Viking Glory (oli: Viking tilaa uuden aluksen Kiinasta)

Aloittaja Mikko Salmela, 22.11.2016, 20:17:14

« edellinen - seuraava »

Arto Papunen

#345
Seagaskin näköjään testaa tankkaamista vaikka ei tuotakaan taideta vähään aikaan LNG:llä ajaa vakituiseen..

EDIT: Hmm otin past trackin ja näyttää vuorokauden aikana olleen toisenkin lenkin.. Onko Gracella otettu LNG tas käyttöön..

Kalevi Lehto

#346
Ihme kahdeksikkoa on näköjään AIS:n mukaan Ahvenanmerellä mennyt.

Pysytään asialinjalla. -Tuomas/Ylläpito
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Arto Papunen

#347
Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 25.02.2022, 22:12:05
Ihme kahdeksikkoa on näköjään AIS:n mukaan Ahvenanmerellä mennyt.

Kai sitä nyt henkilöstö nyt koeajanut alusta. Ei sitä liian aikaisin voinut Tukholmaan mennä, eikö ne ottanut luotsin johonkin tiettyyn aikaan Tjärveniltä, joka oli joku sovittu aika.

Pysytään asialinjalla. -Tuomas/Ylläpito

Tomi Suominen

#348
Listasin Gracen ja Gloryn teknisiä tietoja. Laivat eroavat toisistaan huomattavasti, vaikka niitä sisaraluksiksi kutsutaankin.


GraceGlory
Pituus218 m222,55 m
Leveys31,8 m35 m
Bruttovetoisuus57 565 GT65 211 GT
Autokansien kaistametrit1275 m1500 m
Koneisto4 × Wärtsilä 8L50DF6 × Wärtsilä 10V31DF
Koneteho30 400 kW (4 × 7600 kW) 33 000 kW (6 × 5500 kW)
LNG tankitUlkoisetSisäiset
Azipod-ruoripotkurijärjestelmäEiOn


Joitakin huomioita/kysymyksiä:

1. Ulkoisesti Grace on mielestäni tyylikkäämpi (lukuunottamatta perän LNG tankkeja). Nimet ovat ainakin osuneet siinä mielessä nappiin, että Gloryn ulkoasu on selvästi maskuliinisempi. Gloryn etupään ylempien kansien pystyikkunat eivät oikeastaan hivele silmää ja niiden kulmikas kerrospyramidimainen muotoilu tuo mieleen perinteisen kiinalaisen arkkitehtuurin. Herääkin kysymys, onko kiinalaisilla ollut jotain tekemistä muotoilun kanssa vai onko suunnittelu tehty kokonaan Suomessa? Onhan Gracessakin pystyikkunat, mutta ne kaareutuvat selvästi hienostuneemmin. Laivamatkustajille pystyikkunat lienevät kyllä hyvä vaihtoehto merinäkymien kannalta. Ja tätä ikkunapintaa on keulassa nyt enemmän.

2. Koon puolesta merkittävin ero on tullut leveyteen, joka on kasvanut 3,2 metriä. Mahdollistaakohan tämä yhden ylimääräisen autokaistan? Ainakin kaistametrien pituus on kasvanut 225 metrillä. LNG tankit ovat nyt siis sijoitettu rungon sisään, minkä täytyy myös osaltaan rajoittaa kaistametrejä.

3. Mistä kohtaa autolautan/risteilijän leveys mitataan? Oletan että kyseessä on rungon perusleveys, mutta mitataanko se vesilinjasta vai jostain muualta?

4. Gracen ja Gloryn ylemmät oleskelukannet ovat myös hyvin erilaiset. Siinä missä Gracen kansien sisätiloja on sisennetty savupiipun alueella (ulkokansille oleskelutilaa luoden), niin Gloryssä taas on tehty levennyksiä rungon ulkopuolelle samaisessa kohtaa sekä myös edempänä lähellä komentosiltaa. Leveimmillään nämä yleisötilat ovat 40 metrin luokkaa, mikä on peräti 8 metriä enemmän kuin Gracessa. Ja jos verrataan yläkansien maksimileveyksiä juuri savupiipun alueella, niin ero on vieläkin enemmän, noin 14 m.

Edit: Kuten keskustelusta käy myöhemmin ilmi, Glory on noin 35 m leveä vain punaiseksi maalatulta osalta. Siitä ylöspäin laiva kapenee hieman, todennäköisesti synergiasyistä samaan leveyteen kuin Grace (31,8 m). Näin ollen Gloryn yläkansien levennykset ovatkin vain samaa leveysluokkkaa kuin rungon maksimileveys (35 m) tai ehkä hieman yli. Tästä huolimatta piipun edustalla oleva kaarilevennys on kuitenkin Gracen vastaavaa jopa 10 m leveämpi.

5. Konehuoneen puolella on myös kaikki mennyt uusiksi. Rivi-8 moottorit on korvattu huomattavasti pienemmillä ja erityisesti matalemmilla V10 koneilla. Onkohan näilläkin muutoksilla saatu autokaistoille lisää tilaa? Sinänsä jännää, että sylinterien kokonaismäärä on kasvanut 32:sta peräti 60:een. Nähtävästi laivapuolella on varaa lisätä sylinterimääriä ja samalla jopa vähentää kulutusta (autopuolellahan sylinterien määrä on ollut selvässä laskussa). Kulutus on Viking Linen ilmoituksen mukaan laskenut jopa 10% Gracesta. Tosin suuri osa tästä säästöstä taitaa mennä Azipodien nimiin?

6. Nykylaivojen perät näyttävät madaltuvan vuosi vuodelta. Olen kuullut, että syynä olisi potkureiden aiheuttaminen värinöiden johtuminen runkoon ja ongelma olisi sitä suurempi, mitä korkeampi laiva on potkureiden kohdalla. Aerodynaamiset syyt eivät taida olla siis niinkään merkittäviä tässä yhteydessä? Osaisikohan joku kertoa aiheesta enemmän?

Siinäpä ne huomiot tällä erää. Onhan Glory komea alus ja ainakin itse odotan pääsyä matkustamaan sillä. Hienoa että Viking teki näinkin erilaiset alukset.


Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Tomi Suominen - 26.02.2022, 17:21:29 Herääkin kysymys, onko kiinalaisilla ollut jotain tekemistä muotoilun kanssa vai onko suunnittelu tehty kokonaan Suomessa? Onhan Gracessakin pystyikkunat, mutta ne kaareutuvat selvästi hienostuneemmin.
Facebookin syövereihin vuosi joku hetki sitten Fincantierin tarjoama versio Glorystä, joka ei eronnut toteutuneesta käytännössä ollenkaan (valitettavasti en tajunnut napata sitä talteen ja kuvan kaivaminen Facen syövereistä on hiton vaikeaa). Tämän perusteella uskaltaisin väittää laivan ulkoasun suunnittelun olevan nimenomaan Suomesta.

Itse tykkään Glorystä enemmän, sen ulkoasu on paljon dynaamisempi. Gracekaan ei ole huono, mutta Gloryyn verrattuna se on tylsä.

Kai Heino

#350
Kun katsoo kansikuvia, on 7. kansi yhtä leveä kuin 10. ja 11. kannen kaarilevennys. Myös 3. ja 4. kansi ovat yhtä leveitä eli se 40 m toteutunee vain bryggalla. Laivahan kapenee huomattavasti rahtikannen jälkeen. On muotoiltu ja maalattu hienosti, kun se ei näy. LNG-tankit on autokannen alla, missä ennen oli esim. snorkkelihytit.
Luonto suosii turhanpäiväistä kokeilijaa.

Tuomas Romu

#351
Lainaus käyttäjältä: Tomi Suominen - 26.02.2022, 17:21:29
5. Konehuoneen puolella on myös kaikki mennyt uusiksi. Rivi-8 moottorit on korvattu huomattavasti pienemmillä ja erityisesti matalemmilla V10 koneilla. Onkohan näilläkin muutoksilla saatu autokaistoille lisää tilaa? Sinänsä jännää, että sylinterien kokonaismäärä on kasvanut 32:sta peräti 60:een. Nähtävästi laivapuolella on varaa lisätä sylinterimääriä ja samalla jopa vähentää kulutusta (autopuolellahan sylinterien määrä on ollut selvässä laskussa). Kulutus on Viking Linen ilmoituksen mukaan laskenut jopa 10% Gracesta. Tosin suuri osa tästä säästöstä taitaa mennä Azipodien nimiin?

Wärtsilä 31DF:n ominaisenergiankulutus on reilu 2 prosenttia pienempi kuin 50DF:llä (7350 vs. 7520 kJ/kWh). Loput säästöt lienevät peräisin paremmasta runkomuodosta, Azipod-ruoripotkurien paremmasta propulsiohyötysuhteesta sekä energiansäästö- ja talteenottojärjestelmistä (esimerkiksi Climeonin systeemi ottaa lämpöä talteen pääkoneiden jäähdytysvedestä ja muuttaa sen sähköksi, ja joku toinen järjestelmä taas hyödyntää LNG:n "hukkakylmää").
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Tauno Hermola

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 26.02.2022, 23:48:51
Wärtsilä 31DF:n ominaisenergiankulutus on reilu 2 prosenttia pienempi kuin 50DF:llä (7350 vs. 7520 kJ/kWh). Loput säästöt lienevät peräisin paremmasta runkomuodosta, Azipod-ruoripotkurien paremmasta propulsiohyötysuhteesta sekä energiansäästö- ja talteenottojärjestelmistä (esimerkiksi Climeonin systeemi ottaa lämpöä talteen pääkoneiden jäähdytysvedestä ja muuttaa sen sähköksi, ja joku toinen järjestelmä taas hyödyntää LNG:n "hukkakylmää").

Hassu luku tuo ominaisenergiankulutus ja vielä tuollaisilla yksiköillä esitettynä, sillä sehän on paljas luku (koska 1 kJ = 1 kWs) ja on siis hyötysuhteen käänteisarvo. Eli nuo luvut vastaavat 48,98% ja 47,87% hyötysuhteita.

Onko tuo Climeonin systeemi, jonka pitäisi ottaa lämpöä talteen pääkoneiden jäähdytysvedestä ja muuttaa se sähköksi, muka olemassaolevaa tekniikkaa? Kuulostaa uskomattomalta, koska tuollaisilla 80..100 °C lämpötilaeroilla lämpövoimakoneen hyötysuhde on niin huono, ettei sellaisia siksi missään käytetä. Totta kai hyvällä hyötysuhteella toimiessaan se ratkaisisi sähköntuotannon ongelmat lähes kädenkäänteessä, onhan tuollaisia lämpötilaeroja helposti saatavissa monenlaista lämmönlähteistä :thumb:.

Joko on saatu tuloksia Gloryn aallonmuodostuksesta, onnistuttiinko nyt paremmin, kuin Gracen kanssa? Täällä nyt on ainakin rantavedet jäässä, mutta onhan sillä jo ehditty ajaa tuhansia kilometrejä sulassa vedessä.

Tuomas Romu

#353
Lainaus käyttäjältä: Tauno Hermola - 27.02.2022, 01:26:36
Hassu luku tuo ominaisenergiankulutus ja vielä tuollaisilla yksiköillä esitettynä

Dual fuel -moottoreiden kokonaiskulutus esitetään tosiaan kilojouleissa kilowattituntia kohti, koska se muodostuu kahdesta eri polttoaineesta (maakaasu ja "pilottipolttoaineena" käytetty dieselöljy). Moottorin tiedoista löytyy erikseen myös pelkkä kaasunkulutus, josta voidaan laskea kaasupolttoaineen ominaisuuksien perusteella myös perinteisempiä ominaiskulutuslukemia (g/kWh) esimerkiksi polttoainetankkien mitoitusta varten.

Lainaus käyttäjältä: Tauno Hermola - 27.02.2022, 01:26:36
Onko tuo Climeonin systeemi, jonka pitäisi ottaa lämpöä talteen pääkoneiden jäähdytysvedestä ja muuttaa se sähköksi, muka olemassaolevaa tekniikkaa?

On. Kyseinen järjestelmä on jälkiasennettu Viking Graceen.

CASE STUDY: Viking Line Grace

Hukkalämpöä otetaan siis pakokaasuista sekä ilmeisesti pääkoneiden LT-piiristä.

edit: Viking Gloryssa on siis noiden Heat Power -pakettien lisäksi myös pienet höyryturbiinit, jotka hyödyntävät pakokaasukattiloiden kehittämää höyryä.

Climeon delivers new steam turbine solution to Viking Line

Järjestelmän kokonaisteho on 900 kW.

Lainaus käyttäjältä: Tauno Hermola - 27.02.2022, 01:26:36
Joko on saatu tuloksia Gloryn aallonmuodostuksesta, onnistuttiinko nyt paremmin, kuin Gracen kanssa? Täällä nyt on ainakin rantavedet jäässä, mutta onhan sillä jo ehditty ajaa tuhansia kilometrejä sulassa vedessä.

Luulisi, että runko on optimoitu Viking Gracen todellisen operointiprofiilin mukaan. Aallonmuodostus luonnollisesti saadaan selvitettyä tarkasti jo ennen aluksen rakentamista CFD-laskennalla ja mallikokein.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Tauno Hermola

Pakokaasujen käyttö lämmönlähteenä onkin jo paljon ymmärrettävämpää kuin moottoreiden jäähdytysveden, koska pakokaasujen lämpötila on korkea. Gracen järjestelmän vuosituotoksi näköjään ilmoitetaan 700 000 kWh, keskimääräinen teho siis 80 kW, pari promillea Gracen konetehosta. Onhan tämä tietenkin paljon harmittomampaa ympäristöhömppää, kuin roottoripurje 😂. Gloryn järjestelmän 900 kW:n teholla on jo jotain merkitystäkin.

Tomi Suominen

Lainaus käyttäjältä: Kai Heino - 26.02.2022, 22:40:32
Kun katsoo kansikuvia, on 7. kansi yhtä leveä kuin 10. ja 11. kannen kaarilevennys. Myös 3. ja 4. kansi ovat yhtä leveitä eli se 40 m toteutunee vain bryggalla. Laivahan kapenee huomattavasti rahtikannen jälkeen. On muotoiltu ja maalattu hienosti, kun se ei näy. LNG-tankit on autokannen alla, missä ennen oli esim. snorkkelihytit.

Oikeassa olet. Eli Gloryn rungon perusleveys on Gracea leveämpi vain punaiseksi maalatulta osalta. Hyvin tuo valkoisen osan kavennus tosiaan jää piiloon ja varsinkin keulan päässä se on naamioitu hyvin. En ole itsekään laivaa vielä livenä nähnyt.

Mikäli kansikarttojen mittakaavat pitävät paikkaansa, niin kannesta 7 ylöspäin perusleveys on juuri sama kuin Gracessa, eli hyttienkin mitoitus lienee täysin sama. Sisaralus nimitys saattaakin tulla pitkälti tästä syystä. Eipä Glory sitten taidakaan ylittää 35 metrin leveyttä yleisötilojen osalta missään kohtaa. Kansikartan mukaan leveys voisi olla kaarilevennyksen kohdalla maksimissaan metrin enemmän, mutta kartan tarkkuuteen ei kyllä voi täysin luottaa.

Tomi Suominen

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 26.02.2022, 22:32:44
Itse tykkään Glorystä enemmän, sen ulkoasu on paljon dynaamisempi. Gracekaan ei ole huono, mutta Gloryyn verrattuna se on tylsä.

Joo. Molemmissa on kyllä omat hienoutensa. Gloryn etupään ikkunarivistöt ja levennykset ovat kyllä näyttävämmät.

Mutta Gracen sivuprofiili on sulavampi ja varsinkin lintuperspektiivistä savupiipun seudun kavennukset terassialueineen ovat tyylikkäämmät. Ja varsinkin kun tyylitellyn piipun alle jäävä valkoinen tekninen tila ei ole niin massiivinen Gracessa, jossa se jää paremmin piiloon perään asti sisätiloina jatkuvan kannen 11 takia.

Tauno Hermola

Mites tuo Amorellan tämänaamuinen Turkuun tulo meni, aikataulullisesti ja muutenkin? Näyttää ajaneen edestakaisin V1:n ja olisiko tuo nyt laituri 24:n välillä; ilmeisesti meni ensin 24:ään, sitten V1:een ja on nyt taas 24:ssä.

Kalevi Lehto

#358
Nyt kun ensimmäistä kertaa näkee nuo Gracen ja Gloryn vierekkäin Maarianhaminan sataman webcamista, niin näyttäähän tuo Glory oikein huomattavasti suuremmalta, kuvakulma tietysti myös hiukan hämää, mutta kuitenkin.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Arto Papunen

Lainaus käyttäjältä: Tauno Hermola - 01.03.2022, 13:21:30
Mites tuo Amorellan tämänaamuinen Turkuun tulo meni, aikataulullisesti ja muutenkin? Näyttää ajaneen edestakaisin V1:n ja olisiko tuo nyt laituri 24:n välillä; ilmeisesti meni ensin 24:ään, sitten V1:een ja on nyt taas 24:ssä.

No eikö sen noin pitänytkin mennä..