Aihe: Kysymyksiä

[Kimmo Kantola]

Tässäpä kolme maallikkojen eli ei merenkulun asiantuntijoiden kysymystä joten .....

Mitä ovat vedet jota esim. jotkut isot uudehkot rahtilaivat laskevat mereen ankkurikettinkikuilujen kautta jota nykyisin näkee paljon käytettävän , olettaisin että ylimääräistä painolastivettä mutta ei satavarmaa tietoa tämä ?

Toinen kysymys koskee laivojen rekisteröimistä eli otetaan esimerkki näin maallikon kannalta , on vaikka kreikkalainen laivanvarustamo jonka oletetaan ilmanmuuta ja yksinkertaisesti rekisteröivän laivan Kreikkaan ja kotipaikaksi vaikka Ateena , mutta laiva onkin todellisuudessa rekisteröity jonnekin pikkumaahan vaikkapa Liberia ja kotipaikaksi Monvoria eli Liberian pääkaupunki joten voiko ja miten voi olla näin sitä varmaan moni maallikko ihmettelee joka ei ole perehtynyt merenkulun käytäntöihin ?

Voisiko sanoa että jonkunlaista epäloogisuutta teorian ja käytännön välillä , mene ja tiedä ?

Paljonko on suurinpiirteiden esim. tankkereiden ja irtolasti rahtilaivojen laivojen painolastitankkien , polttoainetankkien ja lastiruumien / tankkien tilavuus prosenteissa laivan kannen alapuolisesta kokonaistilavuusesta ?
 

[Tuomas Romu]

Mitä ovat vedet jota esim. jotkut isot uudehkot rahtilaivat laskevat mereen ankkurikettinkikuilujen kautta jota nykyisin näkee paljon käytettävän , olettaisin että ylimääräistä painolastivettä mutta ei satavarmaa tietoa tämä ?

Kyseessä on palolinjasta tulevaa merivettä, jolla huuhdellaan muta pois ankkuriketjusta ankkurin noston yhteydessä. Toisinaan palopumppu pidetään jatkuvasti käynnissä ja järjestelmän ylivuoto tapahtuu tätä kautta.

Painolasti lasketaan kuitenkin mereen kyljessä olevan aukon kautta.

Toinen kysymys koskee laivojen rekisteröimistä eli otetaan esimerkki näin maallikon kannalta , on vaikka kreikkalainen laivanvarustamo jonka oletetaan ilmanmuuta ja yksinkertaisesti rekisteröivän laivan Kreikkaan ja kotipaikaksi vaikka Ateena , mutta laiva onkin todellisuudessa rekisteröity jonnekin pikkumaahan vaikkapa Liberia ja kotipaikaksi Monvoria eli Liberian pääkaupunki joten voiko ja miten voi olla näin sitä varmaan moni maallikko ihmettelee joka ei ole perehtynyt merenkulun käytäntöihin ?

Kyse on niin sanotusta "mukavuuslipusta" (englanniksi "flag of convenience"):

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mukavuuslippulaiva

Paljonko on suurinpiirteiden esim. tankkereiden ja irtolasti rahtilaivojen laivojen painolastitankkien , polttoainetankkien ja lastiruumien / tankkien tilavuus prosenteissa laivan kannen alapuolisesta kokonaistilavuusesta ?

Esimerkiksi Nesteen Masteran lastitankkien tilavuus on noin 116000 m³ ja painolastitankkien 47000 m³. Tässä tapauksessa rungon tilavuudesta painolastin osuus olisi karkeasti noin neljäsosa ja lastia reilu puolet. Tämä on jotakuinkin linjassa sen kanssa, että Masteran painolastisyväys on reilu puolet lastisyväydestä.

Minkäänlaista yleistystä on kuitenkin vaikea tehdä. Nyrkkisääntönä voisi ehkä sanoa, että painolastia on niin vähän kuin mahdollista.

[Kimmo Kantola]

Mitä sanoo kansainväliset lakipykälät jos ja kun sillointällöin esim. konttilaivoista tippuu kontteja mereen myrskyn takia tms. ja ajautuvat rantaan niin ovatko ns. vapaata löytötavaraa vai onko niille omat lakipykälänsä ?

Miten paljon muuten on noin konttien rakenteellinen painokestävyys on pystysuunnassa kun ottaa huomioon konttien pinoamisen eli noin 10 konttia päällekkäin kannella mutta osa konteista ehkä myös tyhjiä niin alimmilla pitää olla hurja painonkestävyys kun ottaa huomioon vielä laivan keinumisen myrskyissä jne. joka aihetta lisärasitusta konteille ?   

[Tuomas Romu]

Miten paljon muuten on noin konttien rakenteellinen painokestävyys on pystysuunnassa kun ottaa huomioon konttien pinoamisen eli noin 10 konttia päällekkäin kannella mutta osa konteista ehkä myös tyhjiä niin alimmilla pitää olla hurja painonkestävyys kun ottaa huomioon vielä laivan keinumisen myrskyissä jne. joka aihetta lisärasitusta konteille ?

ISO 1496 -standardin mukaan 20 jalan merikontin lujuuden mitoitusperusteena on 192 tonnin kokonaiskuorma (8 x 24 tonnin konttia) ja aluksen liikkeistä aiheutuva 1.8 g:n kiihtyvyys. Kevyempiä kontteja voi toki pinota enemmänkin.