Baltic Pilot Ltd Oy

[Janne Koskinen]

Hiukan OT, mutta miksiköhän (apu)koneet ja kytkimet myydään erillään rungoista/muusta laitteistosta?

http://www.finnpilot.fi/www/ajankohtaista/tiedotteet/fi_FI/myydaan/

[Janne Koskinen]

Kommentoinpa SS:n linkkiä täällä eli:

http://www.sfbarpilots.com/AboutSFBP/StatePilotage/tabid/93/Default.aspx

Ensinnäkin kaikki riippuu mistä vinkkelistä asiaa katsotaan ja monopoliasemassa oleva taho tuskin on kaikkein objektiivisin.

Lienee selvää että luotsaus vaatii sekä viranomaisen että yksityisen harjoittajan suorittamana varsin tiukan valvonnan ja lainsäädännön. Luotseja on todellakin oltava aukottomasti ja kohtuudella saatavissa.

Aivan aukottomaan saatavuuteen ei Finnpilotkaan pääse varsinkaan kovina jäätalvina.

Jäänmurrossa suurin huoli on ollut tarjonnan niukkuus ja siksi olen ollut skeptinen sen avaamiselle laajamittaiselle kilpailulle (toki esim. sopimushinaajia on käytetty vuosikymmeniä). Tässä lienee kohdallani uudelleenarvioinnin paikka.

Luotsauksessahan kilpailua saatiin odottamatta ja pyytämättä, mutta investointien suhteen ollaan jäänmurtoon verrattuna aivan eri tilanteessa ja kilpailuun on helpompi lähteä.

En jaksa nähdä liikelaitostamiselle tai yhtiöittämiselle mitään muuta syytä kuin kilpailun avaamisen?
(Jos sitä ei ollut tarkoituskaan avata, niin viranomaismalli olisi ollut toimivin.)

Asiasta toiseen eli noin 1-1,5 kk sitten Trafi lähetti paimenkirjeen koskien saaristoon ankkuroitumista luotsausalueelle. Ilmeisesti erivapautetut ja linjaluotsaavat alukset ovat huonoissa olosuhteissa ankkuroituneet ja tilanneet luotsin?
Johtaako tämä lyhyempi luotsausmatka pienempää luotsausmaksuun ja kuinka yleistä tämä on?

Entä englannin ottaminen linjaluotsauskieleksi, onko se tiputtanut luotsausmääriä odotetusti?

[Sami Saarinen]

Asiasta toiseen eli noin 1-1,5 kk sitten Trafi lähetti paimenkirjeen koskien saaristoon ankkuroitumista luotsausalueelle. Ilmeisesti erivapautetut ja linjaluotsaavat alukset ovat huonoissa olosuhteissa ankkuroituneet ja tilanneet luotsin?
Johtaako tämä lyhyempi luotsausmatka pienempää luotsausmaksuun ja kuinka yleistä tämä on?

Käsittääkseni tuo paimenkirje kosketteli tätä luovan mielen tuotosta, jossa varustamot pyrkivät säästämään luotsausmaksuissa ankkuroimalla aluksen siihen paikkaan mihin oman päällystön kirjat loppuivat ja jatkamalla loppumatkan valtion luotsi mukanaan. TraFi totesi kyseisen käytännön epäkorrektiksi ja nykyään nämäkin alukset ovat palanneet normaalikäytäntöön eli luotsi otetaan viralliselta luotsipaikalta.

Mitä tuohon hinnoitteluun tulee, niin lyhyempi matka on luonnollisesti edullisempi. Ensi vuoden alusta voimaan astuvissa taksoissa tämä korostuu entisestään eli vanhanmallinen 10 mailin porrastus hinnoittelussa muuttuu malliin, jossa jokaisella maililla on oma hintansa.

Entä englannin ottaminen linjaluotsauskieleksi, onko se tiputtanut luotsausmääriä odotetusti?

Hieman aikaista sanoa ja rehellisesti sanoen en ole edes perehtynyt muiden alueiden tilanteeseen. Kohtuullinen määrä päälliköitä tuntuu kuitenkin keräävän noita matkoja, mutta millaiset aikomukset noiden kirjojen ajamiseen todellisuudessa ovat nin no idea.

[Joakim Håkans]

Luin tuossa Sjöfartstidningen Nyhetsbrev 54/11 päivätty 24.11.2011

Lainaus:

Finländsk utredning om lotsningsprocessen

ÅBO. Lotsningen har en positiv effekt på sjöfartens säkerhet, sjötrafikens smidighet och den marina miljön. Detta framgår i en undersökning från Sjöfartsbranschens utbildnings- och forskningscentral vid Åbo Universitet. Undersökningen har gjorts i samarbete med statliga Finnpilot Pilotage Oy, som svarar för lotsningen i Finland.
Själva lotsningsprocessen har beskrivits mer detaljerat än någonsin tidigare och därefter har det varit möjligt att identifiera mätbara element i processens olika skeden. Nästa steg blir att Finnpilot börjar mäta sin egen lotsningsprocess under 2012. Förutom att man begär in feedback från de lotsade fartygens befälhavare kommer lotsarna själva att utvärdera sitt arbete och rapportera om avvikelser.

Lainaus loppu.

En tiedä kuka tämä ajatusten tonava ja karpaattien nero on ollut, joka on Finnpilot Pilotage osakeyhtiössä tilannut ja valtiolla maksattanut arvioinnin yhtiön toiminnoista. Olisi mielenkiintoista tietää kuka ja minkä takia hän on tällaisen itsestäänselvyysasiaselvityksen tilannut.
Sillä ei liene kenellekkään epäselvää että luotsauksella on positiivinen vaikutus merenkulun turvallisuuteen, jouhevuuteen, sekä ympäristön turvaamiseen.

Tietysti on mairittelevaa lukea että vuonna 2012 samainen yhtiö aloittaa itsetutkiskelun toiminnastaan, ja siihen voivat päälliköt aluksilla vaikuttaa täyttämällä kyselykaavakkeen.
Jotenkin aavistan että tutkimuksen lopputuloksena on se että Finnpilot Pilotage osakeyhtiö saa tutkimuksesta kymmenen pistettä ja papukaijamerkin, mutta loppukaneettina todetaan että luotsauksen tarve on vähentynyt ja siksi luotsien määrää tulee edelleen vähentää...

Vuodenvaihteessa 2012 Finnpilot Pilotage Oy korottaa luotsausmaksuja niin että Helsingin ja Rauman luotsausmaksut nousevat 46 – 76 % kun se muualla rannikolla nousee 7 – 17 %.

Noh lähinnähän tässä ollaan kateellisia toisten monopolista...

SS, onko teillä oikeasti varaa syytää tuhansia euroja rahaa omiin höpöhöpötutkimuksiin kun voitaisiin ottaa mallia esimerkiksi Hollannista jossa luotseilla on omat turvallisuus/laatustandardit käytössä?

T: JH

[Sami Saarinen]

Sillä ei liene kenellekkään epäselvää että luotsauksella on positiivinen vaikutus merenkulun turvallisuuteen, jouhevuuteen, sekä ympäristön turvaamiseen.

Hmmm... mikäli asia todellakin on kaikille "selvä", niin siinä tapauksessa yksinkertaista duunaria ihmetyttää luotsausta käsittävät...

1) Lainsäädännölliset ratkaisut
2) Viranomaisten toimenpiteet ja kannanotot
3) Suurten sidosryhmien (mm. Satamaliitto) kannanotot

SS, onko teillä oikeasti varaa syytää tuhansia euroja rahaa omiin höpöhöpötutkimuksiin kun voitaisiin ottaa mallia esimerkiksi Hollannista jossa luotseilla on omat turvallisuus/laatustandardit käytössä?

Tällä palkkaluokalla on hieman huono ottaa kantaa noihin johtajien raha-asioihin. Itse lukaisin tuon raportin ainostaan pintapuolisesti (tarkoitus on kyllä lukea se kunnolla ensi viikolla) ja ainakin ensivaikutelmaltaan ihan mielenkiintoiselta tuotokseltahan tuo vaikutti. Raportissa otetaan mm. (muistaakseni) kanadalaisten osalta kantaa juuri tuohon Hollannin laatustandardiin.

Kyseinen raportti löytyy täältä mikäli jotain kiinnostaa.

http://www.finnpilot.fi/www/ajankohtaista/tiedotteet/fi_FI/vaikuttavuus/

[Janne Koskinen]

TS:n mielipidekirjoitus luotsaumaksuista kilpailusta yms:

"Turun ja Naantalin luotsausmaksut ylimitoitettuja




Valtion merenkulkumaksut jaetaan väylä- ja luotsausmaksuihin. Väylien ja
jäänmurtajien ylläpito rahoitetaan väylämaksuilla, jotka määräytyvät laivan
nettovetoisuuden ja jääluokan perusteella.

Toisin kuin usein luullaan, väylämaksun suuruus on sama kävipä alus missä
hyvänsä Suomen satamassa. Vain luotsausmaksut on sidottu laivan koon lisäksi
luotsatun matkan pituuteen.

Luotsinkäyttövelvollisia ovat muun muassa öljyä ja vaarallisia aineita
kuljettavat alukset ja muutkin, joiden suurin pituus on yli 70 metriä tai
leveys yli 14 metriä tai kesälastisyväys suolavedessä yli 4.5 metriä.

Luotsien tarpeellisuutta ei ole syytä kyseenalaistaa, sillä he ovat jo
ympäristönsuojelunkin kannalta elintärkeitä ammattimiehiä, joita
elektroniikka tai maista tutkalla annettava navigointiapu Suomen oloissa ei
voi korvata. Maamme pitkä ja kivinen rannikko sekä jääolosuhteet tuovat
navigointiin aivan erilaiset haasteet kuin suurimmassa osassa maailmaa,
missä avomeri alkaa jo sataman aallonmurtajalta.

Utön kautta Turkuun ja Naantaliin luotsausmatka on lyhimmillään 57
merimailia (106 kilometriä) ja pisimmillään Nyhamnista 90 merimailia (167
km). Sitä vastoin luotsausmatka Harmajalta Helsingin Eteläsatamaan on vain
kuusi merimailia (11 km); samaa suuruusluokkaa ovat myös luotsiväylät
mereltä Maarianhaminaan sekä useimpiin Selkä- ja Perämeren satamiin.

Jos esimerkkinä käytetään Turussa viime kesänä käynyttä
Artania-risteilyalusta, jonka nettovetoisuutta osoittava luku on 19 744,
edestakainen luotsaus Utöstä Turkuun maksaa 9 354 euroa kun taas vastaava
käynti Helsingissä tai Maarianhaminassa kustantaa varustamolle vain 2 420
euroa. On valitettavaa Varsinais-Suomen kannalta, että tällä perusteella
liikenne hakeutuu mieluummin edellä mainittuihin satamiin.

Maksun sitominen matkaan on ymmärrettävää, vaikka Turku ja Naantali eivät
maantieteelle mitään mahdakaan. Epäoikeutetulta kuitenkin tuntuu, että Turun
ja Naantalin laivojen luotsaustuotot ovat jo pitkään olleet keskimäärin 150
prosenttia ylikatteellisia. Näin Turun ja Naantalin liikenne joutuu
tahtomattaan rahoittamaan myös Suomen hiljaisten tai muuten
kannattamattomien väylien luotsauksia.

Jokainen ymmärtää viedessään auton korjaamolle, että kahden tunnin työ
maksaa enemmän kuin tunnin. Jos taas korjaamo mätkäisee vielä sen päälle
pakollisen tuen yhtiön Lapissa sijaitsevalle verstaalle, moniko on valmis
nielemään sen mukisematta.

Luotsauksesta vastasi Suomessa ensin Merenkulkulaitos, sitten valtion
Luotsausliikelaitos ja nykyään Finnpilot Oy, joka on niin ikään
sataprosenttisesti valtion omistama. Finnpilotin monopoliaseman vahvistaa
3.12.2010 luotsauslakiin tehty muutos: "Luotsauspalveluja ei saa tarjota
eikä luotsaustoimintaa harjoittaa muu kuin tässä laissa tarkoitettu
luotsausyhtiö".

Nykyään yhtiön hallituksella on myös valta päättää luotsausmaksuista. Näin
Finnpilot Oy:llä on yksinoikeus niin palvelujen tuotantoon, hinnoitteluun
kuin jakeluunkin – aivan kuten aikoinaan Oy Alko Ab:lla ennen sen
pilkkomista.

On ehdotettu, että luotsausmaksut olisivat väylämaksujen tavoin samat
kaikille Suomen satamille. Ajatus saisi varmasti kannatusta
Varsinais-Suomesta ja ehkä Kymenlaaksostakin, mutta suurin osa Suomesta
todennäköisesti asettuisi sitä vastustamaan.

Toinen mahdollisuus on avata luotsaus kilpailulle joko alueellisesti tai
valtakunnallisesti. Alueellisen kilpailun etuna on, että maan eri alueiden
erityispiirteet tulisivat paremmin huomioiduksi ja esimerkiksi
Saaristomeren, Perämeren ja Saimaan alueet voisivat kilpailla omissa
sarjoissaan.

Yksityisiä luotsausyrityksiä on toiminut Euroopassa jo pitkään ennen
EU-aikaakin meriturvallisuuden vaarantumatta, kunhan niiden toiminnan laatua
valvotaan riittävän tarkasti.

Luotsausmaksujen tasapuolisemmasta jakautumisesta on keskusteltu jo vuosia
ilman mainittavia tuloksia, joskin pieniä hienosäätöjä on tehty. Tunnelin
päässä on kuitenkin aistittavissa valonkajahdus, sillä liikenne- ja
viestintäministeriön asettama luotsaustyöryhmä toteaa julkaisussaan
1.2.2011, ettei kilpailun avaamiselle ole lähtökohtaisesti
lainsäädännöllisiä eikä toiminnallisia esteitä. Sitä paitsi EU-tasollakaan
ei ole monopoleja koskaan hyvällä silmällä katsottu.

Kari Riutta

Kirjoittaja on Turun satamakapteeni."

[Joakim Håkans]

Antti Rautava, merikapteeni ja luotsi, sekä luotsiliiton puheenjohtaja kirjoitti Turun Sanomien alioon perjantaina 27.7.2012. Häntä siteerattiin lehdessä seuraavasti:

Lainaus:
Luotsiliiton puheenjohtajan mukaan vaikuttaa siltä, että erityistehtävästatuksella toimiva luotsausyhtiö Finnpilot Pilotage keskittyy enemmän johonkin muuhun kuin sille määritettyyn luotsauslain mukaiseen toimintaan.
Lainaus loppu.

Voisiko joku asiaan vihkiytynyt kertoa mihin muuhun toimintaan luotsausosakeyhtiö keskittyy kuin luotsaukseen?

T: JH

[Antti Rautava]

JH:n esiin nostama lause noin yksinään voi antaa virheellisen käsityksen. Sijoitettuna artikkeliin lauseen viesti avautuu toivottavasti paremmin. Kirjoitukseni viesti on käsitykseni mukaan kohtalaisen selvä ja Finnpilotia koskeva toteamus tarkoitettu tähän kokonaisuuteen.

Finnpilot näyttää keskittyvän luotsausta tukevan organisaation rakentamiseen ja vahvistamiseen. Esimies/johtajakeskeisyys on tärkeässä asemassa. Kuitenkin luotsausyhtiön tehtävänä tulisi olla kaikessa toiminnassaan luotsin tekemän luotsauksen tukeminen ja kehittäminen.

Vähän samoin kuin jäänmurtoyhtiössä, itse pääasia tuppaa unohtumaan.

Suomalainen merenkulku tarvitsee selkeän linjan. Merenkulun asema yhteiskunnassa tulisi saada sille kuuluvaan asemaan. Kirjoitukseni yksityiskohdat ovat vain osa kokonaisuutta. Voisi olla hyödyllistä jatkaa aloittamaani keskustelua suomalaisen merenkulun tilasta ja tulevaisuudesta.

[Joakim Håkans]

Otin tarkoituksella poiminnan luotsauksesta, sillä se oli TS alio kirjoituksessa toimituksen nostama osio. Itse alio kirjoituksessa luotsausta ei mainita ollenkaan. Alla kirjoitus kokonaisuudessaan.
Merenkulun tulevaisuus on tärkeä ja siihen tarvitaan konkreettisia ehdotuksia. AR kirjoituksesta ne kuitenkin puuttuvat, jollei meriministeriötä sellaisena ratkaisuna ajatella. Mielestäni ehdotus on nyt ja tulevaisuuden Arkadianmäen koostumuksella epärealistinen. Siksi myös Luotsiliiton tulisi selkeästi esittää tahtotilansa, eikä kiertää asiaa kuin kissa kuumaa puuroa.
Kuten topicin aihe jo kertoo, niin on aiheellista keskustella luotsauksen tulevaisuudesta.
Luotsiliiton toimesta yksityinen luotsaus saatiin torpattua vuonna 2007 edellisen hallituksen aikana. Silloin tahtitikkua heilutti kepulainen liikenneministeri. Nyt keskustelua on viritetty luotsauksen kilpailuttamisesta, johon allekirjoittanut on osallistunut hyvin vähän tietäen luotsien mahdollisuuden torpata tahtoessaan asian. Tulevaisuus näyttää ja siinä Vasemmistoliitto on se joka järkeistää luotsauksen suuntaan tai toiseen. Mielenkiintoista nähdä kumpi suunta vasemmistoliittolaisella liikenneministerillä on porvarijohtoisessa hallituksessa.
Henkilökohtaisena mielipiteenä mielestäni luotsaus kannattaisi järjestää joko viranomaistoimintana, tai yhtiömuodossa jossa luotsit itse ovat osakkaina. Nyt luotu valtion osakeyhtiömonopoli on sekasikiö joka ainoastaan pönkittää oman johtonsa ja hallituksensa ehdoin asemaansa. Tästä hyvänä esimerkkinä oli Finnpilotin päätös romuttaa käyttökuntoista poistokalustoaan myynnin sijaan.

Yhtenä osana merenkulun tulevaisuutta kysyn Luotsiliitolta mitä se odottaa itseltään ja luotsauksen tulevaisuudelta ja millä aikavälillä? Konkretiaa tarvitaan ja se ei voi olla ainoastaan haikailua meriministeriön perään.
Finnpilot seisoo savijaloillaan norsunluutornissa, mutta luotsit eivät itse halua tehdä mitään? Onko niin että vanha kaarti ei eläkkeenodotuksissaan halua tehdä mitään ja nuoret luotsit katsovat jo muita jobeja?
Ikävä tilanne korkeasti arvostamalleni ammattikunnalle, mutta kukaan muu ei luotseja voi auttaa kuin luotsit itse.
Vem skall lyfta på kattens svans om inte katten själv?

T: JH


Lainaus

Suomi tarvitsee huolella valmistellun merenkulkupolitiikan 

alio 

Miten tämä on mahdollista? Yksi ja oleellinen vastaus on onneton tai oikeammin kokonaan puuttuva merenkulkupolitiikka, jonka seurauksena on syntynyt lukuisia virheitä. Merenkulkupolitiikka puuttuu ilmeisesti siksi, että asia ei kiinnosta kansalaisia eikä kosketa suurta yleisöä, kuten esimerkiksi maantie- ja rautatieliikenne. Poliitikoille ei ole syntynyt tilausta profiloitua merenkulun puolestapuhujina.



Liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa, jossa osa MKL:n aikaisista toiminnoista on hajasijoitettuna, virkamiehet eivät esimerkiksi tällä hetkellä edes itse tiedä kaikissa tapauksissa omaa toimenkuvaansa ja vastuualueitaan. Entinen meriturvallisuusjohtaja on nykyään sääntelytoimialan ylijohtaja, merenkulun tarkastajia ei enää ole.

Viestit kertovat, ettei Trafissa ketään kiinnosta merenkulun asiat. Merenkulun sidosryhmien epätietoisuus on monin verroin laajempaa. Eri ministeriöiden lainvalmistelu on huolestuttavan usein saanut moitteita muun muassa oikeuskanslerilta.

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) lakivalmisteluja läheltä seuranneena moitteisiin on helppo yhtyä. Selvää osaamispuutetta on havaittavissa. Linjattomuus ja politiikan puute ei houkuttele todellisia substanssiammattilaisia hallintosektorille. Miksi houkuttelisikaan, kun merenkulun arvostus näyttää olevan hyvin vähäistä.

Juuri valmistunut liikennepoliittinen selonteko vältteli merenkulkuasioita mutta perusteli puutetta valmisteilla olevalla meristrategia työllä. Työ ei ole helppo mutta se on välttämätön ja siksi se tulee tehdä hyvin. Tarkasteltavana on muun muassa merenkulun ympäristö- ja turvallisuusasioita, merenkulun tukipolitiikkaa, väylämaksujen uudistamista, jäänmurtokaluston hankintaa, telakka-asioita ja merenkulun osaamista sekä satamapolitiikkaa. Listaan voisi lisätä myös merenkulkuhallinnon eheyttämisen. Vaikea paketti paketoitavaksi, jossa kaunis ulkokuori ei riitä – tärkeintä on sisältö.



Tosiasioiden tunnustaminen on viisautta. Suomen kaukainen sijainti markkinoiden ytimestä on haaste. Tässä viitekehyksessä merenkulun sidosryhmien eturistiriidat ovat olleet varsin suuret. Teollisuus uhkaa työpaikkojen häviämisellä, koska kuljetuskustannukset ovat suuremmat kuin kilpailijoilla, merenkulun työntekijäjärjestöt taistelevat työpaikkojen puolesta, oppilaitokset pitävät itsekkäästi omia puoliaan oppilaspaikkoineen.

Välttämättömät merenkulun tukitoiminnot on yhtiöitetty ja näiden yhtiöiden toiminta näyttää olevan ainakin osin ristiriidassa yhteiskunnan tavoitteiden kanssa. Uuden jäänmurtajan hankintakeskustelu on tästä yksi esimerkki. Jäänmurtajavarustamo Arctia Shipping oy haluaisi tehdä bisnestä ja tilata monotoimimurtajan liiketaloudellisin perustein. Kysymyksessä kuitenkin on jäänmurtajahankinta Suomen tarpeita varten.



Väylämaksurakenteesta voidaan todeta, että sen läpinäkyvyydessä on ongelmia ja että se on epäoikeudenmukainen – se sallii vapaamatkustajia ja on kohtuuttoman kallis osalle laivoista. Kokonaan oma kysymys on se, että missä määrin elinkeinoelämän vastuulle jää maantieteestä johtuvat erikoiskustannukset vai vastaisiko yhteiskunta näistä kustannuksista kokonaan tai osin?

Politikointi, josta on selviä esimerkkejä, on vahingollista. Politikoinnin sijaan on välttämätöntä luoda politiikka. Valmistuvan meristrategian tulisi olla alkusysäys yli vaalikausien kestävälle kehitykselle, jonka lopputuloksena voisi olla vaikkapa meriministeriö.

Antti Rautava

Kirjoittaja on merikapteeni ja luotsi

sekä Luotsiliiton puheenjohtaja.

Lainaus loppu.

[Janne Koskinen]

Aihetta sivuten Ruotsinmaalta:

http://www.sjofartsverket.se/sv/Nyheter/Lots-ett-framtidsyrke/

[Janne Koskinen]

Aiheesta eduskunnassa:

Luotsausmaksujen yhtenäistäminen eri satamien välillä ja luotsaustoiminnan
avaaminen alueelliselle kilpailulle


Eduskunnan puhemiehelle

Väylämaksut Suomessa ovat yhtenäisiä kaikkien satamien kesken. Maksut
määräytyvät laivan nettovetoisuuden ja jääluokan perusteella, ja niillä
rahoitetaan väylien ja jäänmurtajien kunnossapitoa. Väylämaksut olivat
vuosina 2004-2007 noin 25 miljoonaa euroa ylijäämäiset.

Riittävän suuret laivat ovat luotsinkäyttövelvollisia. Tällaisia ovat
esimerkiksi öljyä ja vaarallisia aineita kuljettavat alukset, joten luotsit
ovat ympäristönsuojelun kannalta merkittäviä ammattimiehiä. Elektroniikka
tai navigointiapu ei erityisolosuhteissamme ole riittävä tae
turvallisuudesta, koska saaristo ja jääolosuhteet asettavat merkittäviä
haasteita. Kaikki muutkin alukset, joiden pituus ylittää 70 metriä tai
leveys 14 metriä tai kesälastisyväys suolavedessä yli 4,5 metriä, ovat
luotsinkäyttövelvollisia.

Luotsauksesta Suomessa on aikaisemmin vastannut Merenkulkulaitos ja sen
jälkeen Luotsausliikelaitos. Nykyään valtion sataprosenttisesti omistamalla
Finnpilot Oy:llä on kuitenkin täydellinen monopoliasema. Luotsauslakiin
(940/2003) tehtiin 3.12.2010 muutos, jonka mukaan luotsauspalveluja ei saa
tarjota eikä luotsaustoimintaa harjoittaa muu kuin tässä laissa tarkoitettu
luotsausyhtiö. Finnpilot Oy:n hallituksella on yksinoikeus päättää
luotsausmaksuista, palvelujen tuotannosta, hinnoittelusta ja jakelusta.
Tilannetta voisi verrata Oy Alko Ab:hen ennen sen pilkkomista. Merkittävä
ero on kuitenkin siinä, että kuluttaja voi jättää Alkossa asioimisen väliin.
Jos luotsinkäyttövelvollinen alus jättää luotsin ottamatta, seurauksena on
syyte ja siitä johtuvat rangaistukset.

Luotsausmaksut määritetään nykykäytännön mukaisesti laivan koon ja luotsatun
matkan pituuden perusteella. Erilaisten olosuhteiden vuoksi valtio on
pitkään tukenut Saimaan liikennettä. Maksun sitominen matkaan on
ymmärrettävää, mutta epäoikeudenmukaista. Turun ja Naantalin laivojen
luotsaustuotot ovat pitkään olleet keskimäärin 150 prosenttia
ylikatteellisia. Näiden satamien aktiivisella liikenteellä rahoitetaan siis
myös kannattamattomien väylien luotsauksia. Saaristomeren jälkeen suurimmat
luotsausmaksut ovat Kymenlaaksossa, jossa sijaitsee Hamina-Kotkan satama.
Satama tarjoaa erinomaiset yhteydet esimerkiksi Venäjälle.

Utön kautta Turkuun ja Naantaliin tehtävä luotsausmatka on lyhimmillään 57
merimailia eli noin 106 kilometriä ja pisimmillään Nyhamnin kautta jopa 90
merimailia eli 167 kilometriä. Useimmat luotsiväylät mereltä Maarianhaminaan
ja Selkä- ja Perämeren satamiin ovat kuitenkin merkittävästi lyhyempiä.
Luotsausmatka Harmajalta Helsingin Eteläsatamaan on ainoastaan 6 merimailia
eli noin 11 kilometriä. Luotsit opastavat laivat molempiin suuntiin, eli
luotsin on oltava satamassa sekä tultaessa että lähtiessä.

Ongelman laajuus selviää, kun käytetään käytännön esimerkkinä Turussa vuonna
2011 käynyttä Artania-risteilyalusta. Aluksen nettovetoisuus on 19 744
tonnia, ja edestakainen luotsaus Utöstä Turkuun maksoi 9 354 euroa. Vastaava
käynti Helsingissä tai Maarianhaminassa olisi maksanut varustamolle vain 2
420 euroa. Saaristomeren luotsien maksut ovat siis moninkertaiset ja
vaikuttavat etenkin kesällä liikkuvien risteilyalusten suunnitelmiin.
Kustannukset ovat tämän jälkeen vain nousseet, eikä edellä mainittu
risteilyalus ole enää Turussa poikennutkaan.

Satamien korkeat luotsausmaksut ovat johtaneetkin asiakkaiden menetykseen.
Kotimaisia risteilijöitä on viety Puolaan asti korjattaviksi. Turun
yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Johanna Mäkisen
tutkimuksen mukaan luotsausmäärät ovat vähentyneet eniten Turussa. Turun
sataman mukaan korkeat luotsimaksut estävät liikennemäärän kasvun, kun
tavara kuljetetaan muualle. Luotsausmaksuilla on ollut selkeä Turun
risteilyliikennettä vähentävä merkitys. Esimerkiksi vuonna 2011 Turussa kävi
seitsemän isoa risteilyalusta, vuonna 2012 enää neljä ja tänä vuonna on
tulossa kaksi. Ensi vuodeksi ei ole ainuttakaan varausta tiedossa. Tappio on
seutukunnallinen - imagohaitasta puhumattakaan.

EP-Logistics Oy on aktiivisesti ollut yhteydessä Turun, Naantalin ja
Hamina-Kotkan satamiin ja varustamoihin, ja he ovat selvittämässä erilaisia
vaihtoehtoja luotsausmaksuista johtuviin vienti- ja tuonti- sekä
transitoliikenteen ongelmiin. Tarve kustannustehokkaalle mallille on
akuutti, ja on selvää, että maksuperustetta on muutettava, vaikka
toisenlaisiakin malleja on selvitetty. Hamina-Kotkassa jopa luotsipaikkaa
suunnitellaan siirrettäväksi ylisuurten kustannusten vähentämiseksi.

Yli 80 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta kulkee meritse, ja
luotsausmaksujen eroavaisuudet satamien kesken ja yleiset hinnankorotukset
vähentävät merkittävästi koko maan kilpailukykyä. Vienti- ja
tuontiteollisuus sekä transitoliikenne kärsii.

Ongelman voisi ratkaista kahdella eri tavalla

a. Luotsausmaksut yhtenäistetään väylämaksujen
tapaan kaikille satamille, ja kannattamattomille alueille maksetaan
maltillista valtion tukea

b. Luotsaus avataan kilpailulle alueellisesti

Luotsausmaksujen yhtenäistäminen ja kannattamattomien alueiden tukeminen

Alkuperäisen aloitteen luotsausmaksujen yhtenäistämiseksi on tehnyt Turun
yliopiston merenkulkutalouden emeritusprofessori Jorma Taina. Finnpilot Oy:n
monopoliasema voisi säilyä, jos luotsausmaksut saataisiin väylämaksujen
tapaan samoiksi kaikkiin Suomen satamiin. Finnpilotin tulos pysyisi samana,
ja satamien keskinäinen tasa-arvo parantuisi oleellisesti.
Liiketaloudellisesti kannattamattomia alueita voitaisiin kompensoida Saimaan
alueen mukaisesti, jolloin luotsauspalveluista maksettaisiin hintatukea.
Tuki voisi olla maltillinen ja porrastettu usealle vuodelle.

Luotsauksen avaaminen kilpailulle

Luotsauksen avaaminen alueellisesti kilpailulle huomioisi paremmin eri
alueiden erityispiirteet, ja esimerkiksi Saaristomeren, Perämeren ja Saimaan
alueet voisivat kilpailla omassa sarjassaan. Euroopassa on pitkät perinteet
yksityisillä luotsausyrityksillä, ja valvonta on kehittynyt tehokkaaksi.
Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman luotsaustyöryhmän mukaan
(1.2.2011) kilpailun avaamiselle ei ole lainsäädännöllisiä eikä
toiminnallisia esteitä.

Finnpilot Oy:n monopoliasema voi myös rikkoa Euroopan unionin lainsäädäntöä.
Monopoliasema heikentää luotsauksen kehittämistä, koska ydintoimintojen
sijaan on panostettu organisaatiokulttuurin kehittämiseen. Tämä on johtanut
muun muassa käyttökuntoisen kaluston romuttamiseen, vaikka sillä olisi ollut
kysyntää avoimilla markkinoilla.

Luotsaustoimintaa ei välttämättä tarvitse järjestää työsopimussuhteisena
valtion 100-prosenttisesti omistaman Finnpilot Oy:n kautta. Toimiva malli
voisi olla yhtiöitetty toiminta, jossa luotsit olisivat osakkaina. Silloin
kokonaistaloudellinen vastuu olisi suoraan toiminnanharjoittajilla, joita
viranomaisten olisi helppo valvoa meriturvallisuuden osalta. Mallilla myös
ehkäistäisiin merenkulun sidosryhmien eturistiriitoja.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten
esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisia suunnitelmia hallituksella on ylikatteellisista luotsausmaksuista
kärsivien satamien kilpailukyvyn ja liiketoiminnallisten edellytysten
turvaamiseksi,

miten hallitus aikoo parantaa satamien keskinäistä tasa-arvoa, yhtenäistää
luotsausmaksut eri satamien välillä ja kompensoida liiketaloudellisesti
kannattamattomien alueiden toimintaa,

ovatko hallituspuolueet pääsemässä yhteisymmärrykseen luotsaustoiminnan
monopoliaseman lopettamisesta ja luotsaustoiminnan avaamisesta alueelliselle
kilpailulle ja

voivatko luotsaustoiminnan uudistamisen pilottikohteina toimia Turun,
Naantalin ja Hamina-Kotkan satamat?

Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2013

Lauri Heikkilä /ps
Juho Eerola /ps

[Janne Koskinen]

Syyskuun Telegraph (09/2013) kertoo EU:n valmistelevan direktiiviä luotsauksen yksityistämiseksi.

Mahdollisesti 2014 alkamassa kilpailu joillakin luotsausalueilla UK:ssa?

"Private pilotage is a part of port liberalisation package."

[Janne Koskinen]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015100620478139_uu.shtml

"Lisäksi lossit ja luotsaustoimi olisivat lehden mukaan yksityistämissuunnitelmien piirissä."

Katsotaan nyt tuleeko todellinen yksityistäminen vai muka muka valtion firma uudella nimellä.

[Janne Koskinen]

Aihetta oletettavasti sivutaan mahdollisesti hallituksen tiedotustilaisuudessa Suomen TV 1 tänään (07.10.2015) klo. 14.00-15.55????

[Sami Saarinen]

Hieman toisenlainen tiedonanto saman uutisoinnin tiimoilta.  ;D Ei muuta kuin popcornit esiin ja odottamaan mihin suuntaan tämä ketsi tuulen mukana kääntyykään.  :P

"LVM:n Murto kiistää luotsauksen yksityistämissuunnitelmat
7.10.2015
Mediassa on tänään ollut esillä luotsauksen yksityistäminen.

- Tieto ei pidä paikkaansa, sanoo liikenneneuvos Risto Murto liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Mitään uusia suunnitelmia asiasta ei Murron mukaan ole olemassa, eikä myöskään selvityksiä olla tekemässä.

Lisätiedot:

toimitusjohtaja Matti Pajula, puh."