamat taas ovat kaikki liian kaukana nopeaa liikennettä ajatellen, joskin muutamaksi tunniksi kummassakin päässä pysähtyvä vuoro niihin, kuten Riikaankin onnistuu ja Pietari taas sijaitsee aavistuksen liian lähellä kaksi yötä yhteen suuntaan menevää vuoroa ajatellen, mutta kuitenkin liian kaukana alle vuorokauden yhteen suuntaan ajavaa reittiä ajatellen.

Tukholma on huimasti kiinnostavampi kohde kuin Helsinki ja suomalaisilla asiakkailla ruotsalaisia vähemmän kilpailevia vaihtoehtoja merimatkoilleen. Sikäli Helsinginlaivojen aikataulua voisi kehittää jopa sillä ajatuksella, että Tukholmassa tosiaan oltaisiin kiinni aamusta iltaan ja Suomen pääkaupungissa käytäisiin enemmänkin "vain kääntymässä" (esim.STO 19=>MHQ 02=>HEL 12-17=>MHQ 04=>STO 09).
Vikingin kohdalla kysymys hyötyliikenteen kehittämisestä on erityisen kiinnostava juuri siksi, että varustamon tonnistossa ei ole oikeastaan yhtään varsinaista kruiseria -Kreisi ja Cindy ovat sitä lähinnä, XPRS ja Rosella etäimpänä. Olisiko laivalla mahdollisuus nousta vielä varteenotettavaksi lentokoneen kisaajaksi ihan matkustettaessa, ilman autoa?
Ajatus Turunlinjan aamuvuoron ohjaamisesta Kapellskäriin ja Rosellan iltapäivävuorosta samalla reitillä toiseen suuntaan herätti idean, jossa Helsingin (esim.Kampin) ja Tukholman Cityterminalin välinen matka saattaisi suljettuna bussikyytinä mennä noin kymmeneen tuntiin. Tämä tarkoittaisi siis sitä, että bussi ottaisi matkustajat vain näistä terminaaleista, joissa lippu olisi samantien selvitetty koko matkaksi, Turussa/Kapellskärissä ajettaisiin aivan jo muuten suunnilleen valmiiksi kuormatun laivan viereen, johon matkalaiset nousisivat kulkematta terminaalin kautta ja toisessa päässä sama manööveri. Amorellan/XPRS:n päiväveto Turusta olisi Kapellskärissä jo kolmen aikoihin iltapäivällä, joten aamuseiskalta Helsingistä lähteneen bussin voisi olettaa ehtivän neljän ruuhkan aikoihin Cityyn. Toiseen suuntaan kuvio olisi hankalampi, koska joka tapauksessa menetetään yksi tunti, mutta Rosellan rento meininki saattaisi houkutella kulkijoita tähänkin suuntaan. Kummassakin tapauksessa laivan etuihin kuuluisi veroton myynti ja hyvä ruoka, mutta ei ördääviä kanssamatkustajia (koska kaikki Turun vuorokauden risteilijät olisivat Kreisillä ja Tukholman Cinderellalla tai sen korvaajalla) -olisiko tämä sittenkään tarpeeksi kiinnostava menestystuotteeksi asti?

Nämä ajatukset siis käväisivät mielessä ihan vain tuon alkuperäisen otsikon innostamina. Tosiasia kun taitaa -maailman laivojen markkinahinnat huomioiden- olla se, että Viking operoi jatkossakin hyvin pitkälti nykytonnistollaan ja kysymyksistä olennaisin onkin se, millaisiksi niitä korjataan, että seuraavakin sukupolvi niiden tarjoamista nautinnoista vielä osalliseksi pääsee.  ::)

Lainaus käyttäjältä: Marko Manninen - 24.07.2012, 01:23:28
Birkalle varmaankin löytyy talveenkin erillaisia risteily konsepteja. Senhän on mahdollista lähteä isommille vesille talveksi ja siihen voitaisiin ottaa Ruotsalaisia ja Suomalaisia turisteja mukaan ja kesällä se tekisi 1-7 päivän risteilyjä itämerellä ja ottaisi pienen siivun itämeren matkustajista.
Näinköhän. Kyllä Paradise on turvallisin bisnes omistajilleen nykyisessä toimessaan. Isoille vesille ei liian pienen perusasiakasjoukon turvin kannata mennä -onhan jo kuultu Kristina Cruisesinkin olevan tiettyjen risteilyjensä myynnin kanssa ongelmissa, kun Suomesta ei tunnu löytyvän joka lähtöön Katarinallista menijöitä. BP on kuitenkin melkoisesti tätä isompi laiva.
Yksi mahdollisuus Vikingin vastineeksi Paradiselle käväisi muuten myös mielessäni -saattaisi olla edullinen investointi, olisi hieno laiva, jääluokkaakin löytyy ja jopa rungon alkuperäinen nimi voitaisiin palauttaa -Viking Saga!  8)

edit: Korostettakoon, että viimeinen kommentti on ihan täysi vitsi. Nuo aiemmat näkemykset sitävastoin eivät ole, niiden aihioita voi itse kukin niin halutessaan pähkäillä eteenkinpäin.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Marko Manninen - 24.07.2012, 01:23:28
Birkalle varmaankin löytyy talveenkin erillaisia risteily konsepteja. Senhän on mahdollista lähteä isommille vesille talveksi ja siihen voitaisiin ottaa Ruotsalaisia ja Suomalaisia turisteja mukaan ja kesällä se tekisi 1-7 päivän risteilyjä itämerellä ja ottaisi pienen siivun itämeren matkustajista.
Englantilaiset kaverini saivat hullun idean ja tekivät Birka Paradisella 4 päivän risteilyn jossa alus kävi mm Visbyssä, Rönnessä ja Gdyniassa. Totesivat että alus on siihen täysin sopimaton, sillä hytit ovat liian pienet sellaiseen. Parvekkeiden puutekin oli iso miinus.
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 24.07.2012, 02:01:54

Yksi mahdollisuus Vikingin vastineeksi Paradiselle käväisi muuten myös mielessäni -saattaisi olla edullinen investointi, olisi hieno laiva, jääluokkaakin löytyy ja jopa rungon alkuperäinen nimi voitaisiin palauttaa -Viking Saga!  8)

Ja jonka koneet ovat vielä heikomassa kunnossa kuin Rosellan... Vuonna 1992 rakennettu keski-ikäinen laiva jolla on vanhan laivan koneet - ei hyvä yhdistelmä.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Tuomas Romu

Lainaus käyttäjältä: Marko Manninen - 19.07.2012, 17:34:31

Cinderellaan on varmasti järkevää asentaa vakaimet, jotta rahtipuoli nousisi.

Evävakainten tehtävä on vähentää aluksen liikkeitä ja näin ollen parantaa matkustajien viihtyvyyttä sekä vähentää lastivaurioita. Aluksen tulee kuitenkin täyttää kaikki vakavuus- ym. vaatimukset myös silloin, kun vakaimet eivät ole käytössä. Käytännössä ainut vaihtoehto kasvattaa aluksen rahtikapasiteettia on asentaa tässäkin viestiketjussa mainitut sponsonit - alkuvakavuus kasvaa nopeasti leveyden lisäämisen myötä ja lisäuppoumalla saadaan kompensoitua painavampaa lastia - mutta itse en kyllä lähtisi tuollaisten kanssa kikkailemaan. Jos kovassa kelissä toisen puolen sponsonit painuvat kokonaan veteen ja toisella puolella lisäponttoonit nousevat ilmaan, saattavat seuraukset olla vähintäänkin mielenkiintoiset. Lisäksi kaikenlaiset lisäykset vaikuttavat kulkuvastukseen ja ovat muutenkin vastenmielisen näköisiä.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Kalle Id

Korjatkaa nyt jos olen väärässä, mutta minun käsitykseni mukaan Cinderellassa on jo evävakaajat?

Tuomas Romu

#87
Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 24.07.2012, 13:03:57
Korjatkaa nyt jos olen väärässä, mutta minun käsitykseni mukaan Cinderellassa on jo evävakaajat?

Viikkarin sivujen mukaan vain Rosellassa ei ole vakaajia.

http://www.vikingline.fi/merella/faktatiedot_laivoista.asp
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Marko Manninen

Saattaahan se olla, jos Viking siirtää Cinderellan Amorellan aikataululle niin se tulee olemaan jonkun sortin pioneeri. Ei uskallettu tilata sisarta vielä, kun ei tiedetä miten Ruotsalaiset ottavat aikataulun. Jos reitti lähtee vetämään niin silloin on helppoa tilata uusi sisar Cinderellan tilalle.

Eiliset uutiset Ruotsin painorajoituksista tulee myös vaikuttamaan Vikinkiin myös. Suorat kuljetukset voivat vähentyä liikenne siirretään irtoperiin ja suoriin puoliperiin mitkä vie enemmän kaistametrejä, kuin nykyinen liikenne. Toivotaan, että Ruotsissa tullaan järkiin tässä asiassa
Autolla menneet 1/2018->: Finnstar, Finnmaid, Finnlady, Stena Britannica, Finnswan, Finnclipper, Finnfellow, Finnpartner, Stena Superfast X, Tom Sawyer
Autolla tulevat 2018: Finnstar?, Finnmaid?, Finnlady?, Finnswan?
Risteily menneet 1/2017->: Galaxy, Baltic Prinses, Mariella, Stena Nautica, Stena Jutlantica
Risteily tulevat 2019: Viking Grace

Arto Papunen

Olisiko Gracen kansikarttojen pohjalta, samanlainen alus sopiva STO-HEL linjalle vai mitä muutoksia pitäisi tehdä, kun toitoteltu että Turun ja Hesan laivat eivät voi olla samanlaisia?