Viking Line muuttaa kurssiaan

Aloittaja Timo Selkälä, 16.02.2011, 14:02:34

« edellinen - seuraava »

Petri Nummijoki

Minulle uutta tietoa, että Silvia Regina olisi ollut käytettävissä myös vuoden 1991 jälkeen mutta jos näin oli niin vaikuttaa jälkikäteen ajateltuna ylivoimaiselta vaihtoehdolta verrattuna Sally Albatrossin uudelleenrakentamiseen. Tosin pystyiköhän Tallinnan satama ottamaan tuossa vaiheessa vastaan edes Silvia Reginan kokoista alusta?

Mutta Viking Sallyn kilpailukykyyn suhtaudun epäillen edes peruskorjattuna versiona. Varmaan se olisi muokattuna pärjännyt alkuperäistä Sally Albatrossia vastaan mutta vuoden 1990 tilanteessa voitanee lähtökohtana pitää, että aluksen täytyisi olla hyttitiloiltaan ja tarjonnaltaan vertailukelpoinen kilpailijan laivaan eli Isabellaan nähden.

Kimmo Rantanen

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 06.07.2021, 11:22:34
Toki noin laajemmassa mittakaavassa Sally ei ollut ainoa taho, jossa uskottiin tulevaisuuden Itämerelläkin olevan yhä enemmän matkustajapainotteista. Jälkiviisaana on helppo sanoa Sallyllä tehdyn virhe siinä, että 1990 palon jälkeen päätettiin toteuttaa jo suunniteltu Eurocruiser-projekti, sen sijaan että joku olemassaoleva autokannellinen EffJohn-laiva olisi fiksattu Sally Albatrossin korvaajaksi.

Otaksun, että uutta Albatrossia tilatessa elettiin vielä talouden noususuhdannetta ja luottoa vaurastuneeseen matkustajakuntaan taisi löytyä, kunnes lama tuli ja vei pohjan "luxus"risteilyiltä ja tulevaisuus oli ilmaisissa porauslauttaristeilyissä..

Petri Nummijoki

Lainaus käyttäjältä: Kimmo Rantanen - 07.07.2021, 23:21:15
Otaksun, että uutta Albatrossia tilatessa elettiin vielä talouden noususuhdannetta ja luottoa vaurastuneeseen matkustajakuntaan taisi löytyä, kunnes lama tuli ja vei pohjan "luxus"risteilyiltä ja tulevaisuus oli ilmaisissa porauslauttaristeilyissä..

Kyllä lama oli päällä jo uutta Albatrossia tilattaessa, joskin varmaan tuli yllätyksenä, miten syvä lamasta lopulta tuli. Sanoisin kuitenkin, että EY/EU-jäsenyyden vaikutukset verovapaaseen myyntiin sekä Baltian maiden uudelleenitsenäistyminen vaikuttivat pitkällä aikavälillä lautta/risteilyliikenteeseen enemmän. Lamasta kuitenkin myös noustiin 90-luvun jälkipuoliskolla melko vauhdikkaasti.

Kalle Id

Sally Albatrossin uudelleenrakentamiseen vaikutti paljon aiemmat suunnitelmat: vielä 1989 suunniteltiin kokonaan uuden laivan rakentamista sen tilalle ja kun emoyhtiöltä tuli viesti ettei tällaiseen heru rahaa niin tehtiin suunnitelmat Sally Albatrossin uudelleenrakentamisesta, mikä oli tarkoitus toteuttaa joskus vuoden 1992 tienoilla. Palon tapahtuessa tämä Eurocruiser-projekti oli jo pitkällä kehitysputkessa, jolloin asioiden oma inertia johti siihen että se laitettiin toteutukseen vaikkei välttämättä ollut järkevin ratkaisu. Ja kannattaa muistaa, että laivan (uudelleen)rakennussopimus solmittiin kesäkuussa, samoihin aikoihin kun lama vasta alkoi.

Mitä tulee taas laman päättymiseen (joka ei toki liity enää puheena olevaan laivaan mitenkään), kannattaa huomioida että vaikka koko talouden tasolla lamasta nousiin varsin nopeasti 90-luvun lopulla, oli seurauksena rakenteellinen korkea työttömyys ja tuloerojen kasvu, mikä heikensi massojen (joihin kuitenkin kaikki meikäläiset varustamot ovat risteilytuotteessaan nojanneet) kykyä maksaa varustamojen kannalta kannattavaa hintaa risteilyistään. Ja noin laajemmin on hyvä muistaa että 1989 Sally Albatross oli käytännössä ainoa 24 tunnin risteilylaiva Helsingistä. Muutkin seilasivat linjalla ajoittain, mutta mikään laiva ei ympärivuotisesti. 1992 oli kovana kilpailijana Viking, ja vuosikymmenen lopulla porauslauttoja oli parhaimmillaan Siljalla kaksi ja Tallinkilla kolme yhtä aikaa. Vaikka Sally Albatross olisi edelleen ollut liikenteessä, ei korkeaa katetta tekeväksi luksuslaivaksi suunnitellulla laivalla olisi ollut mitään jakoa halvempiin kilpailijoihin verrattuna (kuten ei ollutkaan kun laiva 00-luvulla palasi näille vesille).

Petri Nummijoki

Harkittiinko Sally Albatrossin korvaajaksi keväällä 1990 missään vaiheessa Birkan uudisrakennusta, josta Birka kieltäytyi tekemästä uutta sopimusta Wärtsilän konkurssin jälkeen? Se olisi tietysti ollut vielä kalliimpi, kuin Sally Albatrossin uudelleenrakentaminen mutta myös suurempi alus ja kenties mahdollista saada liikenteeseen jo sesonkiin 1991 mennessä. Tosin varustamolle oli varmaan ensisijaista, että Symphony valmistuu kesän 1991 alkuun mennessä. Lieneekö Masa Yardsilla ollut resursseja rakentaa molemmat alukset valmiiksi näin nopealla aikataululla?

Kalle Id

Ainakin FoF:n mukaan Birka perui tilauksen vasta 1991, vaikka itsekin ajattelin peruutuksen tapahtuneen aiemmin. Jos oikein muistan lukeneeni ja telakkalaisten kanssa puhuneeni, olisi Birka Queen ollut mahdollista saada valmiiksi nopeamminkin; Birkan peruttua tilauksen laiva oli telakalla lähes valmiina kun odoteltiin että sille löytyy tilaaja. Alkujaan Wärtsilä Marinen konkurssineuvotteluissa sovittiin että Rauman telakka rakentaisi osan laivasta (tämä liittyi jotenkin siihen, että Rauma-Repola ja Hollming olivat molemmat Wärtsilä Marinen velkojia), mutta en tiedä toteutuiko tämä koskaan. Jos ei, olisi laiva mahdollisesti ollut tehtävissä valmiiksi vieläkin nopeammin jos osa tekijöistä olisi tullut talon ulkopuolelta.

Sen sijaan jälkeenpäin ajatellen oikeasti hassua on se, että vasta syksyllä 1989 hylättyä Sally Stockholm -suunnitelmaa ei kaivettu naftaliinista. Siinä oli tarkoitus fiksata sopiva rollari risteilyalukseksi Tukholman-markkinoille, ja telakoiden hinta-arviot olivat alle puolet siitä mitä Sally Albatrossin uudelleenrakentaminen tuli maksamaan.

Petri Nummijoki

Lieneekö joku sopimustekninen yksityiskohta ratkennut vasta 1991? Ainakin Birkan saamien korvausten käsittely oikeudessa otti aikaa. Mutta kyllä täytyi olla tiedossa jo reilusti 1990 vuoden puolella, ettei Birka aio solmia sopimusta Birka Queenista telakan haluamalla korotetulla hinnalla. Telakkahan joutui viimeistelemään Birka Queenin vesillelaskukuntoon omaan piikkiinsä, koska se oli samassa rakennusaltaassa Silja Symphonyn kanssa ja pakko laskea vesille samaan aikaan. Symphonyn vesillelasku oli 15.11.1990.

Eikös Sally Stockholm ollut kapasiteetiltaan huomattavasti pienempi kuin Sally Albatross, joten lieneekö juuri kannattavampikaan? Oikeastaan Sally Albatross ei ollut mielettömän kallis sinänsä vaan kallis matkustajapaikkaa kohden sekä tietysti myös siihen nähden, ettei aluksella ollut autokantta vaan kaikki tulot piti saada matkustajapuolelta. Toki halvemman aluksen kanssa riskit olisivat jääneet pienemmiksi.

Joonas Vähämäki

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 13.07.2021, 20:52:14
Sen sijaan jälkeenpäin ajatellen oikeasti hassua on se, että vasta syksyllä 1989 hylättyä Sally Stockholm -suunnitelmaa ei kaivettu naftaliinista. Siinä oli tarkoitus fiksata sopiva rollari risteilyalukseksi Tukholman-markkinoille, ja telakoiden hinta-arviot olivat alle puolet siitä mitä Sally Albatrossin uudelleenrakentaminen tuli maksamaan.

Tämä kuvio kuulostaa äkkiseltään mulle ennenkuulemattomalta, enkä tuolla hakusanalla löytänyt nopeasti mitään järkevää linkkiäkään. Eli mistä laivasta oli tarkoitus muokata Sally Stockholm? Noin muuten ollaan oltu jo aika pitkän aikaa sivuraiteilla tuosta otsikon mukaisesta keskustelusta vaikka tämä mielenkiintoista onkin :)

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Joonas Vähämäki - 14.07.2021, 11:00:56
Tämä kuvio kuulostaa äkkiseltään mulle ennenkuulemattomalta, enkä tuolla hakusanalla löytänyt nopeasti mitään järkevää linkkiäkään. Eli mistä laivasta oli tarkoitus muokata Sally Stockholm? Noin muuten ollaan oltu jo aika pitkän aikaa sivuraiteilla tuosta otsikon mukaisesta keskustelusta vaikka tämä mielenkiintoista onkin :)
Aiheesta ei ole varmaan vielä täällä kirjoitettu, koska kaivelin yksityiskohdat vasta tossa pari kuukautta sitten Siljan arkistosta kun olin siellä tekemässä tutkimustyötä seuraavaa kirjaani varten. Ja nyt en ole ihan varma kuinka paljon yksityiskohtia haluan paljastaa, voitte kuitenkin muutaman kuukauden päästä lukea ne valmiista kirjasta... https://www.ferrypubs.co.uk/product/the-sally-project-the-rise-and-fall-of-a-shipping-company/

Sauli Nurmi

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 14.07.2021, 14:22:34 Ja nyt en ole ihan varma kuinka paljon yksityiskohtia haluan paljastaa, voitte kuitenkin muutaman kuukauden päästä lukea ne valmiista kirjasta... https://www.ferrypubs.co.uk/product/the-sally-project-the-rise-and-fall-of-a-shipping-company/

Jos ei ole suuri salaisuus, niin millä tavalla linkattu kirja eroaa jo julkaistusta kirjasta Rederiaktiebolaget Sally -en 50-årig åländsk redarsaga?

Joonas Vähämäki

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 14.07.2021, 14:22:34
Aiheesta ei ole varmaan vielä täällä kirjoitettu, koska kaivelin yksityiskohdat vasta tossa pari kuukautta sitten Siljan arkistosta kun olin siellä tekemässä tutkimustyötä seuraavaa kirjaani varten. Ja nyt en ole ihan varma kuinka paljon yksityiskohtia haluan paljastaa, voitte kuitenkin muutaman kuukauden päästä lukea ne valmiista kirjasta... https://www.ferrypubs.co.uk/product/the-sally-project-the-rise-and-fall-of-a-shipping-company/
Toivottavasti tulee myyntiin myös EU:n puolelle, vaikka tässäkin toki varmasti suuri osa potentiaalisista lukijoista on brittejä.

Kalle Id

#506
Lainaus käyttäjältä: Sauli Nurmi - 14.07.2021, 19:16:48
Jos ei ole suuri salaisuus, niin millä tavalla linkattu kirja eroaa jo julkaistusta kirjasta Rederiaktiebolaget Sally -en 50-årig åländsk redarsaga?
Ei ole mikään suuri salaisuus. Meidän kirjan fokus on enemmän matkustajaliikenteessä (toki rahtipuolikin käsitellään, mutta suppeammin) ja mukana ovat myös Sally Line UK:n ja Suomen-Sallyn vaiheet EffJohnin omistuksessa (sekä ihan lyhyesti myös muiden Sallyn omistamien varustamoiden myöhemmät vaiheet), kun tuo muutaman vuoden takainen kirja loppui veitsellä leikaten siihen kun Sally myytiin EffJohnille. Toki väkisin kirjojen välillä on paljon päällekkäisyyksiä, kun aihe on sama, mutta tämä ei ole mikään suora kopio tuosta Steinbyn johdolla tehdystä kirjasta.

Lainaus käyttäjältä: Joonas Vähämäki - 15.07.2021, 07:13:24
Toivottavasti tulee myyntiin myös EU:n puolelle, vaikka tässäkin toki varmasti suuri osa potentiaalisista lukijoista on brittejä.
Myynti EU:n puolella valitettavasti riippuu jälleenmyyjistä, jotka ainakin Suomessa ovat viimeiset 5+ vuotta olleet todella nihkeitä ottamaan tällaista kirjallisuutta myyntiin. Vielä joskus 2014 Akateeminen otti ison kasan laivakirjoja Ferry Publicationsilta pari kertaa vuodessa myyntiin ja ne myytiin aina loppuun... mutta esim. 2015 ilmestyneen Tallink-kirjani aikaan he eivät ottaneet näitä enää ollenkaan. Mutta jos ei muuta niin mä otan jonkunlaisen läjän kirjoja itselleni myyntiin. Jos ylläpito ei vastusta niin voin ilmoittaa myös täällä forumilla kun kirjat päätyvät minulle asti.

Tuomas Romu

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 15.07.2021, 16:34:45
Jos ylläpito ei vastusta niin voin ilmoittaa myös täällä forumilla kun kirjat päätyvät minulle asti.

Artulla on toki tähän halutessaan viimeinen sana, mutta mun puolesta on ok.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Pete Lehto

Otsikko antoi odottaa enemmänkin kuvia, ja liikennöintikin on jutun mukaan aloitettu jo kesäkuussa. Laitetaan nyt linkki tänne kun täällä on Mariellasta keskusteltu.

Tältä näyttää ulkomaille myyty Viking Mariella nykyisin – uuden nimen saanut alus aloitti liikennöinnin Välimerellä

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008150523.html

Juhani Mehto

Lainaus käyttäjältä: Pete Lehto - 26.07.2021, 23:52:34
... liikennöintikin on jutun mukaan aloitettu jo kesäkuussa...
Liikennöinti aloitettiin vasta aivan hiljattain, eli pitkälti heinäkuun puolella.
Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ammentaa.

<- Chios Luckin kuva Marinetrafficissa
Lisää laivakuvia täällä.